Hankkeessa yritykset ja organisaatiot pääsevät hyödyntämään tekoälyä arjessaan konkreettisten kokeilujen ja yhteistyön avulla. Monissa yrityksissä ja organisaatioissa tekoälyn mahdollisuuksia ei vielä tunnisteta, eikä sen käyttöönottoon ole aina riittävästi osaamista tai resursseja. Samalla teknologian nopea kehitys haastaa yrityksiä pysymään mukana kilpailussa. Hankkeen avulla tekoälyä voidaan testata käytännössä erilaisissa työtehtävissä ja toiminnoissa, joissa on kehittämistarpeita. Tavoitteena on lisätä tekoälyosaamista ja tehdä tekoälystä helpommin lähestyttävää tarjoamalla selkeitä esimerkkejä ja käytännön työkaluja. Näin tekoälyn mahdollistamat konkreettiset hyödyt tulevat näkyviin osaksi yritysten ja organisaatioiden arkea.
Yhteiskehittämällä kohti käytännön ratkaisuja
Tekoälyn mahdollistamia käytännön ratkaisuja kehitetään ja hyödynnetään tiiviissä yhteistyössä satakuntalaisten toimijoiden kanssa. Työ etenee käytännönläheisesti niin, että ensin tunnistetaan Satakunnan yrityskentän ja organisaatioiden yhteisiä haasteita ja tarpeita, minkä jälkeen niihin kehitetään ratkaisuja kokeilemalla ja testaamalla erilaisia toimintamalleja. Kokeiluja toteutetaan suoraan yritysten ja organisaatioiden arjessa oikeiden työtehtävien yhteydessä, esimerkiksi viestinnän tukena.
GPT-Lab-tutkimusryhmän tuottamaan tekoälyn kokeiluympäristöön kehitetyn työkalun avulla voidaan käsitellä ja jäsentää yrityksille sekä organisaatioille tärkeää tietoa. Kaikki Satakunnan toimijat voivat hyödyntää kehitettyjä ratkaisuja ja niiden tarjoamaa tukea omassa toiminnassaan. Tämä lisää vaikuttavuutta ja helpottaa toimintamallien käyttöönottoa. GENT-hanketiimissä työskentelevä väitöskirjatutkija Janne Harjamäki kuvaa, että ratkaisuja on toteutettu “nopeasti näkyvää” -periaatteella, mikä on nopeuttanut tavoiteltujen toimintamallien kehitystyötä ja vapauttanut aikaa vaativampiin työtehtäviin.
Hankkeen aikana on tunnistettu myös haasteita, sillä toimijoita on ollut odotettua haastavampaa saada mukaan tekoälykokeiluihin. Samanaikaisesti kiinnostus tekoälyratkaisuja kohtaan on kuitenkin kasvanut, ja osa yrityksistä ja organisaatioista on kokeilujen myötä jatkanut kehitystyötä omatoimisesti.
Kehitetyt ratkaisut hyödynnettävissä hankeen jälkeenkin
Hankkeen keskeiset tulokset näkyvät osaamisen ja ymmärryksen kasvuna. Toimijat saavat konkreettista kokemusta tekoälyn hyödyntämisestä sekä paremman käsityksen siitä, mitä sen käyttöönotto vaatii käytännössä. Hankkeessa syntyvät tekoälyratkaisut ja toimintamallit ovat kaikkien satakuntalaisten yritysten ja organisaatioiden hyödynnettävissä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Näin GENT-hanke vahvistaa Satakunnan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja tukee tekoälyn hyödyntämistä yrityksissä ja organisaatioissa.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) Satakuntaliiton kautta, yhteensä 375 255 euroa. Hankkeen toteuttaja Tampereen korkeakoulusäätiö sr. Hankkeen toteutusaika 1.5.2024-31.1.2027. Hankkeen verkkosivut Generatiivinen tekoäly liiketoiminnan tukena (GENT) | GENT-hankkeen (1.5.2024-31.1.2027) virallinen julkaisukanava | Tampereen korkeakouluyhteisö.
Jaa:
Alustava merialuesuunnitelmaluonnos on tarkasteltavissa ja kommentoitavissa merialuesuunnittelu.fi sivustolla 16.6.-31.8.2026 välisenä aikana. Suomen merialuesuunnitelman päivitys tehdään vuosina 2024-2027.
Kaikki saadut kommentit käydään järjestelmällisesti läpi ja niiden pohjalta laaditaan palauteyhteenveto, joka julkaistaan merialuesuunnittelu.fi -sivustolla lokakuussa 2026. Yksittäisiä kommentteja tai kommentoijia ei ole mahdollista tunnistaa julkaistavasta yhteenvedosta, eikä kommentteihin anneta erillisiä vastineita.
Kommenttikierroksen tavoitteena on kerätä näkemyksiä ja täydentävää tietoa sidosryhmiltä ennen Suomen merialuesuunnitelmaluonnoksen lakisääteistä lausuntomenettelyä keväällä 2027.
Jos, et päässyt MSP-webinaariin, samoilta sivuilta löydät myös webinaaritallenteen.
Maakuntajohtajat esittävät, että maakuntien liitot ottavat entistä enemmän vastuuta alueellisen kasvupolitiikan valmistelusta ja toteuttamisesta. Maakuntien liitot vastaavat jo nyt alueidensa kehittämisen strategisesta suunnasta, ennakoinnista, edunvalvonnasta sekä maakuntakaavoituksesta, joka on edellytys isoille teollisille ja energiainvestoinneille.
Kasvu ei synny ylhäältä ohjaamalla, vaan maakunnissa eri puolilla Suomea. Kasvuun tähtäävien toimien vauhdittamiseksi ja yhteensovittamiseksi tarvitaan aiempaa vahvempaa strategista sopimuksellisuutta valtion, maakuntien ja kuntien välille. Sopimukset on kytkettävä tulevaan, vuonna 2028 alkavaan EU-ohjelmakauteen ja sen rahoitukseen.
Maakuntien liitot korostavat, että lähikuukausina valmisteltava seuraavan EU-kauden kansallinen ja alueellinen suunnitelma tulee olla aluelähtöinen.
”Alueiden vahvuuksiin ja todellisiin tarpeisiin pureutuva lähestymistapa varmistavat EU-rahoituksen parhaan vaikuttavuuden uuden kasvun aikaansaamiseksi”, korostaa maakuntajohtajien puheenjohtajana vuonna 2026 toimiva Satu Sikanen Etelä-Karjalan liitosta.
Maakuntien liitot näkevät tärkeinä EU:n kilpailukykyrahaston potentiaalin.
“Satakunnalle tämä on myös uusi tekemisen paikka: jotta voimme jatkossakin hyödyntää Euroopan unionin tutkimus- ja kehittämisrahoitusta, meidän on pystyttävä menestymään entistä paremmin kilpailussa eurooppalaisesta rahoituksesta. Hyvä esimerkki tästä on Satakunnan ammattikorkeakoulun RoboAI-tutkimus- ja tuotekehityskeskus, jonka yhteiskäyttölaboratorio on rakennettu osin EU-rahoituksen turvin. Se tuottaa jo nyt alueelle merkittävää, uudistavaa arvoa eikä jää irralliseksi hankkeeksi, vaan näkyy konkreettisina ratkaisuina ja osaamisena maakunnassa,” toteaa Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.
Suoraan Brysselistä haettava, innovaatioita, tutkimusta ja teollista uudistumista tukeva rahoitus on Euroopan komission pohjaehdotuksen mukaan yli kaksinkertaistumassa. Kilpailukykyrahaston kotiuttamisella voidaan parantaa Suomen nettomaksuasemaa EU:ssa.
Maakuntien liitot korostavat, että valtion on järkevä sijoittaa maakuntien liitoille siemenrahoitusta, jotta liitot voivat omissa maakunnissaan ja maakuntien yhteistyössä luoda edellytyksiä hakea ja saada EU:n kilpailtua rahoitusta. Jokainen kansallisesti sijoitettu miljoona voi poikia kymmeniä miljoonia lisää ja vauhdittaa tarpeellisia investointeja muun muassa osaamiseen ja teollisuuden uudistumiseen.
“Vaikka valtion myöntämä aluekehitysrahoitus maakuntien liitoille on ollut suhteellisen pieni, sen vaikutus alueella on ollut suuri. Satakunnassa rahoitus on mahdollistanut muun muassa vetytiekartan valmistelun ja lentokenttäalueen kehittämisen käynnistämisen. Nämä ovat konkreettisia avauksia, joilla pienikin panos on kääntynyt merkittäväksi alueelliseksi kasvuksi,” Salonen jatkaa.
Lue täältä maakuntajohtajien näkemyksistä seuraavalle vaalikaudelle 2027-2031
Merialuesuunnittelun tavoitteena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnitelma kattaa sekä Suomen aluevedet että talousvyöhykkeen.
Suomen ensimmäinen merialuesuunnitelma valmistui vuonna 2020. Päivitystyö käynnistettiin vuonna 2024, koska toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi: merituulivoiman rooli on kasvanut, ilmastotavoitteet ovat korostuneet ja merialueiden merkitys esimerkiksi merenkululle ja huoltovarmuudelle on lisääntynyt.
Rannikon maakuntien liitot laativat merialuesuunnitelman tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa, minkä vuoksi vuorovaikutus on erittäin tärkeä osa suunnittelua. Satakuntaliitto on tehnyt merialuesuunnitelmatyötä yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Kaikilla viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua merialuesuunnitelman valmisteluun.
Merialuesuunnittelussa tarkastellaan eri käyttömuotojen tarpeita ja sovitetaan ne yhteen ottaen huomioon meriympäristön asettamat reunaehdot. Satakunnan edustalla Selkämerellä päivityksen painopisteitä ovat aikaisempaa laajemmat kalastuksen alueet ja kalasatamat, laajemmat energiantuotannon alueet avomerellä ja mm. lintujen, lepakoiden ja vaelluskalojen liikkumista kuvaavat merkinnät rannikon suuntaisesti ja Selkämeren yli Ruotsiin. Myös maan ja meren vuorovaikutusta korostetaan ottamalla käyttöön uusi 10 km leveä rannikkovyöhyke. Merituulivoiman kytkeytymistä kantaverkon kehittämiseen ja vetytalouden kehittymiseen kuvataan mantereen puolella olevilla yleispiirteisillä energiansiirron yhteystarpeilla.
Alustavaa suunnitelmaa esitellään webinaarissa 16.6.2026 klo 13. Tilaisuuteen voi ilmoittautua tästä linkistä: https://merialuesuunnittelu.fi/tapahtumat/msp-webinaari-2/ Suunnitelmaan voi tutustua verkossa 16.6. alkaen ja se on kommentoitavana 31.8. 2026 asti. Saatu palaute otetaan huomioon varsinaisen suunnitelmaluonnoksen valmistelussa syksyllä 2026.
Varsinainen suunnitelmaluonnos asetetaan myöhemmin julkisesti nähtäville, jolloin siihen voi tutustua ja siitä voi antaa palautetta. Tavoitteena on, että päivitetty Suomen merialuesuunnitelma hyväksytään vuonna 2027.
Lisätietoja:
Miksi raskasmetallipäästöjen seurantaa pitää kehittää?
Euroopan unionin osarahoittamassa ROSS-hankkeessa, jota rahoitetaan Satakuntaliiton kautta, kehitetään uusia ratkaisuja veden laadun seurantaan. Tavoitteena on siirtyä hitaasta analysoinnista tilanteeseen, jossa veden laadusta saadaan tieto heti ja päästöihin voidaan reagoida nopeammin. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi kasvavan akkuteollisuuden näkökulmasta, jossa veden laadun tarkka ja jatkuva seuranta on keskeistä sekä ympäristövaikutusten hallinnassa että prosessien tehostamisessa ja valvonnassa. Hankkeelle on selkeä tarve, sillä perinteiset mittausmenetelmät perustuvat näytteiden keräämiseen ja laboratorioanalyysiin, mikä tarkoittaa useiden päivien viivettä.
Spektroskopiaa käytetään raskasmetallipäästöjen tunnistamiseen, mutta sen tuottaman datan tulkinta on monimutkaista ja vaatii asiantuntemusta. Näihin haasteisiin vastataan yhdistämällä mittaustekniikka ja tekoäly uudella tavalla. Hankkeessa kehitetty online- spektroskopia perustuu mikroplasmapohjaiseen spektroskopiaan, jota hyödynnetään yhdessä tekoälyn kanssa. Menetelmän avulla vedestä voidaan tunnistaa raskasmetalleja suoraan mittaushetkellä ilman laboratorioviivettä. Tekoäly käsittelee mittaustulokset nopeasti, vaikka aineisto olisi monimutkaista. Sen avulla voidaan tunnistaa myös sellaisia muutoksia, joita olisi vaikea havaita perinteisillä menetelmillä. Näin uusi raskasmetallien online-seurantajärjestelmä parantaa päästöjen hallintaa ja teollisuuden sopeutumista ympäristövaatimuksiin.
Käytännön mittaukset osoittavat online-spektroskopian tarkkuuden ja nopeuden
Hankkeessa on toteutettu käytännön kokeiluja teollisessa ympäristössä. Online-spektroskopian avulla on mitattu, mitä jäähdytysvesien mukana päätyy Kokemäenjokeen. Mittausten perusteella raskasmetallipäästöjen määrät ovat olleet erittäin pieniä. Samalla mittaustekniikan tarkkuus on osoittautunut hyväksi, sillä pienetkin muutokset on pystytty havaitsemaan. Online-spektroskopian keskeinen hyöty on sen nopeus ja tarkkuus. Kun tieto saadaan heti, poikkeamiin voidaan reagoida viiveettä ja prosessien hallinta paranee.
Projektipäällikkö Pekka Suomisen mukaan hankkeen toteutuksessa keskeistä on ollut tiivis yhteistyö teollisuusyritysten kanssa. Yritykset ovat mahdollistaneet käytännön mittaukset ja tuoneet kehitystyöhön arvokkaan näkemyksen siitä, millaisille käytännön toteutuksille on tarvetta.
NASAn entinen astronautti Tim Kopra ja NASA HUNCH -ohjelmapäällikkö Scott Rodriguez vierailivat SAMKilla. Projektipäällikkö Pekka Suominen esitteli heille ROSS-hanketta sekä spektroskopian parissa tehtävää kehitystyötä. Kuva: Pauli Valo / SAMK
Katse tulevaan
Hankkeessa kehitetylle teknologialle nähdään merkittävää jatkokäyttöä. Sitä voidaan hyödyntää erilaisissa teollisuusprosesseissa, kierrätyksessä ja vedenpuhdistuksessa myös Satakunnan ulkopuolella. Tulevaisuudessa mittalaitteita voitaisiin sijoittaa laajemmin vesistöihin, jolloin veden laatua voitaisiin seurata jatkuvasti ja kattavasti. ROSS-hanke osoittaa, miten tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyöllä voidaan kehittää uusia toimintamalleja, jotka parantavat ympäristön tilaa ja teollisuuden kilpailukykyä.
Hanke on saanut rahoitusta Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Satakuntaliiton kautta 417 888 euroa. Hankkeen toteuttaja Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy. Hankkeen toteutusaika 1.1.2025–31.12.2026. Hankkeen verkkosivut ROSS – Raskasmetallien online spektroskopia Satakunnassa – RoboAI.
Jaa:
Maakunnan aluekehityksen keskeisiä asiakirjoja ovat pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma ja siihen perustuva maakuntaohjelma, joita toteutetaan osin maakuntakaavan määrittämässä alueidenkäytön viitekehikossa. Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä tutustui tänään 10.6. kokouksessaan Raumalla Satakuntaliiton alueiden käytön toimialan ajankohtaisiin asioihin ja sai myös katsauksen kuluvan vuoden alueellisiin kehitysnäkymiin.
Satakuntaliiton kaavoituskatsaus 2026
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui 10.6. Raumalla. Kokouksessa maakunnan yhteistyöryhmälle esiteltiin Satakuntaliiton kaavoituskatsaus 2026. Katsauksessa esitellään Satakuntaliitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat maakunnan alueidenkäytön suunnitelmat ja muut kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavat toimenpiteet.
Parhaillaan Satakuntaliitossa on vireillä Satakunnan maakuntakaavan 2050 laatiminen. Maakuntakaava laaditaan kaikki maankäyttömuodot kattavana kokonaismaakuntakaavana, jolloin käsitellään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet koko maakunnan alueella. Tavoitteena on, että Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 2 kaava-aineisto laaditaan 2026 toisella puoliskolla ja loppuvuonna toteutetaan kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen.
Suomen merialuesuunnitelman päivitystyön käynnistämisestä on päätetty rannikkomaakuntien liittojen hallituksissa keväällä 2024. Merialuesuunnitelman alustava luonnos on valmistunut toukokuussa. Sidosryhmille suunnattu kommenttipyyntö alustavasta luonnoksesta lähetetään keskitetysti Varsinais-Suomen liitosta kesällä 2026.
Satakunnan alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2026 haasteellisia, mutta valonpilkahduksiakin havaittavissa
Maakunnan yhteistyöryhmä kuuli kokouksessaan myös katsauksen alueellista kehitysnäkymistä keväälle 2026. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan Satakunnan suhdannetilanne oli tammikuussa edelleen selvästi tavanomaista heikompi. Suhdanneodotukset olivat kuitenkin nousussa. Kevään 2026 Pk-yritysbarometrissa Satakunnan pk-yritysten suhdanneodotukset ovat laskeneet syksystä ja jäävät nyt hieman koko maan keskiarvoa heikommiksi. Positiivisiakin merkkejä on kuitenkin ilmassa. Liikevaihto kasvoi jonkin verran metallituotteiden valmistuksessa, meriteollisuudessa ja vielä selvemmin konepajoilla sekä automaatiossa ja robotiikassa.
Kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma haastaa aluekehittämistä – kumppanuus korostuu maakunnissa
Maakunnan yhteistyöryhmän kokouksen viranomaispuheenvuorossa kerrottiin aiemmin järjestetystä maakuntien liittojen yhteisestä valtakunnallisesta webinaarista, jossa käsiteltiin kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelua sekä tulevan EU-rahoituskauden muutoksia. Webinaari kokosi 4.6. yhteen maakuntien yhteistyöryhmien toimijoita keskustelemaan aiheesta. Tilaisuudessa maakuntien liitot korostivat kumppanuuden ja laaja-alaisen yhteistyön merkitystä aluekehittämisessä sekä maakuntien vahvaa roolia erityisesti tulosperusteisen rahoituksen ja poikkihallinnollisen yhteistyön toteuttamisessa.
Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta: Esityslistahaku (tweb.fi)
Lisätietoja antavat
Petri Salminen
MYR:n puheenjohtaja
050-598 5008
Miksi Satakuntabrändi tarvitaan?
Satakuntabrändin kehittämiselle on selkeä tarve. Tarvitaan uusi tapa lisätä Satakunnan näkyvyyttä kuntalaisten, potentiaalisten työntekijöiden ja osaajien, investoivien yritysten sekä matkailijoiden ja elämystalouden verkostojen keskuudessa. Vaikka satakuntalaiset kokevat vahvaa ylpeyttä omasta maakunnastaan ja tunnistavat sen monipuoliset vahvuudet, alueen näkyvyys ei ole kasvanut samassa tahdissa muun kilpailun kanssa. Viestintä on ollut hajanaista ja usein yksittäisiin toimijoihin tai kampanjoihin sidottua. Digitaalisessa ympäristössä Satakunta jää helposti suurempien kaupunkien varjoon, ja yhteinen maakunnallinen ääni on puuttunut. Samalla alueiden välinen kilpailu investoinneista, osaajista ja asukkaista on kiristynyt.
Yhdessä rakennettu ja arjessa näkyvä Satakuntabrändi
Hanke pohjautuu laajaan yhteiskehittämiseen Satakunnan kulttuurin ja matkailun, investointien ja yritystoiminnan sekä osaajien ja uusien asukkaiden näkökulmista. Näin brändi palvelee koko maakunnan kehitystä ja eri toimijoiden tarpeita. Hankkeen aikana yhteiskehittäminen toteutui muun muassa kuntalaiskyselyn ja työpajojen kautta. Tämä mahdollisti yhteisen tilannekuvan muodostamisen sekä alueen vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamisen.
Keskeiseksi nousi ymmärrys satakuntalaisuudesta arkisena ylpeytenä, joka näkyy esimerkiksi vahvana yhteisöllisyytenä, suorapuheisuutena ja kotiseuturakkautena sekä tiiviinä yhteytenä työhön, perheeseen ja paikallisiin ympäristöihin. Merellisyys, luonto, teollinen perintö ja kulttuuri muodostavat yhdessä alueen tunnistettavan perustan. Satakuntalaisten silmin -valokuvanäyttely havainnollistaa maakunnan identiteettiä ja arjen merkityksiä asukkaiden näkökulmasta. Valokuvanäyttelyn kuvat ovat satakuntalaisten itse ottamia ja hankkeelle kuntalaiskyselyn kautta lähettämiä valokuvia Satakunnasta.
Hankkeen keskeinen konkreettinen tulos on digitaalinen työkalupakki. Kuvapankit ja vesileimat ovat avoimesti käytettävissä, mikä tekee brändistä helposti hyödynnettävän ja arjessa näkyvän. Työkalut tukevat Satakunnan yhtenäistä viestintää.
Projektipäällikkö Tuomas Pohjolan ja projektitutkija Paula Kaukiaisen mukaan hanke lisäsi ymmärrystä siitä, että Satakunnan kehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. He nostavat keskeiseksi oivallukseksi maakunnan mosaiikkimaisuuden. Satakunta koostuu moninaisista kunnista, toimialoista ja identiteeteistä, mikä tekee yhteisen suunnan rakentamisesta vaativaa. Samalla tämä moninaisuus kuitenkin vahvistaa alueen elinvoimaa ja kestävyyttä. Yhtenäisesti esiin tuotuna moninaisuudesta muodostuu Satakunnalle selkeä vahvuus.
Hankkeen vaikutukset näkyvät toimintatavoissa. Satakuntaan on muodostunut jatkuva ja osallistava brändityön malli, jossa huomio on siirtynyt yksittäisistä kampanjoista pitkäjänteiseen kehittämiseen ja arjen käytäntöihin. Yhteisten digitaalisten työkalujen hyödyntäminen viestinnässä vahvistaa Satakunnan näkyvyyttä, vetovoimaa ja yhteisen identiteetin rakentumista, kun alueesta viestitään eri toimijoiden omista lähtökohdista. Samalla tämä tukee maakunnan houkuttelevuutta investointien, osaajien ja uusien asukkaiden näkökulmasta.
Katse tulevaan
Satakuntabrändi kehittyy jatkuvasti. Tavoitteena on säilyttää brändi yhteisomistettuna ja osallistavana, jossa eri toimijat löytävät toisensa ja rakentavat yhdessä uutta. Brändin on tarkoitus kehittyä jatkossakin teoista, kohtaamisista ja tarinoista, jotka tekevät Satakunnasta tunnistettavan ja vetovoimaisen paikan.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) Satakuntaliiton kautta, yhteensä 438 302 euroa. Hankkeen toteuttaja Turun yliopisto. Hankkeen toteutusaika 1.4.2024–30.11.2027. Hankkeen verkkosivut Aluebrändin kehittäminen – Satakunnan yhteinen asia | Satakuntabrändi.
Jaa:
Satakuntaliiton JTF-haku yleishyödyllisille kehittämis- ja investointihankkeille (SATLII-018)
Satakuntaliitossa on haettavana JTF-rahoitusta Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan toimintalinjan 7 (Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi) erityistavoitteesta 7.1. (Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä).
Haku avoinna: 1.6.-11.9.2026
Hankehakua varatun tuen kokonaismäärä: 700 000 euroa
Tukitaso: Maksimitukitaso kehittämishankkeissa 80 % ja investoinneissa 70 % hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Hakijan on itse osallistuttava hankkeen rahoitukseen omarahoitusosuudella.
Tuensaajat: Tukea voidaan myöntää julkisoikeudelliselle yhteisölle ja yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle, jolla on riittävät taloudelliset ja muut edellytykset hankkeen toteuttamiseen. Näitä ovat mm. tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, valtion viranomaiset, kunnat, kuntayhtymät ja muut julkisyhteisöt sekä yhdistykset, järjestöt ja säätiöt.
Hankkeiden tulee olla Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan ja Satakunnan oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman mukaisia. Lisäksi hankkeilla edistetään Satakunnan maakuntaohjelman 2026-2029 ja Satakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisia tavoitteita.
Satakuntaliiton JTF-rahoitushaku kuntien perusrakenteen investoinneille (SATLII-017)
Satakuntaliitossa on haettavana JTF-rahoitusta Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan toimintalinjan 7 (Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi) erityistavoitteesta 7.1. (Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä). JTF-rahoitus kohdennetaan Satakunnan oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman (JTF-suunnitelma) mukaisiin toimiin.
Haku avoinna: 1.6.-11.9.2026
Hankehakua varatun tuen kokonaismäärä: 250 000 euroa
Tukitaso: 70 % hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Hakijan on itse osallistuttava hankkeen rahoitukseen omarahoitusosuudella.
Tuensaajat: Tukea voimme myöntää kunnille ja kuntayhtymille. Hakijalla pitää olla riittävät taloudelliset ja muut toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hakijana ei voi olla kuntaomisteinen yhtiö.
Hankkeiden tulee olla Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan ja Satakunnan oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman mukaisia. Lisäksi hankkeilla edistetään Satakunnan maakuntaohjelman 2026-2029 ja Satakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisia tavoitteita.
Irjanne–Huhta–Mullilan kylämiljöö on tuomariston mukaan poikkeuksellisen upea ja historiallisesti arvokas. Satakunnan Vuoden Kylää oli valitsemassa Satakuntaliiton ja SataKylien sekä viime vuoden voittajakylän Rekikosken edustajista koottu tuomaristo.
Tuomaristo kiittää Irjanne–Huhta–Mullilaa erityisesti siitä, että kylätoimintaa on elvytetty viime vuosina merkittävästi. Kyläyhdistys on vuokrannut ja kunnostanut kylätalon, josta on muodostunut toiminnan sydän ja koko kylän yhteinen kohtaamispaikka. Kylätalo sijaitsee perinteikkäällä paikalla Irjanteen kirkon vieressä. Kylässä järjestetään runsaasti toimintaa, jossa yhdistyvät perinteet ja uudet ideat.
“Valinta Vuoden Kyläksi tuntuu mahtavalta. Olen niin ylpeä kylästämme ja iloinen myös kaikkien kyläläisten puolesta, että saimme näin hienon tunnustuksen. Hienoa, että yhteisöllistä ja virkeää kylätoimintaamme on arvostettu”, iloitsee Eurajoen Ylisenpään kyläyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Korpela.
Eurajoen Ylisenpään kyläyhdistys on panostanut viestintään ja tehnyt asukashankintaa yhteistyössä Eurajoen kunnan kylähankkeen kanssa. Kylälle on saatu myös uusi opastetaulu, joka tukee alueen näkyvyyttä ja saavutettavuutta.
Vuoden Kylä -kilpailu huipentuu maakunnallisilla kyläpäivillä Huittisten Rekikosken kylätalolla lauantaina 29.8. klo 14.00, jolloin uusi Vuoden Kylä perinteen mukaan palkitaan. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden Kylän 3 400 euron palkintosummalla.
Maakuntavaltuusto hyväksyi Satakuntaliiton vuoden 2025 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
Valtuusto hyväksyi tilintarkastuskertomuksen mukaisesti tilinpäätöksen vuodelta 2025.
Satakuntaliiton tilikauden tulos oli 42 173 euroa ylijäämäinen. Valtuusto päätti myöntää kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-31.12.2025.
Valtuusto hyväksyi myös toimintakertomuksen vuodelta 2025. Toimintakertomuksessa kerrattiin vuoden 2025 keskeistä työtä, kuten Satakunnan maakuntaohjelman 2026–2029 valmistelua ja hyväksymistä, maakuntakaava 2050:n etenemistä sekä tekoälyn käyttöönottoa organisaatiossa. Toimintakertomuksessa käytiin läpi myös toimialakohtaisesti tapahtumia.
Maakuntavaltuuston kokouksen esityslistaan pääset tästä linkistä.
Tilastoinfoja (4 kpl) julkaistaan 29.5.2026 lisäksi viikoilla 23, 24, ja 25 hankkeen nettisivuilla sekä Satakuntaliiton somekanavilla (Facebook, Instagram). Tästä hankkeen sivuille.