Satakunnan täsmennetyt hallitusohjelman sekä edunvalvonnan tavoitteet

Satakunnan täsmennetyt hallitusohjelman sekä edunvalvonnan tavoitteet teksti- sekä esitemuodossa.

(esitteet ladattavissa artikkelin lopusta)

Menestyvä, osaava ja turvallinen Suomi tarvitsee elinvoimaisen Satakunnan

Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että 50 % nuorista ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon. Koko maassa korkeakoulututkinnon suorittaneita on 32,6 % väestöstä, mutta Satakunnassa vain 26,5 %. Parlamentaarisesti on myös hyväksytty, että TKI-rahoitusta nostetaan 4 % bruttokansantuotteesta v. 2030 mennessä. Satakunnan osuus maamme TKI-menoista on vain 1 %, vaikka Satakunnan väestöosuus on 4 % ja viennin osuus 8 %. Julkisen ja korkeakoulusektorin osalta Satakunnan osuus TKI-menoista on ainoastaan 0,8 %.

Satakunta on maan huoltovarmuuden ja elintarvikeomavaraisuuden merkittävä alue. Maamme länsirannikolla sijaitsevan Satakunnan vahvuuksina ovat myös kaksi kansainvälisesti merkittävää satamaa, kompakti raide-, maantie- ja lentoliikenneverkosto sekä kaksi varuskuntaa.

Tavoite 1:

Tavoite 1: Osaamistason nosto, osaavan työvoiman saatavuus ja työvoiman liikkuvuus. Kuvassa Porin yliopistokeskus.

Tavoite 1: Osaamistason nosto, osaavan työvoiman saatavuus ja työvoiman liikkuvuus. Kuva: Tomi Glad

Satakunta tavoittelee korkeakoulutetun väestön osalta valtakunnallista tavoitetta ja TKI-menoissa maan keskitasoa.

Tarvitsemme alueellista korkeakoulupolitiikkaa, jossa ammattikorkeakoulu- ja yliopistotason koulutusta ja TKI-toimintaa edistetään maan eri osissa.

  • Vahvistetaan yliopistokeskusten ja etäkampusten lainsäädännöllistä asemaa ja emoyliopistoille syntyvän lisäarvon määrittelyä.
  • Kehitetään yliopistoja koskevaa lainsäädäntöä niin, että lainsäädäntö sisältää yliopistolle insentiivit (kannustimet) alueilla toimimiseen.
  • Monipuolistetaan ja lisätään elinkeinoelämäpohjaisia koulutuspaikkoja ja tutkinto-oikeuksia
    erityisesti vientimaakunnissa

Tarvitsemme pitkäjänteistä koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa ja uusia työnteon mahdollisuuksia.

  • Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton, kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien rekrytoinnin konkreettinen edistäminen
  • Työssäkäyntialueet huomioiva TE-palveluiden uudistaminen ottaen huomioon mm. yhteiset asiakkaat hyvinvointialueiden kanssa.
  • Hallitusohjelmassa on varmistettava rahoitus erityisesti kielikoulutukseen ja kotouttamiseen.
  • Monipaikkaisen työnteon mahdollisuuksien parantaminen digitaalista toimintaympäristöä kehittämällä

Tavoite 2:

Kuvassa tuulivoimala ja tekstinä on Tavoite 2: Elinkeinoelämän ympäristöllisesti kestävä uudistuminen.

Tavoite 2: Elinkeinoelämän ympäristöllisesti kestävä uudistuminen. Kuva: Tomi Glad

Satakunta tarjoaa mahdollisuudet erityisesti bio- ja akkuklusterin, uusiutuvan energian ja elintarvikeklusterin kehittymiseen sekä kiertotalouden edistämiseen

  • TKI-panostuksen lisääminen Satakuntaan ja muille vahvoille ulkomaankaupan tuotantoalueille, jotka pystyvät luomaan lisäkasvua Suomelle olemassa olevan elinkeinorakenteensa pohjalta.
  • Lupaprosessien uudistaminen lupameklarijärjestelmää (yksi lupaviranomaisista toimii pääluvittajana) kehittämällä.
  • Lupaprosessien sujuvoittaminen > koko prosessille mukaan lukien viranomaiselle mahdollisesti tehty oikaisuvaatimus, tulee antaa sitova määräaika, jona lupa tulee käsitellyksi.
  • Lainsäädännöllä mahdollistettava ja edellytettävä sähkönsiirron johtokäytävien yhteisrakentaminen ja -käyttö.
  • Merituulivoimatuotannon verotulojen ja rasitusten jakautumisperusteiden täsmentäminen lainsäädäntöön.
  • Helmi-elinympäristöohjelman ja Metso-ohjelman rahoitusten jatkon varmistaminen
    hallitusohjelmassa.

Tavoite 3:

Kuvassa Yyterin merimaisema ja tekstinä: Valtiolta tasapuoliset edellytykset ja mahdollisuudet maan eri alueille.

Tavoite 3: Valtiolta tasapuoliset edellytykset ja mahdollisuudet maan eri alueille. Kuva: Tomi Glad

Tällä hetkellä maan eri osat eivät ole yhdenvertaisia sopimuskumppaneita suhteessa valtioon.

  • MAL-sopimusmenettelyn ja aluekehityskeskustelujen yhdistäminen koko maata koskien yhdeksi valtion ja alueen väliseksi sopimukseksi.
  • Lentoliikenteen mahdollistaminen tasapuolisesti kaikille maakuntakentille.
  • Riittävän teknisen tuen osoittaminen AURA-ohjelman välittäville toimielimille.
  • Alueiden käytön suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä tulee uudistaa niin, että maakuntakaavoituksen oikeusvaikutteisuus ei heikkene. Lainsäädännön uudistamisen tulee
    nojautua ajantasaisiin selvityksiin ja seurantatietoihin.
  • Luonnon hyvinvointivaikutukset edellyttävät, että kansallispuistojen ja muiden merkittävien luonnonsuojelualueiden infran ylläpitoon, kehittämiseen ja saavutettavuuden parantamiseen on suunnattava lisärahoitusta. Perusrahoituksen suuntaamisessa on otettava huomioon myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevat alueet, kuten Selkämeren ja Puurijärvi-Isosuon kansallispuistot sekä Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin muodostama kokonaisuus.

Tavoite 4:

Kuvassa VT 8 ja tekstinä Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistaminen

Tavoite 4: Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistaminen. Kuva: Tomi Glad

Satakunnan turvallisuusympäristö ja saavutettavuus ovat koko Suomen elinkeinoelämän kehittymisen, työvoiman liikkuvuuden, kansainvälisten yhteyksien ja huoltovarmuuden kannalta olennaisen tärkeitä.

  • Satakunnassa sijaitsevaa Turvallisuuskeskusta tulee kehittää pelastusopiston alaisena, alueellisen pelastajakoulutuksen toteuttamisympäristönä.
  • Liikenteen väyläsuunnittelun resursseja tulee kohdentaa tavoitehakuisemmin ja prosesseja nopeuttaa mm. viranomaistoimintoja yhdistämällä.
  • Muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen takia Satakuntaan pitää toteuttaa nopeutetusti Liikenne12 –suunnitelmaan perustuvia merkittäviä raide- (myös poikittais- ja lähiliikenne)
    maantie-, satama- ja lentoliikenteen suunnittelu- sekä investointipanostuksia.
  • Suomen jäämurtajakaluston uudistaminen lähivuosina on maamme huoltovarmuuden ja talvimerenkulun takia välttämätöntä ja uudistamisen rahoitus on varmistettava
  • Investointeja tulee kohdistaa mm. pääväyläverkkoon kuuluville valtateille 2, 8 ja 12 ja valtateille 11 ja 23 sekä ratayhteydelle Tampere – Pori/Rauma.
    • VT 2 / VT 8 Porin kohdan uudistaminen + VT 8 Tiiliruukin eritasojärjestelyn toteuttaminen
    • VT 2 Mommola – Sahko risteysalueen uudistaminen
    • VT 2 Haistilan ohituskaistojen keskikaide
    • VT 8 / mt 2660 Vaasantien liittymäjärjestely
    • VT 11 Kokemäenjoen siltojen uudistaminen
    • VT 12 ja VT 23 liikenneturvallisuuden parantaminen valaistusta, riista-aitoja ja ohituskaistoja rakentamalla
    • lisärahoitus vielä rahoitusta vailla olevien rautatien tasoristeysten poistamiseksi sekä akselipainon korotus 25 tonniin välillä Kokemäki – Harjavalta sekä Harjavallan ratapihan
      laajentaminen + digiradan toteuttamisen varmistaminen ja kaksoisraidetarpeeseen varautuminen Pori/Rauma – Tampere radalla
    • satamien toimintaedellytysten parantaminen

Täsmennetyt hallitusohjelmatavoitteet ladattavissa pdf-muodossa.

Lisätiedot:

vs. maakuntajohtaja Timo Vesiluoma 1.-31.3.2023, p. 044 711 4330
vs. maakuntajohtaja Kristiina Salonen 1.4.2023 alk., p. 050 512 0010
yhteiskuntasuhdevastaava Sanna Oksa, p. 044 711 4390
erityisasiantuntija Marika Luoma, p. 044 711 4321