Seminaariin osallistui kuntien ja maakuntaliiton edustajien lisäksi muun muassa Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten, oppilaitosten sekä tutkimuslaitosten edustajia yhteensä lähes 100 henkilö. Tilaisuuden tavoitteena oli selkeyttää vihreän siirtymän määritelmää ja sen edellyttämää ei merkittävää haittaa (do no significant harm, DNSH) periaatetta, ja mahdollistaa keskustelu yhteisten tavoitteiden ja ratkaistavien haasteiden tunnistamiseksi.

Suomi on asemoitunut vihreän siirtymän ratkaisujen edelläkävijänä ja vihreän siirtymän investointitarpeet koko kansantaloudessa ovat mittavat. Vihreä siirtymä on välttämättömyys ja samalla ennen kaikkea mahdollisuus myös Satakunnalle.

Satakunta on vihreän siirtymän investointihankkeille kiinnostava alue ja maakuntaan on vireillä suuria tehdas- tai teollisen kokoluokan hankkeita. Satakunnassa on esimerkiksi kansainvälisesti merkittävä teknologiametallien tuotannon ja jatkojalostuksen ekosysteemi, joka kasvaa voimakkaasti vihreään kasvuun liittyvän sähköistymisen myötä. Satakuntaan tehtäville investoinneille on myönnetty merkittävästi julkista tukea. Toimijoiden yhteistyöllä maakuntaan saatavat hankkeet houkuttelevat lisää uusia investointeja ja toimijoita. Kansainvälisille toimijoille yhteisesti kohdistettava markkinointi voisi edistää tätä tavoitetta. Myös osaajien houkuttelua ja jo olemassa olevan työvoimapotentiaalin hyödyntämistä tarvitaan.

Satakunnassa surffataan vihreän siirtymän ensimmäisillä aalloilla

Maakuntaan ollaan saamassa runsaasti puhtaan energian investointeja ja energiaintensiivinen prosessiteollisuus toteuttaa energiatehokkuustoimia ja omia puhtaan energian ratkaisuja. Tähän ei kuitenkaan ole syytä tyytyä, vaan ottaa haltuun myös seuraava aalto, arvoketjua pidentävä ja ekosysteemejä rikastava valmistava teollisuus ja palvelut.

Pitkäjänteinen työ on tuottanut toivottua tulosta teollisuuspuistojen kehittämisessä ja niiden yritysten verkostoitumisessa, mutta vihreän siirtymän kokonaistavoitteen toteutumisessa on myös vielä esimerkiksi luvitukseen liittyviä haasteita ratkaistavana. Toimijat osaavat määritellä, miten kansallisesti, maakuntatasolla tai sijaintikunnan toimesta niiden uudistumista voidaan kilpailukyky säilyttäen edistää.

Pitkäjänteinen ilmastotyö ja kansallinen hiilineutraaliustavoite vakauttaa investointiympäristöä ja kunnissa tehtävä ilmastotyö luo perustan alueen yritystoiminnalle. Kuntien ilmastotyölle lisää ohjausta tulee uuden lakisääteisen ilmastosuunnitelmavelvoitteen myötä.

Kuva: Antti Partanen

Maakunnallisen ilmastoseminaarin materiaalit

Tilaisuuden avauspuheella osallistujat tervetulleiksi toivotti maakuntajohtaja Kristiina Salonen.

Tilaisuuden esityksiin voi tutustua seuraavista linkeistä. Esitykset eivät ole täysin saavutettavia.

Vihreä siirtymä – Kestävän kasvun tie vai kallis optio? (pdf)
Emma Terämä, johtava asiantuntija, ympäristöministeriö

Maakunnan vihreän siirtymän mahdollisuudet (pdf)
Marja Karvonen, ylijohtaja, Satakunnan ELY-keskus

Satakunnan vihreän siirtymän valmiudet elinkeinoelämän näkökulmasta (pdf)
Riikka Piispa, toimitusjohtaja, Rauman kauppakamari

Kuntapuheenvuoro: Harjavallan suurteollisuuspuisto – Vihreän siirtymän mahdollistaja (pdf)
Hannu Kuusela, kaupunginjohtaja, Harjavallan kaupunki

Yrityspuheenvuoro: Kasvua kierrättämällä (pdf)
Kari Valkosalo, toimitusjohtaja, Honkajoki Oy

Maakunnallinen ilmastotyö ja sen jatko (pdf)
Riitta Dersten, ilmastokoordinaattori, Satakuntaliitto

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Porin kaupunginjohtajana maaliskuussa aloittanut Lauri Inna.

Lisätiedot

Tilaisuus oli Satakuntaliiton ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hankkeen loppuseminaari. Maakunnallinen ilmastoyhteistyö laajenee ja jatkuu Satakuntaliitossa vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseen tähtäävällä hankkeella 1.6.2023 alkaen.

 

Kaikki kansainvälisestä hanketoiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita webinaariin

Webinaarin tarkoituksena on antaa myös uusille hanketoimijoille tietoa ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista. Tilaisuudessa käydään läpi erityisesti ohjelman syksyllä avautuvaa hakukierrosta, joka on kohdistettu pelkästään pienhankkeille (kokonaisbudjetti max. 213 550 € ja kesto max. 18 kk). Pienhankkeet ovat hyvä matalan kynnyksen mahdollisuus päästä kiinni kansainväliseen yhteistyöhön.

Pienhankehaku (25.9.-16.10.2023) on suunnattu ohjelmatavoitteisiin 6 ja 7

Ohjelmatavoite 6 on ”Paremmat työllistymismahdollisuudet työmarkkinoilla”. Potentiaalisia partnereita ovat organisaatiot, joilla on pätevyyttä ja kokemusta työmarkkinoilta, työntekijöitä ja työnantajia edustavat järjestöt, viranomaiset, heikommassa asemassa olevia ryhmiä edustavat järjestöt sekä organisaatiot, joilla on osaamista ja kokemusta yrittäjyydestä.

Ohjelmatavoite 7 on ”Paremmat julkiset kansalaisratkaisut ja -palvelut”. Potentiaalisia partnereita ovat kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason julkisen sektorin organisaatiot.

Ilmoittautua voi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: tiina.palonen-roihupalo(at)satakunta.fi 25.4. mennessä. Teams-linkki lähetetään ilmoittautuneille.

Lisätiedot:

Lisätietoa ohjelmasta ja avautuvasta hausta löydät Central Baltic -sivustolta

Rahoitusta on haettavana yhteensä seitsemän miljoonaa euroa Uudistuva ja osaava Suomi 2021 – 2027 -ohjelman toimintalinjan 7 (Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi) erityistavoitteesta 7.1. (Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä). Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee olla Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan ja Satakunnan oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman mukaisia. Lisäksi hankkeilla edistetään Satakunnan maakuntaohjelman 2022-2025 ja Satakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisia tavoitteita. Tutustu hakuilmoitukseen (SATLII-003) ja hae rahoitusta EURA2021-järjestelmässä: (eura2021.fi)

Hakuinfo 3.5.2023

Satakuntaliitto järjesti JTF-hakua koskevan infon 3.5.2023. Linkit hakuinfossa esiteltyihin materiaaleihin alla.

Satakuntaliiton JTF-info 3.5.2023_JTF-rahoitushaku

Satakuntaliiton JTF-info 3.5.2023_JTF-suunnitelma

Satakuntaliiton JTF-info 3.5.2023_ Tuen hakeminen EURA2021 -järjestelmässä

Tulevat JTF-rahoitushaut

Seuraava JTF-rahoitushaku kehittämis- ja investointihankkeille avataan kesän 2023 aikana.

Tässä haussa ei voi hakea rahoitusta perusrakenteen investointeihin, jotka on tarkoitettu kunnille ja kuntayhtymille yritysten toimintaedellytyksiä merkittävästi parantaviin perusrakenteen investointeihin. Avaamme erillisen haun Satakunnan oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman mukaisille kuntien perusrakenteen investoinneille, mikäli hanketarpeita tulee esille.

 

Maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan maakuntakaavan 2050 tavoiteluonnosten lausuntoihin laaditut vastineet sekä tavoitteet

Lausuntoja ja niihin laadittuja vastineita sekä tavoitteisiin tehtyjä muutoksia ja täydennyksiä on esitelty 28.3.2023 Satakunnan maakuntakaavan 2050 yhteistyöryhmälle (SataYTR2050) ja Satakuntaliiton maakuntastrategia- ja maakuntakaavatoimikunnalle. Satakunnan maakuntakaavan 2050 tavoitteet ja lausuntoihin annetut vastineet julkaistaan Satakuntaliiton verkkosivuilla ja tavoitteiden valmistumisesta julkaistaan erillinen tiedote.

Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen sai kutsun Satakunnan valmiusfoorumiin, joka toimii alueen toimijoiden yhteistyöelimenä häiriötilanteissa ja poikkeusoloihin varautumisessa

Satakunnan hyvinvointialue on perustanut varautumisen ja valmiuden yhteistyöryhmän. Valmiusfoorumin tarkoitus on yhteen sovittaa Satakunnan alueen kokonaisturvallisuutta. Valmiusfoorumiin kutsutaan hyvinvointialueen edustajien lisäksi alueen kunnat, ympäristöterveydenhuolto, yhteistoiminta-alueen edustajat, poliisi, aluehallintovirasto, Porin prikaati, rajavartiolaitos, SPR, seurakunnat, elinkeinoelämän alueellinen varautumisyhteistyö -toimikunta, Satakuntaliitto ja Satakunnan ELY-keskus. Maakuntahallitus merkitsi hyvinvointialueen päätöksen tiedoksi ja nimesi Satakunnan valmiusfoorumin 2. sihteeriksi Satakuntaliiton yhteiskuntasuhdevastaava Sanna Oksan.

Maakuntahallitus koossa Satakuntaliitolla 17.4.2023. Kuvassa maakuntajohtajan lisäksi maakuntahallitus, alueidenk käytön johtaja, aluekehityksen johtaja sekä Satakuntaliiton hallintojohtaja.

Maakuntahallitus koossa Satakuntaliitolla 17.4.2023

Maakuntahallitus merkitsi tiedokseen uuden ohjelmakauden 2021–2027 EAKR-päätökset

Satakuntaliitto kohdentaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta toimenpiteisiin, jotka tukevat Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 – ohjelman tavoitteiden sekä Satakunnan maakuntaohjelman toteutumista. Satakuntaliitto hyväksyi perjantaina 24.3.2023 ensimmäiset uuden ohjelmakauden 2021–2027 EAKR-hankkeet Eura2021-järjestelmässä. Osa päätöksistä lukeutui Porin kaupungin ekosysteemisopimuksen piiriin ja osa Satakunnan normaaliin EAKR-kehykseen.

Hyväksytyt hankkeet:

  • Jätteestä raaka-aineeksi – Kiertotalouden malli Satakuntaan
  • KARHU: Kiertotalouden arvonmuodostus ja huomisen osaamiset Satakunnan teknologiametalliklusterissa · Sulan metallin analysointimenetelmillä kansainväliseksi tiennäyttäjäksi (SUMEA)
  • Digitaalisten kaksosten hyödyntäminen Satakunnassa (Digi2)
  • Kasvun ekosysteemi – Teknologiametallit, energia ja kiertotalous
  • Työaikaisen ravitsemuksen parantaminen satakuntalaisten yritysten menestystekijänä – kohti ravitsemustieteen tutkimusyksikköä (RAVI)
  • Elektroniikkaa luonnonmateriaaleihin, ELLU
  • Tuottavuudella ja digitalisaatiolla kestävää kilpailukykyä Satakuntaan (ProDigy)
Lisätiedot:

Linkki kokouksen esityslistaan

 

Seminaarin aiheena on Satakunnan vihreä siirtymä ja kuntien rooli sen toimijoina ja mahdollistajina. Tilaisuuden järjestää Satakuntaliiton Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hanke.

Asiantuntijapuheenvuorot pitävät:

Kristiina Salonen, maakuntajohtaja, Satakuntaliitto
Emma Terämä, johtava asiantuntija, ympäristöministeriö
Marja Karvonen, ylijohtaja, Satakunnan ELY-keskus
Riikka Piispa, toimitusjohtaja, Rauman kauppakamari
Hannu Kuusela, kaupunginjohtaja, Harjavallan kaupunki
Kari Valkosalo, toimitusjohtaja, Honkajoki Oy
Riitta Dersten, ilmastokoordinaattori, Satakuntaliitto

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Lauri Inna, kaupunginjohtaja, Porin kaupunki

Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautuminen

Seminaarin kutsu ja ohjelma (pdf).

Seminaariin pyydetään ilmoittautumaan erillisen lomakkeen kautta, (linkki vie Surveypaliin) viimeistään torstaina 13.4.2023.

Tervetuloa!

Satakuntaliitto hyväksyi perjantaina 24.3.2023 ensimmäiset uuden ohjelmakauden 2021-2027 EAKR-hankkeet Eura2021-järjestelmässä. Osa päätöksistä lukeutui Porin kaupungin ekosysteemisopimuksen piiriin ja osa Satakunnan normaaliin EAKR-kehykseen.

Hyväksytyt hankkeet

  • Jätteestä raaka-aineeksi – Kiertotalouden malli Satakuntaan
  • KARHU: Kiertotalouden arvonmuodostus ja huomisen osaamiset Satakunnan teknologiametalliklusterissa
  • Sulan metallin analysointimenetelmillä kansainväliseksi tiennäyttäjäksi (SUMEA)
  • Digitaalisten kaksosten hyödyntäminen Satakunnassa (Digi2)
  • Kasvun ekosysteemi – Teknologiametallit, energia ja kiertotalous

 

Lisätiedot:

 

Satakuntaliitto osallistuu Länsi-Suomen liikennestrategian toimenpideohjelman asiantuntijapalveluiden hankintaan sekä ohjelman valmisteluun yhteistyössä Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntaliittojen sekä mahdollisesti myös ELY-keskusten, Väylän ja Traficomin kanssa.

Toimenpideohjelma laaditaan noin 5 kuukauden aikana niin, että toimenpideohjelma olisi valmis lokakuun 2023 loppuun mennessä. Länsi-Suomen maakuntien yhteinen liikennestrategia asemoituu maakunnallisen ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman väliin. Strategian roolina on tunnistaa ja linjata maakunnille yhteisiä tarpeita viestittäväksi valtakunnalliselle tasolle. Strategiassa on lisäksi tunnistettu teemoja, joissa maakuntien on hyödyllistä ja kustannustehokasta tehdä keskinäistä yhteistyötä.

 

Satakuntaliiton tilinpäätös ja toimintakertomus 2022

sai maakuntahallituksen hyväksynnän. Satakuntaliiton vuoden 2022 tilinpäätös on ylijäämäinen. Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että ylijäämä 44 795,53 euroa kirjataan voitto- ja tappio –tilille ja merkitsi toimintakertomuksen tiedokseen.

 

Maakuntahallitus hyväksyi osaltaan myös Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen vuodelta 2022.

 

Satakuntaliitto mukana SuomiAreenassa

Satakuntaliitto osallistuu SuomiAreena-tapahtumaan järjestämällä perinteiseen tapaan Kansanedustajat lauteilla -keskustelun satakuntalaisille kansanedustajille. Keskustelun ajankohta on perjantaina 30.6. klo 12-12:45 Raatihuoneen lavalla. Maakunnallinen nuorisovaltuusto SataNuva ja digitaalisuuden hyödyntäminen Satakunnan nuorisovaltuustoiminnassa (Satli SataNuva) -hanke järjestää ja rahoittaa paneelikeskustelun SuomiAreenassa tiistaina 27.6.2023 klo 10–10.45 MTV-lavalla. Paneelikeskustelu toteutetaan nuorten suunnittelemana. Paneelin aiheena on nuorten mielen hyvinvointi.

 

Satakuntaliitossa on käynnistynyt Vihreän siirtymän hankkeet Satakunnan maakuntakaavassa 2050 -selvityksen laatiminen

Selvityksessä tarkastellaan Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisten vihreään siirtymään liittyvien investointihankkeiden maakuntakaavatason alueidenkäyttötarpeita ja laaditaan alustavaa vaikutusten arviointia. Ympäristöministeriö on myöntänyt Satakuntaliitolle avustusta selvityksen laatimiseen (rahoituslähde NextGenerationEU). Satakuntaliitto on hankintamenettelyllä valinnut selvityksen tekijäksi Ramboll Finland Oy:n.

 

Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/3JtDPiN

Lisätiedot:

Olet tervetullut paikan päälle esittämään asiantuntijoille kysymyksiä sekä keskustelemaan Satakunnan hallitusohjelmatavoitteista, vahvuuksista ja tarpeista.

Asiantuntijoina tilaisuudessa ovat mm. Satakuntaliitto, Satakunnan kauppakamari, Rauman kauppakamari, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan hyvinvointialue, Porin yliopistokeskus, Sataedu, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampus, Diak, Satakunnan Ammattikorkeakoulu SAMK, WinNova, MTK Satakunta sekä Satakunnan Yrittäjät.

Tilaisuutta voi seurata ja kommentoida Satakuntaliiton Youtube-tilin kautta: Live-lähetys

(lisää…)

Satakuntaliiton virasto täyttyi tiistaina 28.2.2023 lempeästä puheensorinasta sekä naurusta, sillä saattelimme maakuntajohtajamme Asko Aro-Heinilän ansaituille eläkepäivilleen. Virastolla kävi lukuisia maakuntamme asiantuntijoita sekä yhteistyökumppaneita kiittämässä eläköityvää maakuntajohtajaa tekemästään työstään Satakunnan hyväksi. Myös Satakuntaliiton väki haluaa kiittää Askoa ansiokkaasta työstä ja toivottaa hyviä sekä rentouttavia eläkepäiviä! 

Asko jää 1.3.2023 alkaen lomalle ja siirtyy loman saattelemana eläkkeelle. 1.3.2023 vs. maakuntajohtajana jatkaa aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma ja 1.4.2023 alkaen maakuntajohtajana aloittaa Kristiina Salonen.

(esitteet ladattavissa artikkelin lopusta)

Menestyvä, osaava ja turvallinen Suomi tarvitsee elinvoimaisen Satakunnan

Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että 50 % nuorista ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon. Koko maassa korkeakoulututkinnon suorittaneita on 32,6 % väestöstä, mutta Satakunnassa vain 26,5 %. Parlamentaarisesti on myös hyväksytty, että TKI-rahoitusta nostetaan 4 % bruttokansantuotteesta v. 2030 mennessä. Satakunnan osuus maamme TKI-menoista on vain 1 %, vaikka Satakunnan väestöosuus on 4 % ja viennin osuus 8 %. Julkisen ja korkeakoulusektorin osalta Satakunnan osuus TKI-menoista on ainoastaan 0,8 %.

Satakunta on maan huoltovarmuuden ja elintarvikeomavaraisuuden merkittävä alue. Maamme länsirannikolla sijaitsevan Satakunnan vahvuuksina ovat myös kaksi kansainvälisesti merkittävää satamaa, kompakti raide-, maantie- ja lentoliikenneverkosto sekä kaksi varuskuntaa.

Tavoite 1:

Tavoite 1: Osaamistason nosto, osaavan työvoiman saatavuus ja työvoiman liikkuvuus. Kuvassa Porin yliopistokeskus.

Tavoite 1: Osaamistason nosto, osaavan työvoiman saatavuus ja työvoiman liikkuvuus. Kuva: Tomi Glad

Satakunta tavoittelee korkeakoulutetun väestön osalta valtakunnallista tavoitetta ja TKI-menoissa maan keskitasoa.

Tarvitsemme alueellista korkeakoulupolitiikkaa, jossa ammattikorkeakoulu- ja yliopistotason koulutusta ja TKI-toimintaa edistetään maan eri osissa.

  • Vahvistetaan yliopistokeskusten ja etäkampusten lainsäädännöllistä asemaa ja emoyliopistoille syntyvän lisäarvon määrittelyä.
  • Kehitetään yliopistoja koskevaa lainsäädäntöä niin, että lainsäädäntö sisältää yliopistolle insentiivit (kannustimet) alueilla toimimiseen.
  • Monipuolistetaan ja lisätään elinkeinoelämäpohjaisia koulutuspaikkoja ja tutkinto-oikeuksia
    erityisesti vientimaakunnissa

Tarvitsemme pitkäjänteistä koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa ja uusia työnteon mahdollisuuksia.

  • Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton, kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien rekrytoinnin konkreettinen edistäminen
  • Työssäkäyntialueet huomioiva TE-palveluiden uudistaminen ottaen huomioon mm. yhteiset asiakkaat hyvinvointialueiden kanssa.
  • Hallitusohjelmassa on varmistettava rahoitus erityisesti kielikoulutukseen ja kotouttamiseen.
  • Monipaikkaisen työnteon mahdollisuuksien parantaminen digitaalista toimintaympäristöä kehittämällä

Tavoite 2:

Kuvassa tuulivoimala ja tekstinä on Tavoite 2: Elinkeinoelämän ympäristöllisesti kestävä uudistuminen.

Tavoite 2: Elinkeinoelämän ympäristöllisesti kestävä uudistuminen. Kuva: Tomi Glad

Satakunta tarjoaa mahdollisuudet erityisesti bio- ja akkuklusterin, uusiutuvan energian ja elintarvikeklusterin kehittymiseen sekä kiertotalouden edistämiseen

  • TKI-panostuksen lisääminen Satakuntaan ja muille vahvoille ulkomaankaupan tuotantoalueille, jotka pystyvät luomaan lisäkasvua Suomelle olemassa olevan elinkeinorakenteensa pohjalta.
  • Lupaprosessien uudistaminen lupameklarijärjestelmää (yksi lupaviranomaisista toimii pääluvittajana) kehittämällä.
  • Lupaprosessien sujuvoittaminen > koko prosessille mukaan lukien viranomaiselle mahdollisesti tehty oikaisuvaatimus, tulee antaa sitova määräaika, jona lupa tulee käsitellyksi.
  • Lainsäädännöllä mahdollistettava ja edellytettävä sähkönsiirron johtokäytävien yhteisrakentaminen ja -käyttö.
  • Merituulivoimatuotannon verotulojen ja rasitusten jakautumisperusteiden täsmentäminen lainsäädäntöön.
  • Helmi-elinympäristöohjelman ja Metso-ohjelman rahoitusten jatkon varmistaminen
    hallitusohjelmassa.

Tavoite 3:

Kuvassa Yyterin merimaisema ja tekstinä: Valtiolta tasapuoliset edellytykset ja mahdollisuudet maan eri alueille.

Tavoite 3: Valtiolta tasapuoliset edellytykset ja mahdollisuudet maan eri alueille. Kuva: Tomi Glad

Tällä hetkellä maan eri osat eivät ole yhdenvertaisia sopimuskumppaneita suhteessa valtioon.

  • MAL-sopimusmenettelyn ja aluekehityskeskustelujen yhdistäminen koko maata koskien yhdeksi valtion ja alueen väliseksi sopimukseksi.
  • Lentoliikenteen mahdollistaminen tasapuolisesti kaikille maakuntakentille.
  • Riittävän teknisen tuen osoittaminen AURA-ohjelman välittäville toimielimille.
  • Alueiden käytön suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä tulee uudistaa niin, että maakuntakaavoituksen oikeusvaikutteisuus ei heikkene. Lainsäädännön uudistamisen tulee
    nojautua ajantasaisiin selvityksiin ja seurantatietoihin.
  • Luonnon hyvinvointivaikutukset edellyttävät, että kansallispuistojen ja muiden merkittävien luonnonsuojelualueiden infran ylläpitoon, kehittämiseen ja saavutettavuuden parantamiseen on suunnattava lisärahoitusta. Perusrahoituksen suuntaamisessa on otettava huomioon myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevat alueet, kuten Selkämeren ja Puurijärvi-Isosuon kansallispuistot sekä Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin muodostama kokonaisuus.

Tavoite 4:

Kuvassa VT 8 ja tekstinä Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistaminen

Tavoite 4: Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistaminen. Kuva: Tomi Glad

Satakunnan turvallisuusympäristö ja saavutettavuus ovat koko Suomen elinkeinoelämän kehittymisen, työvoiman liikkuvuuden, kansainvälisten yhteyksien ja huoltovarmuuden kannalta olennaisen tärkeitä.

  • Satakunnassa sijaitsevaa Turvallisuuskeskusta tulee kehittää pelastusopiston alaisena, alueellisen pelastajakoulutuksen toteuttamisympäristönä.
  • Liikenteen väyläsuunnittelun resursseja tulee kohdentaa tavoitehakuisemmin ja prosesseja nopeuttaa mm. viranomaistoimintoja yhdistämällä.
  • Muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen takia Satakuntaan pitää toteuttaa nopeutetusti Liikenne12 –suunnitelmaan perustuvia merkittäviä raide- (myös poikittais- ja lähiliikenne)
    maantie-, satama- ja lentoliikenteen suunnittelu- sekä investointipanostuksia.
  • Suomen jäämurtajakaluston uudistaminen lähivuosina on maamme huoltovarmuuden ja talvimerenkulun takia välttämätöntä ja uudistamisen rahoitus on varmistettava
  • Investointeja tulee kohdistaa mm. pääväyläverkkoon kuuluville valtateille 2, 8 ja 12 ja valtateille 11 ja 23 sekä ratayhteydelle Tampere – Pori/Rauma.
    • VT 2 / VT 8 Porin kohdan uudistaminen + VT 8 Tiiliruukin eritasojärjestelyn toteuttaminen
    • VT 2 Mommola – Sahko risteysalueen uudistaminen
    • VT 2 Haistilan ohituskaistojen keskikaide
    • VT 8 / mt 2660 Vaasantien liittymäjärjestely
    • VT 11 Kokemäenjoen siltojen uudistaminen
    • VT 12 ja VT 23 liikenneturvallisuuden parantaminen valaistusta, riista-aitoja ja ohituskaistoja rakentamalla
    • lisärahoitus vielä rahoitusta vailla olevien rautatien tasoristeysten poistamiseksi sekä akselipainon korotus 25 tonniin välillä Kokemäki – Harjavalta sekä Harjavallan ratapihan
      laajentaminen + digiradan toteuttamisen varmistaminen ja kaksoisraidetarpeeseen varautuminen Pori/Rauma – Tampere radalla
    • satamien toimintaedellytysten parantaminen

Täsmennetyt hallitusohjelmatavoitteet ladattavissa pdf-muodossa.

Lisätiedot:

vs. maakuntajohtaja Timo Vesiluoma 1.-31.3.2023, p. 044 711 4330
vs. maakuntajohtaja Kristiina Salonen 1.4.2023 alk., p. 050 512 0010
yhteiskuntasuhdevastaava Sanna Oksa, p. 044 711 4390
erityisasiantuntija Marika Luoma, p. 044 711 4321