Suomessa alueiden välillä on eroja siinä, millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat yritystoiminnalle. Valtioneuvosto voi nimetä heikommin kehittyneitä alueita tukialueiksi. Tukialueeksi on mahdollista nimetä myös vakavan rakennemuutoksen kohteena olevia alueita. Tukialueilla yritysten investointeihin myönnettävän avustuksen taso on korkeampi kuin muualla maassa.

Maakuntien valtiolle tekemä esitys koskee alueita, jotka ovat elinkeinorakenteeltaan haastavia ja kärsivät merkittävästi erityisesti energiaturpeen nopeasta alasajosta, tai ovat muilla tavoin äkillisen rakennemuutoksen kourissa. Tukialueen korottaminen edistäisi teollisuusyritysten investointeja ja sitä kautta alueiden uudistumista ja hyvinvointia sekä vientiin suuntautuvaa kasvua.

Satakunnasta II-tukialueiksi esitetään Pohjois-Satakunnan seutukuntaa sekä Merikarvian ja Pomarkun kuntia.

Valtioneuvosto ja työ- ja elinkeinoministeriö määrittävät

Työ- ja elinkeinoministeriö määrittelee kevään ja kesän 2021 aikana Suomen uuden aluetukikartan vuosille 2022–2027. Valtioneuvoston asetus tukialueista ja -tasoista on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa. EU:n valtiontukisäännöt luovat raamit jäsenvaltioiden kansalliselle aluetukipolitiikalle.

Tukialueita on kolme. Tukialueilla I ja II voidaan tukea pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä. Tukialueella III on mahdollista myöntää tukea vain pienille ja keskisuurille yrityksille. Tukialueet määritellään väestöntiheyden, BKT:n, työttömyysasteen, rakennemuutoksen ja maarajan perusteella.

Ohjelmakauden 2022-2027 osalta uutena ehdotuksena Euroopan komissio esittää, että oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) alueita voisi nimetä tukialueiksi. Asian kansallisesta etenemisestä ei ole vielä tietoa.

Kannanoton voit lukea tästä: Maakuntien yhteinen II-tukialue esitys

Tiedote 20.5.2021

Satakuntaliitto ja Vakka-Suomen Puhelin Oy ovat solmineet sopimuksen liiton ICT-palvelujen ulkoistamisesta VSP:lle, joka on tähänkin asti vastannut Satakuntaliiton verkkotukipalveluista.  Kokonaisulkoistus kattaa ICT-lähitukipalvelut, helpdeskin, verkko- ja kapasiteettipalvelut, ICT-palvelupäällikköpalvelut sekä työasemien ja laitteiden hankinta- ja tukipalvelut. Palvelujen ulkoistaminen tapahtuu liikkeenluovutuksella ja sen myötä Satakuntaliiton oma IT-asiantuntija siirtyy VSP:n palvelukseen vanhana työntekijänä. VSP tuottaa Satakuntaliiton ICT-palvelut 1.6.2021 alkaen.

VSP:n IT-liiketoiminta työllistää yli 30 asiantuntijaa Porissa, Raumalla, Turussa ja Uudessakaupungissa. Yhtiöllä on 25 vuoden kokemus IT-palvelujen tuottamisesta ja sille on myönnetty useita pilvipalveluihin, tietoturvaan, ohjelmistoihin ja laitehallintaan liittyviä sertifiointeja.

VSP on viime vuosina laajentanut toimintaansa Satakunnan alueelle ja haluaa panostaa vahvasti paikalliseen palveluun. Yhtiö osti IT-liiketoimintaa harjoittaneen Rauman ATK-Antin vuonna 2017 ja samalla toimialalla toimineen SataComin vuonna 2019. Viime vuonna VSP osti Rauman alueen IT-lähitukitoiminnan Digia Finlandilta ja kuluvan toukokuun aikana VSP:lle siirtyy osuuskunta Eurajoen Puhelimen koko liiketoiminta henkilöstöineen.

Lisätiedot:

Satakuntaliitto, hallintojohtaja Jukka Mäkilä, puh. 044 092 8000, jukka.makila@satakunta.fi
Vakka-Suomen Puhelin Oy, liiketoimintajohtaja Julle Rintala, puh. 044 745 0550, julle.rintala@vsp.fi

Satakuntalaisille nuorille suunnattu Vaikuttajakoulu starttaa taas syyskuussa. Jos sinua kiinnostaa miten valtion hallinto toimii ja miten voit vaikuttaa asioihin, hae Vaikuttajakouluun! Koulutus on valituille ilmainen. Lue lisää täältä

Satakunnan viherrakenneselvityksen tavoitteena on määrittää olemassa olevan luontotiedon pohjalta Satakunnan tärkeimmät luonnon ydinalueet sekä esittää erilaisten paikkatietoaineistojen ja maastokäyntien pohjalta niiden välisiä ekologi­sia yhteyksiä. Satakunnan viherrakenne on osa laajempaa kokonaisuutta ja työssä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan myös ylimaakunnalliset yhteydet Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle.

Selvitystyöhön sisältyy luontoarvoihin liittyvien paikkatietoaineistojen tarkastelun ohella yleispiirteinen, luonnon ominaispiirteiden havainnointia käsittävä maastotyövaihe, joka ajoittuu toukokuun alusta elokuun loppuun vuoden 2021 aikana. Maastossa tarkistetaan tausta-aineistojen perusteella tuotettujen mahdollisten ekologisten yhteyksien ja luonnon ydinalueiden luonnetta ja laatua.

Satakunnan viherrakenneselvityksen tekijäksi valittiin avoimen tarjouskilpailun jälkeen Ahlman Group Oy. Selvitys valmistuu vuoden 2021 marraskuun loppuun mennessä.

Selvitys toimii Satakunnan maakuntakaavan päivityksen tausta-aineistona

Satakuntaliitto hyödyntää koko maakunnan kattavaa viherrakenneselvitys­tä Satakunnan maakuntakaavan päivitystyössä yhtenä suunnittelun tausta-aineistona. Maakuntakaava on strateginen, pitkän tähtäi­men yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa sovitetaan yhteen maakunnan kannalta tärkeimmät toiminnot ja kansalliset runkoverkot maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

Päätös maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvan Satakunnan maakuntakaavan päivitystyön käynnistämisestä tehdään tämän vuoden puolella. Suomessa on käynnissä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja tämä tulee todennäköisesti vaikuttamaan myös tulevan maakuntakaavan laadintaan ja sen sisältöön. Viherrakenne on ollut lakiluonnoksissa mukana yhtenä maakuntakaavan sisältöteemana.

Useat maakuntaliitot ovat toteuttaneet viime vuosina selvityksen oman maakuntansa viherverkostosta sekä ekologisista yhteystarpeista osana maakuntakaavatyötä.

Mitä viherrakenteella tarkoitetaan?

 Selvityksessä viherrakenteella tarkoitetaan pääosin rakentamattomien ja kasvullisten aluei­den sekä niiden välisten yhteyksien muodostamaa verkostoa, joka kattaa muun muassa suoje­lualueet ja luonnon monimuotoisuuden kannalta muuten merkittävät alueet sekä niiden väli­set ekologiset yhteydet.

Ekologisilla yhteyksillä tarkoitetaan vaihtelevan levyisiä metsä- ja suovyöhykkeitä tai met­sä-suo-pelto-ketjuja ja muita pääosin rakentamattomia maa- ja vesialueita, joiden kautta eliöt voivat siirtyä alueelta toiselle tai joiden kautta voidaan varmistaa suotuisien elinalueiden saa­vutettavuus epäsuotuisien alueiden poikki.

Luontoarvot voivat koskea käytännössä mitä tahansa eliöryhmiä, esimerkiksi liito-oravia, linnustoa, kasvillisuutta ja luontotyyppejä sekä erilaisia geologisia muodostumia. Erityistä merkitystä on useiden eliöryhmien kannalta tärkeillä kokonaisuuksilla ja niiden yhteyksillä.

SATAKUNTALIITTO

Lisätietoja:    

Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, Satakuntaliitto, puh. 044 711 4334
susanna.roslof@satakunta.fi

Ympäristöasiantuntija Anne Savola, Satakuntaliitto, puh. 050 596 1362
anne.savola@satakunta.fi

Toimitusjohtaja Santtu Ahlman, Ahlman Group Oy, puh. 044 5096 814
santtu@ahlmangroup.fi

Euran isosuo. Kuva: Risto Vilen

Rauma Marine Constructionsin telakka on saanut tasmanialaiselta varustamolta kahden matkustaja-autolautan rakentamisesta tilauksen. Tilauksen työllisyysvaikutus on varsin merkittävä – 3 500 henkilötyövuotta, ja rakentaminen aloitetaan ensi keväänä.

Nornickel Harjavalta on kasvattamassa nikkelin vuosituotantoaan lähes kaksinkertaiseksi seuraavan viiden vuoden aikana ja tekee historiallisen investoinnin Harjavallan tehtaan laajentamiseen. Nornickelin Harjavallan tehdas teki neljättä vuotta peräkkäin tuotantoennätyksen viime vuonna 2020.

Raumaster Oy sai suuren laitetilauksen Metsä Fibre Oy:n Kemin biotuotetehtaalta. Laitteistosuunnittelu ja valmistus työllistämisvaikutus on merkittävä sekä Raumalla että Porissa.

Edunvalvontafoorumin ohjelma 2021

Suomen kestävän kasvun ohjelman valmistelutilanne, Hankejohtaja Mikko Vähä-Sipilä, työ- ja elinkeinoministeri esitys

Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön eteneminen, Selvityshenkilö Kalervo Väänänen esitys

Kuntaedustajan kommenttipuheenvuoro, Kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival, Merikarvian kunta esitys

EU:n alue- ja rakennepolitiikan kansallinen ohjelmaehdotus, Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027, ja siihen liittyvä ympäristöselostus on lähetetty lausuntokierrokselle. Lausuntoja ohjelmaehdotuksesta voi antaa 16.4.2021 asti. Ohjelmaehdotus sisältää Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) tuettavat toimet.

Ohjelma tulee sisältämään myös oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund, JTF) toimenpiteitä, joista järjestetään samanaikaisesti alkuvaiheen kuuleminen. Myös siihen voi antaa lausuntoja 16.4.2021 saakka.

Tavoitteena uudistuva ja osaava Suomi 

Uuden alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden toteutus kohdistuu vuosille 2021–2027. Ohjelman rahoitus koostuu EU-rahoituksesta ja kansallisesta rahoituksesta. Ohjelmaehdotuksessa EAKR-toimien avulla kehitettäisiin alueiden ja yritysten elinkeino- ja työelämälähtöisiä tutkimus- ja innovointivalmiuksia, digitalisaatiota, pk-yritysten kestävää kasvua ja kilpailukykyä, energiatehokkuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista, kiertotaloutta ja paikallisen saavutettavuuden lisäämistä. Ohjelman ESR-toimet tukisivat työllisyyttä, osaamista, työelämän kehittämistä, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Ohjelmaesityksessä on yhteensä kuusi toimintalinjaa:

• Innovatiivinen Suomi
• Hiilineutraali Suomi
• Saavutettavampi Suomi
• Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi
• Sosiaalisten innovaatioiden Suomi
• Aineellista puutetta torjuva Suomi

Osana ohjelman valmistelua tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen ympäristöarviointi ja ympäristöselostus. Ympäristöarvioinnin toteuttamisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Ohjelmavalmistelua on tehty laajassa kumppanuudessa
Jokainen jäsenmaa laatii kutakin EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakautta koskevan ohjelmaehdotuksen, jossa kuvataan jäsenmaan kehittämistoiminnalle asettamat lähtökohdat, tavoitteet ja toimet sekä rahoitus EU:n ohjelmakautta koskevien säädösten mukaisesti.

Suomen ohjelmaehdotusta on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa Koheesio 2021+ -työryhmässä vuoden 2018 syksystä lähtien. Työryhmässä ovat mukana keskeiset ministeriöt, maakuntien liittojen ja ELY-keskusten edustus sekä EU:n kumppanuusperiaatteen mukaisia talous- ja sosiaalipartnerijärjestöjä. Lisäksi valmistelua tukevat alueelliset valmisteluryhmät Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Ohjelman valmistelu etenee kevään aikana neuvotteluilla Euroopan komission kanssa. EU:n uuden alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2021.

Lisätiedot:
aluekehitysjohtaja Johanna Osenius, TEM, p. 029 506 4937
neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio, TEM, p. 029 506 4932
erityisasiantuntija Harri Ahlgren (ympäristöselostus), TEM, p. 029 506 4930
erityisasiantuntija Helinä Yli-Knuutila (JTF-ympäristöselostus), TEM, p. 029 504 7146

Lausuntoja ohjelmaehdotuksesta ja ympäristöselostuksesta voi jättää 16.4.2021 klo 16.00 asti Lausuntopalvelu.fi:ssä

Lausuntoja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston valmistelun ja siihen liittyvän ympäristöarvioinnin aloittamisesta voi jättää 16.4.2021 klo 16.00 asti Lausuntopalvelu.fi:ssä