Satakunnassa on tehty jo pitkään ilmastotyötä useamman kunnan yhteistyönä hankerahoitteisesti, esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksella. Vuodesta 2018 lähtien kansallista ilmastopolitiikkaa on edistetty Satakunnassa kuusivuotisessa EU:n Life IP Canemure – Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hankkeessa, jota koordinoi alueella Satakunnan ammattikorkeakoulu. Kansallisena koordinaattorina laajassa hankkeessa toimii Suomen ympäristökeskus.
Canemure-hankkeen tavoitteena on edistää kuntien osallistumista Hinku -ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijäverkostoon, joka edellyttää kunnilta sitoutumista Hinku-laskennan mukaiseen 80% päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kuntien osallistumisen kautta myös maakunta voi hakea Hinku-maakunnaksi. Satakunnasta Hinku-kuntia ovat Rauma, Pori, Eurajoki ja Harjavalta.
Hinku-kunnan tulee sitoutua myös kunta-alan vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen. Sopimukseen voi sitoutua myös ilman Hinku-tavoitetta. Satakunnasta kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa ovat mukana Hinku-kuntien lisäksi Kankaanpää ja Säkylä.
Satakunnan kunnat ovat asettaneet ilmastotavoitteita tai laatineet ilmasto-ohjelmia ja -suunnitelmia myös muuten. Kankaanpäällä on ilmasto-ohjelma vuosille 2017-2025, Nakkilassa on tehty ilmastopäivitysraportti 2021, Kokemäellä hyväksyttiin vuonna 2022 vihreän siirtymän ohjelma, Eurassa ympäristöohjelma kohdistuu vuosille 2022-2026 ja Huittisissa resurssiviisas ilmastovastuullisuuden tiekartta tähtää vuoteen 2030. Ilmastotavoitteita on voitu asettaa myös kuntastrategiassa kuten esimerkiksi Ulvilassa on tehty.
Satakunnassa toimii maakunnallinen ilmastoyhteistyöryhmä
Satakunnan kaikki kunnat ovat mukana maakunnallisessa ilmastoyhteistyöryhmässä, jonka toiminnan Satakuntaliitto käynnisti keväällä 2022 ympäristöministeriön osarahoittaman Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hankkeen myötä.
Konkreettisia ilmastotoimia kunnissa ovat esimerkiksi ulkopuolisen rahoituksen hakeminen ilmastotyölle, verkostoituminen muiden kuntien kanssa ilmastoteemasta, kannustaminen kunnan omassa toiminnassa ilmastoystävällisiin toimintatapoihin, vähähiilisyyteen tähtäävät laitehankinnat ja investoinnit sekä muut ilmastoystävälliset ratkaisut, kuntalaisten tai kunnassa toimivien yritysten kannustaminen aktiiviseen ilmastotyöhön ja ilmastoasioiden edistäminen strategisesti. Satakunnan kuntiin keväällä 2023 tehdyssä kyselyssä ulkopuolisen rahoituksen hakeminen ilmastotyölle nähtiin kunnissa erittäin tärkeäksi, siihen aiotaan panostaa ja siihen toivottiin myös ulkopuolista tukea.
Kunnissa tehdään tällä hetkellä oman toiminnan energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian lisäämiseen liittyviä suunnitelmia ja investointeja. Satakunnan kunnissa on käynnissä lukuisia selvityksiä ja toteutukseen ehtineitä uusiutuvan energian hankkeita, joiden tavoitteena on lisätä päästöttömän energian tuotantoa ja sitä myötä vauhdittaa yhteiskunnan vihreää siirtymää. Kunnat edistävät hankkeita maankäytön suunnittelulla.
Viime hallituskaudella uudistettuun ilmastolakiin lisättiin velvoite kuntien ilmastosuunnitelmista. Kuntien tulee laatia ilmastosuunnitelmat ensimmäisen kerran seuraavan valtuustokauden, vuosien 2025-2029 aikana ja ylläpitää niitä jatkossa valtuustokausittain. Ilmastosuunnitelmien laatimiseen on ollut mahdollista hakea avustusta jo keväästä 2023 alkaen. Satakunnan kunnista avustusta on tähän mennessä hakeneet Rauma ja Eura. Uuden hallitusohjelman kirjauksessa taloudellisista päätöksistä kuitenkin todetaan, että kunnille asetettu velvoite laatia ilmastosuunnitelmat perutaan lakimuutoksella (ajoitus HE2024), jolla perutaan myös niihin varattu vuosittainen 3 miljoonan euron rahoitus.
Satakuntastrategia ilmastotyön perustana
Satakuntaliiton ilmastotyö perustuu sen laatimaan ilmastonmuutoksen huomioon ottavaan Satakunta-strategiaan, jonka tavoitteena on maakunnan kilpailukyvyn, elinvoiman, kasvun ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Siihen voidaan päästä edistämällä vihreän siirtymän investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Satakuntaliitto on myös käynnistänyt Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadinnan, jossa otetaan huomioon mm. ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen, tulvariskialueet sekä luontokato. Maakunnallisen ilmastotyön tukena ja taustamateriaalina on myös käytössä Canemure-hankkeen päivittämä Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia vuoteen 2030.
Maakunnallista ilmastotyötä toteutetaan Satakuntaliitossa kevääseen 2025 saakka alueelliset innovaatiot ja kokeilut -hankkeessa, jonka tavoitteena on laajentaa ilmastotyötä Satakunnan kunnissa sopeutumisteemaan liittyen ja kytkeä myös hyvinvointialue maakunnalliseen ilmastoyhteistyöhön. Hankkeessa edistetään oikeudenmukaisen siirtymän rahoituksen (JTF) käyttöä Satakunnassa, kehitetään maakuntakaava 2050 ilmastovaikutusten arviointia ja edistetään vihreää siirtymää maakunnassa Satakunta-strategian ja maankäytön tavoitteet huomioiden.
Karttaliite: Satakunnan kunnat – Ilmastotyö, Satakuntaliitto 29.6.2023
Kirjoittajat
Riitta Dersten, ilmasto- ja vihreän siirtymän asiantuntija, Satakuntaliitto, Maakunnallisen ilmastotyön laajentaminen vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän hankkeiden edistämiseksi Satakunnassa – alueelliset innovaatio ja kokeilut (AIKO) -hanke
Taija Seppälä, projektipäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) – Life IP -hanke
Teksti on julkaistu Satakunnan Kansassa yliönä 9.7.2023.
Satakuntaliitto toteutti maakunnan kunnille kaksivaiheisen seurantakyselyn kuntien ilmastotyön nykytilasta ja lähitulevaisuuden suunnitelmista sekä toiveista sen tuelle. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisella kyselyllä selvitettiin myös nykyisten tukitoimien vaikuttavuutta.
Kevään ja kesän 2022 aikana toteutettu alkukartoituskysely antoi viitteitä ilmastotyön aktivoitumisesta Satakunnan kunnissa. Keväällä 2023 tehty jatkokysely vahvisti tätä näkemystä. Kyselyihin saatujen vastausten perusteella kuntien välinen yhteistyö ja verkostot koetaan tärkeiksi. Satakunnan kunnilla on jo nykyisellään useita ilmastotyön yhteistyötahoja ja -verkostoja, joiden laajentamista Satakuntaliiton on maakunnallisen ilmastotyön myötä mahdollista tukea.
Kevään 2023 kyselyssä korostui kuntien tarve rahoitus- ja avustusmahdollisuuksien seurantaan ja -hakuihin liittyvälle tuelle, jolle toivottiin pysyvyyttä. Olennaisen ilmastotiedon tunnistaminen, ja muuttuvan ohjauksen seuranta ja sen viestiminen kuntiin koetaan hyödylliseksi. Yhteistyötä kuntien välillä arvoitiin jatkossa tehtävän esimerkiksi kuntien ilmastosuunnitelmavelvoitteen ehtojen täyttämiseksi. Tämän yhteistyön mahdollistumiseksi toivottiin tukea.
Satakunnassa on myös kuntia, jotka jo nykyisellään tekevät aktiivista ilmastotyötä ja ovat mukana yhteistyöverkostoissa, kuten HINKU – ilmaston muutoksen hillinnän edelläkävijäverkostossa. Näiden kuntien toivoma tuki ilmastotyölle poikkea ilmastotyötään aloittavien kuntien toivomasta tuesta. Ilmastotyötä käynnistävät kuntien eivät aina kytkeneet toimiansa ilmastotyöhön, jos niillä ensisijaisesti tavoiteltiin taloudellisia tai sosiaalisia vaikutuksia. Kysely toimi hyvänä tarkastuslistana siitä, mitä teemoja kunnan ilmastotyö voi sisältää.
Seurantakysely myös kannusti kuntia asettamaan lisäystavoitteita ilmastotoimien määrään tai laajuuteen lähitulevaisuudessa. Kevään 2023 kyselyssä Satakunnan kunnat vastasivat ilmatyönsä lähitulevaisuudessa sisältävän erityisesti ulkopuolisen rahoituksen hakemista, kunnan toiminnassa tehtäviä vähähiilisyyteen tähtääviä laitehankintoja ja -investointeja sekä ilmastoasioiden edistämistä strategisesti.
Seurantakysely toteutettiin Satakuntaliitossa käynnissä ajalla 1.1.2022-31.5.2023 olleen ympäristöministeriön osarahoittaman Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hankkeen toimesta.
Seurantakyselyn yhteenvetoraportti on luettavissa tästä linkistä (pdf-tiedosto)
Aiheeksi valikoitui ilmastolakiin valmistelussa ollut velvoite kuntien ilmastosuunnitelmista ja toteutustavaksi opinnäytetyö. Opinnäytetyön teki Satakunnan ammattikorkeakoulussa energia- ja ympäristötekniikan koulutuksessa opiskeleva Teija Sukusaari. Työ ajoittui samanaikaisesti lakimuutoksen valmistelun kanssa syksyn 2022 ja kevään 2023 välille.
Ilmastolain täydennys asettaa uusia velvoitteita kunnille
Ilmastolain kokonaisuudistusta täydennettiin 1.3.2023 voimaan astuneella sääntelyllä. Täydennyksen myötä kunnille astui voimaan velvoite laatia ilmastolain mukainen ilmastosuunnitelma 2025–2029 valtuustokauden aikana. Ilmastolain täydennyksen tavoitteena on vahvistaa sekä edistää kuntien ilmastotyötä.
Ilmastolain kokonaisuudistus asettaa kuntien ilmastotyöhön uudenlaisia suuntaviivoja. Ilmastolain täydennyksen avulla saadaan ilmastotyön piiriin sellaisia kuntia, jotka eivät vielä ole aloittaneet ilmastotyötä. Uusina asioina tulevat muun muassa vaatimukset siitä, että ilmastosuunnitelma tulee hyväksyttää kunnanvaltuustossa. Lisäksi ilmastosuunnitelma tulee huomioida myös kuntastrategiassa sekä toimintakertomuksessa. Ilmastolain täydennys asettaa ilmastosuunnitelmille vähimmäisvaatimukset, jotka tulee huomioida suunnitelmia laadittaessa. Kunnat voivat laatia ilmastosuunnitelmansa joko yksin tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa.
Teija Sukusaari tutki opinnäytetyössään kuntien ilmastojohtamisen toimintamalleja ja sitä, miten ilmastotyötä tulee kehittää, jotta se vastaa uudistuneen ilmastolain vaatimuksia. Tapaustutkimus kohdistui Kokemäkeen ja Euraan.
Tarkennusta ilmastotyöhön
Opinnäytetyössä tutkittiin Euran ja Kokemäen ilmastojohtamisen tilaa. Molemmissa kunnissa on sitouduttu ilmastotyöhön, ja ilmastotyö on haluttu tuoda osaksi kuntaorganisaatioiden arkea. Kunnat toimivat havainnollistavina esimerkkeinä siitä, kuinka ilmastolain uudistus vaikuttaa myös niihin kuntiin, joissa ilmastotyötä on jo viety eteenpäin. Euran ja Kokemäen ilmastotyötä ohjaavat ilmasto- ja ympäristöasioihin paneutuvat ohjelmat. Ohjelmia ja niiden ilmastotavoitteita joudutaan kuitenkin vielä muokkaamaan, jotta ne vastaisivat ilmastolain vaatimuksia ilmastosuunnitelmien suhteen.
Monissa kunnissa ilmastotyötä hidastavat talous- sekä henkilöstöresurssien puute.
“Erilaisia verkostoja ja asiantuntijatahoja hyödyntämällä voidaan helpottaa kuntien resurssien riittävyyttä”, toteaa opinnäytetyön tekijä Teija Sukusaari.
Myös laaditun opinnäytetyön tavoitteena on tukea kuntien ilmastotyötä ja tuoda lisää tietoutta ilmastolain uudistuksesta sekä ilmastosuunnitelmavelvoitteesta. Työhön on kerätty esimerkkejä kuntien ilmastotyön toimintamalleista ja työkaluista, joita pystytään hyödyntämään kuntien ilmastotyössä. Opinnäytetyöhön on myös koostettu erilaisia lähteitä, joiden avulla kunnat pystyvät hakemaan lisätietoa ilmastotyöhön liittyen. Opinnäytetyö on laadittu siten, että se on kaikkien kuntien sekä erilaisten ilmastotyötä tekevien tahojen hyödynnettävissä.
”Opinnäytetyö mahdollisti ilmastolain uudistuksen seuraamisen tiiviisti, ja toi lisää osaamista maakuntaan sekä työn tekijälle Teijalle, työn tilaajalle maakuntaliittoon sekä kaikille alueen kunnille niitä koskevasta uudesta velvoitteesta etupainotteisesti. Esimerkkikuntayhteistyö mahdollisti tarkemman tarkastelun kahden kunnan, Kokemäen ja Euran osalta, joissa molemmissa ilmastotyön kehittäminen on ajankohtaista”, summaa Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hankkeen projektipäällikkö Riitta Dersten.
Lisätietoja
Teija Sukusaari, t.sukusaari@gmail.com
- Linkki opinnäytetyön julkaisuun Theseus-järjestelmässä: Kuntien ilmastojohtamisen toimintamallit: Tapaus Eura ja Kokemäki.
- Linkki esitykseen opinnäytetyöstä (pdf-tiedosto)
Ilmastopalapeli on D-mat oy:n, Sitran ja Aalto-yliopiston kehittämä lautapelimuotoinen suunnittelu- ja opetuspeli, joka havainnollistaa elämäntapojen hiilijalanjäljen vähennystavoitteita ja opastaa tekemään vähähiilisen 1,5 asteen elämäntavan suunnitelmaa vuoteen 2030.
Pelissä valitaan hiilijalanjälkeä pienentäviä tekoja, suunnitellaan näiden toteutusta ja pohditaan myös yhteiskunnassa tarvittavaa muutosta. Peliä voi käyttää ilmastoaiheiden opetukseen yläkouluista yliopistoihin. Erityisesti ryhmissä pelattuna Ilmastopalapeli soveltuu keskustelun avaajaksi. Pelin hyödyntäjiä voivat olla esimerkiksi toimijoiden kestävän kehityksen työryhmät ja ympäristökasvatustyöryhmät.
Rauman nuorisovaltuustolta myönteistä palautetta pelistä
Ilmastopeli-iltaan osallistui Rauman nuorisovaltuuston 13-15 vuotiaita jäseniä ohjaajansa kanssa. Peli aloitettiin ryhmissä kuvitteellisen henkilön iän, perheenjäsenten, asuinpaikan ja harrastusten keksimisellä. Kuvitteellisen henkilön hiilijalanjälki määritettiin Sitran hiilijalanjälkilaskurin avulla. Hiilijalanjäljen voi halutessaan pelin alussa määrittää myös itselleen.
Tarvittavat tarvikkeet esillä ilmastopalapeli-iltaa varten
Tämän jälkeen pelissä tarkasteltiin hiilijalanjäljen jälkeen täytettäväksi jäävää aluetta, joihin vaikuttavuudeltaan erikokoisia paloja sijoitettiin. Isoilla palasilla alue olisi täyttynyt nopeasti, mutta toisaalta ne tunnistettiin myös vaikeaksi toteuttaa. Yhdessä opittiin myös uutta, kun selvitettiin mitä rakennuksen A-energialuokka tarkoittaa. Palapelikorteista löytyy myös tarkentavaa tietoa pelaajille kyseisestä toimenpiteestä.
Toimenpiteiden valinnan jälkeen pelilauta käännettiin ja valitut toimet sijoitettiin aikajanalle toteutettavaksi vuoteen 2030 mennessä. Nuorille merkittäväksi hetkeksi aikajanalla tunnistettiin mahdollinen muutto lapsuudenkodista esimerkiksi opiskelujen vuoksi omaan asuntoon. Nuorten kanssa pohdittiin, minkälaiseen asuntoon muutto voisi tapahtua ja mitä muita uusia omaan hiilijalanjälkeen vaikuttavia tapoja elämään silloin tulisi.
Pelilauta täyttyi helposti, kun sai pohtia kaverin kanssa yhdessä.
Kiinnostavaa nuorille oli myös vertailla heille muodostuvaa palojen kokonaisuutta aikuisen ohjaajan toimenpidevalikoimaan. Peli toimi molemmille ikäryhmille ja niiden väliseen keskusteluun hyvin.
Yhteisestä peli-illasta terveisiä oman kunnan päättäjille
Peli-illan päättyessä ja yhteisen keskustelun saattelemana nuoret kirjoittivat postikortit oman kuntansa päättäjille. Ideoita syntyi muun muassa koulun yhteisestä kirpputorista sekä kestävien ja kotimaisten huonekalujen ostamisesta julkisiin tiloihin. Peli-ilta innoitti erään nuoren kirjoittamaan postikorttiin idean siitä, että kouluruoka ei menisi hävikkiin vaan nuoret saisivat halutessaan ottaa ruokaa mukaan kotiin ja vähentää tällä tavalla hävikkiä.
Lopuksi nuoret kirjoittivat postikortit oman kuntansa päättäjille
Ilmastopalapeli Satakuntaan Kokemäen ja Euran ideasta
Idea ilmastopalapeliin tutustumisesta tuli Kokemäen kaupungilta ja Euran kunnalta, jotka ovat toimineet käynnissä olevan maakuntaliiton ilmastohankkeen aikaan sen esimerkkikuntina. Pelin kehittämisestä vastannut D-mat oy kävi maaliskuussa kouluttamassa kyseisten kuntien, SAMKin Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeen sekä Satakuntaliiton toimijoita pelin hyödyntämisestä. Satakuntaliitto on myös vienyt tietoa ilmastopalapelistä eteenpäin maakunnan ympäristökasvatusyhteistyöryhmälle.
Seminaariin osallistui kuntien ja maakuntaliiton edustajien lisäksi muun muassa Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten, oppilaitosten sekä tutkimuslaitosten edustajia yhteensä lähes 100 henkilö. Tilaisuuden tavoitteena oli selkeyttää vihreän siirtymän määritelmää ja sen edellyttämää ei merkittävää haittaa (do no significant harm, DNSH) periaatetta, ja mahdollistaa keskustelu yhteisten tavoitteiden ja ratkaistavien haasteiden tunnistamiseksi.
Suomi on asemoitunut vihreän siirtymän ratkaisujen edelläkävijänä ja vihreän siirtymän investointitarpeet koko kansantaloudessa ovat mittavat. Vihreä siirtymä on välttämättömyys ja samalla ennen kaikkea mahdollisuus myös Satakunnalle.
Satakunta on vihreän siirtymän investointihankkeille kiinnostava alue ja maakuntaan on vireillä suuria tehdas- tai teollisen kokoluokan hankkeita. Satakunnassa on esimerkiksi kansainvälisesti merkittävä teknologiametallien tuotannon ja jatkojalostuksen ekosysteemi, joka kasvaa voimakkaasti vihreään kasvuun liittyvän sähköistymisen myötä. Satakuntaan tehtäville investoinneille on myönnetty merkittävästi julkista tukea. Toimijoiden yhteistyöllä maakuntaan saatavat hankkeet houkuttelevat lisää uusia investointeja ja toimijoita. Kansainvälisille toimijoille yhteisesti kohdistettava markkinointi voisi edistää tätä tavoitetta. Myös osaajien houkuttelua ja jo olemassa olevan työvoimapotentiaalin hyödyntämistä tarvitaan.
Satakunnassa surffataan vihreän siirtymän ensimmäisillä aalloilla
Maakuntaan ollaan saamassa runsaasti puhtaan energian investointeja ja energiaintensiivinen prosessiteollisuus toteuttaa energiatehokkuustoimia ja omia puhtaan energian ratkaisuja. Tähän ei kuitenkaan ole syytä tyytyä, vaan ottaa haltuun myös seuraava aalto, arvoketjua pidentävä ja ekosysteemejä rikastava valmistava teollisuus ja palvelut.
Pitkäjänteinen työ on tuottanut toivottua tulosta teollisuuspuistojen kehittämisessä ja niiden yritysten verkostoitumisessa, mutta vihreän siirtymän kokonaistavoitteen toteutumisessa on myös vielä esimerkiksi luvitukseen liittyviä haasteita ratkaistavana. Toimijat osaavat määritellä, miten kansallisesti, maakuntatasolla tai sijaintikunnan toimesta niiden uudistumista voidaan kilpailukyky säilyttäen edistää.
Pitkäjänteinen ilmastotyö ja kansallinen hiilineutraaliustavoite vakauttaa investointiympäristöä ja kunnissa tehtävä ilmastotyö luo perustan alueen yritystoiminnalle. Kuntien ilmastotyölle lisää ohjausta tulee uuden lakisääteisen ilmastosuunnitelmavelvoitteen myötä.
Kuva: Antti Partanen
Maakunnallisen ilmastoseminaarin materiaalit
Tilaisuuden avauspuheella osallistujat tervetulleiksi toivotti maakuntajohtaja Kristiina Salonen.
Tilaisuuden esityksiin voi tutustua seuraavista linkeistä. Esitykset eivät ole täysin saavutettavia.
Vihreä siirtymä – Kestävän kasvun tie vai kallis optio? (pdf)
Emma Terämä, johtava asiantuntija, ympäristöministeriö
Maakunnan vihreän siirtymän mahdollisuudet (pdf)
Marja Karvonen, ylijohtaja, Satakunnan ELY-keskus
Satakunnan vihreän siirtymän valmiudet elinkeinoelämän näkökulmasta (pdf)
Riikka Piispa, toimitusjohtaja, Rauman kauppakamari
Kuntapuheenvuoro: Harjavallan suurteollisuuspuisto – Vihreän siirtymän mahdollistaja (pdf)
Hannu Kuusela, kaupunginjohtaja, Harjavallan kaupunki
Yrityspuheenvuoro: Kasvua kierrättämällä (pdf)
Kari Valkosalo, toimitusjohtaja, Honkajoki Oy
Maakunnallinen ilmastotyö ja sen jatko (pdf)
Riitta Dersten, ilmastokoordinaattori, Satakuntaliitto
Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Porin kaupunginjohtajana maaliskuussa aloittanut Lauri Inna.
Lisätiedot
Tilaisuus oli Satakuntaliiton ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hankkeen loppuseminaari. Maakunnallinen ilmastoyhteistyö laajenee ja jatkuu Satakuntaliitossa vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseen tähtäävällä hankkeella 1.6.2023 alkaen.
Seminaarin aiheena on Satakunnan vihreä siirtymä ja kuntien rooli sen toimijoina ja mahdollistajina. Tilaisuuden järjestää Satakuntaliiton Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hanke.
Asiantuntijapuheenvuorot pitävät:
Kristiina Salonen, maakuntajohtaja, Satakuntaliitto
Emma Terämä, johtava asiantuntija, ympäristöministeriö
Marja Karvonen, ylijohtaja, Satakunnan ELY-keskus
Riikka Piispa, toimitusjohtaja, Rauman kauppakamari
Hannu Kuusela, kaupunginjohtaja, Harjavallan kaupunki
Kari Valkosalo, toimitusjohtaja, Honkajoki Oy
Riitta Dersten, ilmastokoordinaattori, Satakuntaliitto
Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Lauri Inna, kaupunginjohtaja, Porin kaupunki
Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautuminen
Seminaarin kutsu ja ohjelma (pdf).
Seminaariin pyydetään ilmoittautumaan erillisen lomakkeen kautta, (linkki vie Surveypaliin) viimeistään torstaina 13.4.2023.
Tervetuloa!
Satakuntaliiton Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hankkeessa toteutettiin kevään-alkusyksyn 2022 aikana ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen alkukartoituskysely maakunnan kuntien ilmastotyön tilasta ja toiveista ilmastotyön tuelle. Kysely lähetettiin kuntiin niiden nimeämille Satakunnan ilmastoyhteistyöryhmän edustajille tai edustajan puuttuessa kuntien kirjaamoon. Kyselyn aukioloaikana siihen vastasi 13 kuntaa Satakunnan 16 kunnasta.
Tällä hetkellä ilmastotyö toteutuu Satakunnan kunnissa yleisimmin ulkopuolisen avustuksen hakemisena. Kyselyn vastausten perusteella ilmastotyö on aktivoitumassa kunnissa. Jatkossa kunnat aikovat yhä enenevässä määrin tehdä omassa toiminnassaan vähähiilisyyteen tähtääviä laitehankintoja ja investointeja. Kunnissa aiotaan myös lähitulevaisuudessa edistää ilmastoasioita strategisesti.
Satakunnassa on myös aktiivista ilmastotyötä tekeviä kuntia, jotka ovat mm. mukana HINKU-verkostossa. Näiden kuntien toivoma tuki ilmastotyölle poikkea ilmastotyötään aloittavien kuntien toivomasta tuesta. Ilmastotyötä aloittavilla kunnilla on tarpeena vaikuttavien ja tutkittuun tietoon perustuvien ratkaisujen ja toimintatapojen löytäminen. Aktiivista ilmastotyötä tekevien kuntien tarpeet liittyvät mm. viestintään kunnan eri sidosryhmille.
Vastausten perusteella kuntien välinen yhteistyö ja verkostot koetaan tärkeiksi. Satakunnan kunnilla on useita yhteistyötahoja ja Satakuntaliiton hankkeen on mahdollista tukea verkostojen laajentamista kaikkiin kuntiin.
Alkukartoituskyselyn raporttiin voi tutustua täällä.
Venäjän hyökkäysota Ukrainaan on aiheuttanut merkittävää epävakautta energian hintaan ja saatavuuteen myös Suomessa. Tämän hallituskauden aikana tehdyt ja ilmastolakiin sisällytetyt pitkäjänteiset linjaukset päästövähennyksistä ja hiilineutraaliustavoitteesta pyrkivät osaltaan vakauttamaan toimintaympäristöä ja parantamaan sen ennustettavuutta omavaraisuutta lisääville vihreän siirtymän investoinneille. Myös kuntien roolia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi halutaan vahvistaa ilmastolakiin lisättäväksi ehdotetulla kuntien ilmastosuunnitelmavelvoitteella.
Kankaanpään kaupunki tekee aktiivista ilmastotyötä mm. toteuttamalla omaa ilmasto-ohjelmaa ja hanketta ilmastojohtamisen kehittämisestä sekä osallistumalla kunta-alan vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen KETSiin. Kaupungin tekemistä vauhdittaa tiivis yhteistyö paikallisen energiayhtiön Vatajankoski Oy:n kanssa. Vatajankosken uudet energiaratkaisut, maakuntaan kehittyvä kaasu- ja vetyinfrastruktuuri sekä eri rahoituslähteistä, mm. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman Osaava ja uudistuva Suomi 2021-2027 kautta saatavilla oleva rahoitus varmistavat osaltaan Satakunnan asemaa merkittävänä energiamaakuntana myös tulevaisuudessa.
Kankaanpään tilaisuuden esityksiin ja aineistoihin voi tutustua oheisen ohjelman linkkien kautta.
Satakuntaliiton ilmastohankkeen avaussanat
Riitta Dersten, Ilmastokoordinaattori, Satakuntaliitto
Ajankohtaista kansallisista energia- ja ilmastotoimista
Olli-Pekka Pietiläinen, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö
Kankaanpään kaupungin ilmasto- ja energiatehokkuustyö
Krista Mustaniemi, talonrakennusinsinööri, Kankaanpään kaupunki
Satakunnan kaasu- ja vetytalous 2030
Matti Luhtanen, projektipäällikkö, Prizztech Oy
Energiantuotannon tulevaisuus ja haasteet energiayhtiön näkökulmasta
Pekka Passi, toimitusjohtaja, Vatajankoski Oy
Osaava ja uudistuva Suomi ohjelma 2021–2027, EAKR- ja JTF-rahoitus energia- ja ilmastotoimien mahdollistajana
Timo Vesiluoma, aluekehitysjohtaja ja Krista Tupala, aluekehitysasiantuntija, Satakuntaliitto
Ensimmäinen seutukuntatilaisuus järjestettiin Kokemäellä tiistaina 11.10.2022 teemalla ilmasto- ja kiertotaloustoimet kunnissa ja sen aineistoihin voi tutustua tästä.
Toisen Eurassa 20.10.2022 järjestetyn tilaisuuden teemana oli maa- ja metsätalouden ilmastotoimet, ja sen aineistoihin pääsee tutustumaan täällä.
Kiitos kaikille tilaisuuksiin osallistuneille.
Osaksi ilmastolain suunnittelujärjestelmää on kesällä valmistunut ensimmäinen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma. Maa- ja metsätalouden ilmastovaikutuksia ohjataan myös monen muun ohjelman, mm. maatalouden päästöjä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman kautta. Hallinnollisen kokonaisuuden hahmottaminen ja uusien ohjauskeinojen haltuunotto vaatii toimijoilta paljon ja ilmastotavoitteiden toteutumisen edellytys on kannattava toiminta ja toimijoiden välinen yhteistyö ja vuoropuhelu, mm. kuntien ja maatalousyrittäjien välillä.
Satakunnan maa- ja metsätaloustoimijoilta löytyy jo nykyisellään hyviä käytäntöjä, joista Ilmastotekoja ruohonjuuritasolla -hanke on kerännyt tietoa eteenpäin välitettäväksi. Pyhäjärvi-instituutin, Satakuntalaisten elintarvikeyritysten ja Rauman seutukunnan kuntien ja Porin kaupungin sopimus alkutuotannon kasvu- ja vastuullisuusohjelman käynnistämisestä tähtää alueellisella yhteistyöllä edelläkävijyyteen mm. tehokkaassa hiilen sidonnassa ja hiilineutraalissa tuotannossa.
Euran tilaisuuden esityksiin ja aineistoihin voi tutustua oheisen ohjelman linkkien kautta:
Satakuntaliiton ilmastohankkeen avaussanat
Riitta Dersten, Ilmastokoordinaattori, Satakuntaliitto
Ajankohtaista kansallisista maa- ja metsätalouden ilmastotoimista
Anna Salminen, johtava asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
Euran kunnan ympäristö- ja ilmastotyö
Satu Palokangas, ympäristöinsinööri, Euran kunta
Maatalouden mahdollisuudet ilmastopäästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen lisäykseen
Sauli Jaakkola, kehittämispäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti
Ilmasto- ja kokonaiskestävä metsätalous Lounais-Suomen metsäohjelmassa
Minna Rautalin, elinkeinopäällikkö, Metsäkeskus
Ilmastotekoja ruohonjuuritasolla
Laura Gehlen, hankepäällikkö ja Anna-Kaisa Jaakkola, toiminnanjohtaja, MTK-Satakunta
Tilaisuus oli toinen ilmastoteemaisten tilaisuuksien sarjasta, joista ensimmäinen järjestettiin Kokemäellä tiistaina 11.10. Lue lisää Kokemäen tilaisuudesta täältä.
Kolmas ja viimeinen tilaisuus järjestetään torstaina 10.11.2022 Kankaanpäässä teemalla ilmasto- ja energiatoimet kunnissa. Kankaanpään tilaisuuksiin voi ilmoittautua osallistujaksi paikanpäälle tai etäyhteydellä linkistä:
Ilmoittautuminen ilmastohankkeen seutukuntatapaamisiin (surveypal.com)
Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa ajankohtaista tietoa kansallisesta ja alueellisesta ilmasto- ja kiertotaloustyöstä ja -tutkimuksesta sekä kuulla paikallisia kuntatoimijoiden kuulumisia tilaisuuden teemasta.
Tilaisuuden esityksiin ja aineistoihin voi tutustua oheisen ohjelman linkkien kautta:
Satakuntaliiton ilmastohankkeen avaussanat
Riitta Dersten, Ilmastokoordinaattori, Satakuntaliitto
Ajankohtaista kansallisista ilmasto- ja kiertotaloustoimista
Miia Berger, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö
Kokemäen vihreän siirtymän ohjelma
Kari Ylikoski, ympäristöasiantuntija, Kokemäen kaupunki
Materiaalivirtojen hallinta ja hyödyntäminen
Petri Linna, projektipäällikkö, Tampereen yliopisto
Kunta kiertotalouden edistäjänä
Pepita Heurlin, projektisuunnittelija, Porin kaupunki, Circwaste-hanke
Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia 2030 ja ehdotetut kiertotaloustoimenpiteet
Taija Seppälä, projektitutkija, Canemure-hanke, SAMK
Tilaisuus käynnisti kolmen ilmastoteemaisen tilaisuuden sarjan, joka jatkuu torstaina 20.10.2022 Eurassa teemalla maa- ja metsätalouden ilmastotoimet sekä torstaina 10.11.2022 Kankaanpäässä teemalla ilmasto- ja energiatoimet kunnissa.
Euran ja Kankaanpään tilaisuuksiin voi ilmoittautua osallistujaksi paikanpäälle tai etäyhteydellä linkistä: Ilmoittautuminen ilmastohankkeen seutukuntatapaamisiin (surveypal.com)
