Satakuntaan kohdentuu vuonna 2027 yhteensä 5,8 miljoonaa euroa Euroopan unionin aluerahoitusta. Tämän lisäksi maakuntaan saadaan vielä 0,8 miljoonaa euroa kaupunkipolitiikan rahoitusta. Satakuntaliiton rahoitusosuus on aluerahoituksen osalta 2,1 miljoonaa euroa ja Elinvoimakeskuksen rahoitus on yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Rahoitus myönnetään kehittämis- ja yritystukihankkeisiin Uudistuva- ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman kautta.
Euroopan unionin aluerahoituksen jako vuodeksi 2027
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui 21.10. Siikaisissa. Kokouksessa päätettiin alueellinen rahoituksen jako Satakuntaliiton ja Keski-Suomen elinvoimakeskuksen välillä. Tämän lisäksi rahoitussuunnitelman ulkopuolista rahoitusta kanavoituu maakuntaan Euroopan unionin kaupunkipolitiikan rahoituksen muodossa.
Keski-Suomen elinvoimakeskus on ns. välittävä toimielin, joka välittää aluerahoitusta myös Satakunnassa toteutettaviin hankkeisiin. Kokonaisuudessaan rahoitusta jaettiin 5,8 miljoonaa euroa vuodelle 2027 Satakuntaan alueellisen rahoitussuunnitelman mukaisesti. Elinvoimakeskuksen 3,7 miljoonan euron rahoituspotista 1,84 miljoonaa euroa on Euroopan sosiaalirahaston, 1,14 miljoonaa euroa aluekehitysrahaston ja 0,74 miljoonaa euroa oikeudenmukaisen siirtymän rahoitusta.
Satakuntaliitto, joka on myös ns. välittävä toimielin saa Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta 1,14 miljoonaa ja oikeudenmukaisen siirtymän rahoitusta 0,95 miljoonaa euroa. Lisäksi Satakuntaliitto myöntää kokonaisuudessaan kaupunkipolitiikan 0,8 miljoonan euron EU-rahoitusosuuden Porin kaupungin ja valtion sopiman ekosysteemisopimuksen mukaisiin hankkeisiin. Näiden lisäksi maakuntaan saadaan Euroopan unionin aluerahoitusta maaseudun kehittämisohjelman kautta.
Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen strategisen tulossopimuksen päivitys vuodelle 2027
Maakunnan yhteistyöryhmä kuuli kokouksessaan myös Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen valmistelemaa strategisen tulossopimuksen päivityksen prosessia. Tulossopimuksen valmistelussa on tehty yhteistyötä Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntaliittojen kanssa. Tarkastettu ja päivitetty strateginen tulossopimus ohjaa Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen toimintaa vuodelle 2027. Kehittämisen painopisteitä ovat kestävä kasvu, puhdas siirtymä, varautuminen ja kokonaisturvallisuus sekä hyvinvointi ja yhdenvertaisuus.
Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta: Esityslistahaku (tweb.fi)
Lisätietoja:
MYR:n puheenjohtaja Petri Salminen p. 050 598 5008
aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma p. 044 711 4330
strategiapäällikkö Timo Mäkelä p. 0295 022 61
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050 569 6818.
Siikaisissa 21.10.2026
Kulttuurifoorumi järjestetään perjantaina 20.11.2026 klo 9 – 11.30 kokoustila Färjäämössä, Porin Puuvillan kauppakeskuksessa (kahvitus klo 8.30 alkaen). Ilmoittaudu foorumiin 13.11.2026 mennessä tästä linkistä
FOORUMIN OHJELMA:
Avaus, Satakuntaliitto
Satasirkus ry vaikuttaa taiteen ja kulttuurin keinoin; Konkreettista toimintaa nyt ja tulevaisuudessa.
TULEVAISUUDEN SUOJELIJAT – tunnuksen jakaminen eteenpäin, toiminnanjohtaja Marjo Hellström, Satasirkus
Satakunnan uusi MAAILMANPERINTÖKOHDE esittäytyy, toiminnanjohtaja Saida Isokallio, Villa Mairea- säätiö
Satakunnan kulttuurin TILANNEKUVA / Satakuntaliitto
⭐ RETROSOUL – sirkustaiteilija Milla Impola ja saksofonisti Matias Nummelin ⭐
VIRTA – VIRTUAALINEN ESTEETTÖMYYS JA SAAVUTETTAVUUS MUSEOILLE- hanke
tutkimuspäällikkö Saila Valkeaniemi, SAMK
MUSEOMATKA SATAKUNTAAN – Paikallismuseoiden digitaalisten palveluiden ja matkailuosaamisen kehittämishankkeen esittely,
tutkija Outi Lähteenlahti, SAMK
Uusi aluejako rakentamassa alueellista yhdenvertaisuutta – aluejaon MERKITYS SATAKUNNALLE?
erityisasiantuntija Niina Niemi-Nagy, Taide- ja kulttuurivirasto (KUVI)
Tietoiskuja
Päätössanat
Torstaina 19.11.2026 klo 15–16 toteutamme TEAMSilla Satakunnan kulttuurifoorumin ”etkot”: työpajakeskustelun teemalla lasten ja nuorten kulttuuri Satakunnassa. Työpajassa on tarkoitus keskustella siitä, miten voimme yhdessä vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia kulttuurin keinoin. Ilmoittaudu mukaan työpajaan tästä linkistä.
Ennen työpajaosuutta Taide- ja kulttuurivirasto järjestää yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton kanssa KULTTUURIKUMPPANUUKSIEN PÄIVÄN (klo 12 – 15). Tilaisuuden aiheina ovat mm. vaikuttavuus, lasten ja nuorten kulttuuri ja osallisuus, kulttuuriperintö sekä kestävä kehittäminen. Tilaisuus striimataan suorana Lappeenrannasta ja siihen voi ilmoittautua tästä linkistä. Kulttuurikumppanuuksien päivän ohjelmaan voit tutustua tarkemmin täältä.
Euroopan komissio julkaisi syyskuussa ehdotuksensa uudeksi eurooppalaiseksi innovaatiosäädökseksi (European Innovation Act) sekä yhteisiksi eurooppalaisiksi periaatteiksi sääntelyn kokeiluympäristöille eli regulatory sandboxeille.
Webinaarissa keskustellaan siitä, mitä komission ehdotukset käytännössä tarkoittavat ja millaisia mahdollisuuksia ne voivat tarjota Länsi-Suomen alueellisille innovaatioekosysteemeille. Asiantuntijavieraanamme on tällä kertaa Hanna Vuorinen komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosastolta.
Samalla tutustumme Pohjanmaalla jo käynnissä olevaan työhön. Pohjanmaan liitto on yhdessä komission Joint Research Centren (JRC) kanssa vienyt eteenpäin sääntelyn kokeiluympäristöä koskevaa pilottityötä. Lisäksi maakunnassa on selvitetty sääntelykokeilujen mahdollisuuksia, rajoitteita ja toteutusmalleja. Osana selvitystyötä kehitettiin tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa Pohjanmaan sääntelyhiekkalaatikon konsepti.
Agenda
11:00 Aloitussanat
Mirva Männikkö, WFEO
11:05 Komission esitykset innovaatiosäädöksestä ja sääntelyn kokeiluympäristöistä
Hanna Vuorinen, Policy Officer, Seconded National Expert, Member of the Startups and Scaleups Task Force, Unit G2 – Common Programme Analysis & Regulatory Reform, DG Research & Innovation
11:25 Pohjanmaan sääntelyhiekkalaatikon konsepti
11:40 Kysymyksiä & keskustelua
Ilmoittaudu webinaariin 4.11.2026 mennessä täällä. Webinaaria ei tallenneta.
Lisätietoja:
Mirva Männikkö
mirva.mannikko@westfinland.be
+32 472 19 70 60
Satakunnan hallitusohjelmatavoitteet kokoavat yhteen maakunnan keskeiset tavoitteet ja kehittämistarpeet valtioneuvoston vuosille 2027–2031 laadittavaa hallitusohjelmaa varten. Tavoitteet on johdettu Satakunnan maakuntaohjelmasta 2026–2029, joka määrittelee maakunnan yhteiset strategiset painopisteet ja tulevaisuuden suunnan.
Maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan hallitusohjelmatavoitteet kokouksessaan 16.3.2026. Tavoitteita täsmennetään ja päivitetään edelleen syksyn 2026 aikana osana valmistautumista tulevaan hallituskauteen.
Satakuntaliitto on edistänyt tavoitteita aktiivisella vaikuttamistyöllä jo keväästä 2026 lähtien. Tavoitteena on tuoda Satakunnan näkökulmat, vahvuudet ja kehittämistarpeet osaksi valtakunnallista keskustelua ja tulevan hallitusohjelman valmistelua.
Satakunnan hallitusohjelmatavoitteisiin voi tutustua kootusti Satakuntaliiton verkkosivuilla.
Tavoitteet ovat saatavilla myös ladattavana PDF-julkaisuna:
Satakunnan hallitusohjelmatavoitteet valtioneuvoston vuosille 2027-2030 (PDF)
Suomen maakuntahallitusten puheenjohtajat esittävät, että maakuntien liitot otetaan viipymättä mukaan Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRPP tai NRP-suunnitelma) valmisteluun tasavertaisina kumppaneina ja korostavat monitasoisen hallinnon ja läheisyysperiaatteen vahvempaa huomioimista. Maakuntien liittojen aluetuntemuksen ja vahvan EU-kokemuksen hyödyntäminen Suomen NRPP:n valmistelussa ja toimeenpanossa on välttämätöntä, jotta suunnitelma vahvistaa kasvua koko Suomessa ja vastaa alueiden erilaisiin tarpeisiin.
Suomen NRP-suunnitelmassa tulee painottaa talouskasvua vahvistavia investointeja ja uudistuksia. Samalla tulee huomioida, että EU:n koheesiopolitiikan ydintehtävä on tasata alueiden välisiä kehityseroja ja vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista tasapainoa. Alueiden kehityserojen kaventaminen ei ole talouskasvun vastakohta, vaan avaa mahdollisuuden koko Suomen potentiaalin täysimääräiselle hyödyntämiselle.
Komission asetusehdotuksen COM (2025) 565 artiklan 6 mukaan kumppanuussuunnitelman valmistelu tulee tehdä monitasoisen hallinnon ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan mukaisesti. Tähän asti Suomen valmistelu on ollut vain valtion sisäistä ja ylätasolla tapahtuvaa, mikä ei ole asetusehdotuksen mukaista. Suomen kumppanuussuunnitelman valmisteluun on alusta alkaen otettava mukaan maakuntien liitot, jotka kuntayhtyminä täyttävät monitasoisen hallinnon vaatimuksen.
Maakuntien liittojen osallistuminen ei tarkoita monimutkaista hallintoa tai pirstaleisuutta, vaan tuo valmisteluun valmiin alueellisen toimeenpanorakenteen, kumppanuusverkostot ja tiedon investointien vaikuttavuudesta. Näin kansalliset tavoitteet voidaan muuttaa alueilla toteuttamiskelpoisiksi, kasvua ja työllisyyttä vahvistaviksi ratkaisuiksi.
Maakuntien liitot vastaavat aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta, maakuntaohjelmien valmistelusta, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman alueellisesta toimeenpanosta sekä alueellisten rahoitussuunnitelmien laatimisesta. Ne kokoavat kuntien, yritysten, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä muiden keskeisten toimijoiden näkemykset yhteiseksi kumppanuudeksi. Tämän tehtäväkokonaisuuden ansiosta maakuntien liitoilla on sekä tietopohja että toimeenpanokyky, joita tarvitaan alueiden erilaisten kehittämistarpeiden, kasvumahdollisuuksien ja uudistumisen haasteiden tunnistamiseen kumppanuussuunnitelmassa.
Maakuntahallitusten puheenjohtajat esittävät valtiovarainministeriölle seuraavaa:
- NRP-suunnitelman lukurakenne, sen tarkemmat sisällöt sekä valmistelu- ja toimeenpanovastuut suunnitellaan ja sovitaan yhdessä maakuntien liittojen kanssa.
- NRP-suunnitelman lukurakenteeseen sisällytetään alueiden erityispiirteet huomioivat aluekehittämisen sisällöt.
- Maakuntien liitoille annetaan valmisteluvastuu niiden asiantuntemusta vastaavissa lukukohtaisissa alatyöryhmissä.
- NRP-suunnitelmaan sisällytetään maakunnalliset kehykset, jotka parantavat rahoituksen ennakoitavuutta ja sitouttavat alueelliset ekosysteemit yhteisiin toimiin kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden vahvistamiseksi.
- NRP-suunnitelmaan ei sisällytetä sellaisia investointeja, jotka kuuluvat lähtökohtaisesti valtion rahoitusvastuuseen.
Maakuntahallitusten puheenjohtajat tukevat tavoitetta yksinkertaistaa hallintoa sekä keventää ja sujuvoittaa kumppanuussuunnitelman varojen käyttöä. Uudistuksen tulee perustua alue- ja asiakaslähtöisyyteen, läheisyysperiaatteeseen ja tavoitteita tukevaan tietojärjestelmään. Joustava ja tulosperusteinen EU-rahoitusmalli ei vähennä alueellisen toiminnan merkitystä, vaan lisää tarvetta vahvalle alueelliselle omistajuudelle, strategiselle vastuulle, ajantasaiselle tilannekuvalle ja toimeenpanokyvylle.
Maakuntahallitusten puheenjohtajat muistuttavat, että maakuntien liitot ovat julkiseen talouteen nähden pieni menoerä, mutta niiden vipuvaikutus investointeihin, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä elinkeinoelämän uudistumiseen on sekä alueellisesti että kansallisesti tarkasteltuna merkittävä. Tämän osaamisen hyödyntäminen on välttämätöntä vaikuttavan ja tuloksellisen kumppanuussuunnitelman laatimiseksi.
Manner-Suomen maakuntahallitusten puheenjohtajat
Lisätiedot:
Maakuntahallitusten puheenjohtajien
puheenjohtaja Johannes Koskinen, puh. 050 551 3061
varapuheenjohtaja Janne Sankelo, puh. 050 512 0519
varapuheenjohtaja Lauri Nikula, puh. 040 9135722
Pirkanmaalla kehitetystä Kulttuuripankista on kasvanut valtakunnallinen palvelu, joka tekee taiteen ja kulttuurin ammattilaiset sekä heidän palvelunsa näkyviksi yhdessä paikassa. Palvelun tavoitteena on vahvistaa luovien alojen ammattilaisten työllistymismahdollisuuksia ja helpottaa taide- ja kulttuuripalveluiden löytämistä ja tilaamista.
Kulttuuripankki kokoaa yhteen ammattimaisesti toimivat taiteen ja kulttuurin tekijät sekä heidän tarjoamansa palvelut. Palvelun kautta tekijät voivat esitellä osaamistaan, tuotteistaa palveluitaan ja tavoittaa uusia asiakkaita. Samalla tilaajat löytävät helposti tekijöitä ja palveluja omalta alueeltaan ja maakuntarajojen yli.
Luovien alojen työllisyys rakentuu usein useista erilaisista toimeksiannoista ja yhteistyösuhteista. Kulttuuripankin tavoitteena on vahvistaa alan näkyvyyttä ja luoda parempia edellytyksiä ammattimaiselle toiminnalle.
– Kulttuuripankki auttaa taiteen ja kulttuurin ammattilaisia tekemään osaamistaan näkyväksi. Haluamme madaltaa kynnystä löytää uusia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä tukea samalla palveluiden tuotteistamista ja yrittäjyysosaamista, kertoo Kulttuuripankin valtakunnallinen koordinaattori Eerika Lehtinen.
Kulttuuripankin taustalla on poikkeuksellisen laaja alueellinen yhteistyö. Palvelu kehitettiin alun perin Pirkanmaalla, minkä jälkeen sitä on lähdetty laajentamaan yhdessä muiden alueiden kanssa. Nykyisin palvelu yhdistää 14 maakuntaa yhteisen tavoitteen äärelle taiteen ja kulttuurin toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Satakunnassa Kulttuuripankin mahdollistaa Satakunnan liitto, Porin ja Rauman kaupungit.
– Kulttuuripankki on erinomainen esimerkki siitä, miten alueet voivat yhdessä rakentaa ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko kulttuurikenttää. Haluamme tehdä Kulttuuripankista valtakunnallisesti tunnetun palvelun, joka tulee ensimmäisenä mieleen, kun etsitään taiteen ja kulttuurin tekijöitä tai palveluita. Yhteinen palvelu lisää tekijöiden näkyvyyttä, helpottaa palveluiden löytämistä ja vahvistaa kulttuurin asemaa osana elinvoimaisia kuntia ja maakuntia, Lehtinen sanoo.
Kulttuuripankki on maksuton palvelu sekä taiteen ja kulttuurin tekijöille että palveluiden tilaajille. Palvelusta voivat etsiä kulttuuri- ja taidepalveluita niin yksityishenkilöt kuin kunnat, oppilaitokset, hyvinvointialueet, yksityishenkilöt, yhdistykset, yritykset ja muut organisaatiot.
Verkkopalvelu löytyy osoitteesta: kulttuuripankki.fi
Satakunnan maakuntahallitukselle esiteltiin kokouksessa Satakuntaliiton toiminnan ja talouden puolivuotiskatsaus ajalta 1.1.-30.6.2026. Maakuntahallitus merkitsi katsauksen tiedoksi. Katsauksen mukaan liiton toiminta ja talous ovat edenneet alkuvuonna pääosin suunnitellusti.
Vuonna 2025 hyväksytyn maakuntaohjelman 2026–2029 toimeenpano käynnistyi alkuvuonna aktiivisesti. Ohjelman tavoitteita on tehty tunnetuksi eri sidosryhmille muun muassa infotilaisuuksissa, väestökehitystä käsitelleessä seminaarissa ja SuomiAreenassa järjestetyn Satakunnan sijainti on Suomen paras -paneelikeskustelun kautta. Maakuntaohjelma on myös ohjannut aluekehittämisrahoituksen kohdentamista.
Satakuntaliitto on myöntänyt ohjelmakaudella 2021–2027 EU- ja valtion rahoitusta yhteensä yli 25 miljoonaa euroa 135 kehittämis- ja investointihankkeelle. Alkuvuoden aikana rahoituspäätöksiä tehtiin edelleen aktiivisesti, ja niiden avulla vahvistetaan muun muassa yritystoimintaa, osaamista, innovaatioita ja alueen elinvoimaa.
Alkuvuoden aikana käynnistyi myös Satakuntaliiton tiedolla johtamisen kehitysprojekti, jonka tavoitteena on vahvistaa maakunnallisen tiedon hyödyntämistä, analysointia ja jakamista. Työssä valmistellaan muun muassa avointa tietopalvelua, joka kokoaa Satakuntaa koskevaa tietoa helposti hyödynnettävään muotoon päätöksenteon ja aluekehittämisen tueksi.
Alueiden käytön suunnittelussa Satakunnan maakuntakaava 2050 eteni ehdotusvaiheeseen. Kevään aikana kaavaehdotuksesta saatiin 55 lausuntoa, joiden pohjalta valmistellaan parhaillaan ehdotusvaiheen seuraavaa vaihetta. Samalla myös merialuesuunnittelun päivitystyö sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu ovat edenneet suunnitellusti.
Maakuntahallitus kokousti Satakunnan ammattikorkeakoulun tiloissa ja tutustui kokouksen jälkeen SAMKin RoboAI-tutkimuskeskuksen toimintaan ja ajankohtaiseen tutkimus- ja kehitystyöhön.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Lisätiedot:
Porin kaupungin toteuttamassa Porin Merituulikeskus -hankkeessa varmistetaan, että Satakunta pystyy hyödyntämään tulevat merituulivoiman investoinnit mahdollisimman laajasti ja luomaan niiden ympärille uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja kasvua. Merituulivoima on keskeinen tekijä vihreän siirtymän edistämisessä ja puhtaan energiantuotannon lisäämisessä.
Pohjanlahdelle suunnitteilla olevat merituulivoiman investoinnit ja Tahkoluodon merituulipuiston suunniteltu laajennus ovat luoneet tarpeen hankkeen käynnistämiselle. Merituulivoiman rakentamisen ja ylläpidon tueksi tarvitaan toimiva yritysverkosto, sujuva logistiikka sekä tarpeita vastaava infrastruktuuri.
Hankkeen aikana on toteutettu selvityksiä, joissa on arvioitu erityisesti Porin sataman ja Mäntyluodon alueen valmiuksia palvella merituulivoiman ekosysteemin rakentamista. Selvitykset ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että Porilla on useita merkittäviä kilpailuetuja. Alueella on toimiva syväsatama, hyvät kulkuyhteydet, monipuolista teollista osaamista sekä arvokasta käytännön kokemusta merituulivoimasta jo toiminnassa olevan Tahkoluodon merituulipuiston ansiosta. Myös Mäntyluodon telakan toiminnan vahvistuminen parantaa alueen valmiuksia kehittää merituulivoiman ekosysteemiä.
Hankkeen tulokset osoittavat, että kehittämistyötä tarvitaan edelleen erityisesti osaavan työvoiman saatavuuden sekä oppilaitosten, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisen yhteistyön vahvistamiseksi.
Verkostoja merituulivoiman ympärillä
Porin Merituulikeskus -brändiä varten on rakennettu verkkosivusto sekä tuotettu yhteisiä viestintä- ja markkinointimateriaaleja. Toimenpiteet ovat vahvistaneet Satakunnan tunnettuutta merituulivoiman osaamis- ja kehityskeskittymänä sekä tuoneet alan toimijoita tiiviimpään yhteistyöhön. Yhteistyö on ulottunut myös maakuntarajojen yli, ja erityisesti Raahen sataman kanssa tehtävää yhteistyötä on tiivistetty.
Hankkeen aikana järjestettiin lisäksi merituulivoiman kehittämistä ja yhteistyötä edistäviä sidosryhmätilaisuuksia sekä SuomiAreenassa julkinen keskustelu, joiden avulla lisättiin alan näkyvyyttä, vahvistettiin yhteistyöverkostoja ja käytiin keskustelua merituulivoiman mahdollisuuksista Satakunnassa.
Projektipäällikkö Marjut Vähänen pitää yhteistyön vahvistumista hankkeen suurimpana onnistumisena.
”Ilokseni olen huomannut, että mukana olevat yritykset vievät tätä asiaa aktiivisesti eteenpäin myös omissa verkostoissaan. Se on osoitus siitä, että olemme onnistuneet rakentamaan ekosysteemin, jossa kaikki ovat samalla asialla ja menevät samaan suuntaan.”
Lisäksi aktiivisella vaikuttamistyöllä on pyritty edistämään satamien kehittämisedellytyksiä sekä merituulivoimaan liittyviä investointeja kansallisessa päätöksenteossa.
Merituulivoiman kasvu tarjoaa Satakunnalle mahdollisuuden vahvistaa asemaansa energia- ja teollisuusinvestointien kohdealueena. Hankkeen aikana rakennettu yhteistyö ja toimijoiden vahva sitoutuminen luovat hyvät edellytykset merituulivoiman ekosysteemin kasvulle Satakunnassa.
Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Satakuntaliiton kautta, yhteensä 388 240 euroa. Hankkeen toteuttaja Porin kaupunki. Hankkeen toteutusaika 1.4.2024-31.3.2027. Hankkeen verkkosivut Etusivu – Porin Merituulikeskus.
Jaa:
Hyvät lähtökohdat vetytaloudelle
Energiajärjestelmä on suuren muutoksen keskellä, kun fossiilisista polttoaineista ja turpeesta luovutaan ja yhteiskunta siirtyy kohti vähähiilisyyttä. Satakuntaliiton rahoittama, Prizztech Oy:n toteuttama 100H2 – Vety osaksi Satakunnan energiajärjestelmää -hanke käynnistettiin edistämään vetytalouden kehitystä sekä selvittämään, miten vedyn tuotanto voidaan integroida osaksi Satakunnan energia- ja teollisuusjärjestelmää.
Vetytalous tarvitsee toimiakseen runsaasti puhdasta sähköä. Olkiluodon ydinvoimalat, laaja tuulivoimatuotanto, vahva kantaverkko ja merkittävät teollisuusalueet muodostavat kokonaisuuden, joka tarjoaa hyvän perustan vihreän vedyn tuotannolle. Satakunnassa sijaitsee myös Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan vihreän vedyn tuotantolaitos.
Vetytalous ei kuitenkaan tarkoita pelkästään vedyn valmistamista. Vedystä voidaan jalostaa muun muassa synteettisiä polttoaineita, joita tarvitaan fossiilisten polttoaineiden korvaajiksi. Siksi vedyn tuotannon ohella tarvitaan toimivaa infrastruktuuria, yritysverkostoja ja uusia investointeja.
Selvitykset tukevat vetytalouden kehittymistä
Hankkeen aikana laadittiin selvityksiä, joiden tavoitteena oli tunnistaa vetytalouden kehittämismahdollisuuksia Satakunnassa. Selvityksissä tarkasteltiin muun muassa teollisuusalueiden ja kuntien soveltuvuutta vetytalousinvestoinneille, vedyn jakelu- ja siirtoverkostojen rakentamista sekä vetytalouden kytkeytymistä olemassa olevaan energia- ja teollisuusinfraan. Samalla kartoitettiin investointien edellyttämiä yhteistyöverkostoja ja tekijöitä, jotka voisivat lisätä Satakunnan houkuttelevuutta kansainvälisten investoijien silmissä.
Yksi hankkeen merkittävimmistä tuloksista oli laaja vetytalouden energiainfrastruktuuriselvitys, jossa tarkasteltiin muun muassa Porin ja Harjavallan alueiden mahdollisia vedyn jakeluverkkoja sekä niiden yhteyksiä suunnitteilla olevaan kansalliseen vetyputkiverkostoon. Yhdeksän organisaation yhteistyönä toteutettu selvitys tuotti arvokasta tietoa vaihtoehtoisista putkireiteistä, niiden toteuttamisedellytyksistä sekä siitä, miten vetytalous voitaisiin tulevaisuudessa liittää osaksi Satakunnan energiainfrastruktuuria.
Hankkeen selvityksillä on ollut vaikutusta myös kansallisen vetytalousinfrastruktuurin suunnitteluun. Satakunta on tunnistettu yhdeksi Suomen tärkeimmistä vetytalouden kehittämisalueista, ja alueen selvitykset ovat tukeneet suunnitelmia kansallisen vetyverkon rakentamisesta.
Yhteistyöverkostot
Selvitystyön lisäksi hankkeessa vahvistettiin Satakunnan vetytalousosaamista järjestämällä seminaareja, työpajoja ja keskustelutilaisuuksia sekä osallistumalla aktiivisesti kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Hanke vahvisti Satakunnan osallistumista BotH2nia-yhteistyöhön, joka kokoaa yhteen vetytalouden toimijoita kehittämään yhteistä vetytalousekosysteemiä. Samalla Satakunta vahvisti asemaansa osana eurooppalaista vetylaaksokehitystä, jonka tavoitteena on edistää vetytalouteen liittyviä investointeja ja innovaatioita.
Yksi hankkeen merkittävimmistä saavutuksista oli laajan vetytalouden yhteistyöverkoston rakentaminen kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tiivis yhteistyö Gasgrid Finlandin kanssa vahvisti Satakunnan asemaa kansallisen vetytalousinfrastruktuurin suunnittelussa. Hankkeen aikana syntynyt yhteistyö jatkuu Satakunnan puhtaan siirtymän ryhmässä. Ryhmän tehtävänä on seurata vetytalouden investointeja, kehittää toimintaympäristöä sekä varmistaa, että Satakunta säilyttää asemansa alan kärjessä.
Satakunta valmiina tuleviin investointeihin
Vaikka suuria investointipäätöksiä ei vielä hankkeen aikana syntynyt, tärkein tavoite saavutettiin, ja Satakunta on nyt aiempaa valmiimpi vastaanottamaan vetytalouden investointeja. Hankkeen avulla luotiin pohjaa tuleville investoinneille, joiden toteutuminen edellyttää vahvoja sähköverkkoja, toimivia kaasu- ja vetyverkostoja sekä tiivistä yhteistyötä yritysten ja julkisten toimijoiden välillä.
Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Satakuntaliiton kautta, yhteensä 246 251 euroa. Hankkeen toteuttaja Prizztech Oy. Hankkeen toteutusaika 1.1.2024-30.6.2026. Hankkeen verkkosivut 100H2-Vety osaksi Satakunnan energiajärjestelmää – Prizztech Oy.
Jaa:
Satakuntaliitto on myöntänyt rahoituksen Euroopan unionin osarahoittamaan BIOVAHVA-hankekokonaisuuteen, joka vahvistaa alueen biotaloutta ja ruokaketjua kehittämällä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä viemällä uusia ratkaisuja käytäntöön.
Satakunnan biotalouden vahvistaminen ja varmistaminen (BIOVAHVA) hankekokonaisuudesta vastaavat Satafood, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pyhäjärvi-instituutti ja Prizztech. Yhteisenä tavoitteena on parantaa biotalouden kilpailukykyä ja kehittää kestäviä, kannattavia toimintamalleja turvetuotannon vähenemisen tuomiin muutoksiin.
Biotalouden kehittäminen käytännössä
Hankkeessa on toteutettu laaja joukko konkreettisia toimenpiteitä, joissa on keskitytty muun muassa energiahävikin vähentämiseen sekä uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Biokaasun teollisuuskäyttöä koskevassa kehittämistyössä on koottu ajankohtaista tietoa biokaasun saatavuudesta, tuotannosta ja käyttömahdollisuuksista. Tuotetut selvitykset tukevat siirtymistä uusiutuviin energiaratkaisuihin ja helpottavat uusien energiaratkaisujen käyttöönottoa biotalouden eri toimijoiden keskuudessa. Kehittämistyötä on täydennetty selvityksellä metaanin käyttöpotentiaalista maakunnassa, ja toimenpiteet ovat osaltaan vauhdittaneet maakaasuverkon laajentamisen suunnittelua Satakuntaan.
Hankkeessa on tarkasteltu, miten tuotannossa syntyviä sivutuotteita ja energiaa, kuten hukkalämpöä, voidaan hyödyntää aiempaa paremmin. Näiden tuotannon sivuvirtojen käyttömahdollisuuksia on selvitetty kasvihuonetuotannossa. Tämä edistää kiertotalouteen perustuvien ratkaisujen käyttöönottoa, lisää yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä parantaa resurssitehokkuutta ja tukee uuden liiketoiminnan syntymistä.
Kiertotalouden ratkaisuja on havainnollistettu visualisoinneilla, joissa kuvataan elintarviketuotannon sivuvirtoja ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tarkastelussa on nostettu esiin muun muassa sivuvirtojen jalostaminen proteiineiksi, öljyiksi ja lannoitteiden raaka-aineiksi. Näin on konkretisoitu, miten yhden toimijan sivuvirta voi toimia toisen raaka-aineena, ja miten materiaaleja voidaan hyödyntää aiempaa tehokkaammin.
Viljelyyn ja maankäyttöön liittyvissä kokeiluissa on tarkasteltu käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden jatkokäyttömahdollisuuksia. Hankkeessa on tutkittu eri kasvilajien soveltuvuutta turvemaille sekä testattu uusia viljelymenetelmiä, kuten biohiilen ja nanokuplien käyttöä. Kasvilajientarkasteluissa on keskitytty erityisesti sellaisiin kuivike-, energia-, lääke-, yrtti- ja elintarvikekasveihin, jotka voivat tarjota uusia mahdollisuuksia käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden hyödyntämiseen. Lisäksi hankkeessa on selvitetty vesienhallinnan ratkaisuja hyödyntämällä käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita, ja selvitetty mahdollisuuksia löytää alueille kestäviä sekä taloudellisesti kannattavia uusia käyttötarkoituksia.
Aurinkosähkön ja maatalouden yhteensovittamista on puolestaan tutkittu AgriPV-konseptin avulla, jossa samalla peltoalalla voidaan tuottaa sekä energiaa että maataloustuotteita. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka tukevat sekä uusiutuvan energian tuotantoa että maatalouden kannattavuutta. Kehittämistyötä on haastanut erityisesti kasvukausien vaihtelu.
Vaikutukset ja yhteistyön merkitys
Hankkeen vaikutukset näkyvät lisääntyneenä tietona, uusina yhteistyöverkostoina sekä uusina kehittämismahdollisuuksina biotalouden ja ruokaketjun eri toimijoiden keskuudessa. Hankkeen tulokset, kuten teollisuudelle suunnattu raportti Biokaasu Satakunnassa – saatavuus ja teollisuuskäyttö, on julkisesti saatavilla. Näin varmistetaan, että hankkeessa syntynyt tieto ja osaaminen ovat hyödynnettävissä myös jatkossa.
Hankkeen toteuttajat kuvailevat, että yhteistyön merkitys on korostunut koko hankkeen ajan. Eri organisaatioiden osaaminen on täydentänyt toisiaan, ja on mahdollistanut uusien ratkaisujen syntymisen. BIOVAHVA on luonut perustaa sille, että Satakunnan biotalous voi kehittyä entistä vahvemmaksi, kestävämmäksi ja kilpailukykyisemmäksi osana laajempaa energiasiirtymää.
Hankekokonaisuus on saanut rahoitusta Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Satakuntaliiton kautta. Hankkeen toteuttajina toimivat Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy (myönnetty rahoitus 717 610 €, toteutusaika 1.11.2023-30.6.2026), Pyhäjärvi-instituuttisäätiö sr (myönnetty rahoitus 626 154 €, toteutusaika 1.11.2023-30.6.2026), Prizztech Oy (myönnetty rahoitus 205 209 €, toteutusaika 1.1.2024-30.6.2026) sekä Satafood Kehittämisyhdistys ry (myönnetty rahoitus 88 703 €, toteutusaika 1.11.2023-30.6.2026). Hankkeen toteuttajien verkkosivut:
BIOVAHVA – Satakunnan biotalouden vahvistaminen ja varmistaminen – Tutkimuskeskus WANDER
BIOVAHVA – Satakunnan biotalouden vahvistaminen ja varmistaminen – Pyhäjärvi-instituutti
Satakunnan biotalouden vahvistaminen ja varmistaminen – BIOVAHVA – Satafood
Jaa: