Satakunnan talous kasvoi edelleen kohisten vuoden 2022 tammi-kesäkuun aikana. Valtaosassa päätoimialoista liikevaihto kasvoi nopeasti, osin jopa poikkeuksellisen ripeästi. Näitä olivat metsä- ja teknologiateollisuus keskimäärin sekä rakentaminen. Liikevaihdon kasvun taustalla vaikuttaa osin myös hintojen nousu etenkin teknologiateollisuudessa. Toisaalta usean päätoimialan henkilöstömäärä oli kasvussa, mikä viittaa osaltaan tuotantomäärien nousuun. Palkkasummakin on kohonnut samalla vankasti. Talouden näkymiä varjostavat inflaatio, talouspakotteiden vaikutukset, raaka-aine- ja komponenttipula sekä kallis energia. Taantumakin on varsin mahdollinen.

Satakunnan päätoimialat olivat vuoden 2022 tammi-kesäkuussa mainiossa iskussa. Kevät ja alkukesä sujuivat myös varsin mainiosti Ukrainan sodasta huolimatta. Ainoastaan automaatiossa kirjattiin liikevaihdon laskua aivan alkuvuodesta, tosin siinäkin henkilöstö jatkoi kasvuaan. Talous on myös kasvanut edelleen vähän nopeammin kuin valtakunnallisesti teollisuuden ja rakentamisen vankemman vedon ansiosta. Satakunnan vienti veti alkuvuonna vahvasti, sillä merkittävimpien vientialojen, teknologia- ja metsäteollisuuden, vienti kasvoi maakunnassa yhä rivakasti. Molempien alojen viennin kehitys oli poikkeuksellisen vauhdikasta.

Satakunnan menestyjin kuuluivat vuoden 2022 tammi-kesäkuussa metallien jalostus, metallituotteiden valmistus sekä metsäteollisuus. Muutkin metallialat pysyivät edelleen tukevasti nousu-uralla. Meriteollisuuden liikevaihto kääntyi kasvuun. Automaatio- ja robotiikkaklusterin kehitys jatkui vaihtelevana liikevaihdon jäädessä hieman pakkaselle alkuvuonna. Meri-Porin teollisuusalue jatkoi ripeää elpymistään. Kemianteollisuus kykeni edelleen toipumaan alkuvuonna. Elintarviketeollisuuden kehitys näytti varsin myönteiseltä, sillä liikevaihto kohosi selvästi, tosin monen muun alan tapaan ainakin osin hintojen nousun siivittämänä. Rakentaminen ylsi edelleen huippuvauhtiin, mutta alan näkymät ovat synkkenemässä.

Satakunnan palvelualat kehittyivät alkuvuonna 2022 myönteisissä merkeissä, sillä kaikki palvelualat pääsivät kunnon kasvuun kiinni. Kaupan liikevaihto kohosi yhä nopeasti. Liike-elämän palveluiden kasvu jatkui muun talouden nousun vanavedessä. Majoitus- ja ravitsemistoiminta kuroi koronan synnyttämää kuilua kiinni nopeasti. Luovilla aloilla alkuvuosi sujui varsin mainiosti.

Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kohosi vuoden 2022 tammi–kesäkuussa 21,4 % vuoden 2021 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa kasvua kirjattiin vastaavasti 17,2 %. Ero Satakunnan hyväksi selittyy pitkälti maakunnan teollisuuden ja rakentamisen paremmalla vedolla. Satakunnassa ja maassa keskimäärin koronaa edeltänyt taso on ylitetty selvästi.

Satakunnan yrityksistä 59 % saavutti tammi–kesäkuussa liikevaihdon kasvua. 42 % yrityskannasta ylsi vähintään 15 %:n nousuun. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on ollut aiempaa vähäisempää, sillä lähes kaikkien päätoimialojen liikevaihto kasvoi nopeasti tai erittäin nopeasti, tosin osin inflaation vuoksi. Eniten kasvoi yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, n. 24 %. 5–19 työntekijän yritysten liikevaihto kohosi 14. Alle viiden hengen yritysten nousu oli 18 %:n luokkaa. Suurin muutosvaikutus Satakunnan talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi alkuvuoden aikana n. 60 %. Yli viisi vuotta toimineiden kasvu oli keskimäärin 20 %:n luokkaa.

Koko maassa keskimäärin talous kasvoi poikkeuksellisen kovalla vauhdilla. Lähinnä teollisuuden ja etenkin metallialojen sekä rakentamisen vaisumpi vauhti alkuvuonna 2022 heikensi liikevaihdon kasvun Satakuntaa hieman hitaammaksi, joskin näissäkin liikevaihdon kasvu oli silti yhä erittäin nopeaa. Kaikki päätoimialat pääsivät kasvuun kiinni.

Satakunnassa henkilöstömäärien kasvu jatkui ripeänä tammi-kesäkuussa 2022, jolloin kasvua kertyi 3,9 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Henkilöstömäärät ovat ylittäneet päätoimialoilla koronakriisiä edeltäneen tason. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna Satakunnassa 4,8 % ja maassa keskimäärin 7,2 %.

Toimialoittainen kehitys Satakunnassa tammi–kesäkuussa 2022 (vertailu vuoden 2021 vastaava aika)

  • Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi voimakkaasti (30,4 %). Viennin arvokin nousi hyvin voimakkaasti (37,2 %). Henkilöstömäärä kohosi myös (5,0 %).
  • Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihto nousi nopeasti (34,6 %). Viennin arvo kasvoi vauhdilla (37,3 %). Henkilöstöäkin lisättiin selvästi (7,0 %).
  • Metallien jalostuksen liikevaihto kohosi ripeästi värimetallien hintojen nousun vanavedessä (45,7 %).
  • Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kohosi hyvin nopeasti (33,0 %).
  • Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon nousu jatkui ripeänä (15,7 %).
  • Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto nousi vauhdilla (17,6 %).
  • Meriteollisuuden liikevaihto kääntyi nopeaan nousukiitoon (17,4 %).
  • Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto kohosi vauhdikkaasti (34,7 %).
  • Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto elpyi voimalla (44,3 %).
  • Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto aleni (-10,5 %). Henkilöstömäärä nousi yhä selvästi (5,9 %).
  • Metsäteollisuuden liikevaihto (30,9 %) ja vienti (37,7 %) kohosivat tuntuvasti.
  • Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi nopeasti (20,1 %).
  • Elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvoi selvästi (10,4 %). Henkilöstömääräkin nousi (3,4 %).
  • Rakentamisen liikevaihdon ripeä nousu jatkui (20,4 %). Henkilöstömääräkin kasvoi (5,9 %).
  • Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihdon kohoaminen jatkui (7,9 %).
  • Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto elpyi vauhdikkaasti (27,3 %).
  •  Liike-elämän palvelujen liikevaihto kohosi (7,0 %).
  • Kaikkien kolmen edellä mainitun palvelualan sekä yksityisten SOTE-alojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä kasvoi selvästi (4,8 %).
  • Luovien alojen liikevaihto kohosi rivakasti (11,5 %).

Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus julkaistaan kalvosarjana (PowerPoint).

Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa sivulta: https://satakunta.fi/aluekehitys/alue-ennakointi-ja-aluetieto/

Lisätiedot:

Satakunnan Tulevaisuusfoorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa hybriditapahtumana maanantaina 28. marraskuuta 2022. Tulevaisuusfoorumin avasi Satakuntaliiton maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, joka esitteli katsauksen Satakunnan tulevaisuuden näkymiin. Maakuntajohtaja kannusti osallistujia muistamaan lukusarjan 4-8-10-40: Satakunnassa asuu 4 % suomalaisista, täällä tehdään 8 % maamme viennin arvosta, viennistä 10 % kulkee satamiemme kautta ja Suomen energiasta 40 % tuotetaan Satakunnassa.

Foorumin keynote-puheenvuoron piti yliasiamies Jyrki Katainen Sitralta. Katainen kävi puheenvuorossaan läpi ennakointia vaativia muutosvoimia sekä avasi ajankohtaisia megatrendejä: väestön ikääntymistä, verkostomaisen vallan voimistumista, teknologian sulautumista ja talouden paikan hakua. Katainen nosti puheenvuorossaan esiin, että ei ole vain yhtä tulevaisuutta: tulevaisuuksia on monia, ja voimme vaikuttaa niihin nykyhetken teoilla ja päätöksillä.

Alueelliset puheenvuorot Satakunta-strategian mukaisesta kestävän kasvun Satakunta -teemasta aloitti Lauri Hölttä, Vatajankoski Oy:ltä. Hölttä kertoi esimerkkejä uudesta energiatuotannosta: palvelinten hukkalämmön käytöstä sekä hiekka-akusta, jota käytetään energian varastointiin. Jari Leija, HKScan, korosti puheessaan kestävää ruuantuotantoa Satakunnassa sekä sen mahdollisuuksista. Harri Ketamo, HeadAl, kertoi algoritmeista sekä satakuntalaisesta tekoälystä. Katariina Yrjönkoski Porin yliopiskeskukselta, Fore UCPori, kertoi tieteellisen tutkimuksen roolista Satakunnan tulevaisuuden tekijänä. Yrjönkoski korosti puheenvuorossaan sisäistä yhteistyökulttuuria sekä yhteisiä pitkäjänteisiä painopisteitä. Näin Satakunnassa voitaisiin hyödyntää tiedettä kasvutekijänä tulevaisuudessa.

Foorumissa kuultiin alueellisia puheenvuoroja myös Satakunta-strategian mukaisesta hyvinvoivasta ja turvallisesta Satakunnasta. Teeman puheenvuorot aloitti Jukka-Pekka Schroderus Porin kaupungilta, joka antoi katsauksen alueen turvallisuuteen. Turvallisuus ja huoltovarmuus on keskeinen kehittämisteema vientivetoisessa maakunnassa, joiden kehitys korostuu mm. Ukrainan kriisin ja koronan ja aiheuttamissa kriiseissä. Sari Merilampi Satakunnan ammattikorkeakoulusta kertoi robotiikasta ja hyvinvointiteknologian mahdollistamasta tulevaisuudesta. Viimeisenä nuorten puheenvuoron piti Aino Kylälehtonen. Vuoden satakuntalainen nuori kertoi Satakunnan veto- ja pitovoimasta, ja esitteli nuorten näkemyksiä siitä, miten nuoria saadaan opiskelemaan ja työllistymään Satakuntaan.

Kuvassa maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä.

Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä vetämässä foorumin loppuyhteenvetoa.

“Monipuoliseen vuorovaikutukseen Satakunnassa tarvitaan: asennetta, osallisuutta, pitkäjänteisyyttä, ennakointia ja demokratian useita esiintymismuotoja. Nämä tekijät ovat keskeisessä roolissa Satakunnan tulevaisuudessa”, Aro-Heinilä korostaa foorumin loppuyhteenvedossa.

Keskiviikkona 23.11. kokoontunut eduskunnan VT12-ryhmä muistuttaa, että valtatie 12 on strategisesti tärkeä Kaakkois- ja Länsi-Suomea yhdistävä pääväylä. Valtatie 12 kulkee viiden maakunnan läpi Kouvolasta Lahden ja Tampereen kautta Raumalle ja sen toimivuus on elinehto alueen elinvoiman kannalta. Valtatie 12 on merkittävä niin elinkeinoelämän kuljetuksille kuin henkilöliikenteellekin. Tien vaikutusalueella on runsaasti teollisuutta, ja se toimii myös kaupunkiseutujen työmatkaliikennettä palvelevana yhteytenä.  Lisäksi tie muodostaa yhdessä VT 15 Kotka-Kouvola välin kanssa tärkeän kansainvälisen kaupan yhteyden HaminaKotka -satamaan.

─ Valtatie 12 kuuluu pääväylien I. palvelutasoluokkaan, mutta sen palvelutasossa edelleen vakavia puutteita, vaikka sitä on viime vuosina parannettukin, painottaa Eduskunnan VT12-ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Mika Kari (Sd.).  Merkittävyydestään huolimatta tie on edelleen paikoin poikkeuksellisen kapea sekä sujuvuudeltaan ja liikenneturvallisuudeltaan heikko, Kari jatkaa.

Eduskunnan VT12-ryhmä tunnistaa, että tieyhteydellä on useita eri kokoluokan kehittämiskohteita, jotka toteuttamalla tieturvallisuutta ja välityskykyä voidaan tulevina vuosina parantaa. Tällaisia ovat muun muassa riista-aidat, ohituskaistat sekä toimivat liittymät.  VT12-ryhmän mukaan seuraavat hankkeet on kuitenkin toteutettava mahdollisimman pian, jotta Valtatie 12 voidaan parantaa laatutasoltaan yhtenäiseksi turvalliseksi tieksi:

  • VT 8 ja VT 12 Rauman pohjoisen liittymän parantaminen
  • Tampere-Kangasala, väli Alasjärvi-Huutijärvi: liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta tulee parantaa, tien palvelutasopuutteet haittaavat niin pitkämatkaista kuin kaupunkiseudun sisäistä liikennettä.
  • Yhteysväli Uusikylä-Tillola tulee parantaa korkealuokkaiseksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi.
  • Varmistetaan sujuva yhteys VT12 jatkona VT 15 pitkin HaminaKotka -satamaan

VT12-ryhmä esittää, että tien vaikutusalueen maakuntaliitot perustavat mahdollisten yhteistyökumppaniensa kanssa pysyvän VT 12 -edunvalvontatoimikunnan edistämään edellä mainittuja hankkeita. Lisäksi VT12-ryhmä pitää tärkeänä, että edunvalvonnassa tavoitellaan myös Eurooppatie 16 jatkamista niin, että E16 kulkisi Suomessa VT12 mukaisesti Raumalta Tampereen ja Lahden kautta Kouvolaan sekä VT15:tä Kotka-Haminaan.

Eduskunnan VT12-ryhmä on perustettu vuonna 2021 tehostamaan poliittista vaikuttamista tien parantamiseksi. Tavoitteena on jakaa tietoa ajankohtaisista valtatie 12:n kehittämiseen liittyvistä hankkeista, edistää niitä poliittisesti sekä tehostaa edunvalvontaa yli puolue- ja vaalipiirirajojen.  Ryhmään kuuluvat Satakunnan, Pirkanmaan, Hämeen ja Kaakkois-Suomen kansanedustajat. Ryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Mika Kari (Sd.) Hämeen vaalipiiristä.

Lisätietoja:
Mika Kari, kansanedustaja, Hämeen vaalipiiri puh 050 462 6614
Antti Kalliomaa, edunvalvontajohtaja, Päijät-Hämeen liitto, puh 040 547 7157

Satakunnassa lähes kaikki kaupungit ja kunnat ovat tehneet paikallisen elinvoimalupauksen yhdessä paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa. Syksyllä Kankaanpään kaupunki ja kaupungin yrittäjäyhdistykset haastoivat myös Satakuntaliiton ja Satakunnan Yrittäjät tekemään yhteisen, alueellisen elinvoimalupauksen Satakunnan elinvoiman ja yrittäjämyönteisyyden lisäämiseksi. Tämä elinvoimalupaus on nyt tehty ja solmittu, työ sen painopisteiden vahvistamiseksi jatkuu.

Sekä maakuntahallitus että Satakunnan Yrittäjien hallitus olivat heti elinvoimalupauksen takana ja sellaista lähdettiin työstämään eteenpäin. Valmis elinvoimalupaus allekirjoitettiin eilen Yrittäjäaktiivinen kunta -seminaarin yhteydessä Harjavallassa.

“Maakuntaliitossa ja sen hallituksessa sekä useilla muillakin alueellisilla toimijoilla on yhteinen tahtotila Satakunnan elinvoiman kehittämiseen, ja nyt solmittu elinvoimalupaus on omalta osaltaan työntämässä vauhtia Satakunnan yrittäjämyönteisyyden lisäämiseksi. Elinvoimalupaukseen on kirjattu painopistealueet, joita edistetään jatkossa entistäkin vahvemmassa yhteistyössä”, maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä kiittää haasteen esittäjiä sekä Satakunnan Yrittäjiä sujuvasta yhteistyöstä.

Satakunnan Yrittäjät on tuonut vahvasti esiin yrittäjyysmaakunta-ajattelua, sillä järjestössä on tunnistettu, että satakuntalainen yrittäjyys ja myös kuntien ja kaupunkien yrittäjämyönteisyys on vahvistunut ja se alkaa näkyä myös maakuntarajojen ulkopuolella. Kun saamme muitakin toimijoita mukaan vahvaan satakuntalaiseen yhteistyöhön, luo se Satakuntaan vetovoimaa, joka alkaa houkuttaa uusia asukkaita, osaajia ja yrittäjiä. Kun Satakunta vahvistuu yhtenäisenä, myös maakunnan pitovoimasta tulee vahvempaa.

“Suomen Yrittäjät on tällä viikolla julkaissut eduskuntavaaliohjelmansa, jonka teemana on ”Nostetaan rimaa”. Alueellinen elinvoimalupaus on tähänkin teemaan sopiva konkreettinen teko, jolla Satakunnassa alettiin nostaa rimaa. Satakunta on yrittäjyysmaakunta ja nyt meillä on allekirjoitettuna elinvoimalupaus, joka velvoittaa meitä löytämään keinot kehitykseen”, Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen avaa alueellisen elinvoimalupauksen merkitystä.

Osana Yrittäjäaktiivinen kunta -seminaaria järjestettiin workshop-työskentelynä keskustelupajoja, joissa kirjattiin erilaisia keinoja ja konkreettisia tapoja, joilla Satakunnan elinvoimaa ja yhtenäistä yrittäjyysmaakuntaa voitaisiin vahvistaa sekä toteuttaa elinvoimalupauksen painopiste-alueita.

Satakuntaliiton ja Satakunnan Yrittäjien solmiman Elinvoimalupauksen sisältö:

Satakuntaliitto ja Satakunnan Yrittäjät ovat solmineet elinvoimalupauksen tälle valtuustokaudelle. Tällä lupauksella Satakuntaliitto sitoutuu yhdessä Satakunnan Yrittäjien kanssa edistämään yrittäjämyönteistä ilmapiiriä. Yhdessä voimme huolehtia siitä, että vahvistamme kuntiemme veto- ja pitovoimaa, sekä maakunnan elinvoimaisuutta.

Yhdessä olemme sopineet, että panostamme alla mainittujen painopistealueiden edistämiseen. Yhteisillä tavoitteilla ja aktiivisella seurannalla haluamme konkreettisesti parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, mikä vahvistaa kuntien elinvoimaisuutta. Painopistealueiden toteutumista seurataan jokavuotisen Yrittäjäaktiivinen kunta -tapahtuman yhteydessä kuntien edustajien ja Yrittäjäjärjestön ja sen paikallisyhdistysten välillä.

Yhteiset painopistealueet:
    1.  Toimiva vuoropuhelu
      Satakuntaliitto ja Satakunnan Yrittäjät sitoutuvat käymään aktiivista vuoropuhelua elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä. Vuoropuhelun tavoitteena on parantaa osapuolten tiedonvaihtoa ja ymmärrystä yhteisissä asioissa. Vuoropuhelun toteuttamistavoista sovitaan osapuolten kesken, kuitenkin vuosittain järjestetään vähintään yksi yhteinen tilaisuus.
    2.  Sujuvat valmisteluprosessit
      Luotettava, turvallinen ja ennakoitavissa oleva osaamis-, liikkumis- ja toimintaympäristö on kummankin osapuolen tavoitteena. Satakuntaliitto ja Satakunnan Yrittäjät sitoutuvat yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon Satakuntaa koskevien suunnitelmien valmistelussa. Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa toteutetaan mm. Satakuntaliiton maakuntastrategia- ja maakuntakaavaprosesseissa.
    3. Maakunnan yhteiset edunvalvontakohteet
      Satakuntaliitto ja Satakunnan Yrittäjät sitoutuvat yhdessä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa edistämään yrittäjä- ja yritysmyönteisiä edunvalvontakohteita. Yhteisiä edunvalvontakohteita katselmoidaan vuosittain ja laaditaan vuositavoitteet.
    4. Yrittäjyysmaakunta
      Satakuntaliitto ja Satakunnan Yrittäjät edistävät ja tukevat kuntien kehittymistä Yrittäjien kuntabarometrin mittareissa tarkasteltuna omissa kokoluokissaan. Satakuntaliiton ja Satakunnan
      Yrittäjien yhteisenä tavoitteena on nostaa Satakunta ykköseksi valtakunnallisessa maakuntavertailussa.

Elinvoimalupaus on hyväksytty Satakuntaliiton ja Satakunnan Yrittäjät ry:n puolesta 23.11.2022

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Asko Aro-Heinilä | maakuntajohtaja | Satakuntaliitto | 050 350 1505
Markku Kivinen | toimitusjohtaja | Satakunnan Yrittäjät | 050 377 8006

 

Satakuntaliiton maakuntahallitus hyväksyi vastineet Satakunnan maakuntakaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annettuihin palautteisiin sekä kaavan tavoite-esityksiin.

Maakuntahallitukselle esiteltiin Satakunnan 2050 tilannekatsaus ja maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi Satakunnan maakuntakaavan 2050 esittelyn ja tilannekatsauksen.

Vuoden 2023 talousarvio sekä taloussuunnitelma 2023–2025

Vuosien 2023–2025 taloussuunnitelma lähetettiin aiemmin jäsenkuntiin lausuntoja varten. Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi saapuneet lausunnot ja päätti esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto päättää

  • hyväksyä Satakuntaliiton talousarvion vuodelle 2023 ja taloussuunnitelman vuosille 2023–2025
  • hyväksyä vuoden 2021 lopulliseen verotilastoon perustuvat jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2022
Vastaus Satakunnan vihreiden maakuntavaltuustoryhmän aloitteeseen

Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto hyväksyy Satakunnan vihreiden maakuntakuntavaltuustoryhmän aloitteen koskien puolueettoman kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaation perustamista Satakuntaan. Satakuntaliiton vastaus aloitteeseen löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Maakuntahallitus antoi kannanoton Turun yliopiston Satakunnassa sijaitsevien toimintojen kehittämisen puolesta.

Lue kannanotto kokonaisuudessaan täältä.

Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön loppuraportin jatkokäsittely.

Maakuntahallitus merkitsi Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön jatkotyötä tehneen työryhmän raportin tiedokseen. Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistyö jatkuu Satakunnan korkeakoulutoimijoiden yhteishankkeen kautta.

Maakuntajohtajan viran täyttö etenee.

Maakuntahallitus päätti esittää kehittämistoimikunnan tekemän ehdotuksen mukaisesti maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto suorittaa maakuntajohtajan virkavaalin seuraavista viran hakijoista:

  • Minna Nore (diplomi-insinööri)
  • Kristiina Salonen (hallintotieteiden maisteri)
  • Atso Vainio (kauppatieteiden maisteri)
Hallintojohtajaksi valittiin Katja Aalto.

Maakuntahallitus päätti yksimielisesti kehittämistoimikunnan tekemän ehdotuksen mukaisesti valita hallintojohtajan virkaan KTM Katja Aallon. Hallintojohtajan valinnassa noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa.

 

Lisätiedot:

Linkki kokouksen esityslistaan: http://bit.ly/3TGzHxL

 

 

Venäjän hyökkäysota Ukrainaan on aiheuttanut merkittävää epävakautta energian hintaan ja saatavuuteen myös Suomessa. Tämän hallituskauden aikana tehdyt ja ilmastolakiin sisällytetyt pitkäjänteiset linjaukset päästövähennyksistä ja hiilineutraaliustavoitteesta pyrkivät osaltaan vakauttamaan toimintaympäristöä ja parantamaan sen ennustettavuutta omavaraisuutta lisääville vihreän siirtymän investoinneille. Myös kuntien roolia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi halutaan vahvistaa ilmastolakiin lisättäväksi ehdotetulla kuntien ilmastosuunnitelmavelvoitteella.

Kankaanpään kaupunki tekee aktiivista ilmastotyötä mm. toteuttamalla omaa ilmasto-ohjelmaa ja hanketta ilmastojohtamisen kehittämisestä sekä osallistumalla kunta-alan vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen KETSiin. Kaupungin tekemistä vauhdittaa tiivis yhteistyö paikallisen energiayhtiön Vatajankoski Oy:n kanssa. Vatajankosken uudet energiaratkaisut, maakuntaan kehittyvä kaasu- ja vetyinfrastruktuuri sekä eri rahoituslähteistä, mm. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman Osaava ja uudistuva Suomi 2021-2027 kautta saatavilla oleva rahoitus varmistavat osaltaan Satakunnan asemaa merkittävänä energiamaakuntana myös tulevaisuudessa.

Kankaanpään tilaisuuden esityksiin ja aineistoihin voi tutustua oheisen ohjelman linkkien kautta.

Satakuntaliiton ilmastohankkeen avaussanat
Riitta Dersten, Ilmastokoordinaattori, Satakuntaliitto

Ajankohtaista kansallisista energia- ja ilmastotoimista
Olli-Pekka Pietiläinen, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Kankaanpään kaupungin ilmasto- ja energiatehokkuustyö
Krista Mustaniemi, talonrakennusinsinööri, Kankaanpään kaupunki

Satakunnan kaasu- ja vetytalous 2030
Matti Luhtanen, projektipäällikkö, Prizztech Oy

Energiantuotannon tulevaisuus ja haasteet energiayhtiön näkökulmasta
Pekka Passi, toimitusjohtaja, Vatajankoski Oy

Osaava ja uudistuva Suomi ohjelma 2021–2027, EAKR- ja JTF-rahoitus energia- ja ilmastotoimien mahdollistajana
Timo Vesiluoma, aluekehitysjohtaja ja Krista Tupala, aluekehitysasiantuntija, Satakuntaliitto

Ensimmäinen seutukuntatilaisuus järjestettiin Kokemäellä tiistaina 11.10.2022 teemalla ilmasto- ja kiertotaloustoimet kunnissa ja sen aineistoihin voi tutustua tästä.

Toisen Eurassa 20.10.2022 järjestetyn tilaisuuden teemana oli maa- ja metsätalouden ilmastotoimet, ja sen aineistoihin pääsee tutustumaan täällä.

Kiitos kaikille tilaisuuksiin osallistuneille.

Maakuntahallituksen kehittämistoimikunta kokoontui 14.11.2022. Toimikunta päätti esittää 22.11.2022 kokoontuvalle maakuntahallitukselle yksimielisesti Katja Aaltoa Satakuntaliiton hallintojohtajaksi. Kauppatieteiden maisteri Katja Aalto on työskennellyt nykyisessä tehtävässään vuodesta 2020 lähtien. Aalto on aiemmin työskennellyt myös Euran kunnan talousjohtajana. Maakuntahallitus kokoontuu seuraavaksi 22. marraskuuta päättämään valinnasta.

Samassa kokouksessa maakuntahallituksen kehittämistoimikunta esitti, että maakuntahallitus esittäisi, että maakuntavaltuusto suorittaisi maakuntajohtajan vaalin. Maakuntajohtajakisassa on edetty soveltuvuustestivaiheeseen, johon pääsi mukaan kolme ehdokasta:

  • Kristiina Salonen, kansanedustaja
  • Atso Vainio, Uudenkaupungin kaupunginjohtaja
  • Minna Nore, Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja

Valtuustoryhmillä on myös mahdollisuus kutsua hakijoita kuultavaksi. Seuraava maakuntavaltuusto kokoontuu 9.12.2022. 

Haun painopisteet 
Haun erityisenä painopisteenä on vihreää ja oikeudenmukaista siirtymää edistävien kehittämisprosessien käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet. Hankkeen tulee edistää myös maakuntaohjelman toimeenpanoa.

Alueellisiin innovaatiot ja kokeilut (AIKO) määrärahaa voidaan käyttää innovatiivisiin ja kokeileviin toimiin, joilla edistetään alueiden resilienssiä muuttuvassa toimintaympäristössä, jota ovat viime aikoina haastaneet kansainväliset kriisit. Lisäksi määrärahaa on mahdollista käyttää rakennemuutosten ennakointiin ja tukemiseen, kestävään elinkeinojen uudistamiseen sekä alueiden älykkääseen sopeutumiseen.

Hankkeen tulee lisäksi edistää alueen elinvoimaa vähintään yhden seuraavan teeman alla:

  • alueen veto-/pitovoiman vahvistaminen
  • osaavan työvoiman saatavuus
  • elinkeinorakenteen uudistuminen ja monipuolistuminen
  • osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Lisätiedot rahoitushausta ja hakuilmoitus

Tuen hakeminen
Ohje hankkeiden hakijoille ja hakulomake 

Hakemus toimitetaan Satakuntaliiton kirjaamoon allekirjoitettuna sähköpostitse (kirjaamo@satakunta.fi) keskiviikkoon 14.12.2022 klo 15.00 mennessä.

Osaksi ilmastolain suunnittelujärjestelmää on kesällä valmistunut ensimmäinen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma. Maa- ja metsätalouden ilmastovaikutuksia ohjataan myös monen muun ohjelman, mm. maatalouden päästöjä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman kautta. Hallinnollisen kokonaisuuden hahmottaminen ja uusien ohjauskeinojen haltuunotto vaatii toimijoilta paljon ja ilmastotavoitteiden toteutumisen edellytys on kannattava toiminta ja toimijoiden välinen yhteistyö ja vuoropuhelu, mm. kuntien ja maatalousyrittäjien välillä.

Satakunnan maa- ja metsätaloustoimijoilta löytyy jo nykyisellään hyviä käytäntöjä, joista Ilmastotekoja ruohonjuuritasolla -hanke on kerännyt tietoa eteenpäin välitettäväksi. Pyhäjärvi-instituutin, Satakuntalaisten elintarvikeyritysten ja Rauman seutukunnan kuntien ja Porin kaupungin sopimus alkutuotannon kasvu- ja vastuullisuusohjelman käynnistämisestä tähtää alueellisella yhteistyöllä edelläkävijyyteen mm. tehokkaassa hiilen sidonnassa ja hiilineutraalissa tuotannossa.

Euran tilaisuuden esityksiin ja aineistoihin voi tutustua oheisen ohjelman linkkien kautta:

Satakuntaliiton ilmastohankkeen avaussanat
Riitta Dersten, Ilmastokoordinaattori, Satakuntaliitto

Ajankohtaista kansallisista maa- ja metsätalouden ilmastotoimista
Anna Salminen, johtava asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö

Euran kunnan ympäristö- ja ilmastotyö
Satu Palokangas, ympäristöinsinööri, Euran kunta

Maatalouden mahdollisuudet ilmastopäästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen lisäykseen
Sauli Jaakkola, kehittämispäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti

Ilmasto- ja kokonaiskestävä metsätalous Lounais-Suomen metsäohjelmassa
Minna Rautalin, elinkeinopäällikkö, Metsäkeskus

Ilmastotekoja ruohonjuuritasolla
Laura Gehlen, hankepäällikkö ja Anna-Kaisa Jaakkola, toiminnanjohtaja, MTK-Satakunta

Tilaisuus oli toinen ilmastoteemaisten tilaisuuksien sarjasta, joista ensimmäinen järjestettiin Kokemäellä tiistaina 11.10. Lue lisää Kokemäen tilaisuudesta täältä.

Kolmas ja viimeinen tilaisuus järjestetään torstaina 10.11.2022 Kankaanpäässä teemalla ilmasto- ja energiatoimet kunnissa. Kankaanpään tilaisuuksiin voi ilmoittautua osallistujaksi paikanpäälle tai etäyhteydellä linkistä:

Ilmoittautuminen ilmastohankkeen seutukuntatapaamisiin (surveypal.com)

Satakunnan tuulivoimalaselvitys osana Satakunnan maakuntakaavaa 2050

Satakuntaliiton maankäytön suunnittelun lähivuosien tavoitteena on Satakunnan maakuntakaavan 2050 laatiminen, mihin liittyen on käynnistetty maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla tarvittavien maakuntakaavan selvitysten valmistelutyöt. Selvitykset antavat myös tärkeää tietoa voimassa olevien maakuntakaavojen toteutuneisuudesta ja ajantasaisuudesta.

Satakuntaliiton laatimassa Satakunnan tuulivoimaselvityksessä käsitellään tuulivoimatuotannon lähtökohtia ja tavoitteita sekä tarkastellaan Satakunnan maakuntakaavoissa osoitettujen tuulivoimatuotannon alueiden toteutumista.

Satakunnassa maa- ja merialueilla on vireillä useita merkittäviä tuulivoima- ja aurinkoenergiahankkeita

Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2030 mennessä. Tavoite edellyttää päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla ja hiilinielujen vahvistamista. Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin energiantuotannosta ja kulutuksesta mukaan lukien liikenne. Maakuntahallitukselle esiteltiin tuuli- ja aurinkovoimatuotannon suunnittelua koskeva katsaus.

Maakuntajohtajan ja hallintojohtajan viran hakijat soveltuvuustesteihin

Maakuntahallitus on kokouksessaan 26.9.2022 § 80 päättänyt valtuuttaa maakuntahallituksen kehittämistoimikunnan vastaamaan maakuntajohtajan ja hallintojohtajan virkojen hakuprosessin etenemisestä. Maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti kehittämistoimikunnan esityksen lähettää soveltuvuustesteihin seuraavat hakijat:

Maakuntajohtaja:
Minna Nore
Kristiina Salonen
Atso Vainio

Hallintojohtaja:
Katja Aalto
Marika Luoma
Marjukka Palin

Satakuntaliiton ja Satakunnan Yrittäjien välille elinvoimalupaus

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan Satakuntaliiton ja Satakunnan Yrittäjien välisen elinvoimalupauksen. Elinvoimalupauksen yhteiset painopisteet ovat toimiva vuoropuhelu, sujuvat valmisteluprosessit, maakunnan yhteiset edunvalvontakohteet sekä yrittäjyysmaakunta.

Maakuntavaltuustoon uusi varajäsen

Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi, että maakuntavaltuustoon Laura Pullisen varajäseneksi Julia Liljegrenin tilalle on valittu Hanna Sinisalmi.

 

Lisätiedot:
Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/3TTcitC