Tavoitteena vetovoimainen Satakunta
Satakunnan maakuntakaava 2050 laaditaan kaikki maankäyttömuodot kattavana kokonaismaakuntakaavana, jolloin käsitellään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet koko maakunnan alueella. Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadinta perustuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin, jotta kaavan toteutumisen vaikutukset on voitu tarpeellisissa määrin tunnistaa, ennakoida ja ottaa huomioon kaavaa laadittaessa.
Maakuntakaavan keskeisenä lähtökohtana maankäytöllisissä ratkaisuissa ovat olleet voimassa olevat Satakunnan maakuntakaava, Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 ja Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 sekä niiden laadinnan pohjana olleet valmisteluvaiheen teemaraportit ja selvitykset. Satakunnan maakuntakaavan 2050 suunnittelua varten on laadittu uusia maakunnallisia selvityksiä, kuten Vihreän siirtymän hankkeet Satakunnan maakuntakaavassa 2050 -selvitys ja Satakunnan viherrakenneselvitys. Selvitysten ajantasaistamiseksi laadittiin Satakunnan aluerakenne -asuminen ja työssäkäynti -raportti, Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen suojelualueiden nykytilan arviointi, Satakunnan tuulivoimaselvitys ja Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön päivitys- ja täydennysinventointi.
Satakuntaliiton maakuntahallituksen vuoden 2023 keväällä hyväksymät Satakunnan maakuntakaavan 2050 tavoitteet muodostavat alueiden käytön suunnittelulle yleispiirteiset suuntaviivat antavan tavoitekokonaisuuden, jonka keskiössä ovat ympäristö, ihminen ja tulevaisuus. Satakunnan maakuntakaavan 2050 tavoitteena on ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävä ja vetovoimainen Satakunta.
Maakuntakaavaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä
Satakunnan maakuntakaavan 2050 lähtökohtia, tavoitteita ja kehittämistarpeita on käsitelty teemoittain keväästä 2023 alkaen viranomaisten ja sidosryhmien kesken käydyissä työneuvotteluissa. Satakuntaliiton maakuntastrategia- ja maakuntakaavatoimikunta ja kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien edustajista koostuva Satakunnan maakuntakaavan 2050 yhteistyöryhmä on käsitellyt maakuntakaavan teemoja maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaisina kokonaisuuksina syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana tiiviissä tahdissa. Kuntien edustajien kanssa pidetyissä työneuvotteluissa on käsitelty kuntien tavoitteita ja käyty läpi mahdollisia maakuntakaavan ratkaisuehdotuksia. Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen yhteistyö jatkuu ehdotuksen valmistelulla.
Valmisteluvaiheen aineistosta voi antaa mielipiteen
Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä Satakunnan maakuntakaavasta 2050 ja siihen liittyvästä valmisteluaineistosta nähtävilläoloaikana 4.11.-5.12.2024. Aineisto on nähtävillä Satakuntaliitossa arkipäivisin klo 9.00–15.00 sekä Satakuntaliiton jäsenkuntien virastoissa niiden aukioloaikoina.
Satakuntaliiton alueiden käytön suunnittelijat ovat tavattavissa nähtäville asetettua Satakunnan maakuntakaavaa 2050 käsittelevissä avoimissa seudullisissa esittely- ja keskustelutilaisuuksissa. Lisätietoja tilaisuuksista ja valmisteluvaiheen aineistosta Satakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa: satakunta.fi/alueidenkaytto/vireilla/valmistelu/
Satakuntaliitto avasi 13.6.2024 kaksi erillistä JTF-hakua jatkuvana hakuna 31.12.2024 asti. JTF-rahoitusta oli haettavana
- 1,3 miljoonaa euroa yleishyödyllisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin (SATLII-009) ja
- 0,8 miljoonaa euroa kuntien perusrakenteen investointihankkeisiin (SATLII-008).
Rahoitusta oli haettavissa Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan toimintalinjan 7 (Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi) erityistavoitteesta 7.1. (Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä). Hakuilmoituksen mukaisesti haku keskeytetään siinä vaiheessa, kun haettavana oleva rahoitus on käytetty.
Satakuntaliiton JTF-rahoitushaku yleishyödyllisille kehittämis- ja investointihankkeille (SATLII-009) on suljettu 4.11.2024
Satakuntaliitto sulkee JTF-rahoituksen haun yleishyödyllisille kehittämis- ja investointihankkeille ensimmäisellä, 30.9.2024 päättyneellä valintajaksolla saapuneiden hakemusten runsaan määrän vuoksi. Haettavana ollut JTF-rahoitus oli yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Hakuun varatut valtuudet tulevat sidotuksi ensimmäisen valintajakson hakemuksiin.
Satakuntaliiton JTF-rahoitushaku kuntien perusrakenteen investointihankkeille jatkuu 31.12.2024 saakka, rahoitusta haettavana vielä noin 330 000 euroa
Tutustu rahoitushakuun tarkemmin hakuilmoituksesta: SATLII-008: EURA 2021: Satakuntaliiton JTF-rahoitushaku kuntien perusrakenteen investointihankkeille
Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee olla Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan ja Satakunnan oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman mukaisia. Lisäksi hankkeilla edistetään Satakunnan maakuntaohjelman 2022-2025 ja Satakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisia tavoitteita. Hankkeiden valmisteluvaiheessa suosittelemme olemaan yhteydessä Satakuntaliiton yhteyshenkilöihin (yhteystiedot alla).
Seuraava JTF-rahoitushaku järjestetään vuonna 2025.
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä päätti tänään EU:n aluerahoituksen kohdentamisesta ELY-keskukselle ja Satakuntaliitolle. ELY-keskukselle kohdennetaan Euroopan unionin eri rahastojen rahoitusta, ja siihen kiinnittyvää valtion rahoitusta, vuosina 2025 ja 2026 yhteensä 13,4 miljoonaa euroa. Satakuntaliitto saa puolestaan rahoitusta yhteensä 6,9 miljoonaa euroa.
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän kokoontui tänään Säkylässä. Kokouksessa päätettiin seuraavien kahden vuoden rahoituskehyksistä alueviranomaisille. Kaikkiaan myöntövaltuutta edelleen hyviin hankkeisiin kohdennettavaksi on Satakuntaan tulossa yhteensä 20,3 miljoonaa euroa. Rahoitus kattaa Euroopan aluekehitysrahaston, -sosiaalirahaston sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston rahoitusta. Maakuntaan kohdistuu lisäksi Euroopan unionin aluerahoitusta maaseudun kehittämisohjelman kautta. Sitä rahoitusta ei ole tässä mukana. ELY-keskuksen rahoituspotti 13,4 miljoonaa euroa kattaa kaikki rahastot. Satakuntaliitolle kohdentuva 6,9 miljoonan euron rahoitusosuus on aluekehitysrahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoja.
Rahoitus kohdennetaan erillisten hakujen kautta hyviin hankkeisiin. Tukea kohdennetaan tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantamiseen, digitalisaation etujen hyödyntämiseen, Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn tukemiseen, energiatehokkuustoimenpiteiden edistämiseen, ilmastonmuutoksen riskien ehkäisemiseen, kiertotalouden edistämiseen, työelämän erilaisten polkujen kehittämiseen, yhdenvertaisen osallisuuden kehittämiseen, nuorten turva-verkkojen kehittämiseen sekä turpeesta luopumisen oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseen.
Satakunnan maakuntaohjelman valmistelutyön käynnistäminen
Uusi maakuntaohjelma tulee laadittavaksi vuosille 2026–2029. Maakuntaohjelman tavoitteena on antaa kattava kuva maakunnan strategisesta aluekehittämisestä ja lähiajan kehittämistavoitteista. Ohjelma luo puitteet kehittämiselle ja kumppanuuksien syntymiselle eri tasoilla. Se nostaa esiin maakunnan kannalta keskeiset painopisteet ja kehittämisen kohteet. Tavoitteena on Satakunnan kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden edistäminen. Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli kokouksessaan maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja sen laatimisprosessia. Yhteistyöryhmä toimii SOVA-lain (suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi) mukaisena arviointiryhmänä ja asiaa käsitellään tulevissa kokouksissa laajasti enemmänkin.
Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta:
Lisätietoja:
MYR:n puheenjohtaja Petri Salminen p. 050-5985 008
Satakunnan maakunnallinen kulttuurifoorumi järjestetään perjantaina 15.11.2024 klo 9–12 Kulttuuritehdas Kehräämössä (Pumpulikatu/Pohjoisranta 11, Pori).
Ilmoittaudu kulttuurifoorumiin 10.11.2024 mennessä: https://q.surveypal.com/Ilmoittautuminen-Satakunnan-kulttuurifoorumiin-15.11.2024
Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös Teams-yhteydellä, linkki ilmoittautuneille lähetetään lähempänä ajankohtaa.
Tervetuloa!
OHJELMA
9.00 Aamukahvit Kehräämöllä
9.30 Kulttuurifoorumin avaus, Satakuntaliitto
9.35 Rakastajat -teatterin esittely, Karoliina Ailasmaa / Henri Välikangas
9.45 Satakunnan julkisen taiteen ohjelman julkistaminen, Anni Saisto Porin taidemuseo
10.05 Taikerit, Ville Kirjanen / Tiina Puranen, Taiteen edistämiskeskus
10.25 Tekoäly luovien ja kulttuurialojen ekosysteemissä – LuovAIn!, Susanna Virkki, Turun yliopisto
10.45 Tauko
11.00 Taiteellisen asiantuntijuuden mahdollisuudet, Jenni Latva, Taideyliopiston Seinäjoen yksikkö
11.30 Satakuntalaisten yhteinen sormenjälki -teoksen tarina,
Ilon ja valon Satakunta -hankkeen kuulumiset, Satakuntaliitto
11.45 Satakunnan maakuntaohjelman 2026 – 2029 valmistelu: kulttuuri, taide ja luovat alat, Satakuntaliitto
11.50 Päätössanat ja Satakunnan 10. kulttuurifoorumin ajankohta vuonna 2025!
klo 12.00 Tilaisuus päättyy
Saapumisohje: Saapumisohje | Rakastajat-teatteri
Lisätiedot:
Krista Tupala, krista.tupala@satakunta.fi, puh. 044 711 4387
Katja Ylinen, katja.ylinen@satakunta.fi, puh. 050 470 0838
Maakunnallisen kulttuurifoorumin 2024 järjestää Ilon ja valon Satakunta – kuntien kulttuuritoiminnan alueellinen kehittämishanke 2023-2024 | Satakunta.fi
Maakuntahallitus päätti käynnistää Satakunnan maakuntaohjelman 2026–2029 valmistelun sisältäen ympäristöselostuksen ja älykkään erikoistumisen strategian 2021–2027 päivityksen. Lisäksi tarvittaessa toteutetaan pitkän aikavälin strategisten linjausten 2050 päivitys osana valmisteluprosessia.
Maakuntaohjelman tavoitteena on antaa kattava kuva maakunnan strategisesta aluekehittämisestä ja lähiajan kehittämistavoitteista. Ohjelma luo puitteet kehittämiselle ja kumppanuuksien syntymiselle eri tasoilla. Se nostaa esiin maakunnan kannalta keskeiset painopisteet ja kehittämisen kohteet. Tavoitteena on Satakunnan kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden edistäminen.
Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaava 2050 valmisteluaineiston
Vuoden 2021 lopussa maakuntahallituksen päätöksellä on aloitettu maakuntakaava 2050 valmistelu. Maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineiston.
Satakunnan maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineiston ja päätti asettaa valmisteluvaiheen aineiston julkisesti nähtäville sekä pyytää kaavan valmisteluvaiheen aineistosta lausunnot. Satakunnan maakuntakaavan 2050 laatiminen käynnistyi Satakuntaliiton maakuntahallituksen päätöksellä vuoden 2021 lopussa. Satakunnan maakuntakaava 2050 laaditaan kaikki maankäyttömuodot kattavana kokonaismaakuntakaavana, jolloin käsitellään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet koko maakunnan alueella.
Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadinnan keskeisenä lähtökohtana ovat voimassa olevat Satakunnan maakuntakaava, Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 ja Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, joiden kaavamerkintöjä ja määräyksiä tarkastellaan uudistuneiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uusimpien selvitysten, suunnitelmien ja inventointitietojen pohjalta. Tarkoituksena on, että voimaan tullessaan Satakunnan maakuntakaava 2050 kumoaa Satakunnan aiemmat kokonais- ja vaihemaakuntakaavat.
Vuoden 2025 talousarvio ja taloussuunnitelma 2025–2027
Maakuntahallitus hyväksyi Satakuntaliiton vuoden 2025 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2027. Talousarviotyötä on ohjannut keväällä Satakuntaliitolle luotu strategia.
Maakuntahallitus hyväksyi Satakuntaliiton talousarvion vuodelle 2025 ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2027. Talousarvio ja taloussuunnitelma on valmisteltu maakuntahallituksen ohjeistuksen mukaisesti huomioiden kuntien maksuosuuden pysyvän samalla vuoden 2024 tasolla. Tavoitteiden asettelua on ohjannut maakuntavaltuuston toukokuussa 2024 vahvistama Satakuntaliiton strategia 2025–2027.
Talousarvion mukaan vuodesta 2025 tulee 80 tuhatta euroa alijäämäinen. Alijäämä on perusteltavissa henkilöstökulujen kasvulla kunta-alan palkankorotusten myötä sekä yleisten kustannusten kohoamisen takia. Aiempien vuosien ylijäämäisyyden vuoksi alijäämä ei vaaranna liiton taloutta ja alijäämäisyys on tarkoitus tasapainottaa suunnitelmavuosien aikana pääosin toiminnan tehostamisen keinoin.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Päivän tarkoitus on juhlistaa Satakuntaa ja satakuntalaisuutta yhdessä maakuntana. Satakunta-päivänä on perinteisesti liputettu Satakunnan lipulla ympäri maakuntaa sekä nostettu esille Satakunnan maakuntatunnuksia ja maakunnalle ominaisia asioita.
Vuoden 2024 Satakunta-päivän teemana on satakuntalainen kulttuuri
Kulttuuri ja taide kuuluvat meille kaikille. Kulttuuri on voimavara, joka luo elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä, vahvistaa hyvinvointia sekä rikastuttaa elämäämme. Kulttuuriperintö on yhteistä pääomaa, joka yhdistää ja tarjoaa ratkaisuja kestävän tulevaisuuden rakentamiselle.
Satakuntaliitto kutsuu Satakunnan kunnat, hyvinvointialueen, koulutuksen järjestäjät ja muut yhteistyötahot mukaan Satakunta-päivän viettoon Otson päivänä 11.10.2024 liputtamalla Satakuntalipulla ja tuomalla esiin satakuntalaisuutta, satakuntalaista kulttuuria, taidetta ja kulttuuriperintöä päivän kunniaksi parhaaksi katsomallaan tavalla.
Satakunta-päivä osuu tänä syksynä Ilon ja valon Satakunta -hankkeen tapahtumaviikoille, jotka jatkuvat aina 31.10. asti. Ilon ja valon Satakunta -hankkeen tavoitteena on edistää Satakunnassa kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta ja toimintaedellytyksiä, kehittää kuntien kulttuuripalvelujen järjestämiseen liittyvää osaamista ja toimintamalleja sekä vahvistaa alueen toimijoiden yhteistyötä.
Ilon ja valon Satakunta -hanke on haastanut Satakunnan kunnat toteuttamaan oman osateoksen ”satakuntalaisten yhteinen sormenjälki” -teokseen.
Kuntia on pyydetty dokumentoimaan teoksen luomistyötä ja jakamaan siitä kuvia sosiaalisessa mediassa Otson päivänä 11.10.2024 tunnisteilla #satakuntapäivä #ilonjavalonsatakunta. Kyseessä on sormivärein toteutettavat 40 x 40 cm kokoiset teokset, jotka ripustetaan valmistuttuaan esille Satakuntaliiton toimistolle 16 teosta kattavana kollaasina. Teoksen toteuttavan ryhmän tai henkilön kunnat saavat itse päättää. Se voi olla esimerkiksi päiväkotiryhmä, harrastusporukka, kuntalaiset esimerkiksi kirjastossa tai vaikkapa kunnanjohtaja.
Vinkit Satakunta-päivän huomioimiseen:
Satakunnan vaakuna värityskuva
Satakunnan laulun sanat
Satakunnan maakuntatunnukset
Someen jaettaessa #otsonpäivä #satakuntapäivä
Lännen olemassaolo, ja tuki lännen kehittymiselle, ovat koko Suomelle välttämättömyys.
”Satakunnalla on mahdollisuus toimia vihreän siirtymän edelläkävijänä”, Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen toteaa ja jatkaa ”koko Länsi-Suomella on keskeinen rooli Suomelle strategisesti tärkeiden investointien kotiuttamisen alustana, mutta hyötyjen täysimääräiseen, tuottavaan ja tarkoituksenmukaiseen ulosmittaamiseen tarvitaan tiivistä kumppanuutta ja tukea valtionhallinnosta ja EU-tasolta. Myös Länsi-Suomi tarvitsee koheesiorahoitusta”.
Suomi tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan kykyä uudistua, vahvistua ja pysyä kilpailukykyisenä globaalissa, muuttuvassa ympäristössä. Viime vuodet ovat osoittaneet, että muutokset kansainvälisellä kentällä voivat olla ennakoimattomia ja äkillisiä, ja vaikutukset Suomeen voivat olla mullistavia.
Turvallisuuspolitiikka ja kansainväliset arvoketjut ovat muuttuneet lyhyessä ajassa, ehkä vuosikymmeniksi. Talouden kasvu Suomessa on ollut heikkoa ja olemme jääneet jälkeen keskeisistä kilpailijamaistamme niin tuottavuuden, koulutustason kehittymisen kuin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnankin saralla. Suomessa on välitön tarve kääntää heikko talouden ja tuottavuuskehityksen suunta ja kytkeä maamme yhä tiiviimmäksi osaksi läntistä Eurooppaa, myös logistisesti.
Vihreän teollisen siirtymän investointien kannalta eletään ratkaisevia aikoja. Suomi ei saa jäädä vain puhtaan sähkön tuottajaksi, vaan tarvitsemme ehdottomasti vähäpäästöistä energiaa hyödyntäviä korkean jalostusasteen investointeja. Suomen huoltovarmuuden vahvistaminen, kokonaisturvallisuuden kehittäminen ja teollisuuden kilpailuedellytysten vahvistaminen vaativat pitkäjänteistä kasvuohjelmaa, jolla voidaan vahvistaa lännen kykyä luoda kasvua koko maahan.
Länsi-Suomen maakunnat ovat omalta osaltaan valmiita kehittämään alueellista investointien edistämisen koordinaatiota ja tuottamaan mm. tarvittavaa tietoa investoinneista ja investointipotentiaalista sekä nopean kehittämisen alueista.
Länsi-Suomen maakunnat katsovat, että Valtioneuvoston toteuttama teollisuuspoliittinen strategiatyö on erinomainen lähtökohta, mutta sen toteuttaminen edellyttää alueellista ohjelmatyötä. Tarvitsemme alueilla tiivistä dialogia investointinyrkin kanssa vauhdittamaan suurinvestointeja, vahvaa yhteistyötä nopean kehittämisen alueiden ja hankkeiden tunnistamiseksi sekä infrainvestointien vahvaa kytkentää teollisuusinvestointien edistämiseen.
Länsi-Suomi on maamme kovinta ja osaavinta teollista ydintä
Länsi on Suomen tuotannon sydänalue, energia- ja elintarvikeosaamisen ja teknologiateollisuuden sekä puolustusvälineteollisuuden keskeinen tihentymä, joka monipuolisen väyläverkostonsa ansiosta kytkee Suomen Eurooppaan ja muualle maailmaan.
Lännessä luodaan globaalisti kestäviä ruokaratkaisuja ja niistä nousevaa uutta kasvua. Se on myös päästöttömyyteen tähtäävän uudistuvan teollisuuden ja vetytalouden ydinaluetta. Siru- ja puolijohdetuotanto, vihreään teolliseen siirtymään ja puhtaan energian varastointiin vaadittujen strategisten raaka-aineiden tuottaminen tarvitsevat lisää energiaa ja suotuisia puitteita – nämä kaikki löytyvät lännestä. Länsi-Suomi on takaamassa koko Suomen huoltovarmuutta.
Länsi on Suomen portti Eurooppaan ja muualle maailmaan – logistisesti, teollisesti ja teknologisesti. Lännen satamat ja logistiset yhteydet ovat oleellinen osa Suomen huoltovarmuutta kaikissa mahdollisissa eteen tulevissa tilanteissa. Merenkurkun ylittävä yhteys Nato-naapurimaahamme Ruotsiin ja edelleen Atlantin satamiin Norjassa on strategisen keskeinen.
Lännen olemassaolo, ja tuki lännen kehittymiselle, ovat koko Suomelle välttämättömyys.
Länsi-Suomella on keskeinen rooli Suomelle strategisesti tärkeiden investointien kotiuttamisen alustana, mutta hyötyjen täysimääräiseen, tuottavaan ja tarkoituksenmukaiseen ulosmittaamiseen tarvitaan tiivistä kumppanuutta ja tukea valtionhallinnosta ja EU-tasolta. Haluamme korostaa, että myös koheesiorahoitusta tarvitaan koko Suomessa.
Suomen menestys kasvaa lännessä.
Etelä-Pohjanmaa
Kanta-Häme
Keski-Suomi
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Satakunta
Kokous järjestetään aikana, jolloin Suomi tarvitsee enemmän kuin koskaan kykyä uudistua, vahvistua ja pysyä kilpailukykyisenä globaalissa, muuttuvassa ympäristössä.
Länsi-Suomi on näiden yhteisten haasteiden edessä ratkaisevassa asemassa. Lännen maakunnat ovat selkäranka, joka tukee koko Suomen teollista tuotantoa, omavaraisuutta ja taloudellista menestystä. Maakunnat muodostavat yhdessä teollisen tuotannon, teknologiateollisuuden ja energiatuotannon keskittymän, joka ei ainoastaan ylläpidä kansantaloutta, vaan myös sähköistää, ruokkii ja suojaa koko Suomen.
- Vanhoilla avaimilla ei avata uusia ovia. Suomessa aitoa kilpailua vältetään ja riski on hinnoiteltu väärin. Ainakin nämä ovat rytminvaihdoksen ytimessä, sanoo futuristi ja Länsi-Suomen huippukokouksen keynote-puhuja Ilkka Halava.
Länsi on siis kiistattomasti Suomen kovinta ja osaavinta teollista ydintä. Lännen rooli on Suomelle keskeisen tärkeä myös strategisesti tärkeiden investointien kotiuttamisen alustana. Länsi kykenee luomaan kasvua koko maahan, mutta ei ilman sen tosiseikan tunnistamista, että myös dynaamiset alueet tarvitsevat vipuvartta.
- Meidän pitää pystyä pärjäämään tässä muuttuneessa globaalissa kilpailuympäristössä, jota värittävät valtion tuet, teknologian murros, vihreä teollinen siirtymä, huoli osaavasta työvoimasta ja Euroopan turvallisuusrakenteen muutos, sanoo Hämeen maakuntajohtaja Toni K. Laine, joka toimii Länsi-Suomen maakuntien puheenjohtajana vuonna 2024.
Länsi-Suomen huippukokouksessa pureudutaan edellä mainittuihin teemoihin. Ylen Jussi-Pekka Rantasen luotsaamana lavalle nousevat futuristi Ilkka Halavan lisäksi yrityksiä tämän hetken kuumilta teollisuuden aloilta kuten Patria, AGCO Power, Wärtsilä, Atria ja Teollisuuden Voima. Mukana on myös kansanedustajia, ministeriöiden edustajia ja tietysti Länsi-Suomen maakuntien johtohahmoja.
On aika tunnistaa tosiasia: Suomen menestys kasvaa lännessä.
Länsi-Suomen maakunnista lisätietoja antavat:
Kanta-Häme: Toni K. Laine, maakuntajohtaja, p. 050 463 7810
Etelä-Pohjanmaa: Heli Seppelvirta, maakuntajohtaja, p. 040 529 4638
Keski-Suomi: Pekka Hokkanen, maakuntajohtaja, p. 040 595 0016
Pirkanmaa: Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, p.050 572 0945
Pohjanmaa: Mats Brandt, maakuntajohtaja, p. 044 493 4576
Satakunta: Kristiina Salonen, maakuntajohtaja, p. 050 512 0010
Valtion aluehallintouudistusta koskevassa lainsäädäntöesityksessä Satakunnan ELY-keskus yhdistyisi osaksi uutta Lounais-Suomen elinvoimakeskusta. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen toimialueeseen kuuluisivat Satakunnan lisäksi Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnat. Elinvoimakeskuksen päätoimipaikka sijoittuisi Turkuun ja toimipaikka Poriin. Valtiovarainministeriö on pyytänyt laajaa lausuntokierrosta hallituksen esitysluonnoksesta, joka koskee valtion aluehallintouudistusta. Maakuntahallitus teki kokouksessaan maanantaina seitsemän linjausta Satakuntaliiton lausunnon pohjaksi.
Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että lakiluonnoksessa varmistetaan elinvoimakeskusten aito läsnäolo kaikissa maakunnissa. Valtion aluehallinnon on oltava toimivallallaan vahvasti läsnä Satakunnassa toimien kehittäjäkumppanina kunnille ja maakunnalle. Paikallisten olosuhteiden, alueen vahvuuksien ja heikkouksien tuntemus on keskeistä, jotta valtion aluehallinto voi toimia tehokkaasti ja edistää alueen kehitystä. Asetusluonnoksessa elinvoimakeskuksille nimettäisiin myös toimipaikka päätoimipaikan lisäksi. Satakunnalle Porin toimipaikan nimeäminen ja toimivallan säilyminen maakunnassa on erittäin merkittävää alueen kehityksen kannalta. Satakuntaliitto on yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa vaikuttanut valmisteluvaiheessa Porin toimipaikan nimeämiseen asetuksessa. Lisäksi maakuntahallitus korostaa, että elinvoimakeskuksen toimipaikkojen kriteeristö tulee määritellä tarkasti lain perusteissa, asetuksessa ja työjärjestyksessä, jotta alueellinen tasapaino ja oikeudenmukainen kehitys voidaan varmistaa.
Maakuntahallitus linjaa, että maakuntien liittojen rooli aluekehitysviranomaisina tulee säilyä selkeänä ja vahvana. Elinvoimakeskusten tehtäväksi on määritelty Euroopan Unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanotehtävät. Esityksen mukaan jatkossa näitä tehtäviä voidaan edelleen vahvistaa, mutta esitys ei ota kantaa, miten se tehdään. Maakunnan liitoilla tulee aluekehitysviranomaisina olla jatkossakin vähintään nykyinen rooli alue- ja rakennepolitiikan toteuttajina ja rahoitusta välittävinä viranomaisina, jotta varmistetaan toimien ja rahoituksen sijoittuminen Satakuntaan.
Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät tehtävät ovat kansainvälisyyttä tavoittelevalle maakunnalle tärkeitä. Maakuntahallitus toteaa, että Satakunnan kannalta huolestuttavaa on maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvien tehtävien keskittäminen pääosin Etelä-Suomen elinvoimakeskukseen. Etenkin päätökset kotoutumisen edistämisestä aiheutuvista kustannuksista ja ko. päätösten tekeminen vaatii paljon paikallista yhteistyötä mm. kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa, ja olisi toivottavaa sijoittaa nämä tehtävät osaksi Lounais-Suomen elinvoimakeskusta.
Satakuntaliiton lausunto valmistuu maakuntahallituksen linjausten pohjalta kokonaisuudessaan määräaikaan 1.9.2024 mennessä.
Kiinnostaako kulttuuriperinnön vaaliminen ja sen näkyväksi tekeminen? Haluatko oppia lisää kulttuuriperinnön mahdollisuuksista kestävän matkailu kehittämisessä?
Museovirasto, Satakunnan Museo ja Satakuntaliiton Ilon ja valon Satakunta -hanke järjestävät yhteistyössä Kulttuuriperintö ja kestävä matkailu -tilaisuuden 17.9.2024 klo 12–16.
Tilaisuus järjestetään Satakunnan Museon Taavi-lavalla (Hallituskatu 11, Pori). Osallistua voi myös etäyhteydellä. (Tilaisuuden ohjelma alla)
Tilaisuudessa kuulet kulttuuriperintöalan kansainvälisistä ohjelmista ja sopimuksista, sekä siitä mitä mahdollisuuksia ne voivat tarjota matkailu- ja kulttuuriperintöalan yhteiselle kehittämiselle aina ruohonjuuritasolta lähtien.
Kulttuuriperintö ei ole vain museoiden toimintaa, vaan siihen kuuluu myös esimerkiksi taide, rakennettu ympäristö ja maisemat, ruoka- ja juomakulttuuri, juhlaperinteet ja luontoon liittyvät aktiviteetit. Matkailusta tuttu ”live like a local” -trendi limittyy tiiviisti elävään kulttuuriperintöön. Tilaisuus on suunnattu kulttuuri- ja kulttuuriperintömatkailun parissa työskenteleville: matkailuyrityksille, museoille, kotiseututoimijoille ja kulttuurin ja kulttuuriperinnön ammattilaisille, kuntien edustajille ja rahoittajille. Monenlaiset kulttuuriperintötoimijat ovat siis tervetulleita mukaan tilaisuuteen.
Ilmoittautuminen 10.9.2024 mennessä tämän linkin kautta: https://q.surveypal.com/Ilmoittautuminen–kulttuuriperinto-ja-kestava-matkailu-17.9.2024
OHJELMA
12:00 Tilaisuuden avaus
12:10 Johdanto: kulttuuriperinnön mahdollisuudet kestävän matkailun kehittämisessä, Anni Alho
12:20 Unescon maailmanperintösopimus, Stefan Wessman
12:40 Aineeton elävä kulttuuriperintö alueiden voimavarana, Leena Marsio
13:00 Euroopan neuvoston kulttuurireitit matkailun ja kulttuuriperinnön yhteistyön kehittämisen välineenä, Anni Alho
13:20 Euroopan kulttuuriperintötunnus, Leena Marsio
13:40 Iltapäiväkahvi
14:10 Kipinäpuheenvuorot: Tarja Hosiasluoma, Karvian kunta ja Niina Aalto, Satakunnan ammattikorkeakoulu
14:30 Työpajat pienryhmissä: Kulttuurimatkailun potentiaali Satakunnassa
15:25 Keskustelun purku
15:50 Loppupuheenvuoro
16:00 Tilaisuus päättyy
Lisätietoa:
Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimus
Unescon maailmanperintösopimus
Euroopan neuvoston kulttuurireittiohjelma
Euroopan kulttuuriperintötunnus
Kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartta
Opas elävän perinnön vastuulliseen matkailulliseen tuotteistamiseen