Osana Ilon ja valon Satakunta- kuntien kulttuuritoiminnan alueellista kehittämishanketta toteutetaan Satakunnan kulttuuristrategian seurantakysely, jonka tarkoituksena on kartoittaa kulttuuristrategian tavoite- ja teemakokonaisuuksien keskeisten toimenpiteiden sekä toimintatapojen edistyminen kulttuuristrategian päivittämisestä (2022) tähän päivään ja täten arvioida kulttuuristrategian toimeenpanon etenemistä.

Satakunnan kulttuuristrategia 2030 on satakuntalaisten kulttuuritoimijoiden viesti siitä, minkälainen kulttuurimaakunta Satakunnan halutaan olevan tulevaisuudessa. Strategian tarkoituksena on luoda suuntaviivat maakunnan kulttuuritoiminnan kehittämiselle tulevina vuosina.

Kyselyyn pääsee vastaamaan tästä linkistä, vastausaikaa on maanantaihin 2.6.2025 asti.

Teknologiateollisuudessa keskimäärin liikevaihto kääntyi nousuun aivan loppuvuodesta ja henkilöstömääräkin kohosi hieman. Viennin arvo laski kuitenkin edelleen. Liikevaihto nousi meriteollisuudessa ja metallituotteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa, mikä voi viitata myös tuotannon kasvuun. Meri-Porin teollisuusalueella liikevaihto kasvoi loppuvuonna kohisten. Teknologiateollisuudessa liikevaihto laski selvästi automaatiossa ja robotiikassa, metallien jalostuksessa sekä hieman konepajoilla. Automaatiossa ja metallien jalostuksessa henkilöstöä lisättiin silti edelleen, joten tuotannon taso ei liene pudonnut merkittävästi. Automaatiossa tilausten laskutusaikataulujen osuminen vertailuajankohtaan saattaa ainakin osin selittää kehitystä.

Elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto, vienti ja henkilöstö kasvoivat loppuvuonna. Metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto ja ensin mainitussa myös henkilöstö laski yhä. Ainakin metsäteollisuuden vienti putosi. Rakentamisen liikevaihto aleni vielä syyskesällä, mutta aivan loppuvuodesta kirjattiin kasvua. Sen sijaan henkilöstöä vähennettiin edelleen tuntuvasti.

Satakunnan palvelualojen kehitys sujui vuoden 2024 heinä-joulukuussa aiempaa vaimeampana. Liikevaihdon nousu jatkui enää liike-elämän palveluissa ja tauon jälkeen myös luovilla aloilla. Kaupassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa liikevaihto supistui. Palvelualojen henkilöstömääräkin aleni jokaisella alatoimialalla. Myös yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstömäärä aleni poikkeuksellisesti.

Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2024 heinä-joulukuussa 2,5 % vuoden 2023 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa keskimäärin liikevaihto ei käytännössä enää pudonnut, mikä saattaa antaa viitteitä käänteestä. Toisin kuin maassa keskimäärin Satakunnan laskusta osa selittyy metallien tuottajahintojen laskulla, mutta tuotannon määrälle sillä ei ole yleensä läheskään yhtä suurta vaikutusta. Siten Satakunnassa tuotannon taso ei ole pudonnut yhtä paljon kuin liikevaihdon lasku antaa ymmärtää.

51 % maakunnan yrityksistä saavutti heinä–joulukuussa liikevaihdon kasvua. 35 % yrityskannasta ylsi vähintään 15 %:n nousuun, mikä on aavistuksen aiempaa enemmän. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on ollut yhä suurta etenkin teollisuudessa, mutta osin myös palveluissa. Eniten laski yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, vajaat kuusi prosenttia. Alle viiden työntekijän yritysten liikevaihto sen sijaan kohosi 9,1 %. 5–19 henkilöä työllistävien yritysten liikevaihto supistui 0,6 %. Suurin muutosvaikutus talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi loppuvuoden aikana reilut 23 %. Yli viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto laski 3,3 %.

Koko maassa keskimäärin talouden kehitys oli varsin vaisua, mutta aloittain vaihtelevaa. Myönteistä oli viennin kasvu ja liikevaihdon laskun pysähtyminen. Teollisuudessa liikevaihdon kasvua kertyi elintarviketeollisuudessa sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa. Myös metsäteollisuus pääsi nipin napin kasvun puolelle. Teknologiateollisuus kehittyi Satakuntaa suotuisammin lähinnä painoarvoltaan merkittävän elektroniikkateollisuuden myönteisemmän kehityksen vuoksi. Myös metallien jalostuksen vähäisempi osuus vaikutti kehitykseen. Rakentamisen liikevaihdon romahdus jatkui. Palvelualoilla nousu jatkui liike-elämän palveluissa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Kaupan ja luovien alojen liikevaihto aleni.

Satakunnassa henkilöstömäärä aleni edelleen vähän (-1,0 %) vuoden 2024 heinä-joulukuussa. Teollisuudessa henkilöstömäärä pysyi ennallaan, tosin alakohtainen vaihtelu oli edelleen suurta. Rakentamisessa väkeä vähennettiin loppuvuonna eniten päätoimialoista. Palveluissa henkilöstömäärä aleni hieman.

Toimialoittainen kehitys Satakunnassa heinä–joulukuussa 2024 (vertailu vuoden 2023 vastaava aika)

  • Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto aleni yhä jonkin verran (-1,8 %) samoin kuin viennin arvo (-4,7 %). Henkilöstömäärä sen sijaan pysyi käytännössä ennallaan (-0,1 %).
  • Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihdon lasku pysähtyi (0,1 %). Viennin arvo aleni selvästi (-4,7 %). Henkilöstöä lisättiin silti edelleen (0,5 %).
  • Metallien jalostuksen liikevaihto laski yhä hintojen laskun vuoksi (-7,8 %). Henkilöstöä lisättiin silti (1,6 %).
  • Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi jälleen (2,1 %). Henkilöstömäärä aleni yhä (-3,8 %).
  • Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto putosi (-2,4 %) samoin kuin henkilöstömäärä (-0,8 %).
  • Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto kohosi (4,4 %), henkilöstökin kasvoi (0,5 %).
  • Meriteollisuuden liikevaihdon nousu jatkui (6,4 %). Työntekijöitä palkattiin lisää myös (4,7 %).
  • Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto supistui (-5,6 %). Henkilöstömääräkin aleni (-0,6 %).
  • Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto kasvoi kohisten (38,8 %). Henkilöstömäärä aleni silti (-4,4 %).
  • Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto laski merkittävästi (-24,4 %). Henkilöstöä lisättiin silti (1,9 %).
  • Metsäteollisuuden liikevaihto (-6,8 %) ja viennin arvo (-6,4 %) laskivat yhä tuntuvasti. Henkilöstömääräkin supistui jonkin verran (-2,3 %).
  • Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-12,1 %). Henkilöstömäärä pysyi kuitenkin ennallaan (-0,1 %).
  • Elintarviketeollisuuden liikevaihto kohosi (3,9 %). Viennin arvokin nousi hieman (1,7 %). Henkilöstömäärä kasvoi edelleen (2,4 %).
  • Rakentamisen liikevaihdon lasku pysähtyi loppuvuodesta (-0,3 %). Henkilöstömäärä laski yhä (-4,2 %).
  • Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto laski vähän (-1,3 %). Henkilöstömääräkin aleni (-1,7 %).
  • Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto supistui hieman (-0,9 %). Henkilöstöäkin vähennettiin (-2,6 %).
  • Liike-elämän palvelujen liikevaihto kohosi edelleen (3,8 %). tehdyn työn määrä laski silti (-2,7 %).
  • Kaikkien neljän edellä mainitun palvelualan yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski jonkin verran (-1,5 %).
  • Luovien alojen liikevaihto kasvoi jälleen (2,2 %). Henkilöstöä vähennettiin silti (-3,2 %).
  • Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijämäärä aleni poikkeuksellisesti hieman (-0,7 %).

Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsauksen voit lukea täältä.

Lisätietoja:

Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen, puh 044 711 4350, etunimi.sukunimi@satakunta.fi

Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa tältä sivulta.

Osana Ilon ja valon Satakunta -hanketta toteutetut teokset lähtevät kiertämään eri puolilla Satakuntaa. Teokset ovat esillä vuoden 2025 toukokuusta joulukuuhun seitsemässä eri Satakunnan kunnassa. (lisää…)

Maakuntahallitus antoi lausunnon selonteosta, jossa arvioidaan alueiden kehittämisen järjestelmän ja rahoituksen toimivuutta ja vaikuttavuutta vuonna 2026 alkavan lainsäädännön uudistamisen pohjaksi. Lainsäädäntöä arvioidaan käytettävissä olevien resurssien kannalta. Uuden aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2028 alusta uuden EU-ohjelmakauden alkaessa.

Lausunnossa painotettiin maakuntien liittojen roolia aluekehityksessä. Aluekehitystyö on laaja-alaista ja kumppanuuteen ja yhteistyöhön perustuvaa toimintaa, jota ohjaavat yhteisesti hyväksytyt kansalliset ja maakuntien strategiat. Maakuntien liitot toimivat aluekehitysviranomaisena, joka vastaa pitkäaikaisten strategioiden pohjalta luotavan maakuntaohjelman rakentamisesta.

Maakuntaohjelmien osallistavan laatimisen ja toteutuksen kautta liitot vahvistavat alueen toimijoiden jaettua ymmärrystä tilannekuvasta, yhteisistä tavoitteista sekä vahvistavat ja koordinoivat maakuntien elinvoiman vahvistamisen kannalta välttämätöntä yhteistyötä. Maakuntaohjelmassa huomioidaan kattavasti myös maaseutu-, kaupunki- ja saaristopolitiikan tavoitteita samoin kuin kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan tavoitteita suhteessa maakunnan strategisiin kehittämistavoitteisiin.

”Maakuntaohjelmilla on merkittävä rooli maakunnan aluekehitystoiminnan ohjaajana. Maakuntien liitot toimivat myös alueiden toimijoiden yhteen kerääjän roolissa ja vahvana aluekehitysviranomaisena,” sanoo Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma.

Maakuntahallituksen lausunnossa nostetaan esiin näkökulma, jonka mukaan kaikkien halukkaiden maakunnan liittojen tulee voida toimia välittävinä toimieliminä hankkeissa.  Välittäviksi toimielimiksi kutsutaan Suomessa EU-osarahoitteisten hankkeiden rahoittajia. Välittävän toimielimen tehtävässä on tärkeää mm. maakuntaohjelman ja paikallisten olosuhteiden tuntemus sekä rahoittajan läsnäolo alueilla.

Maakuntahallitus toteaa lausunnossaan, että aluekehityslainsäädännön tulee olla joustavaa, että sillä voidaan varautua toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Viime vuosina luonnon monimuotoisuus ja ilmastokysymykset, maanpuolustus ja kokonaisturvallisuus ovat nousseet aluepolitiikan ja aluekehittämisen agendalle. Ne eivät voi olla enää pelkästään sektoriministeriöiden lainsäädännössä, vaan on otettava huomioon kokonaisuusvaikutukset myös maakunnissa.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Lisätiedot:

Kristiina Salonen

Maakuntajohtaja

+358 50 512 0010

etunimi.sukunimi@satakunta.fi

Olli Luoma

Hallintojohtaja

+358 44 432 5202

etunimi.sukunimi@satakunta.fi

Vihreän siirtymän asiantuntija työskentelee hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää maakunnallista ilmastoyhteistyötä, tukea kuntien ilmastotyön toteutusta ja aktivoida maakunnan vihreää siirtymää tukevien oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) hankkeiden valmistelua ja toteutusta. Lisäksi hankkeen tavoitteena on kehittää osana vihreää siirtymää ilmastonmuutoksen hillintää koskevien tavoitteiden ja tietopohjan huomioonottamista ja menettelytapoja Satakuntakuntastrategian 2050 toteuttamisen edistämistyössä ja Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmistelutyössä. Hanke pyrkii myös jatkamaan maakunnallisen ilmastotyön mallin kehittämistä.

Vihreän siirtymän asiantuntijan tehtäviä:
– Ilmastopolitiikan ohjauksen asiantuntijatuki kuntiin ja Satakuntaliitolle
– Maakunnallisen yhteistyöryhmän koordinaatio ja ryhmän toiminnan kehittäminen
– Yhteistyöverkostossa toimiminen
– Tiedonvälitys ja tuki ilmastoteemaisen rahoituksen hyödyntämiseksi kunnissa
– Tiedonvaihtotapaamiset mahdollisten oikeudenmukaisen siirtymän rahoitusta (JTF) saaneiden hanketoimijoiden kanssa
– Muiden viestintä- ja tiedotustoimenpiteiden toteuttaminen
– Vihreän siirtymän huomioimisen ja vaikutusten arvioinnin kehittäminen osana maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laadintaa
– Hankehallinto

Edellytämme valittavalta henkilöltä tehtävään soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Arvostamme aiempaa kokemusta ilmasto- ja hanketyöstä, kehittämismyönteistä asennetta sekä hyviä suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja.

Työsuhteen aloitusajankohta sovitaan erikseen. Työsuhde kestää 31.12.2025 saakka. Tehtävä on määräaikainen rahoituksen luonteen vuoksi.

Tehtävän palkka määräytyy Satakuntaliiton palkkausjärjestelmän mukaisesti ja palvelusuhteen ehdot KVTES:n mukaan. Tehtäväkohtainen palkka on 3700 euroa/kk, johon lisätään mahdolliset KVTES:n mukaiset lisät.

Tarjoamme joustavan työajan, nykyaikaiset työvälineet, mahdollisuuden osittaiseen etätyöhön sekä kattavat työsuhde-edut (liikunta, kulttuuri- ja lounasetu ja laajat työterveyshuollon palvelut).

Tehtävän täytössä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa. Lisäksi hakijan on esitettävä työnantajalle hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan.

Hakemukset jätetään kuntarekry.fi-palveluun 22.4.2025 klo 15.00 mennessä.

Kuntarekryyn tästä linkistä!

Lisätietoja tehtävästä antaa alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, puh. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi.

Puheenvuoroissa tarkastellaan EU:n tulevia uudistuksia sekä niiden vaikutuksia aluekehitysrahoitukselle Suomen ja Satakunnan kannalta. Käymme läpi myös aikatauluarvioita sekä esittelemme Satakunnan sekä ELSA9-alueen edunvalvontatyön painopisteitä ja tavoitteita.

Tule mukaan ja ota suunta kohti uutta kautta!

Liity webinaariin tästä

Lisätietoja:

ohjelmapäällikkö Katja Laitinen

etunimi.sukunimi@satakunta.fi

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee markkinaehtoista henkilöjunaliikenteen avaamista kilpailulle. Nykyinen valtion ja VR:n välinen suorahankintasopimus päättyy vuonna 2030, jolloin liikenne kilpailutetaan EU-sääntelyn mukaisesti. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee markkinaehtoista henkilöjunaliikenteen avaamista kilpailulle. Nykyinen valtion ja VR:n välinen suorahankintasopimus päättyy vuonna 2030, jolloin liikenne kilpailutetaan EU-sääntelyn mukaisesti. Samalla on tarkoitus mahdollistaa alueiden itsensä järjestämä henkilöjunaliikenne. Länsi-Suomen maakuntien liitot edellyttävät, että ministeriön ja vastuuvirastojen on varmistettava riittävä vuoropuhelu, alueellinen yhteistyö ja vuorovaikutus ostoliikennesopimuksen valmistelussa, kilpailutuksessa ja liikennöintikokonaisuuksien suunnittelussa sekä tilaamisessa.

Länsi-Suomen maakuntien liitot pitävät alueellisen junaliikenteen mahdollistamista yleisesti hyvänä asiana ja toteavat, että parhaimmillaan se luo uusia mahdollisuuksia junaliikenteen järjestämiseen. Seutujen sisäisen junaliikenteen järjestäminen kaupunkiseuduilla tarjoaisi mahdollisuuden junaliikenteen suunnittelulle osana koko seudun liikennejärjestelmää. Hankkeita voi tällöin olla järkevää toteuttaa myös yhteisrahoitteisesti kuntien kanssa.

Lännen maakunnat korostavat kuitenkin kuntien ja seutujen vapaaehtoisuutta uusien rautatieliikenteen toimivaltaisten viranomaisten määrittelyssä. Tähän asti alueiden ja kuntien tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet valmistelussa etenkin kustannusvastuiden osalta ovat olleet heikot.

Maakuntarajat ylittävän liikenteen rahoitusvastuuta ei voida kaataa kunnille

Maakuntarajojen yli kulkeva lähijuna- ja kiskobussiliikenne (esim. R-junat ja Seinäjoki-Haapamäki-Jyväskylä-kiskobussi) eroaa merkittävästi seudun sisäisestä liikenteestä. Tällaisten yhteyksien kustannusvastuuta vaaditaan valtiolle.

Kuntien taloudellisen tilanteen ollessa jo ennestään kireä, ei ole tarkoituksenmukaista jakaa tai siirtää maakuntarajat ylittävän ja kaukoliikennettä täydentävän ostojunaliikenteen kustannuksia kunnille.

Länsi-Suomen maakunnan painottavat, ettei tällaisia uusia satojentuhansien tai jopa miljoonien eurojen kustannuksia yksinkertaisesti voida siirtää kuntien harteille.

Asiakaslähtöisyyden pitää olla keskiössä ostoliikenteen suunnittelussa ja kilpailutuksessa

Erityisenä huolenaiheena lännen maakunnat nostavat esiin maakuntien välisten ostoliikennereittien kustannus- ja järjestämisvastuun. Aiemmin laadituissa vaihtoehtomalleissa on esimerkiksi esitetty, että R-junaliikenne ulottuisi Tampereelta Riihimäelle, eikä Helsinkiin asti. Tällöin lähiliikenteellä matkustettaessa junaa pitäisi vaihtaa päästäkseen Helsinkiin.

Muutos olisi epäsuotuisa suhteessa jo tunnistettuihin pääradan pendelöinti- ja muihin matkustajavirtoihin. Kehityssuunta ei ole tällaisessa tapauksessa lainkaan asiakaslähtöinen.

  • Jos asioita edistetään hallinnolliset rajat edellä, on riskinä, että vuosikymmenessä romutetaan kestävien matkaketjujen ja junamatkustamisen positiivinen kehitys. Tätä emme tietenkään halua, ja siksi valmistelun lähtökohtana on oltava asiakaslähtöisyys ja toimivien junayhteyksien parantaminen, sanoo Hämeen maakuntajohtaja Toni K. Laine.

Suorahankintamenettelyä ei saa evätä kansallisella tasolla

Länsi-Suomen maakuntien liitot ovat huolissaan EU-sääntelyn mahdollistaman suorahankintamenettelyn epäämisestä kansallisesti. Käytännössä tämä estäisi esimerkiksi uusien liikenteiden kokeiluluontoisuuden kehittämistä, jolloin on mahdollista, ettei uusia liikenteitä synny toivotulla tavalla.

Suorahankintamenettelyn poissulkeminen aiheuttaisi ongelmia jo ennen uutta ostoliikenteen sopimuskautta. Jos lakiehdotus toteutuu sellaisenaan, ei uutta vähäistä henkilöjunaliikennepalvelua voisi järjestää vuosina 2026–2030, koska kilpailuttamiseen ei ole edellytyksiä, eikä laki mahdollistaisi suorahankinnan käyttöä uusiin liikennepalveluihin. Tällä aikavälillä lisäliikennettä voitaisiin hankkia vain alueilla, joilla on jo ostoliikennettä. Laki asettaisi Suomessa eri alueet hyvin epätasa-arvoiseen asemaan.

Lännen maakunnat vaativat, että suorahankintakiellosta on luovuttava tai sen soveltamiseen on asetettava siirtymäaika nykyisen sopimuksen päättymiseen 31.12.2030 asti.

Lue kannanotto täältä!

Lisätietoja:

Hämeen liitto, Toni K. Laine, maakuntajohtaja, p. 050 463 7810
Etelä-Pohjanmaan liitto, Heli Seppelvirta, p. 040 529 4638
Keski-Suomen liitto, Pekka Hokkanen, p. 040 595 0016
Pirkanmaan liitto, Anna-Mari Ahonen, p. 050 572 0945
Pohjanmaan liitto, Mats Brandt, maakuntajohtaja, p. 044 493 4576
Satakuntaliitto, Kristiina Salonen, maakuntajohtaja, p. 050 512 0010

 

 

Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin viime vuoden loppupuolella. Aineistosta annettiin 58 mielipidettä ja 45 lausuntoa. Satakuntaliiton maakuntahallitus on päättänyt 17.3.2025 hyväksyä vastineet Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineistoista annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin.

Maakuntakaavan valmistelussa on pyritty muodostamaan kestävä alueidenkäytöllinen pohja maakunnan pitkäjänteiselle kehittämiselle samoin kuin kuntien ja muiden viranomaisten alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Maakuntakaavaa on laadittu yhteistyössä kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, jotta on voitu varmistua kaavan tavoitevuoteen nähden riittävistä alueidenkäytöllisistä ratkaisuista. Laadittujen vastineiden pohjalta Satakunnan maakuntakaavan 2050 aineistoa täydennetään ja päivitetään ja kaavamerkintöihin ja -määräyksiin tehdään muutoksia ja korjauksia. Tiivistä yhteistyötä jatketaan kaavan ehdotusta laadittaessa.

Vastineiden perusteella maakuntakaavan ratkaisua kehitetään

Alue- ja yhdyskuntarakenteen teemaan kuuluvia merkintöjä tarkistetaan ja erityisesti teollisuus- ja varastoimintoja koskevien alueiden tarkastelua ja vaikutusten arviointityötä jatketaan. Alueiden käytön ekologisen kestävyyden teemaan kuuluvien luonnonsuojelualueiden merkintöjen suunnitteluperiaatetta tarkistetaan. Lisäksi jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota myös siniyhteyksiin, herkkiin vesistöihin sekä tärkeisiin lintualueisiin.

Kestävään liikenteen teemaan kuuluvissa merkinnöissä keskitytään uusien eritasoliittymien merkintöjä koskevaan tarkasteluun ja niiden maakunnallisen merkittävyyden arviointiin. Ehdotusvaiheen ratkaisussa otetaan huomioon myös valmistelussa oleva länsirannikon rantarataa koskeva selvitys.

Kestävän teknisen huollon teemaan kuuluvien tuulivoimaloiden alueiden ja sähköverkon merkintöjen osalta jatkosuunnittelussa kiinnitetään huomiota merkittävien tuulivoimaloiden keskittymien muodostumiseen erityisesti Selkämeren rannikolla sekä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan raja-alueilla. Samoilla alueilla on myös uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja tärkeitä ekologisia yhteyksiä. Jatkosuunnittelun yhteydessä Satakuntaliitto pyrkii kehittämään myös maakuntakaavaa koskevaa tiedotusta.

Jatkosuunnittelun vaiheet

Maakuntahallituksen hyväksymät vastineet lähetetään sähköpostitse tai kirjeitse lausunnon antajille ja niille mielipiteen toimittaneille, jotka ovat palautteen yhteydessä jättäneet osoitetietonsa. Maakuntakaavan aineistoon tehtävistä muutoksista järjestetään työneuvotteluja viranomaisten, sidosryhmien ja kuntien kanssa. Satakunnan maakuntakaavan 2050 ensimmäinen ehdotus laaditaan vastineiden, valmistuneiden selvitysten ja työneuvottelujen sekä yhteis- ja kokonaisvaikutusten arvioinnin pohjalta. Tavoitteena on, että Satakunnan maakuntakaavan 2050 ensimmäinen ehdotus olisi valmiina vuoden 2026 alussa.

Vastineet: Valmisteluvaihe | Satakunta.fi

Lisätietoja antavat:
Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, p. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi
Maakunta-arkkitehti Daniel Nagy, p. 044 711 4348, daniel.nagy@satakunta.fi
Maakuntainsinööri Anne Nummela, p. 044 711 4317, anne.nummela@satakunta.fi
Liikennesuunnittelija Esa Perttula, p. 044 711 4370, esa.perttula@satakunta.fi
Ympäristöasiantuntija Minna Uusiniitty-Kivimäki, p. 050 577 0945, minna.uusiniitty-kivimaki@satakunta.fi
Paikkatietoasiantuntija Veli-Matti Rintala, p. 044 711 4316, veli-matti.rintala@satakunta.fi