Saavutettavuus

Satakunnan elinkeinoelämän kuljetusten kilpailukyky ja toimivuus on turvattava. Työssäkäynti- ja opiskelualueiden laajentuminen edellyttää toimivia lii­kenneyhteyksiä.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi liikenteen päästöjä on kuitenkin vähennettävä panostamalla kestävämpiin kulkumuotoihin, ympäristöystävällisiin polttoaineisiin ja digitaaliseen saavutettavuuteen. Myös luonnon ja virkistyskäytön saavutettavuutta tulee parantaa.

Satakunnan elinkeinoelämän kuljetusten kilpailukyky ja toimivuus on turvattava. Työssäkäynti- ja opiskelualueiden laajentuminen edellyttää toimivia lii­kenneyhteyksiä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi liikenteen päästöjä on kuitenkin vähennettävä panostamalla kestävämpiin kulkumuotoihin, ympäristöystävällisiin polttoaineisiin ja digitaaliseen saavutettavuuteen. Myös luonnon ja virkistyskäytön saavutettavuutta tulee parantaa.

Palvelutason varmis­tamiseksi suunnitteluvalmiutta tulee nostaa valtakunnallisesti tärkeillä rautatieverkon ja maanteiden pääväylillä, alempiasteista tieverkkoa unohtamatta. Seuraavat liikenneyhteyksien kehittämistarpeet tulee huomioida liikenneverkon strategisessa tilannekuvassa ja sisällyttää Väyläviraston tulevien vuosien investointiohjelmaan:

Pori/Rauma-Tampere –raideliikenne

Henkilöraideliikenne:

Henkilöraideliikenteen kehittäminen Satakunnan ja Pirkanmaan välillä mahdollistaa päivittäisen työssäkäynnin ja siten yhdistää ja laajentaa työmarkkina-alueita. Raideliikenteen kehittäminen on osa ilmastonmuutokseen varautumista ja kuuden maa­kunnan yhteistä Päärata+ -työtä. Tavoitteena on Pori-Tampere-Helsinki -yhteyksien kehittäminen matka-aikaa nopeuttamalla ja vuorotarjontaa täydentämällä, sekä mahdollistamalla junien pysähtyminen mm. Nakkilassa. Tärkeänä em. yhteyksiä täydentävänä tavoitteena on Rauman keskustan seisakkeen rakentaminen juuri valmistuneen ratasuunnitelman mukaisesti ja sekä alueellisena että syöttöliikenteenä toimivan Rauma-Kokemäki -henkilöraideliikennöinnin uudelleenkäynnistäminen mahdollisimman nopeasti.

Liikenne 12 -suunnitelmaan sisältyvä junien kulunvalvonnan modernisoiva Digirata-hanke on merkittävä ratojen välityskykyä lisäävä kehittämispäätös. Digiradan kaupallinen pilotointi Suomessa v. 2025–2026 tulee tehdyn selvityksen mukaisesti toteuttaa parhaaksi pilottikohteeksi valikoituneella Tampere-Pori/Rauma -radalla ja siten varmistaa, että pilotointi hyödyttää täysimääräisesti koko hankkeen toteutusta ja mahdollistaa sen suunnitelman mukaisen ja sujuvan laajentamisen myös muualle Suomeen.

Tavaraliikenne:

Porin ja Rauman tavaraliikenteen raideyhteydet Tampereelle kuuluvat valtakunnallisiin rautatieverkon pääväyliin. Liikenteen operointi- ja kasvuedellytykset tulee turvata

• perusparantamalla Mäntyluoto-Tahkoluoto -rataosuus (sis. akselipainon nosto 25 tonniin), rahoitustarve 13-20 M€ (tarkentuu v. 2021 aikana)
• parantamalla Harjavallan teollisuusratapihaa 2021 tehtävän suunnittelun mukaisesti
• mahdollistamalla 25 t akselipaino myös välille Harjavalta-Kokemäki 2021 tehtävän suunnittelun mukaisesti
• toteuttamalla selvitysten mukaiset parannustoimet, joilla raskaalle tavaraliikenteelle välille Nakkila – Pori asetetut liikenteen aiheuttamasta tärinästä johtuvat no­peusrajoitukset voidaan poistaa

Suomen rataverkkoa tulee tarkastella kokonaisuutena. Poikittaisyhteyk­sien, kuten Pori-Parkano-Haapamäki -radan, roolia liikennöinnin tehostamisessa on selvitetty keväällä 2020 Suomen kehärata -selvityk­sessä (WSP).

VT 2 –liikennekäytävä

Kokemäenjokilaaksossa on merkittävä uudistuvan teollisuuden keskitty­mä. Teollisuus, Porin satama ja alueen kaupungit muodostavat kiinte­än kokonaisuuden valtatien 2 varrelle. Tie kuuluu raskaan liikenteen runkoyhteyksiin, kansalliseen pääväyläverkostoon ja TEN-T kattavaan verkkoon. Tiellä liikkuu paljon arvoltaan merkittäviä tavarakuljetuksia ja mm. vaarallisia aineita. Kyseessä on myös merkittävä joukkoliikenteen yhteys, joka yhdistää keskeiset työssäkäyntialueet. Tiellä on merkittäviä palvelutasopuutteita ja raskaan liikenteen määrä kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Riittävä kapasiteetti on edellytys alueen toimivalle liikennejärjestelmälle.

Lue lisää reportaasista Valtatie 2 – Valtimo, joka on tukossa – Länsireitti (lansireitti.fi)

VT 2 liikennekäytävän priorisoidut kehittämiskohteet tulee viipymättä saada jatkosuun­nitteluun ja toteutukseen. Satakunnassa merkittävimmät kehittämistarpeet ovat Porin kaupun­gin keskustassa, Pori-Kokemäki -välillä ja Huittisten kohdalla. Porin keskustan kohdan tiesuunnitelman laadinta on käynnissä ja valmistuu keväällä 2022. Porin ja Huittisten kohdat sisältyvät väyläverkon vuosien 2022-2029 investointiohjelman luonnokseen.

Valtatie 8

Valtatie 8 on merkittävä ja vilkasliiken­teinen, kasvavan tavara- ja työmatkaliikenteen väylä, jonka turvallisuus on pääteiden huonoimpia. Runsaasta tavaraliikenteestä huolimatta rannikon suuntaista, valtatielle rinnakkaista raideyhteyttä ei ole. Tavoitteena on valtatien 8 nelikaistaistus yhteysvälillä Pori-Rauma-Turku ja liikenneolosuhteiden ja -turvallisuuden kehittäminen välillä Pori-Merikarvia ja siitä edelleen pohjoiseen.

Katso myös Kasitie – Valtatie 8 on yksi Suomen pääväylistä (lansireitti.fi)

Kasitiekannanotto Satakunta 31.8.2021

 

Kattavat liikenneyhteydet, perusväylänpidon rahoitus ja kuljetusratkaisujen kehittäminen

Satakunnan yrityselämän kehittymisedellytysten turvaaminen vaatii inves­tointeja liikenneinfraan ja –turvallisuuteen. Alemman asteisen tieverkon kunnossapito on merkittävää henkilöliikenteen ohella erityisesti maakun­nan maaseutuelinkeinojen sekä elintarvike- ja metsä-biotalouden kan­nalta. Tarve lisäresursseille Satakunnan tieverkon ja painorajoitteisten siltojen ylläpitoon ja perusparantamiseen on huomattava.

Satakunnan kaupunkikeskukset ovat saavutettavissa julkisilla kulkuneuvoilla, joskin palvelutaso on taantunut viime vuosina. Maaseututaajamien ja muun maaseutualueen osalta julkinen liikenne ei pysty tyydyttämään saavutettavuutta ja käytännössä liikkuminen edellyttää omaa kulkuneuvoa. Matkailun kehittämisessä tarvitaan kestäviin liikenneratkaisuihin liittyviä innovaatioita, esim. julkisen liikennejärjestelmän kehittäminen merkittävimmillä matkailualueilla sekä erilaiset yhteiskuljetusratkaisut matkailukeskuksista merkittävimpiin vierasvenesatamiin ja manneralueen luontomatkailun kärkikohteisiin (kuten kansallispuistot). Myös pyöräilyreittejä matkailukohteisiin tulee kehittää. Henkilöliikenteen ohella tavaralogistiikan digitalisaatiota tulee edistää.

Lentoliikenne ja Porin lentokenttäalue

Porin kaupunki on kilpailuttanut syöttöliikenteen Porin ja Helsingin välillä EU:n lentoliikenneasetuksen mukaisesti ja maksaa siitä vuositasolla vajaat kolme miljoonaa euroa. Satakunta on Suomessa ainut maakunta, jossa lentoliikenne pääkaupungin ja maakunnan keskuskaupungin välillä toimii kunnalle annetun julkisen palveluvelvoitteen nojalla. Valtio on kilpailuttanut ja ostaa tilapäisratkaisuna lentoliikennettä viidelle muulle maakuntakentälle vuoden 2021 loppuun saakka.

Elinkeinoelämän näkökulmasta (henkilöstö, asiakkaat, nopeat varaosatäydennykset) toimiva syöttöliikenne ja sujuvat yhteydet niin Euroopan kuin Aasian jatkolennoille ovat elintärkeitä avoimessa kansainvälisessä taloudessa elävälle Satakunnalle ja koko Suomelle. Maan eri osia tulee kohdella yhdenvertaisesti, mikäli valtio katsoo tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi maakuntien lentoliikenteen tukemisen jatkossakin. 

Porin lentokentältä tehdään myös tilauslentoja ja se kuuluu Suomen tärkeimpiin koulutuslentoasemiin, koska kentällä toimii mm. Suomen Ilmailuopisto ja Länsirannikon koulutuskuntayhtymä WinNova. Kenttä on tärkeä myös huoltovarmuuden kannalta. Lentokenttäalueen välittömässä yhteydessä toimivaa Länsi-Suomen pe­lastusharjoitusaluetta kehitetään viranomais- ja yritysyhteistyönä entistä monipuolisemmaksi turvallisuuskeskukseksi pelastustoimijoiden, teollisuuden ja muiden yritys­ten tarpeisiin mm. liikenne- ja työturvallisuudessa sekä kaasu- ja kemi­kaaliturvallisuudessa.

Satamat

Satakunnan satamien kautta kulkevat ulkomaanyhteydet ovat kansantaloudellisesti merkittäviä. Porin (Mäntyluoto/Tahkoluoto) ja Rauman satamat ovat kansainvälisiä solmukohtia, tonneissa niiden osuus Suomen viennistä on 11,2 % ja tuonnista 6,6 %. Molempien satamien toimintaedellytysten kehittämiseen on investoitu merkittävästi viime vuosina. Satakunnassa on myös muita, pienempiä rahtiliikenne- ja kalasatamia sekä venesatamia.

Meriväylien lisäksi sisämaasta satamiin suuntautuvia maaliikenneyhteyksiä tulee kehittää sekä fyysisesti että tiedonkulun osalta. Tehokkaat ja toimivat kuljetusketjut edellyttävät sujuvia yhteyksiä satamiin eri kuljetusmuodoilla. Tulevaisuudessa satamat olisi hyvä varustaa tarjoamaan laivoille maasähköä, mikä vähentäisi polttoainepäästöjä laivojen satamassaoloaikoina.

Suunnitelmat ja selvitykset

Tutustu Satakuntaa koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin Liikennejärjestelmäsuunnittelu-sivuilla.

Yhteistyöryhmät

Satakuntaliitto toimii mm. seuraavissa saavutettavuuden parantamisen ja liikenteen kehittämisen ylimaakunnallisissa yhteistyöryhmissä:

• Länsi-Suomen liikennestrategian seurantaryhmä
  • kuuden maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteistyöryhmä
• Pori/Rauma-Tampere -ratatyöryhmä
  • edistää rataosuuksien kehittämistä
• Pori-Parkano-Haapamäki -ratatyöryhmä
  • edistää rataosuuden uudelleenkäyttöönottoa
• Päärata+ (6 maakuntaa)
  • Helsinki-Seinäjoki -radan ja sen liitännäisyhteyksien (Pori, Jyväskylä, Vaasa) kehittämisen yhteistyöryhmä
• Päärataryhmä (10 maakuntaa)
  • Helsinki-Tornio-radan ja sen liitännäisyhteyksien kehittämisen yhteistyöryhmä
• Pro Rautatie ry
• Helsinki-Forssa-Pori -neuvottelukunta
  • edistää liikennekäytävän kehittämistä (VT 2 ja mahdollinen oikorata)
• Kasitieverkosto ja VT 8 valtuuskunta
  • valtatien 8 kehittämisen edunvalvontaryhmiä
• VT 3 vaikuttamisen ohjausryhmä

 

Satakunnan tärkeimmät raide-, tie-, meri- ja lentoliikenneyhteydet