Uusi maakuntahallitus kokoontui puheenjohtaja Rainer Lehden johdolla ensimmäiseen kokoukseensa.

Maakuntahallitus hyväksyi Satakuntaliiton kansainvälisen toiminnan sisäisen toimintaohjeen.

Maakuntahallitus päätti pyytää Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) aiemminkin jäseniä asettaneilta tahoilta sekä maakunnan alueella toimivilta Leader -ryhmiltä esitykset ehdokkaista maakunnan yhteistyöryhmään.
Maakunnan yhteistyöryhmän asettamispäätöksen maakuntahallitus tekee myöhemmin.

Maakuntahallitus valitsi edustajansa seuraaviin yhteistyöryhmiin:

Satakunnan vanhusneuvoston uudelle kaudelle 2021-2023 valittiin varsinaiseksi  jäseneksi Sari Kalliokorpi ja hänen henkilökohtaiseksi varaedustajakseen Jari Pajukosken.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sisältö- ja rakenneuudistuksen Satakunnan ohjausryhmään 3 jäsentä; Rainer Lehti, Anne Holmlund ja Tapio Huhtanen ja heille henkilökohtaiset  varajäsenet Lassi Salomäki, Jari Laaksonen ja Jari Pajukoski.

Länsi-Suomen liittojen puheenjohtajien kokouksiin kaksi Satakuntaliiton edustajaa, jotka ovat maakuntahallituksen puheenjohtaja Rainer Lehti ja maakuntavaltuuston puheenjohtaja Matias Marttinen. Varajäseninä toimivat varapuheenjohtajat.

Pori-Parkano-Haapamäki -raideliikennekäytävän työryhmään valittiin edustajaksi Kari Kähkönen ja Tapio Huhtanen.

Helsinki – Forssa – Pori Valtatien 2 kehittämiseen keskittyvään neuvottelukuntaan vuosille 2021-2025 valittiin edustajaksi Mikko Kaunisto, Anne Holmlund ja Harri Kivenmaa.


Maakuntastrategia- ja maakuntakaavatoiminnan asettaminen
Maakuntahallitus päätti asettaa toimikaudekseen maakuntastrategia- ja maakuntakaavatoimikunnan, jonka tehtävänä on maakuntastrategian ja maakuntakaavan valmistelun ohjaus. Puheenjohtajaksi valittiin Harri Kivenmaa, hänelle varajäseneksi Katri Kujanpää. Varapuheenjohtajaksi valittiin Anne Holmlund, hänelle varajäseneksi Sampsa Kataja. Maakuntahallitus valitsi keskuudestaan varsinaisiksi jäseniksi seuraavat henkilöt: Sanna Grönmark, Jari Pajukoski, Satu Pietilä ja Jari Laaksonen,  ja heille varajäsenet: Timo Aro, Mikko Kannisto, Tapio Huhtanen ja Sari Kalliokorpi.

Maakuntahallitus hyväksyi Länsi-Suomen maakuntaliittojen yhteistyösopimuksen koskien EU:n uuden rakennerahastokauden toimintaa. Lisäksi maakuntahallitus päätti, että Satakuntaliitto osallistuu edelleen IQ-Net -verkoston toimintaan toimikaudella 2021-2024 siten, että ensi vuodesta alkaen Satakuntaliitto maksaa Länsi-Suomen koordinaatiosta vastaavana liittona isompaa 3 100 euron jäsenmaksua toimikauden loppuun asti. Q-Net on Euroopan laajuinen verkosto, jonka tarkoituksena on rakennerahasto[1]ohjelmien hallinnoinnin laadun parantaminen kokemuksia vaihtamalla. Olemalla verkoston jäsen ja toimimalla siellä aktiivisesti, saa runsaasti tietoa rakennerahastojen toiminnasta sekä hallinto- ja välittävien viranomaisten käytännöistä myös muissa jäsenmaissa.

Maakuntahallitus hyväksyi ympäristöministeriölle jätetyn ”Alueet kuntien ilmastotyön tukena” hankehakemuksen.
Hankkeen tavoite on edistää alueellista ilmastotyötä Satakunnassa siten, että huomioidaan paikalliset erityispiirteet ja kannustetaan etenkin uusia kuntia lähtemään mukaan ilmastotyöhön tarjoamalla ajankohtaista ilmastotietoa ja mahdollisuuksia verkostoitua. Tavoitteena on myös maakunnan kilpailukyvyn, elinvoiman, kasvun ja hyvinvoinnin vahvistaminen edistämällä vihreän siirtymän investointeja, osaamistason nostoa sekä teemaan liittyvää tutkimusta ja TKI-toimintaa. Hanke ajoittuu 1.1.2022 – 31.5.2023 väliselle ajalle.

Satakunnan korkeakoulutuksen selvitystyö saa jatkoa.
Satakuntaliitto toteutti Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön selvityshenkilönä lääketieteen ja kirurgian tohtori Kalervo Väänänen. Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön loppuraportista saatiin kaikkiaan 13 lausuntoa. Maakuntahallitus päätti, että maakuntajohtaja kokoaa muutaman hengen ryhmän, joka koostuu ainakin oppilaitoksia, kuntia ja elinkeinoelämää edustavista henkilöistä. Ryhmän tehtävänä on valmistella Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön loppuraportin ja siitä saatujen lausuntojen perusteella esitykset heti työn alle otettavista asioista, tarvittavasta kehittämistoimien strategiasta ja kehittämistyön resurssoinnista. Ryhmän työhön osallistuu myös Satakunnan korkeakoulutuksen selvityshenkilönä toiminut Kalervo Väänänen. Ryhmän edellytetään saavan esityksensä valmiiksi vuoden 2021 aikana.

Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/3lxHIHp

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 30.9.2021 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoituksen alueellisen jakoa. EU:n alue- ja rakennepolitiikan tavoitteena on tasoittaa alueiden kehityseroja Euroopassa ja lisätä unionin talouden kasvua ja kilpailukykyä.

Satakunta on saamassa Euroopan unionilta rahoitusta vuosina 2021-2027 yhteensä 57 626 901 euroa. Se on 38,0 euroa asukasta kohti.

EU-rahoitus jakautuu seuraavasti (ilman kansallista rahoitusosuutta):

  • Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) 22 730 210 euroa (15,0 euroa / asukas)
  • Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) 14 530 077 euroa (9,6 euroa /asukas)
  • Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) 20 366 614 euroa (13,4 euroa / asukas)
  • Yhteensä koko kaudella 57 626 901 euroa (38 euroa / asukas)

Kansallinen rahoitusosuus huomioiden Satakunta saisi ohjelmakaudella:

  • EAKR-rahoitusta 37,8 Meuroa (EU 22,7+kansallinen julkinen 15,1 Meuroa) eli 5,4 milj./vuosi
  • ESR-rahoitusta 24,1 Meuroa (EU 14,5+kansallinen julkinen 9,6 Meuroa) eli 3,5 milj./vuosi
  • JTF-rahoitusta 29,1 Meuroa (EU 20,4+kansallinen julkinen 8,7 Meuroa) eli 4,1 milj./vuosi
  • yhteensä koko kaudella 91 Meuroa (EU+kansallinen julkinen) eli 13 milj.euroa/vuosi

Ratkaisu tuo hieman lisää EAKR – ja ESR osuutta verrattuna EU-ohjelmakauteen 2014-2020. Lisäksi uutena rahastona JTF tuo merkittävän lisäpanostuksen alueen kehittämisrahoitukseen.

Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilän mukaan on hienoa, että päätös on tehty. Summat eivät EAKR:n ja ESR:n osalta vastaa alkuperäisiä tavoitteitamme, mutta pitkän ja vaikean neuvotteluprosessin tuloksena näihin tulee toki olla tyytyväisiä. Nyt pitää keskittyä tekemään töitä kehittämishankkeiden käyntiin saamiseksi.

Tavoitteena on, että Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma hyväksytään valtioneuvostossa lokakuun aikana ja toimitetaan Euroopan komission hyväksyttäväksi. Ohjelman on tarkoitus käynnistyä marraskuun 2021 aikana.

Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoman mukaan tavoitteena on, että uuden ohjelmakauden rahoitushaut saadaan Satakunnassa auki vuoden 2022 alussa ja rahoituspäätöksiä hankkeille voidaan tehdä saman kevään aikana.

Maakunnallinen nuorisovaltuusto SataNuva ja digitaalisuuden hyödyntäminen Satakunnan nuorisovaltuustoiminnassa (Satli SataNuva) -hanke lähti käyntiin elokuun puolessa välissä ja jatkuu 31.12.2022 asti. Hanke on osa Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -ohjelman hankkeita. Hankekoordinaattorina hankkeessa toimii Emmi Haapanen.

 

Satakunnassa on tunnistettu tarve pysyväisluontoiselle maakunnalliselle nuorisovaltuustolle. Taustalla on nuorten tarve ja oikeus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja julkisten palvelujen toiminnan suunnitteluun sekä toteutukseen. Nuorten vaikuttamistoimielin lisää myös Satakunnan maakuntavaltuustossa käsitellyn aloitteen mukaista osallisuuden lisäämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Keskeisenä tavoitteena on löytää keinoja edesauttaa ja vahvistaa nuorten maakunnallista vaikuttamistoimintaa Satakunnassa. Hankkeessa etsitään ja kokeillaan tapoja varmistaa SataNuva-toiminnan, eli maakunnallisen nuorisovaltuustotoiminnan alueellinen yhdenvertaisuus, jatkuvuus ja vaikuttavuus tulevan Sote-maakunnan nuorisovaltuustoon.

Hankkeessa lisätään nuorten osallisuutta maakunnan kehittämisessä ja tulevaisuuden rakentamisessa. Tavoitteena on digitaalisuuden ja digitaalisten työkalujen käytön sulautuminen luontevaksi osaksi nuorten vaikuttamista ja osallisuutta Satakunnassa. Nuorten päästessä vaikuttamaan itselleen tärkeissä ja vaikuttavissa asioissa lisääntyy samalla nuorten hyvinvointi sekä kokemus omasta kotimaakunnasta vahvistuu. Poikkeusolot ja SataNuvan siirtyminen Porin kaupungilta Satakuntaliitolle, sekä aivan uusi hanke on hieman hidastanut tämänhetkistä nuorten maakunnallista vaikuttamista. SataNuva-hankkeessa korostuu digitaalisuus, osallisuus, verkostoituminen sekä ryhmäytyminen.

 

Lisätietoa:

Hankekoordinaattori Emmi Haapanen p. 044 7114349 emmi.haapanen@satakunta.fi

Edunvalvonta- ja viestintäasiantuntija Sanna Oksa p. 044 7114390 sanna.oksa@satakunta.fi

 

Vesistöjen äärelle voi lähteä rentouttavalle melontaretkelle, maistella merellisiä ruoka-annoksia tai nauttia rennosta tunnelmasta terassilla virkistävän juoman kera. Eikä perisuomalaista saunakokemusta veteen pulahtamisineen voi tietenkään unohtaa. Jotta nyt ja tulevaisuudessa pääsemme nauttimaan kaikesta siitä, mitä meri ja muut vesistöt voivat meille tarjota, tarvitsemme toimijoita, jotka kehittävät osaamistaan.

Kestävyys ja vastuullisuus ovat Suomen merellisen matkailun kehittämisen avainsanoja. Jätteiden lajittelupisteet, paikallinen ruoka, kierrätysmateriaalien käyttäminen ja hävikin vähentäminen ovat toimia, joita olemme voineet nähdä jo useiden vuosien ajan suomalaisessa merimatkailussa. Viestintä, jossa kerrotaan toimittavan vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen, on kuitenkin jäänyt puuttumaan. Merellisen matkailun toimijoilta kaivataan lisää osaamista ja taitoja viestiä vastuullisesta toiminnastaan. Olemme Suomessa jo hyvin ymmärtäneet, että matkailun kehittämisen pitää lähteä vastuullisista ja kestävistä periaatteista. Nyt tarvitaan taitoja, jotta tämä asia saadaan asiakkaiden nähtäviksi.

Yksi matkailualan vastuullisuuden edelläkävijöistä Satakunnan alueella on Avec Marja – Marjan matkassa- elämysmatkailuyritys. Yrityksen yhtenä toiminta-ajatuksena on vastuullisuus ja siitä viestitään konkreettisten esimerkein yrityksen nettisivuilla. Yritys välttää kertakäyttötuotteiden käyttöä, retkeilee roskattomasti, suosii merkittyjä reittejä ja paikallisia toimittajia. Avec Marja – Marjan matkassa ottaa kaikessa toiminnassa huomioon ympäröivän luonnon ja viestii siitä avoimesti.

Viestintä- ja markkinointiosaaminen onkin yksi tärkeimmistä taidoista, joita merellisen matkailun toimijat tarvitsevat. Kun markkinat muuttuvat, asiakkaiden tunnistamiseen ja saavuttamiseen liittyvät taidot korostuvat. Erityisesti digitaalisen markkinoinnin osaaminen on nykymarkkinoilla tarpeen. Lisäksi osaamista tarvitaan palvelujen ja tuotteiden myynnistä digitaalisesti. Verkko-ostamisen helppous ohjaa asiakkaita yhä enemmän verkko-ostosten pariin ja myös merellisen matkailun toimijoiden pitää varmistaa, että heidän tuotteensa ja palvelunsa ovat helposti löydettävissä ja ostettavissa verkon kautta.

Visit Satakunta on kuluneen vuoden aikana perustanut satakuntalaisille matkailutoimijoille ”Osta Satakunnasta”- sivuston, jotta tuotteet ja palvelut ovat verkon kautta helpommin löydettävissä ja ostettavissa. Satakunnan merellinen matkailu on sivulla hyvin edustettuna. Tarjolla on mm. melontaretkiä, sisävesiristeilyjä ja yleisöpurjehduksia, katso lisää tarjontaa.

Hyvinvointia merestä

Kuluneen talven aikana oli selvästi nähtävissä suomalaisten hakeutuminen avantouintiin ja sen terveysvaikutusten pariin. Lisäksi vesiurheilu, sauna, raitis ilma, hiljaisuudesta nauttiminen ja kalan syömisen terveysvaikutukset ovat asioita, jotka ovat yhdistetty mereen ja hyvinvointiin. Meren hyvinvointivaikutuksen hyödyntämiseen liittyviä taitoja pitää kehittää jatkossakin, jotta saadaan asiakkaille laadukkaita merellisiä palveluja ja tuotteita.

Tuotteistaminen vesistöjen ominaispiirteiden huomioon ottaen on taito, jota tarvitaan merellisen matkailun kehittämisessä. Lisäksi yhteistyön kehittämiseen kaivataan lisää osaamista. Turvallisuus ja siihen liittyvät riskit tulee huomioida liikuttaessa vesistöissä ja siksi turvallisuuteen liittyvää osaamista on alalla lisättävä. Turvallisuuteen liittyen on monia erilaisia säädöksiä, joita pitää noudattaa, mutta osaamista tarvitaan myös muusta lainsäädännöstä, jotta liiketoimintaa voidaan kehittää lain vaatimalla tavalla. Lainsäädäntö ja erilaiset säädökset vaikuttavat monin tavoin toimijoiden arkeen ja toimintojen kehittämiseen. Yksi merelliseen matkailuun vaikuttuva tekijä on merialuesuunnittelu, jolla edistetään merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista.

Ilmastonmuutos ja sen tuomat haasteet vaikuttavat merelliseen matkailuun. Osa yrittäjistä painii liian lämpimien talvien takia. Talvisin vesistöistä puuttuva jääkerros vaikeuttaa meren hyödyntämistä talvisiin tarkoituksiin kuten retkiluisteluun, pilkkimiseen tai avantouintiin. Ilmastonmuutoksesta voi kuitenkin olla myös hyötyä osalle yrittäjistä. Entistä lämpimämmät keväät ja syksyt tuovat jatkoa suosittuun kesäsesonkiin ja mahdollistavat matkailijavirrat myös kysytyimmän sesongin ulkopuolella.

Koronan vaikutukset merelliseen matkailuun

On tietenkin selvää, että koronapandemia on tuonut merellisen matkailun yrityksille haasteita rajoituksineen. Varsinkin heti pandemian levittyä Suomeen, matkailualan toimijat menettivät lähes kaikki tulonsa ja varaukset peruttiin. Kuitenkin Suomessa matkailun keskittyminen kotimaan matkailuun on auttanut merellisen matkailun toimijoita ja osan liiketoiminta viime kesänä oli yhtä kiireistä tai jopa kiireisempää kuin edeltävänä kesänä. On kuitenkin huomionarvoista, että viime kesänä kansainväliset matkailijat ja yritysmatkailijat puuttuivat ja osa matkailualan yrityksistä kärsi matkailijoiden puutteesta. Varsinkin isku on osunut kesäajan ulkopuolelle. Osa matkailuyrityksistä on pystynyt kehittämään toimintaansa ja etsimään muun muassa uusia asiakkaita ja markkinointikeinoja.

Vaikka pandemia on tuonut haasteita merelliseen matkailuun, on aika ajatella merellisen matkailun tulevaisuutta. Merellisen matkailun parissa on mukana joukko osaavia ja innostuneita toimijoita, joilla on suunnitelmia ja ideoita alan kehittämiseksi. Kuten usein on tapana sanoa: ”Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos” pätee myös merelliseen matkailuun. Alalla toimivien pitää vastata muutosten (meri)tuuliin ja purjehtia merellisen matkailun aallokossa niin myrskytuulessa kuin auringonpaisteessakin.

*Vesistömatkailussa tarvittavaa osaamista kartoitettiin keväällä 2021 Satakunnan ammattikorkeakoulun koordinoimassa kansainvälisessä Erasmus+ Skills4CMT-hankkeessa. Kyseisen hankkeen tavoitteena on kehittää merellisen matkailun alakohtaista osaamista sekä alaan liittyvän korkeakoulutuksen laatua ja digitalisointia Euroopan kylmillä vesialueilla eli Itämerellä, Pohjanmerellä ja Euroopan Atlantilla. Selvitystyö toteutettiin samanaikaisesti Suomessa, Virossa, Latviassa, Alankomaissa ja Irlannissa. Kaikkien maiden selvitysten tulokset yhdistetään ja muunnetaan myöhemmin eurooppalaiseksi vesistömatkailun opetussuunnitelmaksi.

Artikkelin teksti ja kuvat: Jonna Huuhka, lehtori, matkailuliiketoiminta, SAMK

Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö on valmistunut

Selvityshenkilö Kalervo Väänäsen haastava ja ansiokas selvitystyö Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämismahdollisuuksista valmistui nyt kesäkuun puolivälissä. Työssään Kalervo Väänänen esittää laadukkaasti perustellen 15 eri kehittämistoimenpidettä Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämiseksi.

Satakuntaliiton maakuntahallitus vastaanotti selvityksen 21.6.2021 ja päätti samalla, että kaikki halukkaat voivat antaa selvitystä koskevat lausuntonsa 1.9.2021 mennessä. Lausunnot tulee toimittaa määräajan kuluessa osoitteeseen kirjaamo@satakunta.fi. Selvityksen raportti löytyy Satakuntaliiton nettisivuilta, www.satakunta.fi.

Osaltaan Satakunnan korkeakouluselvitystyön aktivoimana myös maan kuusi yliopistokeskusaluetta, niiden keskuskaupungit, maakuntaliitot ja yliopistokeskukset ovat laatimassa yhteistä keskustelunavausta opetus- ja kulttuuriministeriölle yliopistokeskusten toiminnan lainsäädännölliseen ja rahoituksellisen aseman kehittämisestä.

Kuntavaalit pidetty, aluevaalit tulossa

Demokraattisen yhteiskuntamme kulmakivi ovat vapaat yleiset vaalit ja näiden vaalien tulos on ehdottomasti oikea. Itsekin toivon ja haluan tehdä työtä korkean äänestysprosentin eteen. Mutta myös äänestämättömyys on kannanotto, jolla äänioikeutensa käyttämättä jättävä hyväksyy sen, että muiden äänillä valitut luottamushenkilöt ja heidän tekemänsä päätökset vievät meitä eteenpäin.

Satakunnassa kuntavaalit toivat mukanaan muutoksia, mutta loivempia kuin moni odotti. Nyt kunnissa on menossa uusien valtuustojen järjestäytymisen valmistelu sekä poliittisten luottamuselinten paikkojen jako. Uudet valtuustot tulevat toimivaltaisiksi 1.8.2021 alkaen.

Satakuntaliiton osalta kuntavaalien tulos muuttaa jonkin verran maakuntavaltuuston ja -hallituksen poliittista jakoa. Näkyvin muutos on varmaankin se, että maakuntahallituksen osalta keskusta menettää yhden paikan ja tämän paikan saavat vihreät.

Eduskunta hyväksyi 23.6.2021 sote-uudistuksen toteuttamisen. Tämä on tärkeä päätös, jotta vuosikymmeniä eri muodoissaan valmisteltu kokonaisuus saa nyt vihdoin uuden perusmuodon. Toki tiedän, että erilaisia kehittämistarpeita on ja niihin pitää tarttua, mutta olennaista ehdottomasti on se, että päästään pitkään velloneesta ”JOS”-tilanteesta ”KUN”-tilanteeseen. Eli tilanteeseen, että KUN sote-uudistus toteutuu vuoden 2023 alussa. Sote-uudistus toteutuu hyvinvointialueina, jonka vastuulle siirtyvät perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveydenhoidon sekä pelastustoimen palvelujen järjestäminen ja osaltaan myös tuottaminen. Hyvinvointialueet tulevat demokraattisesti ohjatuiksi uusiksi toiminnan tasoiksi ja hyvinvointialueiden ensimmäiset aluevaltuustovaalit pidetään jo vuoden 2022 tammikuussa!

Toivon kaikille uusille ja uudelleenvalituille luottamushenkilöille, tulevien aluevaalien ehdokkaille ja vaalityön tekijöille menestystä ja yhteistyöhakuisuutta tulevien, vaativien asioiden hoitamisessa.

Onko Suomi ja Satakunta uskottava investointikohde uudistuvalle kansainväliselle yritystoiminnalle?

Tiedän ja osaan yhteiskunnan vallan kolmijaon, jossa oikeuslaitos on riippumaton ja sen ratkaisuja ei tule arvostella poliittisen toimeenpano- tai lainsäädäntövallan käyttäjien toimesta. Tuon edellä olevan ymmärtäen totean, että meillä kuuluukin olla oikeus arvioida ja tarvittaessa valittaa julkisen vallan tekemistä päätöksistä, jotka oikeuslaitos sitten harkitsee olemassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Mutta millainen uskottavuuskuilu syntyy silloin, kun vuosia eri viranomaisten kanssa valmisteltu hanke saa oikeuslaitokselta hyvin erilaisen päätöksen kuin asiantuntijoiden valmistelu ja aiemmat virkavastuulle tehdyt päätökset ovat antaneet ymmärtää. Kansallinen uskottavuutemme esimerkiksi ympäristöllisesti kestävämmän kasvun ja ns. vihreän siirtymän suuntaa ei näytä vahvalta, kun asiantuntijavalmistelu ja oikeuslaitos ovat kovin eri linjoilla.

Luotan siihen, että kaikki haluamme kehittää ja vaalia tervettä ja turvallista ympäristöä, jossa nykyiset hiilidioksidi- ja muut päästöt saadaan minimoitua. Samalla uskon meidän haluavan osaamis- ja elintason uudistumista. Nämä kaikki edellyttävät investointeja ympäristöasioihin ja myös koulutukseen, tki-toimintaan sekä rakennettuun infraan. Yritystoiminnan investoinnit ovat keskeinen osa uudistuvaa toimintaamme ja investointien suunnittelu ja toteuttamisjänne ovat pitkiä.

Tarvitaan pitkäjänteistä, uskottavaa ja luotettavaa kansallista toimintaympäristöä, että kansainvälisessä ympäristössä toimivat yritykset toteuttavat uudistavia investointisuunnitelmiaan Suomeen ja Satakuntaan. Tässä meillä on vielä paljon parannettavaa eikä aikaa ole tuhlattavissa esimerkiksi akkuklusterin kehittymisen näkökulmasta.

EU:n alue- ja rakennepolitiikan uusi kausi: Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma

Useasti näissä blogeissani viimeisen kahden vuoden aikana esille ottamani rakennerahastojen kansallinen alueellinen resurssien jako on edelleen kesken ja valtioneuvoston ratkaisu menee kesälomakauden yli. Ratkaisua on yritetty jo noin puolitoista vuotta, viimeisen vuoden ajan ratkaisun etsintä on ollut työ- ja elinkeinoministeriön valmistelussa. Toivon, että lomakauden jälkeen tämäkin asia saadaan ratkaisuun, jossa EU-säädöksiä kunnioittaen rakennerahastojen kehittämisresurssit kohdennetaan mahdollisimman vaikuttavasti.

Toivon hyvää ja tervettä kesäaikaa kaikille!

Porin Yliopistokeskus

Satakuntaliiton maakuntahallitus vastaanotti selvityksen 21.6.2021 ja päätti samalla, että kaikki halukkaat voivat antaa selvitystä koskevat lausuntonsa 1.9.2021 mennessä. Lausunnot tulee toimittaa määräajan kuluessa osoitteeseen kirjaamo@satakunta.fi. 

Selvityshenkilö Kalervo Väänäsen laatima Satakunnan korkeakouluselvitys on valmistunut. Selvityksen pääset lukemaan tästä.

Tiedotustilaisuudessa esitettyyn koontiin pääset tutustumaan tästä.

SataTuuli-hankkeessa selvitetään Satakunnan maakuntakaavoissa ja merialuesuunnitelmassa osoitettujen tuulivoimatuotannon alueiden toteutumista ja toteuttamiskelpoisuutta. Satakunnan kunnille lähetetään kysely tuulivoimatuotannon tavoitteista.

Satakuntaliiton maankäytön suunnittelun lähivuosien tavoitteena on Satakunnan maakuntakaavan uudistaminen, mihin liittyen on käynnistetty maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla tarvittavien maakuntakaavan selvitysten valmistelutyöt. Selvitykset antavat samalla tärkeää tietoa maakuntakaavan toteutuneisuudesta. Päätös Satakunnan maakuntakaavan päivitystyön käynnistämisestä tehdään vuoden 2021 loppupuolella. Parhaillaan on käynnissä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus, jossa myös maakuntakaavan sisältöä ja sisältövaatimuksia ollaan uudistamassa.

Satakuntaliitto on käynnistänyt ympäristöministeriön osarahoituksella SataTuuli-hankkeen, jossa Satakunnan maakuntakaavassa ja Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitettujen maakunnallisesti merkittävien tuulivoimaloiden alueiden toteutuneisuus ja päivitystarve arvioidaan. Lisäksi Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan merialuesuunnitelmassa 2030 Satakunnan merialueelle osoitettujen merituulivoimalle potentiaalisten alueiden vaikutuksia arvioidaan. SataTuuli-hankkeen selvitys toimii Satakunnan kokonaismaakuntakaavan päivittämisen tausta-aineistona.

Viime vuosina tuulivoimateknologian kehitys on ollut nopeaa ja etenkin voimaloiden koko ja teho ovat kasvaneet huomattavasti. Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa, ovatko kaavoissa osoitetut tuulivoimatuotannon alueet edelleen toteuttamiskelpoisia ja mitkä olisivat aikaisemmin suunniteltuja voimaloita selkeästi suurempien voimaloiden aiheuttamat vaikutukset lähialueen ihmisiin ja ympäristöön.

Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetuista 17 alueesta on kevääseen 2021 mennessä rakentunut viisi aluetta. Edellä mainittujen alueiden lisäksi yleiskaava on laadittu tai prosessi on kesken kuudella alueella. Satakuntaliitto selvittää omana työnä tuulivoimatuotannon lähtökohtia ja tavoitteita sekä tarkastelee Satakunnan maakuntakaavoissa osoitettujen tuulivoimatuotannon alueiden toteutumista. Samalla tehdään uusi paikkatietoanalyysi, teknistaloudellinen tarkastelu ja soveltuvuustarkastelu. Satakunnan kunnille on lähetetty 31.5. 2021 kysely tuulivoimatuotannon tavoitteista. Vaikutusten arviointia ja etenkin maisemavaikutusten havainnollistamista tehdään konsulttityönä.

SATAKUNTALIITTO

Lisätietoja:
Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, puh. 044 711 4334 susanna.roslof@satakunta.fi
Maakuntainsinööri Anne Nummela, puh. 044 711 4317 anne.nummela@satakunta.fi
Ympäristöasiantuntija Anne Savola, puh. 050 596 1362 anne.savola@satakunta.fi

Satakuntaliitto on laatinut ampumaratalain mukaisen Satakunnan ampumarataselvityksen ja kehittämissuunnitelman laajassa yhteistyössä viranomaisten, sidosryhmien sekä metsästys- ja ampumaurheiluorganisaatioiden kanssa. Selvityksessä on esitetty Satakunnan ampumarataverkoston nykytilanne. Kehittämissuunnitelmassa on esitetty erilliseen kriteeristöön pohjautuen Satakunnan seudullisesti merkittävät ampumaradat, kehittämissuosituksia ja suunnitelman toteuttamiseen liittyvä vaikutusten arviointiosuus.

Satakunnassa on 37 ulkona sijaitsevaa ampumarataa, joista neljä on puolustusvoimien hallinnoimia. Muut 33 ampumarataa ovat metsästysseurojen, riistanhoitoyhdistysten, ampumaurheiluseurojen ja reserviläisyhdistysten hallinnoimia. Lisäksi Rauman kaupunki on mukana hallinnoimassa Kuivassuon ampumarataa.

Porin Katinkuru ja Rauman Kuivassuo Satakunnan merkittävimmät ampumaradat

Seudullisesti merkittäviä ampumaratoja tunnistettiin Satakunnasta 11. Seudullisesti merkittävien ratojen tunnistamisessa käytettiin neljää kriteeriä, jotka koskevat toiminnan laatua ja laajuutta sekä ampumaratojen ympäristövaikutuksia ja suhdetta muuhun maankäyttöön. Muut kuin seudullisesti merkittävät ampumaradat ovat paikallisia ampumaratoja, jotka täydentävät seudullisten ampumaratojen verkostoa. Niiden merkitys ammunnan harjoittelupaikkoina osana ampumaratojen verkostoa on tärkeä.

Porin Katinkuru ja Rauman Kuivassuo ovat Satakunnan maakunnan merkittävimmät ampumaradat. Molemmat radat ovat ampumaharrastuksen ja kilpailutoiminnan kannalta tärkeitä ampumarata-alueita, joiden ylläpito ja kehittäminen on koko maakunnan näkökulmasta tärkeää.

Sidosryhmille vuosittainen ampumaratafoorum

Kehittämissuunnitelmassa esitetään Satakuntaliitolle, kunnille ja ampumaratoja hallinnoiville tahoille suosituksia ampumarataverkoston ja ampumaratojen käytön kehittämiseksi. Tavoitteena on, että radat huomioidaan alueidenkäytön suunnittelussa osana toimivaa yhdyskuntarakennetta ja että ratoja hallinnoivat tahot huolehtivat ratojen ylläpidosta ja kehittämisestä. Riittävät harrastus- ja harjoittelumahdollisuudet ohjaavat osaltaan ammuntaa sille sopiville paikoille. Tavoitteena on, että jatkossa Satakuntaliitto pitää kehittämissuunnitelmaa ja ampumaratoja koskevia tietoja ajan tasalla ja järjestää vuosittain sidosryhmille suunnatun ampumaratafoorumin.

Kehittämissuunnitelman toteuttamista edistetään yhteistyössä kuntien, viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Satakuntaliiton maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan ampumarataselvityksen ja kehittämissuunnitelman 31.5.2021 kokouksessaan.

Satakunnan ampumarataselvitys ja kehittämissuunnitelma on ladattavissa osoitteesta: https://sata-kunta.fi/alueiden-kaytto/ampumarataverkosto/ .

SATAKUNTALIITTO

Lisätietoja:
Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, p. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi
Paikkatietoasiantuntija Veli-Matti Rintala, p. 044 711 4316, veli-matti.rintala@satakunta.fi
Ympäristöasiantuntija Anne Savola, Satakuntaliitto, p. 050 596 1362, anne.savola@satakunta.fi

Vuorenmaan toiminta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Samalla kun kylällä on paljon perinteistä toimintaa, keksitään uudenlaisia toimintoja koko ajan. Toiminnassa on ihailtavasti otettu huomioon kaiken ikäiset kyläläiset. Vuorenmaalla toimii kyläyhdistyksen lisäksi lukuisia muitakin yhdistyksiä, jotka kaikki puhaltavat yhteen hiileen, saumattomalla yhteistyöllä. Kylällä on vuosien mittaan hyödynnetty kattavasti hankerahoitusta ja erityisyytenä mainittakoon kylän erilaiset hyväntekeväisyystempaukset.

”Olemme Vuorenmaan kyläyhdistyksessä äärimmäisen onnellisia ja innoissamme saamastamme tunnustuksesta! Koemme, että yhdessä kaikkien kylän toimijoiden kanssa olemme tällä tavoin saaneet näkyväksi kylän hyväksi tehtyä pitkäjänteistä työtä. Vuorenmaalla on hyvä, ennakkoluuloton henki, minkä johdosta uusia ideoita kokeillaan ja toteutetaan pelottomasti. Tämän ytimessä on kylän väki, joka kokemuksesta tietää yhteistyön merkityksen ja mahdollisuudet”, kommentoi Vuorenmaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Yski voittoa.

Vuorenmaa on Satakunnan 27. Vuoden kylä. Vuoden kylän valinnalla on haluttu nostaa esiin kylien monipuolista asukastoimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Tavoitteena on myös kannustaa kyliä jatkamaan arvokasta omaehtoista kehittämistyötä.

Vuoden 2021 kilpailussa oli mukana seitsemän kylää: Hormisto-Pyssykangas-Matomäki Nakkilasta, Kankaanpää Säkylästä, Kellahti Porista, Korkeakoski Huittisista, Riuttala-Mustajoki Porista, Vasarainen Raumalta sekä Vuorenmaa Säkylästä. Kilpailu oli avoin kaikille Satakunnan kylille. Maakunnallisen kilpailun voittaja osallistuu myös Suomen Kylät ry:n järjestämään valtakunnalliseen Vuoden kylä -kilpailuun keväällä 2022.

Vuoden kylä -kilpailu huipentuu maakunnallisilla kyläpäivillä Kankaanpään Veneskoskella, jossa uusi Vuoden kylä perinteen mukaan palkitaan. Satakunnan Vuoden kylää oli valitsemassa Satakuntaliiton ja SataKylien sekä viime vuoden voittajakylän Veneskosken edustajista koottu tuomaristo. Tämän vuoden poikkeusolojen vuoksi tuomaristo ei pystynyt vierailemaan ehdokaskylissä, vaan jokaista kylää haastateltiin etänä. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden kylän 3 400 euron määrärahalla. Kilpailun käytännön järjestelyistä vastasi SataKylät ry.

Hormisto-Pyssykangas-Matomäki on yleisön suosikki

Jokaisesta ehdokaskylästä tehtiin SataKylien toimesta lyhyt esittelyvideo. Videot koottiin kylien lähettämistä kuvista sekä lyhyestä esittelytekstistä. Esittelyvideot olivat nähtävillä Facebookissa, Instagramissa, YouTubessa ja SataKylien nettisivuilla.

Yleisöäänestys järjestettiin SataKylien Facebookin ja kotisivujen avulla ja siihen saatiin kaiken kaikkiaan mahtavat 1521 ääntä. Hormisto-Pyssykangas-Matomäki sai näistä 370. Yleisön suosikki Hormisto-Pyssykangas-Matomäki huomioidaan Vuoden kylä -kilpailussa erikoismaininnalla.

Suomessa alueiden välillä on eroja siinä, millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat yritystoiminnalle. Valtioneuvosto voi nimetä heikommin kehittyneitä alueita tukialueiksi. Tukialueeksi on mahdollista nimetä myös vakavan rakennemuutoksen kohteena olevia alueita. Tukialueilla yritysten investointeihin myönnettävän avustuksen taso on korkeampi kuin muualla maassa.

Maakuntien valtiolle tekemä esitys koskee alueita, jotka ovat elinkeinorakenteeltaan haastavia ja kärsivät merkittävästi erityisesti energiaturpeen nopeasta alasajosta, tai ovat muilla tavoin äkillisen rakennemuutoksen kourissa. Tukialueen korottaminen edistäisi teollisuusyritysten investointeja ja sitä kautta alueiden uudistumista ja hyvinvointia sekä vientiin suuntautuvaa kasvua.

Satakunnasta II-tukialueiksi esitetään Pohjois-Satakunnan seutukuntaa sekä Merikarvian ja Pomarkun kuntia.

Valtioneuvosto ja työ- ja elinkeinoministeriö määrittävät

Työ- ja elinkeinoministeriö määrittelee kevään ja kesän 2021 aikana Suomen uuden aluetukikartan vuosille 2022–2027. Valtioneuvoston asetus tukialueista ja -tasoista on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa. EU:n valtiontukisäännöt luovat raamit jäsenvaltioiden kansalliselle aluetukipolitiikalle.

Tukialueita on kolme. Tukialueilla I ja II voidaan tukea pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä. Tukialueella III on mahdollista myöntää tukea vain pienille ja keskisuurille yrityksille. Tukialueet määritellään väestöntiheyden, BKT:n, työttömyysasteen, rakennemuutoksen ja maarajan perusteella.

Ohjelmakauden 2022-2027 osalta uutena ehdotuksena Euroopan komissio esittää, että oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) alueita voisi nimetä tukialueiksi. Asian kansallisesta etenemisestä ei ole vielä tietoa.

Kannanoton voit lukea tästä: Maakuntien yhteinen II-tukialue esitys

Tiedote 20.5.2021