Satakuntaliitto korostaa ensisijaisena tavoitteenaan Satakunnan oman vaalipiirin säilyttämistä kaikissa vaalilainsäädännön muutoksissa. Itsenäistä vaalipiiriä pidetään maakunnassa keskeisenä osana alueellista identiteettiä. Liitto suhtautuu kriittisesti esitetyn vaalialuemallin luomaan kahteen erilaiseen tapaan laskea vaalien tulos ja se voisi heikentää sekä vaalien ymmärrettävyyttä että äänestäjien yhdenvertaisuutta. Samalla nähdään, ettei mallin vaikutuksia esimerkiksi äänestysaktiivisuuteen ole arvioitu riittävästi.

Satakuntaliitto pitää nykyistä vaalijärjestelmää kokonaisuutena toimivimpana vaihtoehtona, kun huomioidaan poliittisen suhteellisuuden lisäksi alueellinen edustavuus ja demokratian toimivuus. Mikäli vaalialuemalli kuitenkin etenee, Satakunta pitää ensisijaisena vaihtoehtona vaalialueen muodostamista Varsinais-Suomen kanssa historiallisten yhteyksien sekä hallinnollisen johdonmukaisuuden vuoksi.

Vaalialuemallia koskevassa valmistelussa esitetään perustuslain ja vaalilain muuttamista siten, että pienet vaalipiirit voisivat muodostaa vaalialueen yhdessä toisen vaalipiirin kanssa. Muutoksella pyritään turvaamaan edustuksellisuus tilanteissa, joissa vaalipiiristä valittaisiin vähän kansanedustajia. Valmistelu etenee oikeusministeriössä parlamentaarisessa ohjauksessa, ja mallin on tarkoitus tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2031 eduskuntavaaleissa. Satakuntaliitto on osallistunut valmisteluun antamalla lausunnon, esittämällä kannanoton ja osallistumalla kuulemiseen.

Merialuesuunnitelman päivitys etenee

Maakuntahallitukselle esiteltiin kokouksessa myös Suomen merialuesuunnitelman päivityksen laadinnan tilannekatsaus sekä alustava luonnos ja siihen liittyvä kommentointimahdollisuus.

Suomen merialuesuunnitelman päivitys on käynnissä rannikon maakuntien liittojen yhteistyönä, ja se koskee koko Suomen merialuetta aluevesiltä talousvyöhykkeelle. Päivitystyö käynnistettiin keväällä 2024 toimintaympäristön muutosten vuoksi, ja tavoitteena on, että maakuntavaltuustot hyväksyvät päivitetyn suunnitelman vuonna 2027. Alustavaa luonnosta käsitellään maakuntahallituksissa touko–kesäkuussa 2026, ja sidosryhmiltä pyydetään palautetta kesän 2026 aikana.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Lisätiedot:

Kulttuurin kokeminen ei aina vaadi isoa ponnistusta tai rahallista panostusta. Se voi olla vaikka oman harrastuksen harjoittamista, museossa, kirjastossa tai elokuvateatterissa käymistä. Se voi liittyä urheiluun tai olla kävelyä paikassa tai maisemassa, jossa kokee kulttuurillista ”värinää”. Se voi olla myös taideteoksen ihailua, rakennuksen yksityiskohta, jonka kokee ikuistamisen arvoiseksi, runon kirjoittamista, konsertti- tai keikkakäyntiä, askartelua, ruoanlaittoa, designia tai yhdessäoloa.

Se mikä saa aikaan ajatuksia, tunteita, hyvää mieltä, voimaantumista, voi hyvinkin olla kulttuurin vaikutusta. Me kaikki saamme tehdä ja kokea kulttuuria ja nauttia siitä. Koe siis kulttuuria ja jaa se Instagramissa tai Facebookissa!

Postauksessa tulisi käyttää seuraavia aihetunnisteita:

#KulttuuriaSatakunnasta
#Satakunta
@satakuntaliitto
#kunta, jossa kulttuuria koetaan

HUOM! Jos haluat osallistua arvontaan, jaa kulttuurikokemus pysyvänä julkaisuna aihetunnisteiden kera ja huomioi myös, että profiilin tulee olla julkinen.

Arvomme kaikkien postauksen tehneiden kesken 2 x 80 euron omavalintaisen lipun kulttuuriin( lippu.fi) sekä muita palkintoja. Kannattaa osallistua!Arvonta tapahtuu kesäkuussa ja voittajiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti.

Kampanja on osa Satakuntaliiton Ilon ja valon Satakunta 2.0 – hanketta, jonka tavoitteena on muun muassa tuoda esiin kulttuuritarjonnan monipuolisuutta, vahvistaa näkyvyyttä ja merkitystä asukkaiden arjessa sekä samalla tukea hankkeen kehittämistavoitteita.

Maakunnan yhteistyöryhmä kuuli katsauksen EU-ohjelmakaudella 2021–2027 rahoitetuista hankkeista kokouksessaan Kokemäellä. Satakuntaliitto on rahoittanut EU-osarahoitteisia hankkeita reilun viiden vuoden aikana yhteensä 25,3 miljoonan euron edestä. Kahden viimeisen toimintavuoden aikana on rahoituskehystä jäljellä hyviin hankkeisiin vielä noin kuusi miljoonaa euroa. Hankkeiden toteutus voi kestää pisimmillään vuoden 2030 kesän loppuun asti, joten vaikutukset ovat näkyvissä vielä pitkään.

Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui tänään Kokemäellä. Kokouksessa keskityttiin kahteen asiaan. Yhteistyöryhmän jäsenet kuulivat kattavan esityksen Satakuntaliiton rahoittamista hankkeista ja myös rahoituksen määristä rahastoittain. Satakuntaliitto rahoittaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan alueohjelmasta aluekehitysrahaston (EAKR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitusta hankkeisiin. EAKR-rahoitusta on myönnetty tähän mennessä yhteensä 69:een hankkeeseen 13,8 miljoonaa euroa. JTF-rahoitusta on myönnetty 50:een hankkeeseen yhteensä 11,5 miljoonaa euroa.

Rahoitusta voidaan myöntää tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantamiseen, digitalisaation etujen hyödyntämiseen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi, energiatehokkuustoimenpiteiden edistämiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistämiseen sekä kiertotalouteen siirtymisen edistämiseen liittyviin toimiin (EAKR). JTF-rahaston rahoitusta voidaan myöntää turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukaisen siirtymän mukaisiin hankkeisiin.

Ohjelmakauden rahoitus pääsi käyntiin vuoden viiveellä vuonna 2022, joten rahoitusta on myönnetty rivakkaan tahtiin ja loputkin varat on tarkoitus myöntää ensi vuoden aikana. Vuoden 2028 alusta alkaa uusi ohjelmakausi, mutta sen aloitus viivästynee, jolloin on hyvä, että kuluvan ohjelmakauden kehittämistoimia voidaan jatkaa aina vuodelle 2030 asti.

Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän toimintaan ollaan kyselyn mukaan tyytyväisiä

Satakuntaliitto järjesti kyselyn maakunnan yhteistyöryhmän jäsenille, koskien yhteistyöryhmän toimintatapoihin Satakunnassa. Toimintatapoihin ja käsiteltäviin asioihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Maakunnan yhteistyöryhmät perustettiin Suomeen aikoinaan Euroopan unionin toivomuksesta alueellisiksi kumppanuuselimiksi, jossa on edustajat kuntien luottamushenkilöistä, valtionhallinnon alueviranomaisista sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen ja muiden aluekehityksen kannalta keskeisten järjestöjen edustajista.

Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta:

Esityslistahaku (tweb.fi)

Lisätietoja:

MYR:n puheenjohtaja Petri Salminen p. 050 5985 008
aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma p. 044 7114 330
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050 5696 818

 

Maakuntahallitukselle esiteltiin Satakuntaliiton hankerahoituskatsaus. Satakuntaliitto on osoittanut ohjelmakaudella 2021–2027 merkittävää EU- ja kansallista rahoitusta Satakunnan kehittämiseen. Satakuntaliitto on myöntänyt vuodesta 2021 alkaen Satakuntaan 25,3 miljoonaa euroa rahaa alueelliseen kehittämiseen EU-rahoituksena. Se on tarkoittanut 119 kappaletta erilaisia kehittämis- ja tutkimushankkeita. Rahaa tullaan myöntämään vielä vuosien 2026 ja 2027 aikana n. 5,5 miljoonaa euroa.

Kuluvan ohjelmakauden aikana Satakuntaliitto on myöntänyt rahoitusta yhteensä 69 Euroopan aluekehitysrahaston hankkeelle ja 49 Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hankkeelle. Näiden hankkeiden yhteenlaskettu EU:n ja valtion rahoitus nousee yli 25 miljoonaan euroon. Lisäksi rahoitusta on kohdennettu kaupunkikehittämiseen sekä kansallisista Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahoista rahoitettaviin alueellisiin kokeiluihin ja kehittämistoimiin.

Myönnetty rahoitus näkyy Satakunnassa konkreettisina tekoina ja investointeina. Satakuntaliiton rahoituksella Satakunnan ammattikorkeakoulussa kehitetään vihreän siirtymän ratkaisuja Kirkkokallion alueella sekä rakennustuoteteollisuutta ja GEO‑oppimisympäristöä Pohjois-Satakunnassa. Lisäksi Karvian Neva Lylyn alueelle on toteutettu uusia palvelurakenteita, kuten sauna, esteetön ulkokäymälä, kota ja laajennettu pysäköintialue. SUMEA-hankkeessa edistetään teknologiametallien kierrätettävyyttä, mikä tukee kestävää materiaalitaloutta ja alueen teollista uudistumista.

”Satakuntaliiton tehtävänä on varmistaa, että rahoitus kohdistuu vaikuttaviin hankkeisiin ja näkyy konkreettisina tuloksina alueella. Näiden hankkeiden kautta Satakunta kehittyy ja vahvistaa asemaansa”, toteaa Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma.

Satakuntaliiton hyväksymien hankkeiden etenemistä seurataan ja raportoidaan säännöllisesti maakuntahallitukselle.

Satakuntaliitto toimii EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakaudella 2021–2027 välittävänä toimielimenä ja ohjaa Satakunnassa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) sekä Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitusta hankkeisiin, jotka tukevat sekä Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmaa että Satakunnan maakuntaohjelman tavoitteita.

EU‑rahoituksen pelisäännöt muuttuvat – Tulevasta aluekehitysrahoituksen määrästä ei varmuutta

EU:n uusi rahoituskehys 2028–2034 muuttaa rahoituksen rakenteita ja kohdentumisen logiikkaa. Maakunnalle keskeistä on varmistaa, että EU‑rahoitus huomioi jatkossakin Satakunnan kehittämistarpeet ja aiemmin rakennetut vahvuudet.

EU:n tuleva rahoituskehys vuosille 2028–2034 merkitsee merkittävää muutosta EU-rahoituksen rakenteeseen. Nykyiset erilliset rahastot esitetään koottavaksi yhteen kumppanuusrahastoon, jonka toimeenpanoa ohjaisi yksi kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma. Rahoituksen myöntäminen perustuisi jatkossa entistä vahvemmin kansallisesti sovittuihin painotuksiin sekä tavoitteiden ja välitavoitteiden toteutumiseen.

Suomen alustava rahoitusosuus on noin 9,6 miljardia euroa. Kokonaisuuteen sisältyy merkittävä vielä kohdentamaton osuus, jonka jakoperusteet ja painotukset ratkaistaan kansallisessa valmistelussa yhteistyössä Euroopan komission kanssa. On tiedossa, että rahoituksen kohdentumisen logiikka muuttuu nykyisestä ohjelmaperusteisesta mallista strategisemmaksi ja keskitetymmäksi.

Aluekehittämisen, osaamisen sekä korkeakoulutukseen ja tutkimus‑ ja kehittämistoimintaan kytkeytyneen EU‑rahoituksen jatkuvuudesta ei ole vielä varmuutta. Nykyisellä ja aiemmilla ohjelmakausilla EU‑rahoituksella on ollut merkittävä rooli Satakunnan korkeakouluyhteistyön, elinkeinoelämän uudistumisen ja alueellisen elinvoiman tukemisessa.

Maakunnan kannalta keskeistä on seurata valmistelua tiiviisti ja vaikuttaa siihen, että Satakunnan kehittämistarpeet, osaamisperusta ja aiemmin rakennetut kokonaisuudet huomioidaan rahoituksen kohdentamisessa myös tulevalla EU‑kaudella.

Maakuntahallitus kuuli alustuksen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelusta.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Selvitys on toteutettu yhteistyössä Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen liiton ja Pohjanmaan liiton kanssa. Työssä on tarkasteltu uuden länsirannikon suuntaisen ratayhteyden toteutusmahdollisuuksia sekä sen vaikutuksia liikennejärjestelmään, elinkeinoelämään ja aluekehitykseen. Tarveselvitystä hyödynnetään maakuntakaavojen ja muiden alueiden käytön suunnitelmien taustaselvityksinä. 

Aaltorata erottuu suurten ratahankkeiden joukosta ennen kaikkea poikkeuksellisen kustannustehokkaana kokonaisuutena, arvioltaan noin 6–7 miljoonaa euroa kilometriä kohden. 

– Aaltorata on strateginen kokonaisuus, joka yhdistää länsirannikon kaupungit ja työmarkkina-alueet uudella tavalla. Tarveselvitys osoittaa, että hankkeen jatkotarkastelulle on realistinen pohja. Yhtenäinen ratayhteys vahvistaisi koko alueen pitkän aikavälistä kehityspotentiaalia, sanoo Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt. 

Selvityksessä tarkasteltu ratakäytävä kulkee Uudestakaupungista Rauman ja Porin kautta Kristiinankaupunkiin, Vaasaan ja edelleen Pietarsaaren seudulle, missä se liittyisi nykyiseen päärataan. Länsirannikolla ei ole tällä hetkellä vastaavaa pohjoisesta etelään ulottuvaa ratayhteyttä, vaan henkilö- ja tavaraliikenne ovat pääosin valtatie 8:n varassa. 

Aaltorata muodostaisi uuden raideliikenteen käytävän rannikon kaupunkien, satamien ja lentoasemien välille sekä suoran yhteyden valtakunnalliseen rataverkkoon, kytkien Suomen entistä tiiviimmin osaksi eurooppalaista liikenne‑ ja kuljetusverkkoa.  

Tarveselvityksen tavoitteena on ollut muodostaa kokonaiskuva radan tarpeesta, mahdollisista linjausvaihtoehdoista ja vaikutuksista alueen kehitykseen. 

– Suomen kasvun ja kilpailukyvyn kannalta kyse olisi merkittävästä liikennehankkeesta läpi vientimaakuntien. Toteutuessaan raide toimii Länsiradan jatkeena ja kytkee läntisen rannikon Tukholman liikennekäytävään, toteaa Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Jyri Arponen. 

Linjaukset ja vaikutukset 

Ratakäytävää on hahmoteltu maakuntakaavoituksen tasoisella tarkkuudella noin 800 metriä leveinä maastokäytävinä. Eri rataosuuksille on tunnistettu useita vaihtoehtoisia linjauksia, ja suunnittelussa on huomioitu keskeiset ympäristö- ja maankäyttötekijät, kuten Natura-alueet, pohjavesialueet sekä maisema- ja kulttuuriympäristöt. 

Selvityksessä tarkastellun liikennöintimallin mukaan Aaltorata mahdollistaisi nopeammat junayhteydet länsirannikon kaupunkien välillä ja loisi uusia suoria yhteyksiä rannikon kaupunkikeskusten välille.  

– Tarveselvitys osoittaa, että Aaltoradalla on potentiaalia nostaa koko Länsi-Suomen saavutettavuus täysin uudelle tasolle kustannustehokkaalla tavalla. Sillä olisi merkittävää vaikutusta rannikon elinvoimaan, sillä ratayhteys laajentaisi työssäkäyntialueita, parantaisi siten työvoiman saatavuutta ja tukisi erityisesti teollisuuden ja logistiikan investointeja. Lisäksi Aaltorata parantaisi länsirannikon satamien saavutettavuutta ja lisäisi raideliikenteeseen perustuvien kuljetusten mahdollisuuksia, toteaa Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.  

Noin 360 kilometriä pitkän Aaltoradan rakentamiskustannusten on arvioitu olevan tarveselvityksen mukaan noin 2,05–2,55 miljardia euroa.  

Aaltorata-rautatieyhteyden tarveselvitykseen pääset tutustumaan täältä.

Aaltorata -rautatieyhteyden tarveselvityksen tiivistelmän pääset näkemään täältä.

Lisätietoja: 

Esa Perttula, liikennesuunnittelija, Satakuntaliitto, 044 711 4370, esa.perttula@satakunta.fi
Tero Voldi, liikenneasiantuntija, Pohjanmaan liitto, 044 320 6568, tero.voldi@obotnia.fi
Salla Murmann, erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto, 040 620 3644, salla.murmann@varsinais-suomi.fi 

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 16.3.2026 valita Bella Ahton Satakuntaliiton uudeksi hallintojohtajaksi.

Satakuntaliitto avasi hallintojohtajan haun 15.1.-6.2.2026 väliselle ajalle. Satakuntaliiton hallintojohtajaksi haki yhteensä 28 henkilöä. Maakuntahallituksen rekrytointia koordinoiva toimikunta valitsi haastateltavaksi viisi hakijaa.

Maakuntahallituksen rekrytointia koordinoiva toimikunta kokoontui haastatteluiden jälkeen 26.2.2026. Toimikunta päätti haastattelujen jälkeen esittää maakuntahallitukselle, että se valitsee hakijoiden koulutuksen, osaamisen ja työkokemuksen sekä haastattelussa osoitetun soveltuvuuden perusteella hallintojohtajan virkaan hallintotieteiden maisteri Bella Ahton. Toimikunta oli yksimielinen esityksestä.

”Otan tehtävän vastaan motivoituneena ja innolla. Odotan, että pääsen hyödyntämään yli 20 vuoden julkishallinnon kokemustani maakuntahallinnon tehtävissä sekä vahvistamaan yhteistyötä kuntien ja muiden toimijoiden kesken,” toteaa Bella Ahto valintansa jälkeen.

Ahto siirtyy Satakuntaliittoon Olli Luoman seuraajaksi Eurajoelta hallintojohtajan tehtävistä, kun Luoma siirtyy Harjavallan kaupunginjohtajan tehtävään.

Satakuntaliitto kokoaa maakunnan yhteiset hallitusohjelmatavoitteet tulevalle hallituskaudelle

Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan Satakunnan yhteiset hallitusohjelmatavoitteet valtioneuvoston toimikaudelle 2027–2031. Tavoitteiden tarkoituksena on vahvistaa Satakunnan edunvalvontaa ja varmistaa, että maakunnalle keskeiset kehittämistarpeet ja vahvuudet huomioidaan seuraavan Suomen hallituksen ohjelmassa.

Satakunnan hallitusohjelmatavoitteissa keskitytään nostamaan esille maakunnalle tärkeitä teemoja suhteessa hallitusohjelmaan. Tavoitteissa korostetaan esimerkiksi panostuksia energia- ja sähköinfrastruktuuriin sekä liikenteeseen ja turvallisuuteen, kuten kantaverkon kapasiteetin lisääminen, satamainfran kehittäminen ja pelastajakoulutuksen käynnistäminen. Kasvua tuetaan koulutuksen, työvoiman saatavuuden ja teollisuuden uudistumisen kautta, muun muassa yliopistokeskusten asemaa vahvistamalla ja teollisuusohjelmia kehittämällä. Hyvinvointia korostetaan varmistamalla opetussairaalan ja itsenäisen hyvinvointialueen säilyminen Satakunnassa.

Vuoden 2026 aikana Satakuntaliitto tekee aktiivista vaikuttamistyötä maakunnan viestin vahvistamiseksi ja vie tavoitteita eteenpäin valtakunnallisessa valmistelussa. Tavoitteena on, että Satakunnalle tärkeät asiat huomioidaan tulevaa hallitusohjelmaa laadittaessa ja maakunnan edut turvataan pitkäjänteisesti.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Kestävän kaupunkikehittämisen EAKR-haku – Innokaupungit Pori (Porin kaupungin ekosysteemisopimus) SATLII-016

Satakuntaliitossa on haettavana rahoitusta (valtio+EAKR) 0,9 miljoonaa euroa Porin kaupungin ekosysteemisopimuksen mukaiseen kehittämiseen. Haku on avoinna 9.3.-24.4.2026. Valtion ja EAKR:n rahoitusosuus hankkeille on 60 prosenttia. Porin kaupunki tukee rahoituksen saaneita hankkeita 30 prosentin rahoitusosuudella. Hanketoteuttajan omaa rahoitusta edellytetään myös hankkeeseen. Hakemuksia voi jättää Uudistuva ja osaava Suomi 2021 – 2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toimintalinjan 1 (Innovatiivinen Suomi) erityistavoitteisiin sekä toimintalinjan 2 (Hiilineutraali Suomi) erityistavoitteisiin hakuilmoituksen mukaisesti.

Rahoitamme hankkeita, jotka toteuttavat:

    Tässä haussa painotamme erityisesti:

    • Teollisen toiminnan uusiutumista ja kasvua, sisältäen meriteollisuuden ja Meri-Porin alueen kehittämisen osana alueellista elinvoimaa
    • Digitalisaation ja tekoälyn soveltamista painopistealoilla toiminnan uudistamiseksi, jalostusarvon nostamiseksi ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnyttämiseksi
    • Osaamisen kehittämistä ja osaajapolkujen vahvistamista painopistealoilla yritysten TKI- ja investointitarpeisiin vastaamiseksi
    • Investointien valmistelun, esiselvitysten ja alueellisten kehitysalustojen vahvistamista painopistealoilla uusien TKI- ja tuotantoinvestointien edellytysten parantamiseksi
    • Vihreän siirtymän ja energiatehokkuuden innovaatioiden edistämistä uusien investointien ja teollisten sovellusten mahdollistamiseksi
    • Kaksikäyttöteknologioiden ja huoltovarmuutta tukevien ratkaisujen huomioimista painopistealoilla toimitusketjujen vahvistamiseksi ja strategisten investointien edellytysten parantamiseksi.

    ➡️ Tutustu tarkemmin rahoitushakuun: EURA 2021: Kestävän kaupunkikehittämisen EAKR-haku – Innokaupungit Pori (Porin kaupungin ekosysteemisopimus)

    Lisätietoja antaa:

    Kehittämispäällikkö Teemu Heino p. 044-701 8303, teemu.heino@pori.fi (Porin kaupunki)
    Rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050-569 6818,  jyrki.tomberg@satakunta.fi (Satakuntaliitto, EURA2021 -käyttöön liittyvät kysymykset)

    Tilaisuudessa esitellään Satakunnan uusi maakuntaohjelma 2026-2029 – Satakunta suunnitelmaa sekä älykkään erikoistumisen strategian päivitykset. Lisäksi tilaisuudessa on EU-rahoitusinfo, jossa Satakuntaliiton ja Porin kaupungin edustajat kertovat ajankohtaisista rahoitushauista.

    Aika: ma 16.3.2026 klo 14.00–15.30
    Paikka: Teams-etäyhteys
    Ilmoittautuminen: https://q.surveypal.com/Ilmoittautuminen-Satakuntaliiton-maakuntaohjelma–ja-EU-rahoitusinfo

    OHJELMA

    14.00 Avaus, Timo Vesiluoma

    14.05 Satakunnan maakuntaohjelma 2026-2029 – Satakunta suunnitelmaa, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen

    • Toimintaympäristön tilannekuva maakuntaohjelman lähtökohtana
    • Maakuntaohjelman kehittämismissiot
      • Paras sijainti
      • Kasvava maakunta
      • Onnellisten paikka
    • Satakunnan älykkään erikoistumisen strategia
    • Maakuntaohjelman toimeenpano ja seuranta

    14.45 Satakuntaliiton EU-rahoitusinfo, Jyrki Tomberg, Jenny Katila

    • Katsaus Satakuntaliiton EU-rahoitukseen
    • EAKR-rahoituksen haku (27.3.2026 asti)
    • JTF-rahoituksen haku (avataan keväällä 2026)

    15.10 Kestävän kaupunkikehittämisen EAKR-haku – Innokaupungit Pori (Porin kaupungin ekosysteemisopimus) Teemu Heino, Porin kaupunki

    15.20 Kohti uutta ohjelmakautta 2028-2034, Timo Vesiluoma

    15.30 Tilaisuuden päätös

    TERVETULOA!

    Satakunnan maakuntakaava 2050 laaditaan kaikki maankäyttömuodot kattavana kokonaismaakuntakaavana. Maakuntakaavan valmistelussa on pyritty muodostamaan kestävä alueidenkäytöllinen pohja maakunnan pitkäjänteiselle kehittämiselle samoin kuin kuntien ja muiden viranomaisten alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Maakuntakaavaa on laadittu yhteistyössä kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, jotta on voitu varmistua kaavan tavoitevuoteen nähden riittävistä alueidenkäytöllisistä ratkaisuista.

    Maakuntakaavassa yhteensovitetaan monia tavoitteita

    Satakunnan maakuntakaavan 2050 ratkaisussa on näkyvissä käynnissä oleva energiamurros ja uusiutuvan teollisuuden tarpeet. Maakuntakaavan ehdotusvaiheessa on pyritty kehittämään Satakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kiinnitetty huomiota myös toimintaympäristön valmiuksiin ja laatuun. Maakuntakaavassa esitetään kokonaan uusia potentiaalisia teollisuus- ja varastotoimintojen alueita ja olemassa olevien alueiden laajentamista. Lisäksi maakuntakaavan ehdotuksessa osoitetaan tuulivoimaloiden alueita maa- ja merialueille ja esitetään myös uusia sähköverkon ja kaasuverkon yhteystarpeita.

    Satakunnan saavutettavuutta kehitetään turvaamalla satama-alueiden toimintaedellytyksiä ja osoittamalla valtateille uusia parannettavia osuuksia. Ehdotusvaiheen ratkaisussa on otettu huomioon myös valmistelussa olevan Aaltorata-rautatieyhteyden tarveselvityksen linjaukset. Maakuntakaavan laadinnan aikana on erityistä huomiota kiinnitetty huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmiin.

    Satakunnan maakuntakaavan 2050 ratkaisussa on kiinnitetty huomiota luontokadon ehkäisemiseen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseen. Ehdotusvaiheen ratkaisussa pyritään säilyttämään, turvaamaan ja kehittämään Satakunnan luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön erityispiirteitä ja varmistamaan elinympäristöjen viihtyisyys ja vetovoimaisuus.

    Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadinta perustuu alueidenkäyttölain mukaisesti kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun. Vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu maakuntakaavan alustavan ehdotuksen merkittävimpiä vaikutuksia ja vaikutusten arvioinnin tuloksia on otettu huomioon maakuntakaavan ehdotusvaiheen 1 aineistoa laadittaessa.

    Tuulivoimatuotannon selvitysalueina osoitettujen alueiden osalta tarkastelua jatketaan maakuntakaavan seuraavassa vaiheessa. Jatkosuunnittelussa kiinnitetään huomiota Selkämeren rannikolla sekä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan raja-alueilla syntyviin yhteisvaikutuksiin.

    Jatkosuunnittelun vaiheet

    Satakunnan maakuntakaavan 2050 nähtäville asetettava ehdotusvaiheen 2 aineisto laaditaan lausuntoihin annettujen vastineiden, valmistuneiden selvitysten ja työneuvottelujen sekä yhteis- ja kokonaisvaikutusten arvioinnin pohjalta. Tavoitteena on, että Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 2 aineisto olisi valmiina vuoden 2026 syksyllä.

    Linkki kaavan aineistoihin: Vireillä olevat maakuntakaavat | Satakunta.fi

    Länsi-Suomen maakuntien liitot esittävät seuraavaan hallitusohjelmaan konkreettisia toimia, joilla vahvistetaan koko Suomen kasvua, kilpailukykyä ja turvallisuutta. Yhteiset hallitusohjelmaesitykset on koottu viiden teeman alle, jotka koskevat innovaatioita ja teollisuuden uudistumista, kokonaisturvallisuutta ja kaksikäyttöteknologioita, globaalia saavutettavuutta ja kestäviä liikenneratkaisuja, osaamistaloutta sekä kumppanuuksia talouskasvun vauhdittajana.

    Liitot esittävät valtion ja maakuntien yhteisen Länsi-Suomen teollisuuden kasvu- ja uudistumisohjelman laatimista sekä kansallisen osaamisklusteriohjelman perustamista elinkeinoelämän kasvun vauhdittamiseksi. Lisäksi hallitusohjelmaan haetaan lisärahoitusta puolustus- ja kaksikäyttöteknologioiden tutkimus- ja kehitystoimintaan, merkittäviä panostuksia raideliikenteeseen, satamayhteyksien ja pääväylien kehittämiseen sekä korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä.

    Taustalla on Länsi-Suomen vahva rooli kansantaloudessa. Maakunnat muodostavat merkittävän osan Suomen valmistavasta teollisuudesta ja puolustusteollisuudesta. Alueella tuotetaan lähes puolet maan sähköstä ja huomattava osa elintarvikkeista. Lisäksi puhtaan siirtymän investoinnit ovat voimakkaassa kasvussa.

    – Länsi-Suomella on sekä puhdasta energiaa että teollista osaamista, nyt tarvitaan kannustimet ja riittävä sähkönsiirtokapasiteetti, jotta investoinnit myös toteutuvat tänne, Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen toteaa.

    Länsi-Suomen allianssiin kuuluvat Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta. Maakunnat ovat valmistelleet yhteiset hallitusohjelmaesitykset vuosille 2027–2031 ja käynnistäneet määrätietoisen edunvalvontatyön niiden toteuttamiseksi. Yhteisten tavoitteiden lisäksi kukin maakunta valmistelee omat tarkentavat hallitusohjelmatavoitteensa.

    Tutustu tavoitteisiin täältä!