Satakuntaliiton ilmastohanke käynnistyi alkuvuodesta 2022 valmisteluilla ja rekrytoinnilla, jonka tuloksena ilmastokoordinaattori aloitti hankkeessa maaliskuun alussa. Hanketta ohjaamaan perustettiin Satakuntaliitoon ilmastoryhmä, johon nimettiin henkilöitä aluekehityksen ja alueiden käytön toimialoilta sekä viestinnästä-, edunvalvonnasta ja yhteiskuntasuhteiden hallinta.

Kuntien välistä ja maakuntaliiton kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistamaan kutsuttiin koolle Satakunnan ilmastoyhteistyöryhmä, jossa on mukana maakunnan kuntien edustajat sekä Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset. Mukana ryhmässä on myös Satakunnan ammattikorkeakoulun koordinoima CANEMURE – kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hanke, jonka kanssa Satakuntaliitto on jo aikaisemminkin tehnyt tiivistä yhteistyötä.

Parhaillaan haemme 1-3 kuntaa ilmastohankkeen esimerkkikunniksi, joissa kunnan ilmastotietoisuutta ja sisäistä ja sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään niiden tarpeiden mukaisesti. Tähän toivotaan löytyvän mahdollisimman erilaisia kuntia, joissa ilmastotyö ei ole vielä vakiintunutta toimintaa.

Kuntia on lähestytty kevään aikana alkukartoituskyselyllä ilmastotyön nykytilasta ja lähitulevaisuuden suunnitelmista. Samalla on tiedusteltu kuntien olemassa olevia yhteistyötahoja ja toiveita ilmastotyön tueksi. Tukea toivotaan erityisesti kuntien välisen yhteistyön tiivistämiseen sekä ilmastoviestintään. Toivottu resurssien vahvistaminen on mahdollista uuden hanketoiminnan kautta.

Satakuntaliitossa on parhaillaan avoinna ilmastoteemaan liittyviä rahoitushakuja. Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman EAKR-rahoituksen toimintalinjan 2 Hiilineutraali Suomi tavoitteena on edistää energiatehokkuutta ja kiertotaloutta, sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Rahoitusta kohdennetaan myös toimiin, joilla varaudutaan ilmastonmuutokseen. Toimintalinjassa 1 Innovatiivinen Suomi tavoitteena on edistää alueiden ja yritysten elinkeino- ja työelämälähtöisiä tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja uusien teknologioiden käyttöönottoa, joten myös siinä on yhteyksiä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Haku näihin rahoituksiin on auki 31.8.2022 saakka.

Myös rahoitushaku alueen kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen (AKKE) on parhaillaan auki. AKKE-määrärahaa on haettavissa a) alueen omaehtoiseen kehittämiseen ja b) valtion ja maakuntien välisen sopimuksellisuuden edistämiseen aluekehittämiskeskustelujen yhteydessä sovittuihin kärkiin valtion ja maakunnan yhteistyöasiakirjojen mukaisesti. Esimerkiksi teema 2 kohdistuu elinkeinoelämän ympäristöllisesti kestävään uudistumiseen erityisesti bio- ja akkuklusterissa sekä kiertotaloudessa (Green Satakunta). AKKE-rahoitusta voi hakea 30.6.2022 saakka.

Kansallisen ilmastopolitiikan ja lainsäädännön valmistelua on nyt tärkeä seurata tarkasti. Parhaillaan uudistetaan tai laaditaan kaikkia keskeisiä ilmastosuunnitelmia ja -strategioita. Uudistettu Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) hyväksyttiin kesäkuun alussa ja, tämän vuoden aikana on odotettavissa myös uudistetut Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia ja Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma (KISS2030) sekä ensimmäistä kertaa laadittava Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU). Uudistettu ilmastolaki hyväksyttiin eduskuntakäsittelyssä toukokuun loppupuolella ja hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä sisältävä laki tulee voimaan heinäkuun alussa. Ilmastolakiin on jo valmisteilla muutos koskien kuntien lakisääteisiä ilmastosuunnitelmia. Valmistelutyön odotetaan etenevän lausunnoille kesällä ja hallituksen esitykseksi syksyn aikana.

Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa on ympäristöministeriön osarahoittama Alueet kuntien tukena -teeman hanke (1.1.2022-31.5.2023). Hankkeen tavoitteena on edistää maakunnan ilmastotyötä ja vahvistaa elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia edistämällä vihreän siirtymää huomioiden maakunnan erityispiirteet. Hanke kannustaa erityisesti ilmastotyötään aloittavia kuntia, lisää tietoisuutta ja tukee hankehakuja ja -yhteistyökuvioita.

Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön päivitys- ja täydennysinventoinnin lähtökohtana on vuosina 2004–2005 laadittu Satakunnan rakennusperintöinventointi, joka sisältää yli 700 yksittäistä kohdetta ja aluetta.

Maakunnallisen inventoinnin mittavassa päivitystyössä pyritään nyt muodostamaan ensisijaisesti useamman rakennuksen muodostamia arvokkaita rakennetun ympäristön kokonaisuuksia. Lisäksi inventointiaineistoa täydennetään modernin rakennusperinnön kohteilla, joihin kuuluvat muun muassa koulurakennukset, valtion ja kuntien virastotalot sekä terveydenhoidon ja muun palvelurakentamisen edustavat esimerkit. Inventointityön tavoitteena on tuottaa alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin kattava kuvaus Satakunnan rakennetun ympäristön historiallisesta kehityksestä, nykytilanteesta ja ominaispiirteistä.

Inventoinnin toteuttajana toimivan konsultin (Ramboll Finland Oy) edustajat tekevät touko-syyskuussa maastokatselmuksia kohteilla. Inventointityötä ohjaa maakunnallista merkitystä korostava tarkastelutaso, jossa maastokatselmukset ovat yleispiirteisiä. Rakennettua ympäristöä kuvataan ja aluerajauksia tarkistetaan. Kunnille lähetetään tieto, kun maastokatselmuksen aika lähestyy.

Olemassa olevien aineistojen, maastotöiden ja sidosryhmäpalautteen sekä asiantuntijavuorovaikutuksen pohjalta tuotetaan päivitetty ja täydennetty tietopaketti maakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Työhön kuuluu loppuraportti, joka valmistuu keväällä 2023.

Tiedot inventointikohteista tulevat nähtäville Satakunnan Museon ylläpitämään Y- Pakkiin, jossa on tiedot myös aiemmasta Satakunnan rakennusperintö 2005-inventoinnista. Inventointityön etenemisestä tiedotetaan myös jatkossa.

Rahoitushaku ”Alueen kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen” (AKKE) -määrärahasta alueen omaehtoiseen kehittämiseen ja sopimukselliseen yhteistyöhön Satakunnassa on avoinna 30.6.2022 saakka.

  • Rahoitusta on haettavissa yhteensä 1 185 000 euroa
  • Hakuaika päättyy 30.6.2022 klo 15.00

Hakemukset tulee kohdentaa joko:

Painopisteeseen 1 (Omaehtoinen kehittäminen, 319 000 €):

Satakunta-strategiaa ja siihen sisältyvää maakuntaohjelmaa 2022-2025 edistävät hankkeet, jotka lisäksi edistävät alueen elinvoimaa vähintään yhden seuraavan teeman alla:

  • alueen veto-/pitovoiman vahvistaminen,
  • osaavan työvoiman saatavuus,
  • elinkeinorakenteen uudistuminen ja monipuolistuminen tai
  • osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Painopisteeseen 2  (sopimuksellisuuden edistäminen, 866 000 €)

Hankkeiden valinnassa käytetään perusteena kytkeytymistä Satakuntaliiton ja valtion laatimaan yhteistyöasiakirjaan valittujen kehittämisen kärkien toteuttamiseen seuraavasti.

  • teema 1: Osaavan työvoiman saatavuus, työvoiman liikkuvuus ja osaamistason nosto
  • teema 2: Elinkeinoelämän ympäristöllisesti kestävä uudistuminen erityisesti bio- ja akkuklusterissa sekä kiertotaloudessa (Green Satakunta)
  • teema 3: Maakunnan vetovoiman ja hyvinvoinnin edistäminen

Tarkemmat tiedot rahoituksen hakemisesta löydät täältä: Avoimet rahoitushaut | Satakunta.fi

Ohje hankkeiden hakijoille ja hakulomake löytyvät Satakuntaliiton verkkosivuilta: https://satakunta.fi/rahoitus/kansallinen-rahoitus/lomakkeet-ohjeet/

Hakemus toimitetaan Satakuntaliiton kirjaamoon allekirjoitettuna osoitteeseen: kirjaamo@satakunta.fi
Hakemukset tulee jättää torstaihin 30.6.2022 klo 15.00 mennessä.

Lisätietoja antavat Satakuntaliiton hanketiimin jäsenet, sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@satakunta.fi

aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma, p. 044–711 4330
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg, p. 050-569 6818
aluekehitysasiantuntija Krista Tupala, p. 044-711 4387
aluekehitysasiantuntija Tiina Palonen-Roihupalo, p. 044-711 4380
aluekehitysasiantuntija Jenny Katila, p. 044 711 4361

Kellahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Viliina Välimäen mielestä aktiivinen työ on tuottanut tulosta. “Pidämme tärkeänä näkyä ja kuulua. Se on merkki, että täällä me olemme ja elämme, että meitä ei saa unohtaa. Yhteistyö onkin viime vuosina parantunut mm. Peittoon alueen toimijoiden suuntaan. Töitä riittää, mutta siksihän me toimimme.”

Kyläyhdistyksen toiminnassa on mukana useita toisen polven kylätoimijoita ja nuoria perheitä. Toimintaa järjestetään kattavasti eri-ikäisille kyläläisille ja kylästä kiinnostuneille. Syksyllä 2021 järjestettiin Porin kaupungin hyvinvointirahalla valtavan suosion saanut Tuu kattoo! -tapahtuma, joka keräsi kylälle peräti 700 kiinnostunutta kävijää.

Kylällä on huomioitu tällä hetkellä erittäin ajankohtaiset teemat: turvallisuus ja kestävyys. Turvallisuuteen on panostettu mm. hankkimalla kylätalolle aina saavutettavissa oleva defibrillaattori ja opettelemalla sen käyttöä. Ekologista kestävyyttä on edistetty mm. jätteiden kierrätyksen organisoinnilla ja ympäristön siivoustalkoilla sekä kylätalon energiatehokkuutta parantamalla. Moneen tekemiseen on myös osattu hyödyntää Leader -rahoitusta.

“Haluamme kehittää ja kehittyä, onneksi hankerahoitus on mahdollistanut sen ja toivottavasti saamme hyödyntää sitä jatkossakin. Eteenpäin katsova ja kehittyvä kylä vetää myös uusia asukkaita puoleensa. Myyntiin tulevat asunnot käyvät kaupaksi, uusiakin rakennetaan ja vauvoja syntyy tasaiseen tahtiin, se puhukoot puolestaan. Kellahdella ja maalla ylipäätään on hyvä asua ja elää”, Välimäki kertoo.

Kellahti on Satakunnan 28. Vuoden Kylä. Vuoden Kylän valinnalla on haluttu nostaa esiin kylien monipuolista asukastoimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Tavoitteena on myös kannustaa kyliä jatkamaan arvokasta omaehtoista kehittämistyötä.

Vuoden 2022 kilpailussa oli mukana viisi kylää: Hormisto-Pyssykangas-Matomäki Nakkilasta, Kellahti Porista, Kepola Säkylästä, Korkeakoski Huittisista ja Vasarainen Raumalta. Kilpailu oli avoin kaikille Satakunnan kylille. Maakunnallisen kilpailun voittaja osallistuu myös Suomen Kylät ry:n järjestämään valtakunnalliseen Vuoden Kylä -kilpailuun keväällä 2023.

Vuoden Kylä -kilpailu huipentuu maakunnallisilla kyläpäivillä Säkylän Vuorenmaassa, jossa uusi Vuoden Kylä perinteen mukaan palkitaan. Satakunnan Vuoden Kylää oli valitsemassa Satakuntaliiton ja SataKylien sekä viime vuoden voittajakylän Vuorenmaan edustajista koottu tuomaristo. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden Kylän 3 400 euron määrärahalla. Kilpailun käytännön järjestelyistä
vastasi SataKylät ry.

Korkeakoski Huittisista on yleisön suosikki

Äänestäjät kehuivat Korkeakoskea yhteisölliseksi kyläksi, jossa on tekemisen meininkiä. Samaan asiaan kiinnittivät kilpailun tuomarit huomiota. Vaikka kyläyhdistys on vasta pari vuotta vanha, on Korkeakoskella ehditty toteuttaa jo valtavasti asioita. Suurimpana voimainponnistuksena kyläyhdistyksellä on ollut Loimijoen Loimankosken yläpuolisen osan ennallistaminen ja kunnostaminen.

Jokaisesta ehdokaskylästä tehtiin SataKylien toimesta lyhyt esittelyvideo. Videot koottiin kylien lähettämistä kuvista sekä lyhyestä esittelytekstistä. Esittelyvideot olivat nähtävillä YouTubessa ja SataKylien nettisivuilla osoitteessa: https://www.satakylat.fi/

Yleisöäänestys järjestettiin SataKylien Facebookin ja kotisivujen avulla ja siihen saatiin kaiken kaikkiaan 509 ääntä. Yleisön suosikki Korkeakoski huomioidaan Vuoden Kylä -kilpailussa erikoismaininnalla.

Lisätiedot

  • SataKylät ry, Hanna Ruohola, kyläasiamies, p. 044 357 6181
  • Satakuntaliitto, Krista Tupala, aluekehitysasiantuntija, p. 044 711 4387
  • Kellahden kyläyhdistys, Viliina Välimäki, puheenjohtaja, p. 044 531 0891

Satakuntaliitto on yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa laatinut Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman. Konsulttina on toiminut Linea Konsultit Oy. Suunnitelma on hyväksytty Satakuntaliiton maakuntahallituksen maaliskuun kokouksessa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on alueen toimijoiden yhteinen näkemys maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisestä – sekä alueen omalla vastuulla olevista toimista että valtakunnallisesti päätettävistä hankkeista. Samalla suunnitelma vie viestiä Satakunnan tarpeista valtakunnan tasolle ja toisaalta sovittaa valtakunnallisia linjauksia Satakunnan olosuhteisiin. Suunnitelma palvelee myös käynnistynyttä Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadintaa.

Liikennejärjestelmä suunnitelma on laadittu vuorovaikutteisesti

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu aloitettiin vuoden 2021 alussa. Suunnitelmaa on tehty laajassa yhteistyössä kuntien, liikenneviranomaisten ja eri sidosryhmien kanssa. Työn alkuvaiheessa keväällä 2021 järjestettiin sidosryhmätyöpaja yrityksille, yhdistyksille ja viranomaisille sekä seudulliset työpajat kuntien edustajille.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta pyydettiin eri tahoilta lausuntopyyntöjä joulukuussa 2021 ja lisäksi Satakuntaliiton internet-sivuilla oli avoin mahdollisuus kommentointiin. Lausuntoja saatiin kaikkiaan 45 kpl, joiden perusteella suunnitelmaa täydennettiin ja täsmennettiin.

Suunnitelman tavoitteet: saavutettavuus, kilpailukyky, kestävyys ja turvallisuus

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma on alueen toimijoiden yhteinen näkemys maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisestä. Suunnitelman laatimista ovat ohjanneet neljä liikennejärjestelmälle asetettua kehittämistavoitetta: saavutettavuus, kilpailukyky, kestävyys ja turvallisuus.

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma on jaettu seitsemään kehittämisteeman mukaiseen toimenpidekokonaisuuteen, joista Kokemäenjokilaakson ja länsirannikon liikennekäytävän sekä muun tie- ja katuverkon kehittämistoimien pääperusteena on Satakunnan saavutettavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. Joukkoliikenne- ja kävelyn ja pyöräilyteemojen perusteet liittyvät sekä saavutettavuuden ja kilpailukyvyn että kestävyyden ja turvallisuuden edistämiseen.

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamista edistetään ja seurataan jatkuvasti  

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma on jaettu kolmeen osaan, joita voidaan päivittää joustavasti.

  • Osa I: Toimintaympäristön ja liikennejärjestelmän analyysi: Suunnitelman taustat ja lähtökohdat
  • Osa II: Tavoitteet ja palvelutasotarkastelut: Kuvaus Satakunnan liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja linjauksista sekä niihin pohjautuvasta palvelutasotarkasteluista kehittämistarpeineen ja keinovalikoimineen.
  • Osa III: Kehittämissuunnitelma: Kehittämistavoitteiden ja -tarpeiden perusteella määritellyt kehittämisteemat priorisoituine kehittämistoimineen ja suunnitelman vaikutusten arviointi sekä suunnitelman seuranta.

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttaminen vaatii jatkuvaa toimenpiteiden edistämistä, toiminnan arviointia sekä liikennejärjestelmän tilan ja kehityssuuntien seurantaa. Keskeisessä roolissa on Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinoima jatkuva liikennejärjestelmätyö, jonka puitteissa toimivat sekä maakunnan että seutukuntien liikennejärjestelmäryhmät. Satakunnan liikennejärjestelmän toteuttamisesta vastaavat alueen kunnat, valtio ja yksityiset tahot.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä tausta-aineistot osoitteesta:
https://satakunta.fi/alueiden-kaytto/ljs/satakunnan-liikennejarjestelmasuunnitelma/

Lisätiedot

Liikennesuunnittelija Esa Perttula, Satakuntaliitto, puh. 044 711 4370, esa.perttula@satakunta.fi

Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, Satakuntaliitto, puh. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi

Kehittämispäällikkö Juha Mäki, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 040 579 4222, juha.maki@ely-keskus.fi

HOPEINEN SATAKUNTA-MITALI

Satakunta-mitali myönnetään tunnustuksena erityisen ansiokkaasta toiminnasta Satakunnan maakunnan hyväksi. Hopeinen mitali voidaan myöntää yksityiselle henkilölle.

Satakunta-mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Matti Kava. Mitalin etupuoli kuvaa satakuntalaista joenrantapeltoa ja symbolisoi maakunnan hengenviljelyä ja kulttuuria. Mitalin kääntöpuoli kuvaa Satakunnan teollista kehitystä ja symbolisoi yhteishengen voimaa ja merkitystä. Lokit ja tyylittely kertovat meren läheisyydestä. Mitali on valmistettu lyömällä hopeasta ja pronssista ja sen halkaisija on 70 mm.
Satakunta-mitalissa esiintyvää kuva-aihetta, kynnöspeltoa, käytettiin myös tasavallan presidentin Urho Kekkosen hautamuistomerkissä.

Satakunnan Maakuntaliitto ry lyötti Satakunta-mitalin vuonna 1986 maakuntaliiton 55-vuotisjuhlan merkeissä. Maakuntaliiton hallitus hyväksyi mitalin luonnokset 18.5.1987 ja säännöt mitalin käytöstä hyväksyttiin 21.9.1987.

Mitali myönnettiin yhteisesti Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispalle sekä Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Norelle heidän ansiokkaasta työstään Satakunnan hyväksi. Molempien erittäin aktiivinen ote, kykynsä rakentaa ja hyödyntää yhteistyöverkostoja, uusien avauksien ja toimintatapojen käyttöönotto, ahkera työ erilaisissa projekteissa ja kauppakamareiden keskinäisen yhteistyön vahvistaminen ovat ne perustavat syyt, joiden vuoksi hopeinen Satakuntamitali myönnetään Riikka Piispalle ja Minna Norelle.

Satakunnan ja Rauman kauppakamarit ovat löytäneet yhteiseen tekemiseen erityisen lisävoiman Noren ja Piispan toimitusjohtajuuksien aikana ja hyödyntäneet tätä monipuolisesti työssään. Yhteistyö hyödyttää koko aluetta ja alueella toimivia yrityksiä, ja tämä yhteistyö on mahdollistunut tehokaksikko Piispan ja Noren toiminnan tuloksena. Yhteistyö Satakunnan ja Rauman kauppakamareiden välillä, yhteistyö maakunnan eri toimijoiden suuntaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on mutkatonta ja monimuotoista.

Rauman kauppakamari ja Satakunnan kauppakamari saivat yhteisesti myös Vuoden kauppakamari palkinnon esimerkillisestä yhteistyöstään.

PRONSSINEN SATAKUNTA-MITALI

Satakunta-mitali myönnettiin tunnustuksena erityisen ansiokkaasta toiminnasta Satakunnan maakunnan hyväksi. Pronssinen mitali voidaan myöntää yhteisölle.

Satakunta-mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Matti Kava. Mitalin etupuoli kuvaa satakuntalaista joenrantapeltoa ja symbolisoi maakunnan hengenviljelyä ja kulttuuria. Mitalin kääntöpuoli kuvaa Satakunnan teollista kehitystä ja symbolisoi yhteishengen voimaa ja merkitystä. Lokit ja tyylittely kertovat meren läheisyydestä. Mitali on valmistettu lyömällä hopeasta ja pronssista ja sen halkaisija on 70 mm.
Satakunta-mitalissa esiintyvää kuva-aihetta, kynnöspeltoa, käytettiin myös tasavallan presidentin Urho Kekkosen hautamuistomerkissä.

Satakunnan Maakuntaliitto ry lyötti Satakunta-mitalin vuonna 1986 maakuntaliiton 55-vuotisjuhlan merkeissä. Maakuntaliiton hallitus hyväksyi mitalin luonnokset 18.5.1987 ja säännöt mitalin käytöstä hyväksyttiin 21.9.1987.

Pronssinen Satakunta-mitali myönnettiin Terttu Hermanssonille, Pasi Talvitielle sekä Laura Koivumäelle.

Kolmen maakunnan alueelle sijoittuva Lauhanvuori – Hämeenkangas Geopark sai UNESCO Global Geopark -statuksen heinäkuussa 2020. Statuksen saaminen on ollut pitkän työn tulos. Satakunnan kunnista Kankaanpää, Karvia, Jämijärvi ja Siikainen ovat kehittäneet vuosia aluetta kohti Unescon Geopark-verkoston jäsenyyttä yhteistyössä Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen sekä yritysten, yhdistysten ja asukkaiden kanssa. Jäsenyys edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista Geoparkin jatkuvaan kehittämiseen ja ylläpitämiseen myös tulevaisuudessa. Geopark-status mahdollistaa geologisesti arvokkaan alueen ja sen elinvoiman kehittämisen verkostomaisesti sekä alueen arvokkaan luonnon ja kulttuurin esille nostamisen.

Toiminnanjohtaja Terttu Hermansson on ollut mukana alueen luontomatkailun kehittämisessä ja verkostoitumisen edistämisessä jo 2010-luvun alkupuolelta lähtien useissa Metsähallituksen hallinnoimissa projekteissa. Ensimmäiset työt alueella koskivat Metsähallituksen teettämiä kävijätutkimuksia ja vuonna 2013 valmistuneen, eri tahojen kanssa yhteistyössä laaditun Lauhanvuoren-Hämeenkankaan alueen luontomatkailusuunnitelman laadintaa. Alueen erityisen geologisen historian perusteella suunnitelmassa todettiin tarve selvittää alueen mahdollisuudet päästä osaksi Geopark-verkostoa.

Geologi Pasi Talvitie on vastannut ja vastaa Geopark-alueen geologiaan perustuvasta osaamisesta erilaisissa projekteissa ja kehittämishankkeissa kehitettäessä koko alueen geologiaan perustuvia geokohteita. Talvitie oli laatimassa Geopark-statuksen hakemusta yhdessä Terttu Hermanssonin kanssa.

Projektipäällikkö Laura Koivumäki on tehnyt töitä erilaisissa ympäristökasvatukseen ja kestävään kehitykseen liittyvissä kehittämishankkeissa Geopark-alueella. Ympäristökasvatus kuuluu Geoparkkien tärkeimpiin tehtäviin. Ymmärrys alueesta kasvattaa halua vaalia sen erityispiirteitä.

NUORI SATAKUNTALAINEN

Palkinnon saaja voi olla nuori henkilö (13-29 -vuotias) tai yhteisö. Kriteereinä on taiteeseen, kulttuuriin, liikuntaan tai muuhun kunnostautumiseen liittyvä teko, jolla on ollut paikallista tai laajempaa merkitystä. Myös opintomenestys tai ansioituminen työelämässä voivat oikeuttaa palkinnon saamiseen.

Nuori Satakuntalainen mitali myönnetään 14-vuotiaalle Aino Kylälehtoselle hänen työstään Satakunnan ja erityisesti nuorten hyväksi. Aino on erittäin ansioitunut nuoresta iästään huolimatta. Aino on aina ollut monella tapaa aktiivinen muun muassa 4H -yrittäjänä sekä Huittisten nuorisovaltuutettuna.

Ainolla on selvästi omia kiinnostuksen kohteita, joissa hän haluaa olla mukana ja joihin hän erityisesti haluaa olla vaikuttamassa, mutta pitää silti kaikkia asioita aina yhtä tärkeinä. Aino näkee asioita laajempina kokonaisuuksina ja ymmärtää, miten eri asiat vaikuttavat omalla tavallaan kaikkeen. Hän osaa ottaa huomioon muita näkökantoja ja on avoin myös sille, että oma mielipide voi muuttua, kun saa lisää tietoa. Aino on monelle erittäin hyvä kaveri ja ystävä – hän huolehtii siitä, että myös muut nuoret saavat ääntänsä kuuluviin ja tsemppaa heitä osallistumaan ja olemaan mukana. Aino osaa huolehtia myös omasta jaksamisestaan ja muistaa ottaa aikaa myös itselleen.

Aino harrastaa mm. uintia ja tanssia, ja hän on käynyt myös laulutunneilla sekä toiminut
seurakuntanuorissa. Kun korona pandemia katkaisi Ainon liikuntaharrastukset, hän hakeutui 4H yrittäjäkurssille.

Ainon perustama yritys tarjoaa esimerkiksi juhliin ja tilaisuuksiin tarjoiluapua sekä lastenhoitopalveluja. Yritys työllistää nykyisinkin Ainoa satunnaisesti viikonloppuisin, vaikka harrastukset on palanneet osaksi arkea.

Maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan kulttuuristrategian 

Satakunnan kulttuuristrategia 2030 on valmistunut. Satakunnan edellinen kulttuuristrategia (2015–2020) hyväksyttiin vuonna 2015. Kulttuuristrategia päivitettiin Satakunnan kulttuuristrategiaksi 2030. Tavoitteena oli laatia asiakirja, jossa on selkeät konkreettiset tavoitteet ja malli strategian vaikuttavuuden seurantaan (mittarit). Lisäksi korostettiin strategian jalkauttamista, siihen sitoutumista ja siitä viestimistä. 

Maakuntahallituksen vastaus Keskustan maakuntavaltuustonryhmän aloitteeseen kotimaisen ja lähiruoan suosimisesta

Satakunnan maakuntavaltuuston keskustaryhmä jätti valtuuston kokouksessa 10.12.2021 aloitteen, jossa se esitti, että Satakuntaliitto toimisi suunnannäyttäjänä koko maakunnalle ja suosii järjestämiensä tilaisuuksien tarjoiluissa kotimaisia ja erityisesti lähellä tuotettuja raaka-aineita.

Selvityksen mukaan Satakuntaliitto ostaa järjestämiinsä tilaisuuksiin ruokatuotteita ja -palveluja pääsääntöisesti lähialueen palveluntarjoajilta. Tulevaisuudessa tullaan ottamaan huomioon, että Satakuntaliiton kahvituksissa siirrytään oman meijerin lähimaidon käyttöön sekä hyödyntämään tarjoiluissa, tilauksissa ja hankinnoissa entistä enemmän lähileipomojen, makeisvalmistajien yms. tuotteita sekä kauden kasviksia. Satakuntaliitto pyrkii myös viraston ulkopuolella ja yhteistyökumppanien kanssa järjestetyissä tilaisuuksissa edistämään tarjoilujen kotimaisuutta ja lähiruoan käyttöä.

Maakuntahallitus merkitsi tiedokseen Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen ohjelmakauden 2021-2027 teknisestä tuesta

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 31.3.2022 Satakuntaliitolle välittävän toimielimen teknistä tukea ohjelmakauden 2021-2027 hallintoa varten 750.000 euroa. Tuki on 50 % avustusta, joka vaatii Satakuntaliitolta 50 % vastinrahoitusosuuden. Myönnetystä tuesta 190.000 euroa (50 % tuki) on korvamerkitty Länsi-Suomen ohjelmakoordinaatioon ohjelmakaudella 2021-2027. Ohjelmakoordinaation osalta myös muut Länsi-Suomen maakuntaliitot osallistuvat tuen vastinrahoitusosuuden maksamiseen.

 

Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/3OCD0EU

Tavoitteena oli päivitystyön yhteydessä laatia aikaisempaa fokusoidumpi ja kiteytetympi strategia-asiakirja, jossa on selkeät konkreettiset tavoitteet ja malli strategian vaikuttavuuden seurantaan (mittarit). Lisäksi korostettiin strategian jalkauttamista, strategiaan sitoutumista ja strategiasta viestimistä.

Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän tänään pidetyssä kokouksessa käsiteltiin mm. Satakunnan kulttuuristrategian 2030 sisältöä. Kulttuuristrategiassa on kuvattu toimintaympäristön nykytilaa ja tunnistettu toimintaympäristöön vaikuttavia muutostekijöitä. Lisäksi on tarkasteltu mm. kulttuuristrategian kytkeytymistä muihin maakunnallisiin ohjelmiin ja strategioihin.

Kulttuuristrategian 2030 luonnoksessa määritetään keskeisiä tavoitteita sekä toimenpide-ehdotuksia kolmen kokonaisuuden alla:

  1. Kulttuuri kuuluu kaikille
  2. Kulttuuri- ja taidealan vaikuttavuus
  3. Kulttuuri ja taide elinvoiman ja hyvinvoinnin lähteenä

Satakunnan maakuntahallituksen on tarkoitus hyväksyä Satakunnan kulttuuristrategian 2030 kokouksessaan 25.4.2022.

Satakuntaliiton kaavoituskatsauksessa keskityttiin maakuntakaavoituksen lisäksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja merialuesuunnitteluun

Satakuntaliiton kaavoituskatsauksessa 2021 on esitelty Satakuntaliitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat maakunnan alueidenkäytön suunnitelmat ja muut kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavat toimenpiteet maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 15 §) mukaisesti.

Maakunnan alueiden käytön suunnitelmien lisäksi Satakuntaliiton kaavoituskatsaukseen 2021 on poimittu muita ajankohtaisia hankkeita ja yhteistyöryhmiä. Tämän vuoden keväällä Satakuntaliiton alueiden käytön toimialan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu Satakunnan maakuntakaavan 2050 suunnittelun aloittaminen.

Satakunnan maakuntakaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos on asetettu julkisesti nähtäville 1.4.-13.5.2022 väliselle ajalle palautteiden antamista varten. Lisäksi Satakuntaliitto on lähettänyt kunnille, sidosryhmille ja viranomaistahoille lausuntopyynnöt osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kyselyn kaavan tavoitteista. Muita ajankohtaisia asioita ovat Satakuntaliiton maakuntahallituksen maaliskuun kokouksessa hyväksymä Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä merialuesuunnitteluun liittyvä toiminta.

Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy täältä

Lisätiedot

  • MYR:n puheenjohtaja Petri Salminen p. 050-5985 008
  • aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma p. 044-7114330
  • rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050-5696 818.