Saavutettavuus

Satakunnan elinkeinoelämän kuljetusten kilpailukyky ja toimivuus on turvattava. Työssäkäynti- ja opiskelualueiden laajentuminen edellyttää toimivia lii­kenneyhteyksiä. Satakunnan satamien kautta kulkevat ulkomaanyhteydet ovat kansantaloudellisesti merkittäviä.

Satakunnan yrityselämän kehittymisedellytysten turvaaminen vaatii inves­tointeja liikenneinfraan ja –turvallisuuteen. Osaavan työvoiman saanti, työssäkäynti ja opiskelu edellyttävät toimivia lii­kenneyhteyksiä.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi liikenteen päästöjä on vähennettävä panostamalla kestävämpiin kulkumuotoihin, ympäristöystävällisiin polttoaineisiin ja digitaaliseen saavutettavuuteen. Myös luonnon ja virkistyskäytön saavutettavuutta tulee parantaa.

Satamat

Satakunnan satamien kautta kulkevat ulkomaanyhteydet ovat kansantaloudellisesti merkittäviä. Geopoliittisen tilanteen myötä länsisatamien merkitys on entisestään korostunut. Porin (Mäntyluoto/Tahkoluoto) ja Rauman satamat ovat kansainvälisiä solmukohtia. Molempien satamien toimintaedellytysten kehittämiseen on investoitu merkittävästi viime vuosina. Satakunnassa on myös muita, pienempiä kauppamerenkulku- ja kalasatamia sekä venesatamia.

Meriväylien lisäksi sisämaasta satamiin suuntautuvia maaliikenneyhteyksiä tulee kehittää sekä fyysisesti että tiedonkulun osalta. Tehokkaat ja toimivat kuljetusketjut edellyttävät sujuvia yhteyksiä satamiin eri kuljetusmuodoilla.

Raideliikenne

Henkilöraideliikenteen kehittäminen Satakunnan ja Pirkanmaan välillä mahdollistaa päivittäisen työssäkäynnin ja siten yhdistää ja laajentaa työmarkkina-alueita. Tavoitteena on Pori-Tampere-Helsinki -yhteyksien kehittäminen mm. tasoristeyksiä poistamalla ja vuorotarjontaa täydentämällä. Tärkeänä täydentävänä tavoitteena on Rauma-Kokemäki -henkilöraideliikennöinnin uudelleenkäynnistäminen.

Porin ja Rauman tavaraliikenteen raideyhteydet Tampereelle kuuluvat valtakunnallisiin rautatieverkon pääväyliin. Liikenteen operointi- ja kasvuedellytykset tulee turvata mm. laajentamalla Harjavallan teollisuusratapihaa.

Poikittaisyhteyk­siä tulee edelleen kehittää ottamalla uudelleen käyttöön Pori-Niinisalo-Parkano(-Haapamäki) -rata.

VT 2 –liikennekäytävä

Kokemäenjokilaaksossa on merkittävä uudistuvan teollisuuden keskitty­mä. Teollisuus, Porin satama ja alueen kaupungit muodostavat kiinte­än kokonaisuuden valtatien 2 varrelle. Tie kuuluu raskaan liikenteen runkoyhteyksiin, kansalliseen pääväyläverkostoon ja TEN-T kattavaan verkkoon. Tiellä liikkuu paljon arvoltaan merkittäviä tavarakuljetuksia ja mm. vaarallisia aineita. Kyseessä on myös merkittävä joukkoliikenteen yhteys, joka yhdistää keskeiset työssäkäyntialueet. Tiellä on merkittäviä palvelutasopuutteita.

VT 2 liikennekäytävän priorisoidut kehittämiskohteet tulee viipymättä saada jatkosuun­nitteluun ja toteutukseen. Satakunnassa merkittävimmät kehittämistarpeet ovat Porin kaupun­gin keskustassa, Pori-Kokemäki -välillä ja Huittisten kohdalla.

Linkki VT 2 -esitteeseen 

Valtatie 8

Valtatie 8 on merkittävä ja vilkasliiken­teinen, kasvavan tavara- ja työmatkaliikenteen väylä. Runsaasta tavaraliikenteestä huolimatta rannikon suuntaista, valtatielle rinnakkaista raideyhteyttä ei ole. Tavoitteena on valtatien 8 nelikaistaistus koko yhteysvälillä Pori-Rauma-Turku ja liikenneolosuhteiden ja -turvallisuuden kehittäminen välillä Pori-Merikarvia ja siitä edelleen pohjoiseen.

Linkki  VT 8 ajankohtaiset hankkeet -listaukseen

Valtatie 11

Vt 11 on tärkeä elinkeinoelämän kuljetusten reitti sisämaasta satamiin. Tie on myös merkittävä sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden poikittaisväylä. Tiellä korostuu raskaan liikenteen osuus (keskimääräistä suurempi). Sekä Tampereen että Porin päässä tietä on myös huomattavan paljon työmatka- ja arkiliikennettä. Liikennemäärien ennustetaan kasvavan.

Tien onnettomuusaste on valtateiden keskiarvoa korkeampi. Haasteita tuovat mm. runsas yksityistieliittymien määrä ja vilkkaat nelihaaraliittymät sekä riistaeläin-onnettomuuksien suuri määrä. Tielle tarvitaan liittymäjärjestelyjä, valaistusta ja riista-aitoja. Porin päässä valtatielle 11 on suunnitteilla jatke (uusi yhteys välille vt 2 – vt 8).

Linkki Vt 11 edunvalvonta-aineistoon

Kattavat liikenneyhteydet, perusväylänpidon rahoitus ja kuljetusratkaisujen kehittäminen

Satakunnan alemman asteisen tieverkon kunnossapito on merkittävää henkilöliikenteen ohella erityisesti maakun­nan maaseutuelinkeinojen sekä elintarvike- ja metsä-biotalouden kan­nalta. Tarve lisäresursseille Satakunnan tieverkon ja painorajoitteisten siltojen ylläpitoon ja perusparantamiseen on huomattava.

Satakunnan kaupunkikeskukset ovat saavutettavissa julkisilla kulkuneuvoilla, joskin palvelutaso on heikentynyt viime vuosina. Maaseututaajamien ja muun maaseutualueen osalta julkinen liikenne ei pysty tyydyttämään saavutettavuutta ja käytännössä liikkuminen edellyttää usein omaa kulkuneuvoa. Matkailun kehittämisessä tarvitaan kestäviin liikenneratkaisuihin liittyviä innovaatioita, esim. julkisen liikennejärjestelmän kehittäminen merkittävimmillä matkailualueilla sekä erilaiset yhteiskuljetusratkaisut matkailukeskuksista merkittävimpiin vierasvenesatamiin ja manneralueen luontomatkailun kärkikohteisiin (kuten kansallispuistot). Myös pyöräilyreittejä matkailukohteisiin tulee kehittää. Henkilöliikenteen ohella tavaralogistiikan digitalisaatiota tulee edistää.

Lentoliikenne ja Porin lentokenttäalue

Elinkeinoelämän näkökulmasta (henkilöstö, asiakkaat, nopeat varaosatäydennykset) toimiva lentoliikenne ja sujuvat yhteydet niin Euroopan kuin Aasian jatkolennoille ovat elintärkeitä avoimessa kansainvälisessä taloudessa elävälle Satakunnalle ja koko Suomelle. Kauppakamarien selvitys (2024) kertoo lentoliikenteen huomattavasta aluetaloudellisesta merkityksestä Satakunnassa. Tutustu esitykseen asiasta tästä linkistä

Porin lentokentältä tehdään Pori-Helsinki -reittilentojen lisäksi myös tilauslentoja ja se kuuluu Suomen tärkeimpiin koulutuslentoasemiin, koska kentällä toimii mm. Suomen Ilmailuopisto ja Länsirannikon koulutuskuntayhtymä WinNova. Kenttä on tärkeä myös huoltovarmuuden kannalta. Lentokenttäalueen välittömässä yhteydessä toimivaa Turvallisuuskeskusta kehitetään viranomais- ja yritysyhteistyönä entistä monipuolisemmaksi turvallisuuskeskukseksi pelastustoimijoiden, poliisin, Puolustusvoimien ja yritys­ten tarpeisiin mm. liikenne- ja työturvallisuudessa sekä kaasu- ja kemi­kaaliturvallisuudessa.

Suunnitelmat ja selvitykset

Tutustu Satakuntaa koskeviin liikenneselvityksiin ja suunnitelmiin sivulla Liikenteen selvityksiä ja muuta aineistoa | Satakunta.fi

Yhteistyöryhmät

Satakuntaliitto toimii mm. seuraavissa saavutettavuuden parantamisen ja liikenteen kehittämisen ylimaakunnallisissa yhteistyöryhmissä:

• Länsi-Suomen liikennestrategian seurantaryhmä
  • kuuden maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteistyöryhmä
• Pori/Rauma-Tampere -ratatyöryhmä
  • edistää rataosuuksien kehittämistä
• Pori-Parkano-Haapamäki -ratatyöryhmä
  • edistää rataosuuden uudelleenkäyttöönottoa
• Päärataryhmä (10 maakuntaa)
  • Helsinki-Tornio-radan ja sen liitännäisyhteyksien kehittämisen yhteistyöryhmä
• Pro Rautatie ry
• Helsinki-Forssa-Pori -neuvottelukunta
  • edistää liikennekäytävän kehittämistä (VT 2 ja mahdollinen oikorata)
• Kasitieverkosto (ja VT 8 eduskuntaverkosto)
• VT 11 edunvalvontaverkosto (ja eduskuntaverkosto)
• VT 3 vaikuttamisen ohjausryhmä

 

Satakunnan tärkeimmät raide-, tie-, meri- ja lentoliikenneyhteydet