Satakuntaliiton Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hankkeessa toteutettiin kevään-alkusyksyn 2022 aikana ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen alkukartoituskysely maakunnan kuntien ilmastotyön tilasta ja toiveista ilmastotyön tuelle. Kysely lähetettiin kuntiin niiden nimeämille Satakunnan ilmastoyhteistyöryhmän edustajille tai edustajan puuttuessa kuntien kirjaamoon. Kyselyn aukioloaikana siihen vastasi 13 kuntaa Satakunnan 16 kunnasta.
Tällä hetkellä ilmastotyö toteutuu Satakunnan kunnissa yleisimmin ulkopuolisen avustuksen hakemisena. Kyselyn vastausten perusteella ilmastotyö on aktivoitumassa kunnissa. Jatkossa kunnat aikovat yhä enenevässä määrin tehdä omassa toiminnassaan vähähiilisyyteen tähtääviä laitehankintoja ja investointeja. Kunnissa aiotaan myös lähitulevaisuudessa edistää ilmastoasioita strategisesti.
Satakunnassa on myös aktiivista ilmastotyötä tekeviä kuntia, jotka ovat mm. mukana HINKU-verkostossa. Näiden kuntien toivoma tuki ilmastotyölle poikkea ilmastotyötään aloittavien kuntien toivomasta tuesta. Ilmastotyötä aloittavilla kunnilla on tarpeena vaikuttavien ja tutkittuun tietoon perustuvien ratkaisujen ja toimintatapojen löytäminen. Aktiivista ilmastotyötä tekevien kuntien tarpeet liittyvät mm. viestintään kunnan eri sidosryhmille.
Vastausten perusteella kuntien välinen yhteistyö ja verkostot koetaan tärkeiksi. Satakunnan kunnilla on useita yhteistyötahoja ja Satakuntaliiton hankkeen on mahdollista tukea verkostojen laajentamista kaikkiin kuntiin.
Alkukartoituskyselyn raporttiin voi tutustua täällä.
Venäjän hyökkäysota Ukrainaan on aiheuttanut merkittävää epävakautta energian hintaan ja saatavuuteen myös Suomessa. Tämän hallituskauden aikana tehdyt ja ilmastolakiin sisällytetyt pitkäjänteiset linjaukset päästövähennyksistä ja hiilineutraaliustavoitteesta pyrkivät osaltaan vakauttamaan toimintaympäristöä ja parantamaan sen ennustettavuutta omavaraisuutta lisääville vihreän siirtymän investoinneille. Myös kuntien roolia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi halutaan vahvistaa ilmastolakiin lisättäväksi ehdotetulla kuntien ilmastosuunnitelmavelvoitteella.
Kankaanpään kaupunki tekee aktiivista ilmastotyötä mm. toteuttamalla omaa ilmasto-ohjelmaa ja hanketta ilmastojohtamisen kehittämisestä sekä osallistumalla kunta-alan vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen KETSiin. Kaupungin tekemistä vauhdittaa tiivis yhteistyö paikallisen energiayhtiön Vatajankoski Oy:n kanssa. Vatajankosken uudet energiaratkaisut, maakuntaan kehittyvä kaasu- ja vetyinfrastruktuuri sekä eri rahoituslähteistä, mm. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman Osaava ja uudistuva Suomi 2021-2027 kautta saatavilla oleva rahoitus varmistavat osaltaan Satakunnan asemaa merkittävänä energiamaakuntana myös tulevaisuudessa.
Kankaanpään tilaisuuden esityksiin ja aineistoihin voi tutustua oheisen ohjelman linkkien kautta.
Satakuntaliiton ilmastohankkeen avaussanat
Riitta Dersten, Ilmastokoordinaattori, Satakuntaliitto
Ajankohtaista kansallisista energia- ja ilmastotoimista
Olli-Pekka Pietiläinen, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö
Kankaanpään kaupungin ilmasto- ja energiatehokkuustyö
Krista Mustaniemi, talonrakennusinsinööri, Kankaanpään kaupunki
Satakunnan kaasu- ja vetytalous 2030
Matti Luhtanen, projektipäällikkö, Prizztech Oy
Energiantuotannon tulevaisuus ja haasteet energiayhtiön näkökulmasta
Pekka Passi, toimitusjohtaja, Vatajankoski Oy
Osaava ja uudistuva Suomi ohjelma 2021–2027, EAKR- ja JTF-rahoitus energia- ja ilmastotoimien mahdollistajana
Timo Vesiluoma, aluekehitysjohtaja ja Krista Tupala, aluekehitysasiantuntija, Satakuntaliitto
Ensimmäinen seutukuntatilaisuus järjestettiin Kokemäellä tiistaina 11.10.2022 teemalla ilmasto- ja kiertotaloustoimet kunnissa ja sen aineistoihin voi tutustua tästä.
Toisen Eurassa 20.10.2022 järjestetyn tilaisuuden teemana oli maa- ja metsätalouden ilmastotoimet, ja sen aineistoihin pääsee tutustumaan täällä.
Kiitos kaikille tilaisuuksiin osallistuneille.
Osaksi ilmastolain suunnittelujärjestelmää on kesällä valmistunut ensimmäinen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma. Maa- ja metsätalouden ilmastovaikutuksia ohjataan myös monen muun ohjelman, mm. maatalouden päästöjä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman kautta. Hallinnollisen kokonaisuuden hahmottaminen ja uusien ohjauskeinojen haltuunotto vaatii toimijoilta paljon ja ilmastotavoitteiden toteutumisen edellytys on kannattava toiminta ja toimijoiden välinen yhteistyö ja vuoropuhelu, mm. kuntien ja maatalousyrittäjien välillä.
Satakunnan maa- ja metsätaloustoimijoilta löytyy jo nykyisellään hyviä käytäntöjä, joista Ilmastotekoja ruohonjuuritasolla -hanke on kerännyt tietoa eteenpäin välitettäväksi. Pyhäjärvi-instituutin, Satakuntalaisten elintarvikeyritysten ja Rauman seutukunnan kuntien ja Porin kaupungin sopimus alkutuotannon kasvu- ja vastuullisuusohjelman käynnistämisestä tähtää alueellisella yhteistyöllä edelläkävijyyteen mm. tehokkaassa hiilen sidonnassa ja hiilineutraalissa tuotannossa.
Euran tilaisuuden esityksiin ja aineistoihin voi tutustua oheisen ohjelman linkkien kautta:
Satakuntaliiton ilmastohankkeen avaussanat
Riitta Dersten, Ilmastokoordinaattori, Satakuntaliitto
Ajankohtaista kansallisista maa- ja metsätalouden ilmastotoimista
Anna Salminen, johtava asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
Euran kunnan ympäristö- ja ilmastotyö
Satu Palokangas, ympäristöinsinööri, Euran kunta
Maatalouden mahdollisuudet ilmastopäästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen lisäykseen
Sauli Jaakkola, kehittämispäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti
Ilmasto- ja kokonaiskestävä metsätalous Lounais-Suomen metsäohjelmassa
Minna Rautalin, elinkeinopäällikkö, Metsäkeskus
Ilmastotekoja ruohonjuuritasolla
Laura Gehlen, hankepäällikkö ja Anna-Kaisa Jaakkola, toiminnanjohtaja, MTK-Satakunta
Tilaisuus oli toinen ilmastoteemaisten tilaisuuksien sarjasta, joista ensimmäinen järjestettiin Kokemäellä tiistaina 11.10. Lue lisää Kokemäen tilaisuudesta täältä.
Kolmas ja viimeinen tilaisuus järjestetään torstaina 10.11.2022 Kankaanpäässä teemalla ilmasto- ja energiatoimet kunnissa. Kankaanpään tilaisuuksiin voi ilmoittautua osallistujaksi paikanpäälle tai etäyhteydellä linkistä:
Ilmoittautuminen ilmastohankkeen seutukuntatapaamisiin (surveypal.com)
Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa ajankohtaista tietoa kansallisesta ja alueellisesta ilmasto- ja kiertotaloustyöstä ja -tutkimuksesta sekä kuulla paikallisia kuntatoimijoiden kuulumisia tilaisuuden teemasta.
Tilaisuuden esityksiin ja aineistoihin voi tutustua oheisen ohjelman linkkien kautta:
Satakuntaliiton ilmastohankkeen avaussanat
Riitta Dersten, Ilmastokoordinaattori, Satakuntaliitto
Ajankohtaista kansallisista ilmasto- ja kiertotaloustoimista
Miia Berger, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö
Kokemäen vihreän siirtymän ohjelma
Kari Ylikoski, ympäristöasiantuntija, Kokemäen kaupunki
Materiaalivirtojen hallinta ja hyödyntäminen
Petri Linna, projektipäällikkö, Tampereen yliopisto
Kunta kiertotalouden edistäjänä
Pepita Heurlin, projektisuunnittelija, Porin kaupunki, Circwaste-hanke
Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia 2030 ja ehdotetut kiertotaloustoimenpiteet
Taija Seppälä, projektitutkija, Canemure-hanke, SAMK
Tilaisuus käynnisti kolmen ilmastoteemaisen tilaisuuden sarjan, joka jatkuu torstaina 20.10.2022 Eurassa teemalla maa- ja metsätalouden ilmastotoimet sekä torstaina 10.11.2022 Kankaanpäässä teemalla ilmasto- ja energiatoimet kunnissa.
Euran ja Kankaanpään tilaisuuksiin voi ilmoittautua osallistujaksi paikanpäälle tai etäyhteydellä linkistä: Ilmoittautuminen ilmastohankkeen seutukuntatapaamisiin (surveypal.com)
Kampanja kannustaa suomalaisia säätämään energiankulutustaan astetta alemmas.
Venäjä on laajentanut Ukrainassa aloittamansa hyökkäyssodan myös Euroopan energiatilannetta koskevaksi. Energian saatavuudella ja hinnalla on vaikutusta jokaisen suomalaisen arkeen. Valtakunnallinen Astetta alemmas -kampanja kannustaa kaikkia suomalaisia säästämään energiaa tavoitteena merkittävä energiansäästö. Organisaatiot ja yhteisöt haastetaan mukaan tekemään omat energiatekonsa ja myös valtio on mukana energiansäästössä.
Energian säästötoimet tarkoittavat arkisia tekoja energian, kuten sähkön ja polttoaineiden, säästämiseksi. Näitä tekoja ovat esimerkiksi pienempi ajonopeus liikenteessä, huonelämpötilan säätäminen alemmaksi tai lämpimän käyttöveden säästäminen.
Kampanjan tavoitteena on saada vähintään 75 prosenttia suomalaisista säästämään energiaa. Pidemmän aikavälin tavoite on pysyvästi alhaisempi energiankulutus ja sähkön kulutushuippujen madaltaminen. Kampanja käynnistyy täydellä teholla 10.10.2022.
Satakuntaliitto lähtee mukaan Astetta alemmas -kampanjaan ja kutsuu maakunnan muita yhteisöjä mukaan kampanjakumppaniksi. Kampanjakumppanuuden edellytyksenä on, että organisaatio vie kampanjan virallisia viestejä eteenpäin suomalaisille sekä sitoutuu yhteisönä näkyvän energiateon tekemiseen.
Satakuntaliiton oma kampanjasitoumus
Satakuntaliitto vähentää työ- ja virkamatkoihin kuluvaa energiaa etätyö- ja etäosallistumismahdollisuuksia hyödyntämällä. Kaikkiin Satakuntaliiton järjestämiin tilaisuuksiin pyritään järjestämään etäosallistumismahdollisuus.
Kannustamme henkilöstöä kiinnittämään huomiota energian kulutukseen sekä lähityössä että etätyössä ja mahdollisuuksien mukaan osallistumalla sähkön kulutushuippujen leikkaamiseen siirtämällä kulutusta pois niiltä tunneilta sekä perehtymään varautumissuositukseen mahdollisten sähkökatkojen varalta.
Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä:
”Käsissämme on samanaikaisesti tulevan talven akuutti energian hinta-, saatavuus- ja huoltovarmuusongelma, sekä pidemmän aikavälin puhtaan energian siirtymä. Energiakriisin myötä ihmisten tietämys omasta energiankäytöstä ja sen hinnan muodostumisesta kasvaa ja saa pohtimaan tarkemmin minkälainen sähkösopimus kannattaa, ja miten kodin energiaratkaisut kannattaa toteuttaa. Lopputulemana tilanne tulee lisäämään suomalaisten energiaosaamista ja energiaomavaraisuutta.”
Satakuntaliiton ilmastohanke käynnistyi alkuvuodesta 2022 valmisteluilla ja rekrytoinnilla, jonka tuloksena ilmastokoordinaattori aloitti hankkeessa maaliskuun alussa. Hanketta ohjaamaan perustettiin Satakuntaliitoon ilmastoryhmä, johon nimettiin henkilöitä aluekehityksen ja alueiden käytön toimialoilta sekä viestinnästä-, edunvalvonnasta ja yhteiskuntasuhteiden hallinta.
Kuntien välistä ja maakuntaliiton kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistamaan kutsuttiin koolle Satakunnan ilmastoyhteistyöryhmä, jossa on mukana maakunnan kuntien edustajat sekä Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset. Mukana ryhmässä on myös Satakunnan ammattikorkeakoulun koordinoima CANEMURE – kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hanke, jonka kanssa Satakuntaliitto on jo aikaisemminkin tehnyt tiivistä yhteistyötä.
Parhaillaan haemme 1-3 kuntaa ilmastohankkeen esimerkkikunniksi, joissa kunnan ilmastotietoisuutta ja sisäistä ja sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään niiden tarpeiden mukaisesti. Tähän toivotaan löytyvän mahdollisimman erilaisia kuntia, joissa ilmastotyö ei ole vielä vakiintunutta toimintaa.
Kuntia on lähestytty kevään aikana alkukartoituskyselyllä ilmastotyön nykytilasta ja lähitulevaisuuden suunnitelmista. Samalla on tiedusteltu kuntien olemassa olevia yhteistyötahoja ja toiveita ilmastotyön tueksi. Tukea toivotaan erityisesti kuntien välisen yhteistyön tiivistämiseen sekä ilmastoviestintään. Toivottu resurssien vahvistaminen on mahdollista uuden hanketoiminnan kautta.
Satakuntaliitossa on parhaillaan avoinna ilmastoteemaan liittyviä rahoitushakuja. Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman EAKR-rahoituksen toimintalinjan 2 Hiilineutraali Suomi tavoitteena on edistää energiatehokkuutta ja kiertotaloutta, sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Rahoitusta kohdennetaan myös toimiin, joilla varaudutaan ilmastonmuutokseen. Toimintalinjassa 1 Innovatiivinen Suomi tavoitteena on edistää alueiden ja yritysten elinkeino- ja työelämälähtöisiä tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja uusien teknologioiden käyttöönottoa, joten myös siinä on yhteyksiä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Haku näihin rahoituksiin on auki 31.8.2022 saakka.
Myös rahoitushaku alueen kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen (AKKE) on parhaillaan auki. AKKE-määrärahaa on haettavissa a) alueen omaehtoiseen kehittämiseen ja b) valtion ja maakuntien välisen sopimuksellisuuden edistämiseen aluekehittämiskeskustelujen yhteydessä sovittuihin kärkiin valtion ja maakunnan yhteistyöasiakirjojen mukaisesti. Esimerkiksi teema 2 kohdistuu elinkeinoelämän ympäristöllisesti kestävään uudistumiseen erityisesti bio- ja akkuklusterissa sekä kiertotaloudessa (Green Satakunta). AKKE-rahoitusta voi hakea 30.6.2022 saakka.
Kansallisen ilmastopolitiikan ja lainsäädännön valmistelua on nyt tärkeä seurata tarkasti. Parhaillaan uudistetaan tai laaditaan kaikkia keskeisiä ilmastosuunnitelmia ja -strategioita. Uudistettu Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) hyväksyttiin kesäkuun alussa ja, tämän vuoden aikana on odotettavissa myös uudistetut Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia ja Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma (KISS2030) sekä ensimmäistä kertaa laadittava Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU). Uudistettu ilmastolaki hyväksyttiin eduskuntakäsittelyssä toukokuun loppupuolella ja hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä sisältävä laki tulee voimaan heinäkuun alussa. Ilmastolakiin on jo valmisteilla muutos koskien kuntien lakisääteisiä ilmastosuunnitelmia. Valmistelutyön odotetaan etenevän lausunnoille kesällä ja hallituksen esitykseksi syksyn aikana.
Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa on ympäristöministeriön osarahoittama Alueet kuntien tukena -teeman hanke (1.1.2022-31.5.2023). Hankkeen tavoitteena on edistää maakunnan ilmastotyötä ja vahvistaa elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia edistämällä vihreän siirtymää huomioiden maakunnan erityispiirteet. Hanke kannustaa erityisesti ilmastotyötään aloittavia kuntia, lisää tietoisuutta ja tukee hankehakuja ja -yhteistyökuvioita.
