Satakunnan maakuntaohjelman 2026-2029 strategiset kokonaisuudet on tilannekuvan, havaittujen muutosajureiden sekä valmisteluprosessin pohjalta tehdyn analyysin pohjalta alustavasti tiivistetty kolmeen kehittämismissioon:
  • Paras sijainti elinvoiman ja uudistumisen kannalta
  • Kasvava maakunta on osaava ja vastuullinen
  • Onnellisten paikka on hyvinvoiva ja vetovoimainen.

Kehittämismissiot kuvaavat Satakunnan tavoitteellista tahtotilaa, jota kohti maakuntaa halutaan kehittää valtuustokaudella 2026-2029. Kukin kehittämismissio tukee myös  Satakunnan maakuntasuunnitelma 2050:n visiota. Kehittämismissioita  tarkennetaan tavoitteilla ja konkreettisilla toimenpiteillä.

Kommentointikierros 19.6.-29.8.2025

Kommentoitavana ovat Satakunnan maakuntaohjelman 2026-2029 alustavat kehittämismissiot sekä niihin liittyvät tavoitteet. Pyydämme lisäksi ehdotuksia konkreettisista toimenpiteistä, joita tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Kommentoitavana on myös Satakunnan maakuntaohjelman 2026-2029 ympäristöselostuksen luonnos.

Satakunnan maakuntaohjelma 2026-2029 luonnos 16.6.2025
Satakunnan maakuntaohjelman 2026-2029 Ympäristoselostuksen luonnos 16.6.2025

Kommentoi luonnoksia tämän linkin kautta 29.8.2025 mennessä:
https://q.surveypal.com/Satakunnan-maakuntaohjelman-2026-2029-luonnoksen-1-kommentointi

Jatkovalmistelu

Saatujen kommenttien perusteella täydennetty ja tarkennettu Maakuntaohjelman  2026-2029 toinen luonnos sekä ympäristöselostus ja vaikutusten arviointi asetetaan  nähtäville ja niistä pyydetään lausuntoja syys-lokakuussa 2025. Satakunnan maakuntaohjelma 2026-2029 on tarkoitus esittää hyväksyttäväksi maakuntavaltuuston kokouksessa 28.11.2025.

Vuosille 2026–2029 rakennetaan maakunnassa parasta aikaa uutta maakuntaohjelmaa. Työ on edennyt ensimmäisen version kommenttikierrokselle. Maakuntahallitus päätti lähettää Satakunta suunnitelmaa -maakuntaohjelman ensimmäisen version kommentointikierrokselle ajalla 19.6 – 29.8.2025.

”Satakunta suunnitelmaa –maakuntaohjelma tavoittelee maakunnan yhteistä tekemistä Satakunnan tavoitteiden toteutumiseksi. Haluamme olla sijainniltaan paras, kasvava maakunta ja onnellisten ihmisten paikka. Näiden kolmen teeman alle me etsimme sata suunnitelmaa Satakunnan tulevaisuudelle,” sanoo aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma.

Maakuntaohjelmatyötä ohjaa alueelliset muutosajurit. Satakunnan ajureina toimii mm. rooli turvallisuusrannikkona, rooli sähköntuottajana sekä yritysklusterien tuomat vahvuudet. Ajureina toimii myös huomioon otettavat asiat väestörakenteen muutoksessa, TKI-kehityksessä sekä vastuullisuuskysymyksissä.

Satakunta kytkee Suomen länteen ja Eurooppaan turvallisuusrannikon satamien ja meriliikenteen kautta, tarjoten strategisen sijainnin turvallisuus- ja puolustusteollisuudelle. Alueen vahva energiakeskittymä hyödyntää sähköistymisen ja energiamurroksen tuomia mahdollisuuksia. Kasvua vauhditetaan yritysten tuottavuuden kehittämisellä, älykkään erikoistumisen teollisten ekosysteemien uudistamisella sekä kansainvälisen aseman vahvistamisella.

Satakunnassa kehitetään koulutusta ja tutkimusta tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa, ja korkeakouluyksiköiden toimintaa vahvistetaan. Teknologinen kehitys ja työn murros huomioidaan jatkuvan oppimisen ja osaamisen päivittämisen keinoin. Kestävä kasvu, vastuullinen tuotanto ja digivihreä siirtymä luovat Satakunnalle kilpailuetua ja houkuttelevat uusia investointeja. Yrittäjyyttä vahvistetaan määrätietoisesti, ja alueen energiaklusteri sekä alkutuotanto tukevat kansallista huoltovarmuutta ja ruokavientiä.

Satakunta on elinvoimainen maakunta, joka vastaa väestörakenteen muutoksiin turvaamalla hyvinvoinnin ja hyvän elämän edellytykset kaikille. Sujuva ja turvallinen arki varmistetaan toimivilla palveluilla, infrastruktuurilla ja yhteyksillä eri puolilla maakuntaa. Nuorten hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen ovat keskiössä – koulutusmahdollisuuksia tarjotaan monipuolisesti kaikille väestöryhmille. Maakunta edistää luonnon monimuotoisuutta ja ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä vahvistaa kulttuuria, elämystaloutta ja alueen veto- ja pitovoimaa. Satakunta rakentaa tulevaisuutta, jossa jokainen pysyy mukana.

Maakuntaohjelma on osa suurempaa Satakunta-strategiaa. Satakunta-strategia on kokonaisuus, joka sisältää maakunnan tavoitetilaa vuoteen 2050 kuvaavan pitkän aikavälin maakuntasuunnitelman, neljän vuoden jaksolle laadittavan maakuntaohjelman sekä EU:n ohjelmakausiin kytkeytyvän älykkään erikoistumisen strategian.

Maakuntahallitus evästi Satakuntaliiton vuoden 2026 talousarvion valmistelua – Satakuntaliiton strategia ohjaa talousarvion toiminnallisten tavoitteiden asettamista

Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 16.6.2025 valmisteluaikataulun Satakuntaliiton vuoden 2026 talousarvion laadintaan. Maakuntahallitus evästi kokouksessaan myös talousarvion jatkovalmistelua.

Satakunnan vientivetoinen elinkeinoelämä on kohdannut viime vuosina useita merkittäviä haasteita. Ajankohtaisimpana tilannetta varjostaa Yhdysvaltain kiristyvä kauppapolitiikka ja kasvava kauppasodan uhka, jotka lisäävät epävarmuutta kansainvälisessä taloudessa. Maailmantalouden kauppapoliittinen epävakaus heijastuu myös Satakunnan talouteen.

Talouspaineista huolimatta kuntien maksuosuuksiin ei esitetä korotuksia. Kustannuskehityksen haasteisiin pyritään pääosin vastamaan toiminnan tehostamisen keinoin. Satakuntaliiton strategia 2025–2027 ohjaa talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja mittareiden asettamista.

Maakuntahallitus evästi valtuustoaloitteiden käsittelyä

Maakuntahallitus päätti Satakuntaliiton viraston valmistelusta maakuntavaltuuston kesäkuun kokouksessa tehtyjen valtuustoaloitteiden osalta.

”Satakunnan Yliopisto – taloudellinen näkökulma” -aloite lähetettiin Satakuntaliiton viraston valmisteltavaksi.

Lisäksi maakuntahallitus päätti ”Selvitystyön aloittaminen Valtioneuvostossa Satakunnan maakunnan purkamisesta” -aloitteen osalta, että lakisääteisen maakunnan purkamista koskevan selvitystyön aloittamista valtioneuvostossa ei ole syytä lähteä jatkovalmistelemaan Satakuntaliitossa. Maakuntahallitus esittää valtuustolle, että se pitää edellä esitettyä vastausta riittävänä ko. valtuustoaloitteeseen ja että aloite on loppuun käsitelty.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Lisätiedot:
Kristiina Salonen
Maakuntajohtaja
+358 50 512 0010
etunimi.sukunimi@satakunta.fi

Olli Luoma
Hallintojohtaja
+358 44 432 5202
etunimi.sukunimi@satakunta.fi

Syksyllä 2025 julkaistava verkkopalvelu tuo näkyväksi taiteen ja kulttuurin tekijät useiden maakuntien alueella, myös Satakunnassa. Kulttuuripankki on verkkopalvelu, joka kokoaa yhden näkymän taakse taiteen ja kulttuurin tekijät ja heidän tilattavat palvelunsa. Tampereen kaupungin kulttuurin palveluryhmässä kehitetty Pirkanmaan Kulttuuripankki laajenee Satakuntaan ja kolmeentoista muuhun maakuntaan. Kulttuuripankkiin voivat rekisteröityä ammattimaiset taiteen- ja kulttuurintekijät. Heillä on mahdollisuus julkaista verkkopalvelussa profiilisivu ja liittää siihen tilattavia palveluita. Kulttuuripankista julkaistaan kieliversiot myös ruotsin ja englannin kielellä.

Tekijöille Kulttuuripankki lisää työmahdollisuuksia ja näkyvyyttä valtakunnallisesti sekä tuo yhdenvertaisesti samalle viivalle eri tekijät ja taiteenalat. Tilaajat – kuten kunnat ja muut julkiset toimijat, yritykset, tapahtumajärjestäjät ja myös yksityiset ihmiset – voivat etsiä ja tilata itselleen sopivia palveluita helposti Kulttuuripankin kautta.  Laajennuksen myötä alueiden välille syntyy valtakunnallinen verkosto, joka lisää kulttuuri- ja taidepalvelujen tietoisuutta, arvostusta ja merkitystä, kun palvelut tulevat näkyväksi. Palvelun käytöstä tullaan tiedottamaan syksyn aikana laajasti ja järjestämään info- ja koulutustilaisuuksia eri yhteyksissä.

Kulttuuripankki laajenee Satakunnan lisäksi seuraaviin maakuntiin: Ahvenanmaa, Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

Kunnat ja maakunnat vastaavat Kulttuuripankki-verkkopalvelun kustannuksista yhteisesti, taiteen- ja kulttuurintekijöille sekä tilaajille palvelu on maksuton. Satakunnassa Kulttuuripankin ylläpidosta ja rahoituksesta vastaavat yhteistyössä Satakuntaliitto, Porin kaupunki ja Rauman kaupunki. Verkkopalveluun odotetaan noin kuuttatuhatta tekijäprofiilia, neljäätuhatta tilattavaa palvelua ja tuhatta rekisteröitynyttä tilaajaa.

Kulttuuripankin laajennusprojektia koordinoi Tampereen kaupunki. Toukokuusta 2025 lähtien teknisestä toimituksesta vastaa Red & Blue Oy. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä rahoitus verkkopalvelun laajentamiseen tulee EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (Recovery and Resilience Facility, RRF), joka on yksi EU:n kertaluonteisen elpymisvälineen (Next Generation EU) ohjelmista.

Linkki: Kulttuuripankki-verkkopalvelun jatkokehittämis- ja laajennushanke

Lisätiedot:

Krista Tupala, aluekehitysasiantuntija, Satakuntaliitto, krista.tupala@satakunta.fi, 044 7114387
Jyri Träskelin, kulttuuriyksikön päällikkö, Porin kaupunki, jyri.träskelin@pori.fi, 044 701 1251
Risto Kupari, museo- ja kulttuurijohtaja, Rauman kaupunki, risto.kupari@rauma.fi, 044 793 3520
Karoliina Leisti, projektipäällikkö, Tampereen kaupunki, karoliina.leisti@tampere.fi, 040 723 5189

Huittisissa sijaitseva noin 130 asukkaan Rekikoski on valittu Satakunnan Vuoden Kyläksi 2025. Rekikosken kylän toiminta on pitkäjänteistä ja perinteistä, mutta myös tulevaisuuteen katsotaan ja uutta kehitellään koko ajan. Kylätalo toimii kylän sydämenä ja monipuolista toimintaa on runsaasti suhteessa kylän kokoon. Kyläyhdistys järjestää muun muassa myyjäisiä, rompetoreja, lettukekkereitä, Wanhat Konneet -tapahtumia, retkiä, tiistaikerhoja ja kyläpyöräilyjä. Talkoilla myös lämmitetään ja ylläpidetään kylätaloa.

”Ehtookahvit ovat hyvä esimerkki kylän toiminnasta, jossa eri-ikäiset kohtaavat luontevasti. Tilaisuuksiin osallistuu väkeä aivan vauvasta vaariin – ikäjakauma ulottuu käytännössä nollasta sataan vuoteen. Tämä kertoo vahvasta me-hengestä, joka on yksi kylämme keskeisistä voimavaroista.” Näin kylän toiminnasta ja yhteishengestä kerrottiin kylän hakemuksessa.

Tuomaristo ihastuikin erityisesti kylän lämpimään yhteisöllisyyteen, iloiseen vireeseen sekä konstailemattomana ja juurevana näyttäytyvään toimintaan.

”Täällä naapuri on enemmän kuin nimi postilaatikossa”, totesi kyläyhdistyksen puheenjohtaja Juho Kariniemi.

Kylän henki ja tekemisen meininki on selvästi huomattu, sillä kylälle on lähiaikoina muuttanut useampia uusia asukkaita. Kylällä on myös oma brändi ja kylän omia tuotteita ja viestintää tehdään aktiivisesti ja laadukkaasti mm. sosiaalisessa mediassa.

Vuoden Kylä -kilpailu huipentuu maakunnallisilla kyläpäivillä Riuttala-Mustajoen kylätalolla sunnuntaina 10.8. klo 14.00, jolloin uusi Vuoden Kylä perinteen mukaan palkitaan. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden Kylän 3 400 euron palkintosummalla.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Satakuntaliiton vuoden 2024 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

Valtuusto hyväksyi tilintarkastuskertomuksen mukaisesti tilinpäätöksen vuodelta 2024. Tilikauden tulos oli 38 942 euroa ylijäämäinen. Valtuusto päätti myöntää kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.

Valtuusto hyväksyi myös toimintakertomuksen vuodelta 2024. Toimintakertomuksessa kerrattiin vuoden aikana tehtyä työtä, kuten maakunnan liiton ensimmäinen toimintaa ohjaava strategia, organisaatiomuutokset kolmelle toimialalle siirtyessä sekä johtamisen kehittäminen. Toimintakertomuksessa käytiin läpi myös toimialakohtaisesti tapahtumia.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Lisätietoja antaa:

Kristiina Salonen

Maakuntajohtaja

+358 50 512 0010

etunimi.sukunimi@satakunta.fi

Olli Luoma

Hallintojohtaja

+358 44 432 5202

etunimi.sukunimi@satakunta.fi

 

JTF-rahoitushaku yleishyödyllisille kehittämis- ja investointihankkeille (SATLII-013)

Satakuntaliitossa on haettavana JTF-rahoitusta Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan toimintalinjan 7 (Oikeudenmukaisensiirtymän Suomi) erityistavoitteesta 7.1. (Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä) yleishyödyllisille kehittämis- ja investointihankkeille.

  • Rahoitushaku on avoinna 1.6.–12.9.2025.
  • Hankehakua varten varatun tuen kokonaismäärä on 700 000 euroa
  • Maksimitukitaso on kehittämishankkeissa 80 % ja investoinneissa 70 % hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

➡️ Tutustu tarkemmin rahoitushakuun: EURA 2021: Satakuntaliiton JTF-haku yleishyödyllisille kehittämis- ja investointihankkeille

JTF-rahoitushaku kuntien perusrakenteen investoinneille (SATLII-014)

Satakuntaliitossa on haettavana JTF-rahoitusta Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan toimintalinjan 7 (Oikeudenmukaisensiirtymän Suomi) erityistavoitteesta 7.1. (Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä) kuntien perusrakenteen investointihankkeille.

Kuntien perusrakenteen investointituella voidaan rahoittaa yritysten toimintaympäristöä parantavaa infrastruktuuria. Tuen on oltava perusteltua aluekehityksen ja yritystoiminnan toimintaedellytysten kannalta. Tuettavan toiminnan tulee olla voittoa tavoittelematonta ja tuen kohteena olevien investointien tulee hyödyttää yrityksiä laajasti ja hankkeiden tulosten tulee olla yleisesti hyödynnettävissä. Investointien tulee tuoda aluetalouden uudistamiseen ja monipuolistamiseen huomattavaa lisäarvoa.

  • Rahoitushaku on avoinna 1.6.–12.9.2025.
  • Hankehakua varten varatun tuen kokonaismäärä on 300 000 euroa.
  • Tukitaso on enintään 70 % hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

➡️ Tutustu tarkemmin rahoitushakuun: EURA 2021: Satakuntaliiton JTF-rahoitushaku kuntien perusrakenteen investoinneille

Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti lähettää jäsenkuntiin kutsun edustajainkokoukseen, joka pidetään 5.9.2025. Kuntien tulee nimetä edustajainkokoukseen edustajansa. Edustajien määrä kunnassa määräytyy asukasluvun mukaan. Kuntia pyydetään nimeämään yhteensä 52 edustajaa, joiden tulee olla kunnanvaltuuston jäseniä. Edustajainkokouksen tehtävänä on valita 52 jäseninen maakuntavaltuusto, jonka jäsenten niin ikään tulee olla kunnanvaltuuston jäseniä.

Uusi maakuntavaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 3.10.2025, jossa päätetään maakuntahallituksen (13 jäsentä) sekä tarkastuslautakunnan (5 jäsentä) kokoonpanot.

Merialuesuunnittelu edistää merialueen kehitystä ja kasvua

Maakuntahallitus kuuli merialuesuunnittelun ajankohtaisen tilannekatsauksen ja päätti esittää maakuntavaltuustolle, että Satakuntaliiton maakuntavaltuusto merkitsee merialuesuunnittelun tilannekatsauksen tiedoksi.

Merialuesuunnittelun päivitystyö vuosille 2024–2027 on käynnissä, ja Satakuntaliitto on tiiviisti mukana kehittämässä ratkaisuja alueen merialueiden kestävään käyttöön. Työssä korostuvat rannikkoseudun erityistarpeet ja paikallisten toimijoiden näkemykset. Tarkasteltavia merellisiä sektoreita on 11 ja läpileikkaavia teemoja neljä: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, ilmastoviisas merialuesuunnittelu, merellinen monikäyttö sekä huoltovarmuus ja turvallisuus.

Vuoden 2025 aikana päivitetään merenkäytön visio yhteistyössä rannikon maakuntien kanssa.

”Satakunnassa tehdään visiotyötä aktiivisessa vuoropuhelussa sidosryhmien, asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Paikallistason osallistuminen tuo suunnitteluun konkretiaa, jota sidosryhmät toivovat erityisesti energian, meriympäristön ja kalastuksen teemoissa,” kertoo Satakunnan maakuntainsinööri Anne Nummela.

Suomen merialuesuunnitelman päivitystyön yhteydessä toteutetaan myös suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA). Prosessi alkaa kesällä 2025 ja se tehdään yhdessä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Varsinainen vaikutusten arviointi tehdään asiantuntijoiden avulla loppuvuoden 2025 ja alkuvuoden 2026 aikana. Ympäristöselostuksen laatii konsultti, ja SOVA-kuuleminen ajoittuu vuodelle 2027.

Merialuesuunnittelussa tehdään kansainvälistä yhteistyötä useissa EU-hankkeissa. Hankkeet tukevat tiedonvaihtoa asiantuntijoiden välillä ja hyvien yhteisten käytäntöjen muodostumista. Satakuntaliitto on osallistunut useisiin hankkeisiin, kuten eMSP NBSR- ja MSP-GREEN-hankkeisiin, ja on mukana myös käynnissä olevassa Oceanids-hankkeessa. Lisäksi Satakuntaliitto on varautunut aloittamaan kaksi uutta kansainvälistä hanketta, MariPark ja SEABas.

Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista.

Osana Ilon ja valon Satakunta- kuntien kulttuuritoiminnan alueellista kehittämishanketta toteutetaan Satakunnan kulttuuristrategian seurantakysely, jonka tarkoituksena on kartoittaa kulttuuristrategian tavoite- ja teemakokonaisuuksien keskeisten toimenpiteiden sekä toimintatapojen edistyminen kulttuuristrategian päivittämisestä (2022) tähän päivään ja täten arvioida kulttuuristrategian toimeenpanon etenemistä.

Satakunnan kulttuuristrategia 2030 on satakuntalaisten kulttuuritoimijoiden viesti siitä, minkälainen kulttuurimaakunta Satakunnan halutaan olevan tulevaisuudessa. Strategian tarkoituksena on luoda suuntaviivat maakunnan kulttuuritoiminnan kehittämiselle tulevina vuosina.

Kyselyyn pääsee vastaamaan tästä linkistä, vastausaikaa on maanantaihin 2.6.2025 asti.

Teknologiateollisuudessa keskimäärin liikevaihto kääntyi nousuun aivan loppuvuodesta ja henkilöstömääräkin kohosi hieman. Viennin arvo laski kuitenkin edelleen. Liikevaihto nousi meriteollisuudessa ja metallituotteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa, mikä voi viitata myös tuotannon kasvuun. Meri-Porin teollisuusalueella liikevaihto kasvoi loppuvuonna kohisten. Teknologiateollisuudessa liikevaihto laski selvästi automaatiossa ja robotiikassa, metallien jalostuksessa sekä hieman konepajoilla. Automaatiossa ja metallien jalostuksessa henkilöstöä lisättiin silti edelleen, joten tuotannon taso ei liene pudonnut merkittävästi. Automaatiossa tilausten laskutusaikataulujen osuminen vertailuajankohtaan saattaa ainakin osin selittää kehitystä.

Elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto, vienti ja henkilöstö kasvoivat loppuvuonna. Metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto ja ensin mainitussa myös henkilöstö laski yhä. Ainakin metsäteollisuuden vienti putosi. Rakentamisen liikevaihto aleni vielä syyskesällä, mutta aivan loppuvuodesta kirjattiin kasvua. Sen sijaan henkilöstöä vähennettiin edelleen tuntuvasti.

Satakunnan palvelualojen kehitys sujui vuoden 2024 heinä-joulukuussa aiempaa vaimeampana. Liikevaihdon nousu jatkui enää liike-elämän palveluissa ja tauon jälkeen myös luovilla aloilla. Kaupassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa liikevaihto supistui. Palvelualojen henkilöstömääräkin aleni jokaisella alatoimialalla. Myös yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstömäärä aleni poikkeuksellisesti.

Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2024 heinä-joulukuussa 2,5 % vuoden 2023 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa keskimäärin liikevaihto ei käytännössä enää pudonnut, mikä saattaa antaa viitteitä käänteestä. Toisin kuin maassa keskimäärin Satakunnan laskusta osa selittyy metallien tuottajahintojen laskulla, mutta tuotannon määrälle sillä ei ole yleensä läheskään yhtä suurta vaikutusta. Siten Satakunnassa tuotannon taso ei ole pudonnut yhtä paljon kuin liikevaihdon lasku antaa ymmärtää.

51 % maakunnan yrityksistä saavutti heinä–joulukuussa liikevaihdon kasvua. 35 % yrityskannasta ylsi vähintään 15 %:n nousuun, mikä on aavistuksen aiempaa enemmän. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on ollut yhä suurta etenkin teollisuudessa, mutta osin myös palveluissa. Eniten laski yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, vajaat kuusi prosenttia. Alle viiden työntekijän yritysten liikevaihto sen sijaan kohosi 9,1 %. 5–19 henkilöä työllistävien yritysten liikevaihto supistui 0,6 %. Suurin muutosvaikutus talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi loppuvuoden aikana reilut 23 %. Yli viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto laski 3,3 %.

Koko maassa keskimäärin talouden kehitys oli varsin vaisua, mutta aloittain vaihtelevaa. Myönteistä oli viennin kasvu ja liikevaihdon laskun pysähtyminen. Teollisuudessa liikevaihdon kasvua kertyi elintarviketeollisuudessa sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa. Myös metsäteollisuus pääsi nipin napin kasvun puolelle. Teknologiateollisuus kehittyi Satakuntaa suotuisammin lähinnä painoarvoltaan merkittävän elektroniikkateollisuuden myönteisemmän kehityksen vuoksi. Myös metallien jalostuksen vähäisempi osuus vaikutti kehitykseen. Rakentamisen liikevaihdon romahdus jatkui. Palvelualoilla nousu jatkui liike-elämän palveluissa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Kaupan ja luovien alojen liikevaihto aleni.

Satakunnassa henkilöstömäärä aleni edelleen vähän (-1,0 %) vuoden 2024 heinä-joulukuussa. Teollisuudessa henkilöstömäärä pysyi ennallaan, tosin alakohtainen vaihtelu oli edelleen suurta. Rakentamisessa väkeä vähennettiin loppuvuonna eniten päätoimialoista. Palveluissa henkilöstömäärä aleni hieman.

Toimialoittainen kehitys Satakunnassa heinä–joulukuussa 2024 (vertailu vuoden 2023 vastaava aika)

  • Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto aleni yhä jonkin verran (-1,8 %) samoin kuin viennin arvo (-4,7 %). Henkilöstömäärä sen sijaan pysyi käytännössä ennallaan (-0,1 %).
  • Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihdon lasku pysähtyi (0,1 %). Viennin arvo aleni selvästi (-4,7 %). Henkilöstöä lisättiin silti edelleen (0,5 %).
  • Metallien jalostuksen liikevaihto laski yhä hintojen laskun vuoksi (-7,8 %). Henkilöstöä lisättiin silti (1,6 %).
  • Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi jälleen (2,1 %). Henkilöstömäärä aleni yhä (-3,8 %).
  • Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto putosi (-2,4 %) samoin kuin henkilöstömäärä (-0,8 %).
  • Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto kohosi (4,4 %), henkilöstökin kasvoi (0,5 %).
  • Meriteollisuuden liikevaihdon nousu jatkui (6,4 %). Työntekijöitä palkattiin lisää myös (4,7 %).
  • Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto supistui (-5,6 %). Henkilöstömääräkin aleni (-0,6 %).
  • Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto kasvoi kohisten (38,8 %). Henkilöstömäärä aleni silti (-4,4 %).
  • Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto laski merkittävästi (-24,4 %). Henkilöstöä lisättiin silti (1,9 %).
  • Metsäteollisuuden liikevaihto (-6,8 %) ja viennin arvo (-6,4 %) laskivat yhä tuntuvasti. Henkilöstömääräkin supistui jonkin verran (-2,3 %).
  • Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-12,1 %). Henkilöstömäärä pysyi kuitenkin ennallaan (-0,1 %).
  • Elintarviketeollisuuden liikevaihto kohosi (3,9 %). Viennin arvokin nousi hieman (1,7 %). Henkilöstömäärä kasvoi edelleen (2,4 %).
  • Rakentamisen liikevaihdon lasku pysähtyi loppuvuodesta (-0,3 %). Henkilöstömäärä laski yhä (-4,2 %).
  • Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto laski vähän (-1,3 %). Henkilöstömääräkin aleni (-1,7 %).
  • Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto supistui hieman (-0,9 %). Henkilöstöäkin vähennettiin (-2,6 %).
  • Liike-elämän palvelujen liikevaihto kohosi edelleen (3,8 %). tehdyn työn määrä laski silti (-2,7 %).
  • Kaikkien neljän edellä mainitun palvelualan yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski jonkin verran (-1,5 %).
  • Luovien alojen liikevaihto kasvoi jälleen (2,2 %). Henkilöstöä vähennettiin silti (-3,2 %).
  • Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijämäärä aleni poikkeuksellisesti hieman (-0,7 %).

Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsauksen voit lukea täältä.

Lisätietoja:

Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen, puh 044 711 4350, etunimi.sukunimi@satakunta.fi

Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa tältä sivulta.