Miksi Satakuntabrändi tarvitaan?
Satakuntabrändin kehittämiselle on selkeä tarve. Tarvitaan uusi tapa lisätä Satakunnan näkyvyyttä kuntalaisten, potentiaalisten työntekijöiden ja osaajien, investoivien yritysten sekä matkailijoiden ja elämystalouden verkostojen keskuudessa. Vaikka satakuntalaiset kokevat vahvaa ylpeyttä omasta maakunnastaan ja tunnistavat sen monipuoliset vahvuudet, alueen näkyvyys ei ole kasvanut samassa tahdissa muun kilpailun kanssa. Viestintä on ollut hajanaista ja usein yksittäisiin toimijoihin tai kampanjoihin sidottua. Digitaalisessa ympäristössä Satakunta jää helposti suurempien kaupunkien varjoon, ja yhteinen maakunnallinen ääni on puuttunut. Samalla alueiden välinen kilpailu investoinneista, osaajista ja asukkaista on kiristynyt.
Yhdessä rakennettu ja arjessa näkyvä Satakuntabrändi
Hanke pohjautuu laajaan yhteiskehittämiseen Satakunnan kulttuurin ja matkailun, investointien ja yritystoiminnan sekä osaajien ja uusien asukkaiden näkökulmista. Näin brändi palvelee koko maakunnan kehitystä ja eri toimijoiden tarpeita. Hankkeen aikana yhteiskehittäminen toteutui muun muassa kuntalaiskyselyn ja työpajojen kautta. Tämä mahdollisti yhteisen tilannekuvan muodostamisen sekä alueen vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamisen.
Keskeiseksi nousi ymmärrys satakuntalaisuudesta arkisena ylpeytenä, joka näkyy esimerkiksi vahvana yhteisöllisyytenä, suorapuheisuutena ja kotiseuturakkautena sekä tiiviinä yhteytenä työhön, perheeseen ja paikallisiin ympäristöihin. Merellisyys, luonto, teollinen perintö ja kulttuuri muodostavat yhdessä alueen tunnistettavan perustan. Satakuntalaisten silmin -valokuvanäyttely havainnollistaa maakunnan identiteettiä ja arjen merkityksiä asukkaiden näkökulmasta. Valokuvanäyttelyn kuvat ovat satakuntalaisten itse ottamia ja hankkeelle kuntalaiskyselyn kautta lähettämiä valokuvia Satakunnasta.
Hankkeen keskeinen konkreettinen tulos on digitaalinen työkalupakki. Kuvapankit ja vesileimat ovat avoimesti käytettävissä, mikä tekee brändistä helposti hyödynnettävän ja arjessa näkyvän. Työkalut tukevat Satakunnan yhtenäistä viestintää.
Projektipäällikkö Tuomas Pohjolan ja projektitutkija Paula Kaukiaisen mukaan hanke lisäsi ymmärrystä siitä, että Satakunnan kehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. He nostavat keskeiseksi oivallukseksi maakunnan mosaiikkimaisuuden. Satakunta koostuu moninaisista kunnista, toimialoista ja identiteeteistä, mikä tekee yhteisen suunnan rakentamisesta vaativaa. Samalla tämä moninaisuus kuitenkin vahvistaa alueen elinvoimaa ja kestävyyttä. Yhtenäisesti esiin tuotuna moninaisuudesta muodostuu Satakunnalle selkeä vahvuus.
Hankkeen vaikutukset näkyvät toimintatavoissa. Satakuntaan on muodostunut jatkuva ja osallistava brändityön malli, jossa huomio on siirtynyt yksittäisistä kampanjoista pitkäjänteiseen kehittämiseen ja arjen käytäntöihin. Yhteisten digitaalisten työkalujen hyödyntäminen viestinnässä vahvistaa Satakunnan näkyvyyttä, vetovoimaa ja yhteisen identiteetin rakentumista, kun alueesta viestitään eri toimijoiden omista lähtökohdista. Samalla tämä tukee maakunnan houkuttelevuutta investointien, osaajien ja uusien asukkaiden näkökulmasta.
Katse tulevaan
Satakuntabrändi kehittyy jatkuvasti. Tavoitteena on säilyttää brändi yhteisomistettuna ja osallistavana, jossa eri toimijat löytävät toisensa ja rakentavat yhdessä uutta. Brändin on tarkoitus kehittyä jatkossakin teoista, kohtaamisista ja tarinoista, jotka tekevät Satakunnasta tunnistettavan ja vetovoimaisen paikan.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) Satakuntaliiton kautta, yhteensä 438 302 euroa. Hankkeen toteuttaja Turun yliopisto. Hankkeen toteutusaika 1.4.2024–30.11.2027. Hankkeen verkkosivut Aluebrändin kehittäminen – Satakunnan yhteinen asia | Satakuntabrändi.
Satakuntaliiton JTF-haku yleishyödyllisille kehittämis- ja investointihankkeille (SATLII-018)
Satakuntaliitossa on haettavana JTF-rahoitusta Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan toimintalinjan 7 (Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi) erityistavoitteesta 7.1. (Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä).
Haku avoinna: 1.6.-11.9.2026
Hankehakua varatun tuen kokonaismäärä: 700 000 euroa
Tukitaso: Maksimitukitaso kehittämishankkeissa 80 % ja investoinneissa 70 % hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Hakijan on itse osallistuttava hankkeen rahoitukseen omarahoitusosuudella.
Tuensaajat: Tukea voidaan myöntää julkisoikeudelliselle yhteisölle ja yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle, jolla on riittävät taloudelliset ja muut edellytykset hankkeen toteuttamiseen. Näitä ovat mm. tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, valtion viranomaiset, kunnat, kuntayhtymät ja muut julkisyhteisöt sekä yhdistykset, järjestöt ja säätiöt.
Hankkeiden tulee olla Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan ja Satakunnan oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman mukaisia. Lisäksi hankkeilla edistetään Satakunnan maakuntaohjelman 2026-2029 ja Satakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisia tavoitteita.
Satakuntaliiton JTF-rahoitushaku kuntien perusrakenteen investoinneille (SATLII-017)
Satakuntaliitossa on haettavana JTF-rahoitusta Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan toimintalinjan 7 (Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi) erityistavoitteesta 7.1. (Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä). JTF-rahoitus kohdennetaan Satakunnan oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman (JTF-suunnitelma) mukaisiin toimiin.
Haku avoinna: 1.6.-11.9.2026
Hankehakua varatun tuen kokonaismäärä: 250 000 euroa
Tukitaso: 70 % hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Hakijan on itse osallistuttava hankkeen rahoitukseen omarahoitusosuudella.
Tuensaajat: Tukea voimme myöntää kunnille ja kuntayhtymille. Hakijalla pitää olla riittävät taloudelliset ja muut toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hakijana ei voi olla kuntaomisteinen yhtiö.
Hankkeiden tulee olla Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan ja Satakunnan oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman mukaisia. Lisäksi hankkeilla edistetään Satakunnan maakuntaohjelman 2026-2029 ja Satakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisia tavoitteita.
Irjanne–Huhta–Mullilan kylämiljöö on tuomariston mukaan poikkeuksellisen upea ja historiallisesti arvokas. Satakunnan Vuoden Kylää oli valitsemassa Satakuntaliiton ja SataKylien sekä viime vuoden voittajakylän Rekikosken edustajista koottu tuomaristo.
Tuomaristo kiittää Irjanne–Huhta–Mullilaa erityisesti siitä, että kylätoimintaa on elvytetty viime vuosina merkittävästi. Kyläyhdistys on vuokrannut ja kunnostanut kylätalon, josta on muodostunut toiminnan sydän ja koko kylän yhteinen kohtaamispaikka. Kylätalo sijaitsee perinteikkäällä paikalla Irjanteen kirkon vieressä. Kylässä järjestetään runsaasti toimintaa, jossa yhdistyvät perinteet ja uudet ideat.
“Valinta Vuoden Kyläksi tuntuu mahtavalta. Olen niin ylpeä kylästämme ja iloinen myös kaikkien kyläläisten puolesta, että saimme näin hienon tunnustuksen. Hienoa, että yhteisöllistä ja virkeää kylätoimintaamme on arvostettu”, iloitsee Eurajoen Ylisenpään kyläyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Korpela.
Eurajoen Ylisenpään kyläyhdistys on panostanut viestintään ja tehnyt asukashankintaa yhteistyössä Eurajoen kunnan kylähankkeen kanssa. Kylälle on saatu myös uusi opastetaulu, joka tukee alueen näkyvyyttä ja saavutettavuutta.
Vuoden Kylä -kilpailu huipentuu maakunnallisilla kyläpäivillä Huittisten Rekikosken kylätalolla lauantaina 29.8. klo 14.00, jolloin uusi Vuoden Kylä perinteen mukaan palkitaan. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden Kylän 3 400 euron palkintosummalla.
Maakuntavaltuusto hyväksyi Satakuntaliiton vuoden 2025 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
Valtuusto hyväksyi tilintarkastuskertomuksen mukaisesti tilinpäätöksen vuodelta 2025.
Satakuntaliiton tilikauden tulos oli 42 173 euroa ylijäämäinen. Valtuusto päätti myöntää kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-31.12.2025.
Valtuusto hyväksyi myös toimintakertomuksen vuodelta 2025. Toimintakertomuksessa kerrattiin vuoden 2025 keskeistä työtä, kuten Satakunnan maakuntaohjelman 2026–2029 valmistelua ja hyväksymistä, maakuntakaava 2050:n etenemistä sekä tekoälyn käyttöönottoa organisaatiossa. Toimintakertomuksessa käytiin läpi myös toimialakohtaisesti tapahtumia.
Maakuntavaltuuston kokouksen esityslistaan pääset tästä linkistä.
Tilastoinfoja (4 kpl) julkaistaan 29.5.2026 lisäksi viikoilla 23, 24, ja 25 hankkeen nettisivuilla sekä Satakuntaliiton somekanavilla (Facebook, Instagram). Tästä hankkeen sivuille.
Sen pysyvyydestä ei kuitenkaan ole takeita maailmantalouden epävarmuuden vuoksi. Vaikka teollisuuden liikevaihto ja vienti alenivat edelleen keskimäärin vuoden 2025 heinä-joulukuussa, oli vuoden viimeinen neljännes varsin menestyksekäs maakunnan merkittävimmällä teollisuudenhaaralla, teknologiateollisuudessa. Muutos nosti maakunnan talouden pinnalle. Kuten aiemmin, osa teollisuuden liikevaihdon laskusta syyskesällä on syntynyt maakunnassa vahvan metallien jalostuksen tuottajahintojen pudotuksesta, joten tuotantomäärät eivät ole supistuneet aivan yhtä paljon kuin mitä liikevaihdon lasku antaisi ymmärtää. Tilanne muuttui vuoden lopussa kuparin hinnan vahvan nousun myötä, mikä käänsi metallien jalostuksen liikevaihdon nousuun. Suhdannekäänne näkyy myös teollisuuden keskimääräisen henkilöstömäärän hienoisena kasvuna. Rakentamisessa liikevaihto ja henkilöstömäärä laskivat yhä selvästi. Palvelualojen kehitys jatkui vaimeana ja ainoastaan kaupassa sekä luovilla aloilla liikevaihto kohosi vähän. Palkkasumman kasvu jatkui kohtalaisena.
Teknologiateollisuudessa keskimäärin liikevaihto ja vienti kääntyivät nousuun aivan loppuvuodesta. Muutos on peräisin metallien jalostuksesta sekä koneiden ja laitteiden valmistuksesta. Koko loppuvuoden ajan henkilöstömäärä kasvoi kuitenkin jonkin verran merkkinä tuotannon vireytymisestä. Liikevaihto nousi selvästi automaatiossa ja robotiikassa sekä konepajoilla, metalli- sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa. Meriteollisuudessa liikevaihto laski, mutta henkilöstömäärä kasvoi. Taustalla vaikuttanee laskutusaikataulut. Meri-Porin teollisuusalueella liikevaihto ja henkilöstömäärä supistuivat loppuvuonna.
Elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto ja etenkin vienti supistuivat merkittävästi loppuvuodesta. Henkilöstömäärä laski vähän. Metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto putosi yhä ja ainakin metsäteollisuuden viennin arvo romahti. Rakentamisen liikevaihto aleni huomattavasti ja henkilöstöä vähennettiin jonkin verran. Satakunnan palvelualojen kehitys jatkui vuoden 2025 heinä-joulukuussa edelleen alavireisen vaihtelevana. Liikevaihdon nousu on jatkunut enää luovilla aloilla ja kaupassa. Henkilöstöä vähennettiin jokaisella alalla. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto aleni yhä. Liike-elämän palveluidenkin liikevaihto supistui.
Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2025 heinä-syyskuussa 5,5 % vuoden 2024 vastaavaan aikaan verrattuna. Laskusta osa selittyy metallien tuottajahintojen alenemalla, jolla ei ole tuotannon määrään yhtä suurta vaikutusta. Loka-joulukuussa liikevaihto kasvoi jo 1,1 % metallien jalostuksen kasvun myötä. Yhteensä liikevaihto laski 2,2 % heinä-joulukuussa. Koko maassa keskimäärin liikevaihto kasvoi jo hieman koko loppuvuoden ajan, mikä on jo varsin selkeä käänteen merkki. Satakunnassa tuotannon tason ero valtakunnalliseen kehitykseen ei ole yhtä suuri kuin liikevaihdon ero antaa ymmärtää johtuen metallien hintakehityksestä.
47 % maakunnan yrityksistä saavutti heinä-joulukuussa liikevaihdon kasvua. 31 % yrityskannasta ylsi vähintään 15 %:n nousuun. Molemmat osuudet olivat hieman aiempaa korkeampia. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on edelleen ollut suurta etenkin teollisuudessa, mutta myös rakentamisessa ja palveluissa. Eniten laski alle viiden sekä yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, kolmisen prosenttia. 5–19 työntekijän yritysten liikevaihto sen sijaan pysyi ennallaan. Suurin muutosvaikutus talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi loppuvuoden aikana 17 %. Yli viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto laski vajaat kolme prosenttia. Koko maassa keskimäärin talouden kehitys oli jo aiempaa selvästi pirteämpää, mutta edelleen aloittain vaihtelevaa. Teollisuudessa liikevaihdon kasvua kertyi lähes kautta linjan, vain metallien jalostuksessa ja metsäteollisuudessa liikevaihto supistui. Teknologiateollisuus kehittyi Satakuntaa suotuisammin, koska suhteellisen heikosti kehittyneen metallien jalostuksen painoarvo on Satakuntaa pienempi. Rakentamisen liikevaihto kohosi. Palvelualoilla nousu jatkui kautta linjan.
Satakunnassa henkilöstömäärä aleni yhä jonkin verran (-1,6 %) vuoden 2025 heinä-joulukuussa. Teollisuudessa henkilöstömäärä kasvoi aavistuksen verran. Henkilöstöä lisättiin jonkin verran teknologiateollisuudessa keskimäärin sekä runsaasti meriteollisuudessa. Metallien jalostuksessa määrä aleni hieman. Elintarvike- ja metsäteollisuudessa henkilöstöä vähennettiin. Kemianteollisuudessa se pysyi lähes ennallaan. Rakentamisessa väkeä vähennettiin loppuvuodesta yhä selvästi. Palveluissa henkilöstömäärä aleni kaikilla aloilla.
Toimialoittainen kehitys Satakunnassa heinä–joulukuussa 2025 (vertailu vuoden 2024 vastaava aika)
- Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto supistui yhä selvästi (-4,7 %). Viennin arvo kutistui (-4,1 %). Henkilöstömäärä kasvoi aavistuksen (0,2 %).
- Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihto laski (-3,3 %). Viennin arvokin aleni (-1,5 %). Henkilöstöä lisättiin edelleen (2,0 %).
- Metallien jalostuksen liikevaihto alkoi kasvaa (3,5 %). Henkilöstöä vähennettiin silti (-1,1 %).
- Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi nopeasti (4,8 %). Henkilöstä lisättiin (0,5 %).
- Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto kohosi vahvasti (3,0 %). Henkilöstömäärä nousi 2,0 %.
- Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto (3,2 %) ja henkilöstömäärät (3,5 %) kohosivat.
- Meriteollisuuden liikevaihdon supistui (-17,2 %). Henkilöstä lisättiin tuntuvasti (5,3 %).
- Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto laski (-0,4 %). Henkilöstömäärä pysyi ennallaan (0,1 %).
- Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto romahti (-16,4 %). Henkilöstömäärä aleni (-7,7 %).
- Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto kasvoi merkittävästi (5,6 %). Henkilöstö pysyi ennallaan (0,2 %).
- Metsäteollisuuden liikevaihto (-8,3 %) ja vienti (-8,0 %) laskivat yhä tuntuvasti. Työntekijöitäkin vähennettiin (-1,9 %).
- Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-4,6 %). Henkilöstöä lisättiin kuitenkin vähän (0,3 %).
- Elintarviketeollisuuden liikevaihto aleni selvästi (-6,8 %) samoin kuin viennin arvo (-6,9 %). Henkilöstömääräkin tippui vähän (-0,8 %).
- Rakentamisen liikevaihdon laski voimakkaasti (-10,2 %). Henkilöstömäärä laski yhä (-3,1 %).
- Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi aavistuksen (0,3 %). Henkilöstömäärä aleni (-3,3 %).
- Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto supistui jonkin verran (-2,1 %). Työvoiman tarve väheni (-5.0 %).
- Liike-elämän palvelujen liikevaihto putosi jonkin verran (-2,0 %). Henkilöstö supistui 1,9 %:n verran.
- Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstövähennys oli 5,5 %.
- Kaikkien neljän edellä mainitun palvelualan yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski jonkin verran (-2.3 %).
- Luovien alojen liikevaihto kasvoi (1,4 %). Henkilöstöä vähennettiin silti (-2,2 %).
Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus julkaistaan kalvosarjana (PowerPoint).
Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa sivulta (sivun loppupuolella): https://satakunta.fi/aluekehitys/alue-ennakointi-ja-aluetieto/
Lisätietoja:
Satakuntaliitto korostaa ensisijaisena tavoitteenaan Satakunnan oman vaalipiirin säilyttämistä kaikissa vaalilainsäädännön muutoksissa. Itsenäistä vaalipiiriä pidetään maakunnassa keskeisenä osana alueellista identiteettiä. Liitto suhtautuu kriittisesti esitetyn vaalialuemallin luomaan kahteen erilaiseen tapaan laskea vaalien tulos ja se voisi heikentää sekä vaalien ymmärrettävyyttä että äänestäjien yhdenvertaisuutta. Samalla nähdään, ettei mallin vaikutuksia esimerkiksi äänestysaktiivisuuteen ole arvioitu riittävästi.
Satakuntaliitto pitää nykyistä vaalijärjestelmää kokonaisuutena toimivimpana vaihtoehtona, kun huomioidaan poliittisen suhteellisuuden lisäksi alueellinen edustavuus ja demokratian toimivuus. Mikäli vaalialuemalli kuitenkin etenee, Satakunta pitää ensisijaisena vaihtoehtona vaalialueen muodostamista Varsinais-Suomen kanssa historiallisten yhteyksien sekä hallinnollisen johdonmukaisuuden vuoksi.
Vaalialuemallia koskevassa valmistelussa esitetään perustuslain ja vaalilain muuttamista siten, että pienet vaalipiirit voisivat muodostaa vaalialueen yhdessä toisen vaalipiirin kanssa. Muutoksella pyritään turvaamaan edustuksellisuus tilanteissa, joissa vaalipiiristä valittaisiin vähän kansanedustajia. Valmistelu etenee oikeusministeriössä parlamentaarisessa ohjauksessa, ja mallin on tarkoitus tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2031 eduskuntavaaleissa. Satakuntaliitto on osallistunut valmisteluun antamalla lausunnon, esittämällä kannanoton ja osallistumalla kuulemiseen.
Merialuesuunnitelman päivitys etenee
Maakuntahallitukselle esiteltiin kokouksessa myös Suomen merialuesuunnitelman päivityksen laadinnan tilannekatsaus sekä alustava luonnos ja siihen liittyvä kommentointimahdollisuus.
Suomen merialuesuunnitelman päivitys on käynnissä rannikon maakuntien liittojen yhteistyönä, ja se koskee koko Suomen merialuetta aluevesiltä talousvyöhykkeelle. Päivitystyö käynnistettiin keväällä 2024 toimintaympäristön muutosten vuoksi, ja tavoitteena on, että maakuntavaltuustot hyväksyvät päivitetyn suunnitelman vuonna 2027. Alustavaa luonnosta käsitellään maakuntahallituksissa touko–kesäkuussa 2026, ja sidosryhmiltä pyydetään palautetta kesän 2026 aikana.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Lisätiedot:
Kulttuurin kokeminen ei aina vaadi isoa ponnistusta tai rahallista panostusta. Se voi olla vaikka oman harrastuksen harjoittamista, museossa, kirjastossa tai elokuvateatterissa käymistä. Se voi liittyä urheiluun tai olla kävelyä paikassa tai maisemassa, jossa kokee kulttuurillista ”värinää”. Se voi olla myös taideteoksen ihailua, rakennuksen yksityiskohta, jonka kokee ikuistamisen arvoiseksi, runon kirjoittamista, konsertti- tai keikkakäyntiä, askartelua, ruoanlaittoa, designia tai yhdessäoloa.
Se mikä saa aikaan ajatuksia, tunteita, hyvää mieltä, voimaantumista, voi hyvinkin olla kulttuurin vaikutusta. Me kaikki saamme tehdä ja kokea kulttuuria ja nauttia siitä. Koe siis kulttuuria ja jaa se Instagramissa tai Facebookissa!
Postauksessa tulisi käyttää seuraavia aihetunnisteita:
#KulttuuriaSatakunnasta
#Satakunta
@satakuntaliitto
#kunta, jossa kulttuuria koetaan
HUOM! Jos haluat osallistua arvontaan, jaa kulttuurikokemus pysyvänä julkaisuna aihetunnisteiden kera ja huomioi myös, että profiilin tulee olla julkinen.
Arvomme kaikkien postauksen tehneiden kesken 2 x 80 euron omavalintaisen lipun kulttuuriin( lippu.fi) sekä muita palkintoja. Kannattaa osallistua!Arvonta tapahtuu kesäkuussa ja voittajiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti.
Kampanja on osa Satakuntaliiton Ilon ja valon Satakunta 2.0 – hanketta, jonka tavoitteena on muun muassa tuoda esiin kulttuuritarjonnan monipuolisuutta, vahvistaa näkyvyyttä ja merkitystä asukkaiden arjessa sekä samalla tukea hankkeen kehittämistavoitteita.
Maakunnan yhteistyöryhmä kuuli katsauksen EU-ohjelmakaudella 2021–2027 rahoitetuista hankkeista kokouksessaan Kokemäellä. Satakuntaliitto on rahoittanut EU-osarahoitteisia hankkeita reilun viiden vuoden aikana yhteensä 25,3 miljoonan euron edestä. Kahden viimeisen toimintavuoden aikana on rahoituskehystä jäljellä hyviin hankkeisiin vielä noin kuusi miljoonaa euroa. Hankkeiden toteutus voi kestää pisimmillään vuoden 2030 kesän loppuun asti, joten vaikutukset ovat näkyvissä vielä pitkään.
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui tänään Kokemäellä. Kokouksessa keskityttiin kahteen asiaan. Yhteistyöryhmän jäsenet kuulivat kattavan esityksen Satakuntaliiton rahoittamista hankkeista ja myös rahoituksen määristä rahastoittain. Satakuntaliitto rahoittaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan alueohjelmasta aluekehitysrahaston (EAKR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitusta hankkeisiin. EAKR-rahoitusta on myönnetty tähän mennessä yhteensä 69:een hankkeeseen 13,8 miljoonaa euroa. JTF-rahoitusta on myönnetty 50:een hankkeeseen yhteensä 11,5 miljoonaa euroa.
Rahoitusta voidaan myöntää tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantamiseen, digitalisaation etujen hyödyntämiseen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi, energiatehokkuustoimenpiteiden edistämiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistämiseen sekä kiertotalouteen siirtymisen edistämiseen liittyviin toimiin (EAKR). JTF-rahaston rahoitusta voidaan myöntää turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukaisen siirtymän mukaisiin hankkeisiin.
Ohjelmakauden rahoitus pääsi käyntiin vuoden viiveellä vuonna 2022, joten rahoitusta on myönnetty rivakkaan tahtiin ja loputkin varat on tarkoitus myöntää ensi vuoden aikana. Vuoden 2028 alusta alkaa uusi ohjelmakausi, mutta sen aloitus viivästynee, jolloin on hyvä, että kuluvan ohjelmakauden kehittämistoimia voidaan jatkaa aina vuodelle 2030 asti.
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän toimintaan ollaan kyselyn mukaan tyytyväisiä
Satakuntaliitto järjesti kyselyn maakunnan yhteistyöryhmän jäsenille, koskien yhteistyöryhmän toimintatapoihin Satakunnassa. Toimintatapoihin ja käsiteltäviin asioihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Maakunnan yhteistyöryhmät perustettiin Suomeen aikoinaan Euroopan unionin toivomuksesta alueellisiksi kumppanuuselimiksi, jossa on edustajat kuntien luottamushenkilöistä, valtionhallinnon alueviranomaisista sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen ja muiden aluekehityksen kannalta keskeisten järjestöjen edustajista.
Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta:
Lisätietoja:
MYR:n puheenjohtaja Petri Salminen p. 050 5985 008
aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma p. 044 7114 330
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050 5696 818
Maakuntahallitukselle esiteltiin Satakuntaliiton hankerahoituskatsaus. Satakuntaliitto on osoittanut ohjelmakaudella 2021–2027 merkittävää EU- ja kansallista rahoitusta Satakunnan kehittämiseen. Satakuntaliitto on myöntänyt vuodesta 2021 alkaen Satakuntaan 25,3 miljoonaa euroa rahaa alueelliseen kehittämiseen EU-rahoituksena. Se on tarkoittanut 119 kappaletta erilaisia kehittämis- ja tutkimushankkeita. Rahaa tullaan myöntämään vielä vuosien 2026 ja 2027 aikana n. 5,5 miljoonaa euroa.
Kuluvan ohjelmakauden aikana Satakuntaliitto on myöntänyt rahoitusta yhteensä 69 Euroopan aluekehitysrahaston hankkeelle ja 49 Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hankkeelle. Näiden hankkeiden yhteenlaskettu EU:n ja valtion rahoitus nousee yli 25 miljoonaan euroon. Lisäksi rahoitusta on kohdennettu kaupunkikehittämiseen sekä kansallisista Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahoista rahoitettaviin alueellisiin kokeiluihin ja kehittämistoimiin.
Myönnetty rahoitus näkyy Satakunnassa konkreettisina tekoina ja investointeina. Satakuntaliiton rahoituksella Satakunnan ammattikorkeakoulussa kehitetään vihreän siirtymän ratkaisuja Kirkkokallion alueella sekä rakennustuoteteollisuutta ja GEO‑oppimisympäristöä Pohjois-Satakunnassa. Lisäksi Karvian Neva Lylyn alueelle on toteutettu uusia palvelurakenteita, kuten sauna, esteetön ulkokäymälä, kota ja laajennettu pysäköintialue. SUMEA-hankkeessa edistetään teknologiametallien kierrätettävyyttä, mikä tukee kestävää materiaalitaloutta ja alueen teollista uudistumista.
”Satakuntaliiton tehtävänä on varmistaa, että rahoitus kohdistuu vaikuttaviin hankkeisiin ja näkyy konkreettisina tuloksina alueella. Näiden hankkeiden kautta Satakunta kehittyy ja vahvistaa asemaansa”, toteaa Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma.
Satakuntaliiton hyväksymien hankkeiden etenemistä seurataan ja raportoidaan säännöllisesti maakuntahallitukselle.
Satakuntaliitto toimii EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakaudella 2021–2027 välittävänä toimielimenä ja ohjaa Satakunnassa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) sekä Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitusta hankkeisiin, jotka tukevat sekä Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmaa että Satakunnan maakuntaohjelman tavoitteita.
EU‑rahoituksen pelisäännöt muuttuvat – Tulevasta aluekehitysrahoituksen määrästä ei varmuutta
EU:n uusi rahoituskehys 2028–2034 muuttaa rahoituksen rakenteita ja kohdentumisen logiikkaa. Maakunnalle keskeistä on varmistaa, että EU‑rahoitus huomioi jatkossakin Satakunnan kehittämistarpeet ja aiemmin rakennetut vahvuudet.
EU:n tuleva rahoituskehys vuosille 2028–2034 merkitsee merkittävää muutosta EU-rahoituksen rakenteeseen. Nykyiset erilliset rahastot esitetään koottavaksi yhteen kumppanuusrahastoon, jonka toimeenpanoa ohjaisi yksi kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma. Rahoituksen myöntäminen perustuisi jatkossa entistä vahvemmin kansallisesti sovittuihin painotuksiin sekä tavoitteiden ja välitavoitteiden toteutumiseen.
Suomen alustava rahoitusosuus on noin 9,6 miljardia euroa. Kokonaisuuteen sisältyy merkittävä vielä kohdentamaton osuus, jonka jakoperusteet ja painotukset ratkaistaan kansallisessa valmistelussa yhteistyössä Euroopan komission kanssa. On tiedossa, että rahoituksen kohdentumisen logiikka muuttuu nykyisestä ohjelmaperusteisesta mallista strategisemmaksi ja keskitetymmäksi.
Aluekehittämisen, osaamisen sekä korkeakoulutukseen ja tutkimus‑ ja kehittämistoimintaan kytkeytyneen EU‑rahoituksen jatkuvuudesta ei ole vielä varmuutta. Nykyisellä ja aiemmilla ohjelmakausilla EU‑rahoituksella on ollut merkittävä rooli Satakunnan korkeakouluyhteistyön, elinkeinoelämän uudistumisen ja alueellisen elinvoiman tukemisessa.
Maakunnan kannalta keskeistä on seurata valmistelua tiiviisti ja vaikuttaa siihen, että Satakunnan kehittämistarpeet, osaamisperusta ja aiemmin rakennetut kokonaisuudet huomioidaan rahoituksen kohdentamisessa myös tulevalla EU‑kaudella.
Maakuntahallitus kuuli alustuksen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelusta.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Selvitys on toteutettu yhteistyössä Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen liiton ja Pohjanmaan liiton kanssa. Työssä on tarkasteltu uuden länsirannikon suuntaisen ratayhteyden toteutusmahdollisuuksia sekä sen vaikutuksia liikennejärjestelmään, elinkeinoelämään ja aluekehitykseen. Tarveselvitystä hyödynnetään maakuntakaavojen ja muiden alueiden käytön suunnitelmien taustaselvityksinä.
Aaltorata erottuu suurten ratahankkeiden joukosta ennen kaikkea poikkeuksellisen kustannustehokkaana kokonaisuutena, arvioltaan noin 6–7 miljoonaa euroa kilometriä kohden.
– Aaltorata on strateginen kokonaisuus, joka yhdistää länsirannikon kaupungit ja työmarkkina-alueet uudella tavalla. Tarveselvitys osoittaa, että hankkeen jatkotarkastelulle on realistinen pohja. Yhtenäinen ratayhteys vahvistaisi koko alueen pitkän aikavälistä kehityspotentiaalia, sanoo Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt.
Selvityksessä tarkasteltu ratakäytävä kulkee Uudestakaupungista Rauman ja Porin kautta Kristiinankaupunkiin, Vaasaan ja edelleen Pietarsaaren seudulle, missä se liittyisi nykyiseen päärataan. Länsirannikolla ei ole tällä hetkellä vastaavaa pohjoisesta etelään ulottuvaa ratayhteyttä, vaan henkilö- ja tavaraliikenne ovat pääosin valtatie 8:n varassa.
Aaltorata muodostaisi uuden raideliikenteen käytävän rannikon kaupunkien, satamien ja lentoasemien välille sekä suoran yhteyden valtakunnalliseen rataverkkoon, kytkien Suomen entistä tiiviimmin osaksi eurooppalaista liikenne‑ ja kuljetusverkkoa.
Tarveselvityksen tavoitteena on ollut muodostaa kokonaiskuva radan tarpeesta, mahdollisista linjausvaihtoehdoista ja vaikutuksista alueen kehitykseen.
– Suomen kasvun ja kilpailukyvyn kannalta kyse olisi merkittävästä liikennehankkeesta läpi vientimaakuntien. Toteutuessaan raide toimii Länsiradan jatkeena ja kytkee läntisen rannikon Tukholman liikennekäytävään, toteaa Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Jyri Arponen.
Linjaukset ja vaikutukset
Ratakäytävää on hahmoteltu maakuntakaavoituksen tasoisella tarkkuudella noin 800 metriä leveinä maastokäytävinä. Eri rataosuuksille on tunnistettu useita vaihtoehtoisia linjauksia, ja suunnittelussa on huomioitu keskeiset ympäristö- ja maankäyttötekijät, kuten Natura-alueet, pohjavesialueet sekä maisema- ja kulttuuriympäristöt.
Selvityksessä tarkastellun liikennöintimallin mukaan Aaltorata mahdollistaisi nopeammat junayhteydet länsirannikon kaupunkien välillä ja loisi uusia suoria yhteyksiä rannikon kaupunkikeskusten välille.
– Tarveselvitys osoittaa, että Aaltoradalla on potentiaalia nostaa koko Länsi-Suomen saavutettavuus täysin uudelle tasolle kustannustehokkaalla tavalla. Sillä olisi merkittävää vaikutusta rannikon elinvoimaan, sillä ratayhteys laajentaisi työssäkäyntialueita, parantaisi siten työvoiman saatavuutta ja tukisi erityisesti teollisuuden ja logistiikan investointeja. Lisäksi Aaltorata parantaisi länsirannikon satamien saavutettavuutta ja lisäisi raideliikenteeseen perustuvien kuljetusten mahdollisuuksia, toteaa Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.
Noin 360 kilometriä pitkän Aaltoradan rakentamiskustannusten on arvioitu olevan tarveselvityksen mukaan noin 2,05–2,55 miljardia euroa.
Aaltorata-rautatieyhteyden tarveselvitykseen pääset tutustumaan täältä.
Aaltorata -rautatieyhteyden tarveselvityksen tiivistelmän pääset näkemään täältä.
Lisätietoja:
Esa Perttula, liikennesuunnittelija, Satakuntaliitto, 044 711 4370, esa.perttula@satakunta.fi
Tero Voldi, liikenneasiantuntija, Pohjanmaan liitto, 044 320 6568, tero.voldi@obotnia.fi
Salla Murmann, erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto, 040 620 3644, salla.murmann@varsinais-suomi.fi