Hyvää ja toivottavasti tervettä vuotta 2021 kaikille!

Olemme tulleet vuoteen 2021 vaikean ja erikoisen ajan kautta. Toivoa paremmasta on, mutta tuo toivo on lunastettava, sillä emme saavuta paluuta vapaampaan toimintaympäristöön tai Satakunnalle parempaa tulevaisuutta ilman omia toimenpiteitämme. Nyt ovat kyseessä meidän kaikkien toimenpiteet niin jokapäiväisessä elämässämme kuin päätösvaltaa omaavien toimet Satakunnan vetovoiman, viihtyvyyden, osaamisen ja elinkeinorakenteen uudistamisessa.

Muistan taas mainita, että Satakunnan asukasluku on noin neljä prosenttia Suomen väestöstä, Satakunnassa on noin kuusi prosenttia Suomen teollisista työpaikoista ja (reilut) kuusi prosenttia Suomen ulkomaankaupan arvosta tehdään Satakunnassa. Satakunnan satamien kautta kulkee noin kymmenen prosenttia Suomen ulkomaankaupan arvosta. Satakunnan palvelualojen ja erityisesti tapahtuma-, matkailu- ja ravitsemusalan nykyinen vaikea tilanne ja toisaalta kasvupotentiaali pitää ilman muuta myös tunnistaa. Otan nämä luvut esille siksi, että alueemme ja osaamisemme on kansantaloudellisesti Suomen menestyksen kannalta kokoaan merkittävämpää ja Satakuntaan kohdistuvat kehittämistoimet tuovat selvästi lisäarvoa koko Suomelle, ei vain Satakunnalle ja satakuntalaisille.

Resursseja ja toimenpiteitä uudistustyöhön

Vuosina 2021 – 2023 Suomessa ja siis myös Satakunnassa on käytettävissä enemmän julkisen vallan kehittämisresursseja kuin pitkään aikaan, niin historiaan ja myös tulevaisuuteen katsoen, on ollut tai tulee olemaan. Näistä kehittämisresursseista päätetään pääosin kansallisten tavoitteiden perusteella, mutta osa päätöksistä tehdään aluetasolla. Kun kasvaneet julkiset kehittämisresurssit perustuvat pitkälti koronaviruspandemian takia välttämättömään elvyttävään lainoitukseen, niin näillä julkisilla kehittämisresursseilla pitää aikaansaada sellaista osaamisen ja erityisesti yksityisen tki-toiminnan kasvua, joilla luodaan kyky aikaansaada uutta, vastuullista työllisyyttä ja hyvinvointia, joiden kautta kykenemme maksamaan pidemmällä ajanjaksolla tämän nyt otetun ja otettavan velan pois.

Olemme tehneet päättyneen vuoden 2020 aikana maakunnan eri toimijoiden yhteistyönä ison työn Satakunnan kasvun mahdollisuuksien löytämiseksi ja nyt vuoden 2021 aikana julkisia kehittämispanostuksia kohdennetaan hankkeisiin, jotka toteuttavat näitä Satakunnan kasvun mahdollisuus -työn tavoitteita. Niin Satakunnan, Suomen kuin EU:n tavoitteissa keskeisenä on ympäristöllisesti kestävä kasvu, ns. vihreä siirtymä ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Alkuvuodesta 2021 Satakunnan menestyksen kannalta merkittävä työ kohdistuu myös Satakunnan osaamistason, korkeakoulutuksen ja tki-toiminnan kehittämiseen. Vain osaamisen kautta voimme menestyä jatkossa. Tämä tarkoittaa aloitetun Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämisselvityksen tekemistä niin, että siinä otetaan huomioon niin ammatillisen asteen osaamistason muutostarpeet kuin korkeakoulutason tarpeet ja mahdollisuudet kuin myös elinkeinoelämän ja satakuntalaisen yhteisön tarpeet ja mahdollisuudet. Kehittämistyössä ei pidä tavoitella jotain mallia, tai nimeä. Tavoitella pitää osaamisen ja tki-toiminnan vaikuttavuutta ja vuorovaikutusta. Työssä pitää lähteä rakentamaan nykytilanteesta uutta, ei rikkomaan olemassa olevaa. Ja tuomioon: ”ei siitä mitään tule” ei saa alistua selvittämättä ja pyrkimättä kehittämään nykyistä tilannetta.

Turvetoimiala

Satakunnalle merkitsee paljon se, miten turvealan nopeasti muuttunut toimintaympäristö ja mahdollisuudet saadaan hallittua. Turveala on paljon muutakin kuin energiaturvetta niin biologisten kasvu- kuin kasvatusalustojen tai ekologisiin ratkaisuihin perustuvan materiaalituotannon osalta. Turveala on erityisen merkittävä Pohjois-Satakunnalle, mutta turvealaan liittyviä merkittäviä toimijoita on maakuntamme kaikilla seuduilla.

Turvetuotannon lopettamisesta suurimmat negatiiviset työllisyysvaikutukset kohdentuvat Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin. Seuraavaksi eniten henkilötyövuosia häviää Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Lapissa. Turvetuotantoalan voidaan arvioida työllistävän Pohjois-Satakunnan seutukunnassa yhteensä vähintään noin 200 henkilötyövuotta. Koska Pohjois-Satakunnassa syntyy 79 % alan suorasta työllisyydestä (2018), samaa suhdelukua käyttäen saadaan turvetuotannon suoraksi ja välilliseksi yhteisvaikutukseksi koko Satakunnassa noin 250 henkilötyövuotta. Yhteisvaikutuksen osuus maakunnan yritysten henkilöstömäärästä on 0,5 %. Kuitenkin Pohjois-Satakunnan seutukunnassa turvetuotannon noin 200 henkilön kokonaistyöllistävyys muodostaa viisi prosenttia alueen yritysten työpaikoista.

Suomen tasolla tehdään töitä kansallisten toimenpiteiden aikaansaamiseksi, jotta turvealan muutos olisi huomattavasti nyt pelättävissä olevaa muutosnopeutta hallitumpi. Tällöin kyseeseen tulevat niin EU-pohjainen Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) ja kansalliset toimenpiteet, joita Suomen hallitus vie eteenpäin.

Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan

Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat ovat edenneet toimialan yhteistyössä viime vuonna käynnistyneiden sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamien hankkeiden kautta hyvin. Työ ei ole olut julkisuudessa erityisen näkyvää, koska työtä tehdään toimialan sisällä niin, että eri toimijoiden työskentelytapoja, tietopohjia ja toimintojen sisältöjä kehitetään ja yhdistetään asiakkaiden palvelujen saatavuuden ja laadun kannalta paremmiksi kokonaisuuksiksi. Tämä kehittämistyö tulee nyt vuoden 2021 alkupuolella enemmän näkyviin, koska hankkeista alkaa tulla käytäntöön otettavia toimenpiteitä ja koska kansallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamista koskeva lainsäädäntö etenee eduskunnan käsittelyssä.