Miksi raskasmetallipäästöjen seurantaa pitää kehittää?

Euroopan unionin osarahoittamassa ROSS-hankkeessa, jota rahoitetaan Satakuntaliiton kautta, kehitetään uusia ratkaisuja veden laadun seurantaan. Tavoitteena on siirtyä hitaasta analysoinnista tilanteeseen, jossa veden laadusta saadaan tieto heti ja päästöihin voidaan reagoida nopeammin. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi kasvavan akkuteollisuuden näkökulmasta, jossa veden laadun tarkka ja jatkuva seuranta on keskeistä sekä ympäristövaikutusten hallinnassa että prosessien tehostamisessa ja valvonnassa. Hankkeelle on selkeä tarve, sillä perinteiset mittausmenetelmät perustuvat näytteiden keräämiseen ja laboratorioanalyysiin, mikä tarkoittaa useiden päivien viivettä.

Spektroskopiaa käytetään raskasmetallipäästöjen tunnistamiseen, mutta sen tuottaman datan tulkinta on monimutkaista ja vaatii asiantuntemusta. Näihin haasteisiin vastataan yhdistämällä mittaustekniikka ja tekoäly uudella tavalla. Hankkeessa kehitetty online- spektroskopia perustuu mikroplasmapohjaiseen spektroskopiaan, jota hyödynnetään yhdessä tekoälyn kanssa. Menetelmän avulla vedestä voidaan tunnistaa raskasmetalleja suoraan mittaushetkellä ilman laboratorioviivettä. Tekoäly käsittelee mittaustulokset nopeasti, vaikka aineisto olisi monimutkaista. Sen avulla voidaan tunnistaa myös sellaisia muutoksia, joita olisi vaikea havaita perinteisillä menetelmillä. Näin uusi raskasmetallien online-seurantajärjestelmä parantaa päästöjen hallintaa ja teollisuuden sopeutumista ympäristövaatimuksiin.

Käytännön mittaukset osoittavat online-spektroskopian tarkkuuden ja nopeuden

Hankkeessa on toteutettu käytännön kokeiluja teollisessa ympäristössä. Online-spektroskopian avulla on mitattu, mitä jäähdytysvesien mukana päätyy Kokemäenjokeen. Mittausten perusteella raskasmetallipäästöjen määrät ovat olleet erittäin pieniä. Samalla mittaustekniikan tarkkuus on osoittautunut hyväksi, sillä pienetkin muutokset on pystytty havaitsemaan.  Online-spektroskopian keskeinen hyöty on sen nopeus ja tarkkuus. Kun tieto saadaan heti, poikkeamiin voidaan reagoida viiveettä ja prosessien hallinta paranee.

Projektipäällikkö Pekka Suomisen mukaan hankkeen toteutuksessa keskeistä on ollut tiivis yhteistyö teollisuusyritysten kanssa. Yritykset ovat mahdollistaneet käytännön mittaukset ja tuoneet kehitystyöhön arvokkaan näkemyksen siitä, millaisille käytännön toteutuksille on tarvetta.

NASAn entinen astronautti Tim Kopra ja NASA HUNCH -ohjelmapäällikkö Scott Rodriguez vierailivat SAMKilla. Projektipäällikkö Pekka Suominen esitteli heille ROSS-hanketta sekä spektroskopian parissa tehtävää kehitystyötä. Kuva: Pauli Valo / SAMK

Katse tulevaan

Hankkeessa kehitetylle teknologialle nähdään merkittävää jatkokäyttöä. Sitä voidaan hyödyntää erilaisissa teollisuusprosesseissa, kierrätyksessä ja vedenpuhdistuksessa myös Satakunnan ulkopuolella. Tulevaisuudessa mittalaitteita voitaisiin sijoittaa laajemmin vesistöihin, jolloin veden laatua voitaisiin seurata jatkuvasti ja kattavasti. ROSS-hanke osoittaa, miten tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyöllä voidaan kehittää uusia toimintamalleja, jotka parantavat ympäristön tilaa ja teollisuuden kilpailukykyä.

Hanke on saanut rahoitusta Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Satakuntaliiton kautta 417 888 euroa. Hankkeen toteuttaja Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy. Hankkeen toteutusaika 1.1.2025–31.12.2026. Hankkeen verkkosivut ROSS – Raskasmetallien online spektroskopia Satakunnassa – RoboAI.

 

Maakunnan aluekehityksen keskeisiä asiakirjoja ovat pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma ja siihen perustuva maakuntaohjelma, joita toteutetaan osin maakuntakaavan määrittämässä alueidenkäytön viitekehikossa. Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä tutustui tänään 10.6. kokouksessaan Raumalla Satakuntaliiton alueiden käytön toimialan ajankohtaisiin asioihin ja sai myös katsauksen kuluvan vuoden alueellisiin kehitysnäkymiin.

Satakuntaliiton kaavoituskatsaus 2026

Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui 10.6. Raumalla. Kokouksessa maakunnan yhteistyöryhmälle esiteltiin Satakuntaliiton kaavoituskatsaus 2026. Katsauksessa esitellään Satakuntaliitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat maakunnan alueidenkäytön suunnitelmat ja muut kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavat toimenpiteet.

Parhaillaan Satakuntaliitossa on vireillä Satakunnan maakuntakaavan 2050 laatiminen. Maakuntakaava laaditaan kaikki maankäyttömuodot kattavana kokonaismaakuntakaavana, jolloin käsitellään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet koko maakunnan alueella. Tavoitteena on, että Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 2 kaava-aineisto laaditaan 2026 toisella puoliskolla ja loppuvuonna toteutetaan kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen.

Suomen merialuesuunnitelman päivitystyön käynnistämisestä on päätetty rannikkomaakuntien liittojen hallituksissa keväällä 2024. Merialuesuunnitelman alustava luonnos on valmistunut toukokuussa. Sidosryhmille suunnattu kommenttipyyntö alustavasta luonnoksesta lähetetään keskitetysti Varsinais-Suomen liitosta kesällä 2026. 

Satakunnan alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2026 haasteellisia, mutta valonpilkahduksiakin havaittavissa

Maakunnan yhteistyöryhmä kuuli kokouksessaan myös katsauksen alueellista kehitysnäkymistä keväälle 2026. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan Satakunnan suhdannetilanne oli tammikuussa edelleen selvästi tavanomaista heikompi. Suhdanneodotukset olivat kuitenkin nousussa. Kevään 2026 Pk-yritysbarometrissa Satakunnan pk-yritysten suhdanneodotukset ovat laskeneet syksystä ja jäävät nyt hieman koko maan keskiarvoa heikommiksi. Positiivisiakin merkkejä on kuitenkin ilmassa. Liikevaihto kasvoi jonkin verran metallituotteiden valmistuksessa, meriteollisuudessa ja vielä selvemmin konepajoilla sekä automaatiossa ja robotiikassa.

Kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma haastaa aluekehittämistä – kumppanuus korostuu maakunnissa

Maakunnan yhteistyöryhmän kokouksen viranomaispuheenvuorossa kerrottiin aiemmin järjestetystä maakuntien liittojen yhteisestä valtakunnallisesta webinaarista, jossa käsiteltiin kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelua sekä tulevan EU-rahoituskauden muutoksia. Webinaari kokosi 4.6. yhteen maakuntien yhteistyöryhmien toimijoita keskustelemaan aiheesta. Tilaisuudessa maakuntien liitot korostivat kumppanuuden ja laaja-alaisen yhteistyön merkitystä aluekehittämisessä sekä maakuntien vahvaa roolia erityisesti tulosperusteisen rahoituksen ja poikkihallinnollisen yhteistyön toteuttamisessa.

Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta: Esityslistahaku (tweb.fi)

Lisätietoja antavat

Petri Salminen
MYR:n puheenjohtaja
050-598 5008

Miksi Satakuntabrändi tarvitaan?

Satakuntabrändin kehittämiselle on selkeä tarve. Tarvitaan uusi tapa lisätä Satakunnan näkyvyyttä kuntalaisten, potentiaalisten työntekijöiden ja osaajien, investoivien yritysten sekä matkailijoiden ja elämystalouden verkostojen keskuudessa. Vaikka satakuntalaiset kokevat vahvaa ylpeyttä omasta maakunnastaan ja tunnistavat sen monipuoliset vahvuudet, alueen näkyvyys ei ole kasvanut samassa tahdissa muun kilpailun kanssa. Viestintä on ollut hajanaista ja usein yksittäisiin toimijoihin tai kampanjoihin sidottua. Digitaalisessa ympäristössä Satakunta jää helposti suurempien kaupunkien varjoon, ja yhteinen maakunnallinen ääni on puuttunut. Samalla alueiden välinen kilpailu investoinneista, osaajista ja asukkaista on kiristynyt.

Yhdessä rakennettu ja arjessa näkyvä Satakuntabrändi

Hanke pohjautuu laajaan yhteiskehittämiseen Satakunnan kulttuurin ja matkailun, investointien ja yritystoiminnan sekä osaajien ja uusien asukkaiden näkökulmista. Näin brändi palvelee koko maakunnan kehitystä ja eri toimijoiden tarpeita. Hankkeen aikana yhteiskehittäminen toteutui muun muassa kuntalaiskyselyn ja työpajojen kautta. Tämä mahdollisti yhteisen tilannekuvan muodostamisen sekä alueen vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamisen.

Keskeiseksi nousi ymmärrys satakuntalaisuudesta arkisena ylpeytenä, joka näkyy esimerkiksi vahvana yhteisöllisyytenä, suorapuheisuutena ja kotiseuturakkautena sekä tiiviinä yhteytenä työhön, perheeseen ja paikallisiin ympäristöihin. Merellisyys, luonto, teollinen perintö ja kulttuuri muodostavat yhdessä alueen tunnistettavan perustan. Satakuntalaisten silmin -valokuvanäyttely havainnollistaa maakunnan identiteettiä ja arjen merkityksiä asukkaiden näkökulmasta. Valokuvanäyttelyn kuvat ovat satakuntalaisten itse ottamia ja hankkeelle kuntalaiskyselyn kautta lähettämiä valokuvia Satakunnasta.

Hankkeen keskeinen konkreettinen tulos on digitaalinen työkalupakki. Kuvapankit ja vesileimat ovat avoimesti käytettävissä, mikä tekee brändistä helposti hyödynnettävän ja arjessa näkyvän. Työkalut tukevat Satakunnan yhtenäistä viestintää.

Projektipäällikkö Tuomas Pohjolan ja projektitutkija Paula Kaukiaisen mukaan hanke lisäsi ymmärrystä siitä, että Satakunnan kehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. He nostavat keskeiseksi oivallukseksi maakunnan mosaiikkimaisuuden. Satakunta koostuu moninaisista kunnista, toimialoista ja identiteeteistä, mikä tekee yhteisen suunnan rakentamisesta vaativaa. Samalla tämä moninaisuus kuitenkin vahvistaa alueen elinvoimaa ja kestävyyttä. Yhtenäisesti esiin tuotuna moninaisuudesta muodostuu Satakunnalle selkeä vahvuus.

Hankkeen vaikutukset näkyvät toimintatavoissa. Satakuntaan on muodostunut jatkuva ja osallistava brändityön malli, jossa huomio on siirtynyt yksittäisistä kampanjoista pitkäjänteiseen kehittämiseen ja arjen käytäntöihin. Yhteisten digitaalisten työkalujen hyödyntäminen viestinnässä vahvistaa Satakunnan näkyvyyttä, vetovoimaa ja yhteisen identiteetin rakentumista, kun alueesta viestitään eri toimijoiden omista lähtökohdista. Samalla tämä tukee maakunnan houkuttelevuutta investointien, osaajien ja uusien asukkaiden näkökulmasta.

Katse tulevaan

Satakuntabrändi kehittyy jatkuvasti. Tavoitteena on säilyttää brändi yhteisomistettuna ja osallistavana, jossa eri toimijat löytävät toisensa ja rakentavat yhdessä uutta. Brändin on tarkoitus kehittyä jatkossakin teoista, kohtaamisista ja tarinoista, jotka tekevät Satakunnasta tunnistettavan ja vetovoimaisen paikan.

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) Satakuntaliiton kautta, yhteensä 438 302 euroa. Hankkeen toteuttaja Turun yliopisto. Hankkeen toteutusaika 1.4.2024–30.11.2027. Hankkeen verkkosivut Aluebrändin kehittäminen – Satakunnan yhteinen asia | Satakuntabrändi.

Satakuntaliiton JTF-haku yleishyödyllisille kehittämis- ja investointihankkeille (SATLII-018)

Lue koko hakuilmoitus täältä

Satakuntaliitossa on haettavana JTF-rahoitusta Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan toimintalinjan 7 (Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi) erityistavoitteesta 7.1. (Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä).

Haku avoinna: 1.6.-11.9.2026
Hankehakua varatun tuen kokonaismäärä: 700 000 euroa
Tukitaso: Maksimitukitaso kehittämishankkeissa 80 % ja investoinneissa 70 % hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Hakijan on itse osallistuttava hankkeen rahoitukseen omarahoitusosuudella.
Tuensaajat: Tukea voidaan myöntää julkisoikeudelliselle yhteisölle ja yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle, jolla on riittävät taloudelliset ja muut edellytykset hankkeen toteuttamiseen. Näitä ovat mm. tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, valtion viranomaiset, kunnat, kuntayhtymät ja muut julkisyhteisöt sekä yhdistykset, järjestöt ja säätiöt.

Hankkeiden tulee olla Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan ja Satakunnan oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman mukaisia. Lisäksi hankkeilla edistetään Satakunnan maakuntaohjelman 2026-2029 ja Satakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisia tavoitteita.

Satakuntaliiton JTF-rahoitushaku kuntien perusrakenteen investoinneille (SATLII-017)

Lue koko hakuilmoitus täältä

Satakuntaliitossa on haettavana JTF-rahoitusta Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan toimintalinjan 7 (Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi) erityistavoitteesta 7.1. (Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä). JTF-rahoitus kohdennetaan Satakunnan oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman (JTF-suunnitelma) mukaisiin toimiin.

Haku avoinna: 1.6.-11.9.2026
Hankehakua varatun tuen kokonaismäärä: 250 000 euroa
Tukitaso: 70 % hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Hakijan on itse osallistuttava hankkeen rahoitukseen omarahoitusosuudella.
Tuensaajat: Tukea voimme myöntää kunnille ja kuntayhtymille. Hakijalla pitää olla riittävät taloudelliset ja muut toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hakijana ei voi olla kuntaomisteinen yhtiö.

Hankkeiden tulee olla Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan ja Satakunnan oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman mukaisia. Lisäksi hankkeilla edistetään Satakunnan maakuntaohjelman 2026-2029 ja Satakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisia tavoitteita.

Irjanne–Huhta–Mullilan kylämiljöö on tuomariston mukaan poikkeuksellisen upea ja historiallisesti arvokas. Satakunnan Vuoden Kylää oli valitsemassa Satakuntaliiton ja SataKylien sekä viime vuoden voittajakylän Rekikosken edustajista koottu tuomaristo.

Tuomaristo kiittää Irjanne–Huhta–Mullilaa erityisesti siitä, että kylätoimintaa on elvytetty viime vuosina merkittävästi. Kyläyhdistys on vuokrannut ja kunnostanut kylätalon, josta on muodostunut toiminnan sydän ja koko kylän yhteinen kohtaamispaikka. Kylätalo sijaitsee perinteikkäällä paikalla Irjanteen kirkon vieressä. Kylässä järjestetään runsaasti toimintaa, jossa yhdistyvät perinteet ja uudet ideat.

“Valinta Vuoden Kyläksi tuntuu mahtavalta. Olen niin ylpeä kylästämme ja iloinen myös kaikkien kyläläisten puolesta, että saimme näin hienon tunnustuksen. Hienoa, että yhteisöllistä ja virkeää kylätoimintaamme on arvostettu”, iloitsee Eurajoen Ylisenpään kyläyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Korpela.

Eurajoen Ylisenpään kyläyhdistys on panostanut viestintään ja tehnyt asukashankintaa yhteistyössä Eurajoen kunnan kylähankkeen kanssa. Kylälle on saatu myös uusi opastetaulu, joka tukee alueen näkyvyyttä ja saavutettavuutta.

Vuoden Kylä -kilpailu huipentuu maakunnallisilla kyläpäivillä Huittisten Rekikosken kylätalolla lauantaina 29.8. klo 14.00, jolloin uusi Vuoden Kylä perinteen mukaan palkitaan. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden Kylän 3 400 euron palkintosummalla.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Satakuntaliiton vuoden 2025 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

Valtuusto hyväksyi tilintarkastuskertomuksen mukaisesti tilinpäätöksen vuodelta 2025.

Satakuntaliiton tilikauden tulos oli 42 173 euroa ylijäämäinen. Valtuusto päätti myöntää kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-31.12.2025.

Valtuusto hyväksyi myös toimintakertomuksen vuodelta 2025. Toimintakertomuksessa kerrattiin vuoden 2025 keskeistä työtä, kuten Satakunnan maakuntaohjelman 2026–2029 valmistelua ja hyväksymistä, maakuntakaava 2050:n etenemistä sekä tekoälyn käyttöönottoa organisaatiossa. Toimintakertomuksessa käytiin läpi myös toimialakohtaisesti tapahtumia.

Maakuntavaltuuston kokouksen esityslistaan pääset tästä linkistä.

Tilastoinfoja (4 kpl) julkaistaan 29.5.2026 lisäksi viikoilla 23, 24, ja 25 hankkeen nettisivuilla sekä Satakuntaliiton somekanavilla (Facebook, Instagram). Tästä hankkeen sivuille.

Sen pysyvyydestä ei kuitenkaan ole takeita maailmantalouden epävarmuuden vuoksi. Vaikka teollisuuden liikevaihto ja vienti alenivat edelleen keskimäärin vuoden 2025 heinä-joulukuussa, oli vuoden viimeinen neljännes varsin menestyksekäs maakunnan merkittävimmällä teollisuudenhaaralla, teknologiateollisuudessa. Muutos nosti maakunnan talouden pinnalle. Kuten aiemmin, osa teollisuuden liikevaihdon laskusta syyskesällä on syntynyt maakunnassa vahvan metallien jalostuksen tuottajahintojen pudotuksesta, joten tuotantomäärät eivät ole supistuneet aivan yhtä paljon kuin mitä liikevaihdon lasku antaisi ymmärtää. Tilanne muuttui vuoden lopussa kuparin hinnan vahvan nousun myötä, mikä käänsi metallien jalostuksen liikevaihdon nousuun. Suhdannekäänne näkyy myös teollisuuden keskimääräisen henkilöstömäärän hienoisena kasvuna. Rakentamisessa liikevaihto ja henkilöstömäärä laskivat yhä selvästi. Palvelualojen kehitys jatkui vaimeana ja ainoastaan kaupassa sekä luovilla aloilla liikevaihto kohosi vähän. Palkkasumman kasvu jatkui kohtalaisena.

Teknologiateollisuudessa keskimäärin liikevaihto ja vienti kääntyivät nousuun aivan loppuvuodesta. Muutos on peräisin metallien jalostuksesta sekä koneiden ja laitteiden valmistuksesta. Koko loppuvuoden ajan henkilöstömäärä kasvoi kuitenkin jonkin verran merkkinä tuotannon vireytymisestä. Liikevaihto nousi selvästi automaatiossa ja robotiikassa sekä konepajoilla, metalli- sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa. Meriteollisuudessa liikevaihto laski, mutta henkilöstömäärä kasvoi. Taustalla vaikuttanee laskutusaikataulut. Meri-Porin teollisuusalueella liikevaihto ja henkilöstömäärä supistuivat loppuvuonna.

Elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto ja etenkin vienti supistuivat merkittävästi loppuvuodesta. Henkilöstömäärä laski vähän. Metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto putosi yhä ja ainakin metsäteollisuuden viennin arvo romahti. Rakentamisen liikevaihto aleni huomattavasti ja henkilöstöä vähennettiin jonkin verran. Satakunnan palvelualojen kehitys jatkui vuoden 2025 heinä-joulukuussa edelleen alavireisen vaihtelevana. Liikevaihdon nousu on jatkunut enää luovilla aloilla ja kaupassa. Henkilöstöä vähennettiin jokaisella alalla. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto aleni yhä. Liike-elämän palveluidenkin liikevaihto supistui.

Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2025 heinä-syyskuussa 5,5 % vuoden 2024 vastaavaan aikaan verrattuna. Laskusta osa selittyy metallien tuottajahintojen alenemalla, jolla ei ole tuotannon määrään yhtä suurta vaikutusta. Loka-joulukuussa liikevaihto kasvoi jo 1,1 % metallien jalostuksen kasvun myötä. Yhteensä liikevaihto laski 2,2 % heinä-joulukuussa.  Koko maassa keskimäärin liikevaihto kasvoi jo hieman koko loppuvuoden ajan, mikä on jo varsin selkeä käänteen merkki. Satakunnassa tuotannon tason ero valtakunnalliseen kehitykseen ei ole yhtä suuri kuin liikevaihdon ero antaa ymmärtää johtuen metallien hintakehityksestä.

47 % maakunnan yrityksistä saavutti heinä-joulukuussa liikevaihdon kasvua. 31 % yrityskannasta ylsi vähintään 15 %:n nousuun. Molemmat osuudet olivat hieman aiempaa korkeampia. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on edelleen ollut suurta etenkin teollisuudessa, mutta myös rakentamisessa ja palveluissa. Eniten laski alle viiden sekä yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, kolmisen prosenttia. 5–19 työntekijän yritysten liikevaihto sen sijaan pysyi ennallaan. Suurin muutosvaikutus talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi loppuvuoden aikana 17 %. Yli viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto laski vajaat kolme prosenttia. Koko maassa keskimäärin talouden kehitys oli jo aiempaa selvästi pirteämpää, mutta edelleen aloittain vaihtelevaa. Teollisuudessa liikevaihdon kasvua kertyi lähes kautta linjan, vain metallien jalostuksessa ja metsäteollisuudessa liikevaihto supistui. Teknologiateollisuus kehittyi Satakuntaa suotuisammin, koska suhteellisen heikosti kehittyneen metallien jalostuksen painoarvo on Satakuntaa pienempi. Rakentamisen liikevaihto kohosi. Palvelualoilla nousu jatkui kautta linjan.

Satakunnassa henkilöstömäärä aleni yhä jonkin verran (-1,6 %) vuoden 2025 heinä-joulukuussa. Teollisuudessa henkilöstömäärä kasvoi aavistuksen verran. Henkilöstöä lisättiin jonkin verran teknologiateollisuudessa keskimäärin sekä runsaasti meriteollisuudessa. Metallien jalostuksessa määrä aleni hieman. Elintarvike- ja metsäteollisuudessa henkilöstöä vähennettiin. Kemianteollisuudessa se pysyi lähes ennallaan. Rakentamisessa väkeä vähennettiin loppuvuodesta yhä selvästi. Palveluissa henkilöstömäärä aleni kaikilla aloilla.

Toimialoittainen kehitys Satakunnassa heinä–joulukuussa 2025 (vertailu vuoden 2024 vastaava aika)

  • Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto supistui yhä selvästi (-4,7 %). Viennin arvo kutistui (-4,1 %). Henkilöstömäärä kasvoi aavistuksen (0,2 %).
  • Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihto laski (-3,3 %). Viennin arvokin aleni (-1,5 %). Henkilöstöä lisättiin edelleen (2,0 %).
  • Metallien jalostuksen liikevaihto alkoi kasvaa (3,5 %). Henkilöstöä vähennettiin silti (-1,1 %).
  • Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi nopeasti (4,8 %). Henkilöstä lisättiin (0,5 %).
  • Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto kohosi vahvasti (3,0 %). Henkilöstömäärä nousi 2,0 %.
  • Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto (3,2 %) ja henkilöstömäärät (3,5 %) kohosivat.
  • Meriteollisuuden liikevaihdon supistui (-17,2 %). Henkilöstä lisättiin tuntuvasti (5,3 %).
  • Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto laski (-0,4 %). Henkilöstömäärä pysyi ennallaan (0,1 %).
  • Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto romahti (-16,4 %). Henkilöstömäärä aleni (-7,7 %).
  • Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto kasvoi merkittävästi (5,6 %). Henkilöstö pysyi ennallaan (0,2 %).
  • Metsäteollisuuden liikevaihto (-8,3 %) ja vienti (-8,0 %) laskivat yhä tuntuvasti. Työntekijöitäkin vähennettiin (-1,9 %).
  • Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-4,6 %). Henkilöstöä lisättiin kuitenkin vähän (0,3 %).
  • Elintarviketeollisuuden liikevaihto aleni selvästi (-6,8 %) samoin kuin viennin arvo (-6,9 %). Henkilöstömääräkin tippui vähän (-0,8 %).
  • Rakentamisen liikevaihdon laski voimakkaasti (-10,2 %). Henkilöstömäärä laski yhä (-3,1 %).
  • Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi aavistuksen (0,3 %). Henkilöstömäärä aleni (-3,3 %).
  • Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto supistui jonkin verran (-2,1 %). Työvoiman tarve väheni (-5.0 %).
  • Liike-elämän palvelujen liikevaihto putosi jonkin verran (-2,0 %). Henkilöstö supistui 1,9 %:n verran.
  • Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstövähennys oli 5,5 %.
  • Kaikkien neljän edellä mainitun palvelualan yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski jonkin verran (-2.3 %).
  • Luovien alojen liikevaihto kasvoi (1,4 %). Henkilöstöä vähennettiin silti (-2,2 %).

Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus julkaistaan kalvosarjana (PowerPoint).

Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa sivulta (sivun loppupuolella): https://satakunta.fi/aluekehitys/alue-ennakointi-ja-aluetieto/

Lisätietoja:

Satakuntaliitto korostaa ensisijaisena tavoitteenaan Satakunnan oman vaalipiirin säilyttämistä kaikissa vaalilainsäädännön muutoksissa. Itsenäistä vaalipiiriä pidetään maakunnassa keskeisenä osana alueellista identiteettiä. Liitto suhtautuu kriittisesti esitetyn vaalialuemallin luomaan kahteen erilaiseen tapaan laskea vaalien tulos ja se voisi heikentää sekä vaalien ymmärrettävyyttä että äänestäjien yhdenvertaisuutta. Samalla nähdään, ettei mallin vaikutuksia esimerkiksi äänestysaktiivisuuteen ole arvioitu riittävästi.

Satakuntaliitto pitää nykyistä vaalijärjestelmää kokonaisuutena toimivimpana vaihtoehtona, kun huomioidaan poliittisen suhteellisuuden lisäksi alueellinen edustavuus ja demokratian toimivuus. Mikäli vaalialuemalli kuitenkin etenee, Satakunta pitää ensisijaisena vaihtoehtona vaalialueen muodostamista Varsinais-Suomen kanssa historiallisten yhteyksien sekä hallinnollisen johdonmukaisuuden vuoksi.

Vaalialuemallia koskevassa valmistelussa esitetään perustuslain ja vaalilain muuttamista siten, että pienet vaalipiirit voisivat muodostaa vaalialueen yhdessä toisen vaalipiirin kanssa. Muutoksella pyritään turvaamaan edustuksellisuus tilanteissa, joissa vaalipiiristä valittaisiin vähän kansanedustajia. Valmistelu etenee oikeusministeriössä parlamentaarisessa ohjauksessa, ja mallin on tarkoitus tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2031 eduskuntavaaleissa. Satakuntaliitto on osallistunut valmisteluun antamalla lausunnon, esittämällä kannanoton ja osallistumalla kuulemiseen.

Merialuesuunnitelman päivitys etenee

Maakuntahallitukselle esiteltiin kokouksessa myös Suomen merialuesuunnitelman päivityksen laadinnan tilannekatsaus sekä alustava luonnos ja siihen liittyvä kommentointimahdollisuus.

Suomen merialuesuunnitelman päivitys on käynnissä rannikon maakuntien liittojen yhteistyönä, ja se koskee koko Suomen merialuetta aluevesiltä talousvyöhykkeelle. Päivitystyö käynnistettiin keväällä 2024 toimintaympäristön muutosten vuoksi, ja tavoitteena on, että maakuntavaltuustot hyväksyvät päivitetyn suunnitelman vuonna 2027. Alustavaa luonnosta käsitellään maakuntahallituksissa touko–kesäkuussa 2026, ja sidosryhmiltä pyydetään palautetta kesän 2026 aikana.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Lisätiedot:

Kulttuurin kokeminen ei aina vaadi isoa ponnistusta tai rahallista panostusta. Se voi olla vaikka oman harrastuksen harjoittamista, museossa, kirjastossa tai elokuvateatterissa käymistä. Se voi liittyä urheiluun tai olla kävelyä paikassa tai maisemassa, jossa kokee kulttuurillista ”värinää”. Se voi olla myös taideteoksen ihailua, rakennuksen yksityiskohta, jonka kokee ikuistamisen arvoiseksi, runon kirjoittamista, konsertti- tai keikkakäyntiä, askartelua, ruoanlaittoa, designia tai yhdessäoloa.

Se mikä saa aikaan ajatuksia, tunteita, hyvää mieltä, voimaantumista, voi hyvinkin olla kulttuurin vaikutusta. Me kaikki saamme tehdä ja kokea kulttuuria ja nauttia siitä. Koe siis kulttuuria ja jaa se Instagramissa tai Facebookissa!

Postauksessa tulisi käyttää seuraavia aihetunnisteita:

#KulttuuriaSatakunnasta
#Satakunta
@satakuntaliitto
#kunta, jossa kulttuuria koetaan

HUOM! Jos haluat osallistua arvontaan, jaa kulttuurikokemus pysyvänä julkaisuna aihetunnisteiden kera ja huomioi myös, että profiilin tulee olla julkinen.

Arvomme kaikkien postauksen tehneiden kesken 2 x 80 euron omavalintaisen lipun kulttuuriin( lippu.fi) sekä muita palkintoja. Kannattaa osallistua!Arvonta tapahtuu kesäkuussa ja voittajiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti.

Kampanja on osa Satakuntaliiton Ilon ja valon Satakunta 2.0 – hanketta, jonka tavoitteena on muun muassa tuoda esiin kulttuuritarjonnan monipuolisuutta, vahvistaa näkyvyyttä ja merkitystä asukkaiden arjessa sekä samalla tukea hankkeen kehittämistavoitteita.

Maakunnan yhteistyöryhmä kuuli katsauksen EU-ohjelmakaudella 2021–2027 rahoitetuista hankkeista kokouksessaan Kokemäellä. Satakuntaliitto on rahoittanut EU-osarahoitteisia hankkeita reilun viiden vuoden aikana yhteensä 25,3 miljoonan euron edestä. Kahden viimeisen toimintavuoden aikana on rahoituskehystä jäljellä hyviin hankkeisiin vielä noin kuusi miljoonaa euroa. Hankkeiden toteutus voi kestää pisimmillään vuoden 2030 kesän loppuun asti, joten vaikutukset ovat näkyvissä vielä pitkään.

Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui tänään Kokemäellä. Kokouksessa keskityttiin kahteen asiaan. Yhteistyöryhmän jäsenet kuulivat kattavan esityksen Satakuntaliiton rahoittamista hankkeista ja myös rahoituksen määristä rahastoittain. Satakuntaliitto rahoittaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan alueohjelmasta aluekehitysrahaston (EAKR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitusta hankkeisiin. EAKR-rahoitusta on myönnetty tähän mennessä yhteensä 69:een hankkeeseen 13,8 miljoonaa euroa. JTF-rahoitusta on myönnetty 50:een hankkeeseen yhteensä 11,5 miljoonaa euroa.

Rahoitusta voidaan myöntää tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantamiseen, digitalisaation etujen hyödyntämiseen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi, energiatehokkuustoimenpiteiden edistämiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistämiseen sekä kiertotalouteen siirtymisen edistämiseen liittyviin toimiin (EAKR). JTF-rahaston rahoitusta voidaan myöntää turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukaisen siirtymän mukaisiin hankkeisiin.

Ohjelmakauden rahoitus pääsi käyntiin vuoden viiveellä vuonna 2022, joten rahoitusta on myönnetty rivakkaan tahtiin ja loputkin varat on tarkoitus myöntää ensi vuoden aikana. Vuoden 2028 alusta alkaa uusi ohjelmakausi, mutta sen aloitus viivästynee, jolloin on hyvä, että kuluvan ohjelmakauden kehittämistoimia voidaan jatkaa aina vuodelle 2030 asti.

Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän toimintaan ollaan kyselyn mukaan tyytyväisiä

Satakuntaliitto järjesti kyselyn maakunnan yhteistyöryhmän jäsenille, koskien yhteistyöryhmän toimintatapoihin Satakunnassa. Toimintatapoihin ja käsiteltäviin asioihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Maakunnan yhteistyöryhmät perustettiin Suomeen aikoinaan Euroopan unionin toivomuksesta alueellisiksi kumppanuuselimiksi, jossa on edustajat kuntien luottamushenkilöistä, valtionhallinnon alueviranomaisista sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen ja muiden aluekehityksen kannalta keskeisten järjestöjen edustajista.

Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta:

Esityslistahaku (tweb.fi)

Lisätietoja:

MYR:n puheenjohtaja Petri Salminen p. 050 5985 008
aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma p. 044 7114 330
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050 5696 818