Satakuntaliiton maakuntahallitus on päättänyt 26.6.2026 hyväksyä vastineet Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 1 aineistoista annettuihin lausuntoihin. Tavoitteena on, että maakuntakaavan ehdotusvaiheen 2 aineisto asetetaan julkisesti nähtäville loppuvuonna.
Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmistelussa on pyritty muodostamaan kestävä alueidenkäytöllinen pohja maakunnan pitkäjänteiselle kehittämiselle samoin kuin kuntien ja muiden viranomaisten alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Erityisesti on pyritty kehittämään Satakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kiinnitetty huomiota toimintaympäristön valmiuksiin ja laatuun. Maakuntakaavaa on laadittu yhteistyössä kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, jotta on voitu varmistua kaavan tavoitevuoteen nähden riittävistä alueidenkäytöllisistä ratkaisuista.
Lausuntojen kannanotoissa myönteisen palautteen joukossa myös merkittäviä muutostarpeita
Lausunnoissa esitettiin lukuisia myönteisiä kannanottoja liittyen maakuntakaavan laadinnan aikana järjestettyihin osallistumisen ja vuorovaikutuksen menettelyihin, kaavan selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä varsinaisen kaavaratkaisun kehittymiseen valmisteluvaiheeseen nähden. Kannanotoissa muutos- ja kehittämisesityksiä kohdistui erityisesti teollisuusalueisiin.
Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota maakuntakaavan sisältövaatimusten huomioimiseen ja valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden toteutumisen huomioimiseen erityisesti luonnonarvojen ja kulttuuriympäristöjen näkökulmista. Lausunnoissa edellytettiin myös Natura-arvioinnin tarvetta koskevan selvityksen johtopäätösten huomioimista.
Vastineiden perusteella maakuntakaavan ratkaisua kehitetään
Vastineiden perusteella Satakunnan maakuntakaavan 2050 jatkosuunnittelussa tarkastellaan vielä kokonaan uusien teollisuusalueiden sijoittamista ja tehdään muutoksia ehdotusvaiheessa 1 esitettyihin teollisuusalueiden ratkaisuihin. Vastineissa on myös useita muita esityksiä, joiden perusteella Satakunnan maakuntakaavan 2050 kaavakarttaan, selostukseen ja muuhun aineistoon tehdään muutoksia jatkosuunnittelun yhteydessä. Jatkosuunnittelun yhteydessä kaavan vaikutusten arviointia täydennetään ja täsmennetään.
Maakuntakaavan sisältövaatimusten huomioiminen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen edellyttävät muutoksia, jotka kohdistuvat pääosin tuulivoimatuotannon selvitysalueiden merkintöihin. Selvitysalueiden merkinnöillä on maakuntakaavan laadinnan aikana osoitettu alueita, joiden maankäyttöä ei voitu riittävien selvitysten puuttuessa ratkaista.
Kaavaratkaisussa esitetyt maankäytön muutokset suhteessa Natura 2000 –verkoston alueisiin ovat ratkaisuissa edelleen paikoin haasteellisia. Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnon arvoja ei saa merkittävästi heikentää (LSL 34 §). Natura-arvioinnin johtopäätöksien perusteella muutostarpeet kohdistuvat tuulivoimatuotannon selvitysalueiden merkintöihin sekä voimalinjan, yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin yhteystarvemerkintöihin ja ohjeellisiin merkintöihin. Lisäksi Natura-arvioinnin tarveharkinnan johtopäätösten perusteella kaavakarttaan on tehtävä pienempiä korjauksia ja kaavamerkintöjä koskevia määräyksiä on täydennettävä.
Jatkosuunnittelun vaiheet
Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 2 aineisto laaditaan vastineiden, viranomaisneuvottelun ja muiden selvitysten sekä vaikutusten arvioinnin perusteella. Ratkaisua laadittaessa pidetään tarpeen mukaan työneuvotteluja kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on asettaa Satakunnan maakuntakaava 2050 ehdotus 2 julkisesti nähtäville loppuvuonna 2026.
SATAKUNTALIITTO
Lisätietoja antavat:
Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, p. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi
Maakunta-arkkitehti Daniel Nagy, p. 044 711 4348, daniel.nagy@satakunta.fi
Maakuntainsinööri Anne Nummela, p. 044 711 4317, anne.nummela@satakunta.fi
Liikennesuunnittelija Esa Perttula, p. 044 711 4370, esa.perttula@satakunta.fi
Ympäristöasiantuntija Minna Uusiniitty-Kivimäki, p. 050 577 0945, minna.uusiniitty-kivimaki@satakunta.fi
Paikkatietoasiantuntija Veli-Matti Rintala, p. 044 711 4316, veli-matti.rintala@satakunta.fi
Satakunnan maakuntahallitus on 26.6.2026 hyväksynyt vastineet Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 1 aineistosta annettuihin lausuntoihin. Lausuntoja saatiin yhteensä 55, ja ne sisälsivät yli 550 kannanottoa.
Satakunnan maakuntakaavan 2025 lausunnoissa tuotiin esiin myönteisiä näkemyksiä erityisesti kaavavalmistelun vuorovaikutuksesta, laadituista selvityksistä sekä vaikutusten arvioinnista. Samalla lausunnoissa esitettiin muutostarpeita muun muassa teollisuusalueiden ratkaisuihin sekä luonnonarvojen ja kulttuuriympäristöjen huomioimiseen. Lisäksi korostettiin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen varmistamista sekä Natura-arviointiin liittyvien johtopäätösten huomioimista.
Hyväksyttyjen vastineiden pohjalta maakuntakaavan ratkaisua tarkistetaan jatkovalmistelussa. Tarkastelussa ovat erityisesti uusien teollisuusalueiden sijoittuminen ja aiempien ratkaisujen muutostarpeet. Muutoksia kohdistuu myös tuulivoimatuotannon selvitysalueisiin sekä kaavamerkintöihin, joiden osalta huomioidaan Natura 2000 -verkoston vaatimukset.
Jatkovalmistelussa täydennetään lisäksi kaavan vaikutusten arviointia ja tarkennetaan kaava-aineistoa yhteistyössä kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on asettaa Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 2 aineisto julkisesti nähtäville loppuvuonna 2026.
Maakuntahallitus evästi talousarvion valmistelua
Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 26.6.2026 valmisteluaikataulun Satakuntaliiton vuoden 2027 talousarvion laadintaan. Maakuntahallitus evästi
Vientivetoista maakuntaa ovat viime vuosina koetelleet useat kriisit, ja talouden toipumista hidastavat muun muassa kansainvälisten jännitteiden vaikutukset, energian hinnan vaihtelut sekä heikko suhdannekehitys. Talousnäkymien ennakoidaan kuitenkin vähitellen paranevan suunnittelukauden aikana, vaikka epävarmuus säilyy.
Satakuntaliiton tehtävät ovat laajentuneet viime vuosina erityisesti aluekehityksen rahoitustehtävien osalta, ja samanaikaisesti maakuntakaava 2050 etenee valmistelussa. Nämä kokonaisuudet lisäävät asiantuntijatyön tarvetta ja vaikuttavat toiminnan resursointiin.
Kuntatalouden tiukka tilanne huomioiden kuntien maksuosuuksiin ei esitetä korotuksia vuodelle 2027. Kasvaviin kustannuksiin vastataan ensisijaisesti toiminnan uudelleenjärjestelyillä ja tehostamisella. Satakuntaliiton strategia 2025–2027 ohjaa talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja mittareiden asettamista.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Lisätiedot:
Hankkeessa tehdyt toimenpiteet ja selvitykset luovat pohjaa kaikkien hyödyksi tehtävälle Satakunnan tunnetuksi tuomiselle, luoden Satakuntaan lisää kansainvälisiä yrityksiä ja työpaikkoja. Suomessa kilpaillaan usein samoista kotimaisista yrityksistä, vaikka kasvua on mahdollista hakea myös kansainvälisiltä markkinoilta. Hankkeen aikana tunnistettiin kansainväliset vetovoimatekijät.
Uudenlainen toimintamalli yritysten houkuttelemiseksi
Hankkeessa rakennettiin kokonaisvaltainen Invest in -ohjelma, joka sisältää strategian, käytännön toimenpiteet ja markkinointiviestinnän kansainvälisten yritysten houkuttelemiseksi. Hankkeessa selvitettiin Yhdysvaltojen markkinoita ja sitä, millaisena Suomi ja Satakunta näyttäytyvät kansainvälisille yrityksille. Selvitystä hyödynnettiin Invest in -ohjelmaa, strategiaa ja markkinointikäsikirjaa laadittaessa.
Kokemäen Invest in -ohjelma tarjoaa mallin, jota muutkin Satakunnan kunnat voivat hyödyntää. Invest in -ohjelman strategiakirja on rakennettu vaiheittaiseksi ja käytännönläheiseksi kokonaisuudeksi, joka sisältää prosessikuvauksen, strategiasuunnitelman, visuaalisen ilmeen sekä markkinointisuunnitelman.
Samalla Kokemäelle rakennettiin Invest in -verkkosivusto ja tuotettiin siihen liittyvää kansainvälistä markkinointia sosiaalisessa mediassa ja sähköpostikampanjoilla. Kampanjoilla tavoitettiin tarkasti valittuja kohderyhmiä, kuten automaatio-, metalli- ja datakeskusalan yrityksiä. Kampanjoiden kautta tavoitettiin tuhansia kansainvälisiä toimijoita, ja potentiaalisten yritysten kanssa käytiin vuorovaikutusta niiden mahdollisuuksista sijoittaa toimintaa Kokemäelle. Lisäksi osallistuminen Finnish Data Center Associationin järjestämään tapahtumaan tuotti useita konkreettisia yrityskontakteja, joilla on potentiaalia johtaa investointeihin.
Alueen vahvuuksien tunnistaminen
Prizztechin hanketiimi kuvaa, että hanke toi esiin tärkeitä oppeja kansainvälisestä investointimarkkinoinnista. Keskeinen havainto oli, ettei Suomen brändi ole kansainvälisesti niin tunnettu, mikä korostaa paikallisen ja alueellisen markkinoinnin merkitystä. Yritysten näkökulmasta esimerkiksi vapaat teollisuusalueet näyttäytyvät mahdollisuutena kasvaa. Myös Kokemäen kunnan pieni koko nähtiin vahvuutena, sillä se mahdollistaa henkilökohtaisemman palvelun.
Satakunta muodostaa investointien kannalta yhtenäisen kokonaisuuden, jossa kuntarajat eivät ole ratkaisevia. Hanke vahvistaa Satakunnan asemaa kansainvälisenä toimintaympäristönä ja tuo esiin alueen keskeisiä vahvuuksia, kuten toimivan infrastruktuurin, energiaratkaisut ja osaavan työvoiman. Hankkeen vaikutukset jatkuvat myös sen päätyttyä. Verkkosivusto ja viestintäkanavat jäävät käyttöön, ja tuotettuja materiaaleja hyödynnetään jatkossakin.
Invest in -ohjelmaa viedään eteenpäin kiinnostuneissa Satakunnan kunnissa, ja yritysten sijoittumiskontaktien käsittely jatkuvat. Tavoitteena on vahvistaa Satakunnan asemaa kansainvälisesti kiinnostavana alueena, jonne yritykset hakeutuvat ja sijoittuvat, luoden uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Hanke on edistänyt alueen kansainvälistä tunnettavuutta, ja työ jatkuu vahvana myös hankkeen päättymisen jälkeen. Vaikutusten arvioidaan ulottuvan pitkälle tulevaisuuteen.
Hanke on saanut rahoitusta Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Satakuntaliiton kautta 167 600 euroa. Hankkeen toteuttaja Prizztech Oy. Hankkeen toteutusaika 1.1.2024–30.6.2026. Hankkeen verkkosivut Kokemäki Invest in – Prizztech Oy, Invest in Kokemäki – Kokemäki.
Satakunnan viennin kokonaisarvo oli 6,5 miljardia euroa vuonna 2025, mikä tekee siitä maakunnista neljänneksi suurimman viejän. Viennin arvoa suhteessa väestöön tarkasteleva mittari kuitenkin osoittaa Satakunnan poikkeuksellisen vahvan aseman. Väestöön suhteutettuna Satakunta tuottaa viennissä enemmän kuin monet suuremmat kasvukeskukset, kuten Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa.
Satakunnan osuus koko Suomen viennistä on 8,8 prosenttia, vaikka väestöosuus on 3,7 prosenttia. Viennin kasvu oli vuonna 2025 peräti 10,7 prosenttia, kun koko maassa jäätiin keskimäärin 3,0 prosenttiin. Kehitys kertoo viennin vahvistuneesta roolista ja maakunnan kilpailukyvystä kansainvälisillä markkinoilla.
Satakunnan vahva asema perustuu erityisesti teollisuuteen. Metallien jalostus, meriteollisuus, kone- ja laitevalmistus sekä automaatio ja robotiikka ovat kasvaneet viime vuosina, ja metsäteollisuus säilyttää asemansa tärkeänä vientialana.
”Tällaisella viikolla, kun koko Suomi kokoontuu Satakuntaan ja Poriin keskustelemaan ajankohtaisista ja koko Suomelle tärkeistä teemoista, on erityisen hienoa nostaa esiin maakuntamme merkitys teollisuuden ja viennin veturina. Satakunta on nyt ensimmäistä kertaa viennin arvossa asukasta kohden Suomen ykkönen, se kertoo poikkeuksellisen vahvasta elinkeinoelämästä ja kilpailukyvystä,” toteaa Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.
Satakunta toimii myös keskeisenä ulkomaankaupan solmukohtana. Maakunnan satamien kautta kulkee 10,7 prosenttia Suomen viennistä ja 6,8 prosenttia tuonnista tonneissa mitattuna. Yhteensä tämä on 8,8 prosenttia kaikesta ulkomaankaupasta, mikä on yli kaksinkertainen määrä maakunnan väestöosuuteen nähden.
”Kun Satakuntaan saapuu valtion virkamiehiä, ministereitä ja europarlamentaarikkoja, on tärkeää näyttää, missä kasvu syntyy. Tulevaisuutta rakennetaan maakunnissa ja Satakunta on siinä työssä eturintamassa,” Salonen jatkaa.
Satakunnan vahva vienti tekee maakunnasta kokoaan suuremman toimijan Suomen kansantaloudessa. Teollisuus ja vientitulot tukevat laajasti myös koko maan hyvinvointia. Jatkossa kasvun turvaamiseksi keskeistä on investointien suuntautuminen maakuntaan.
Lisätiedot:
Hankkeessa yritykset ja organisaatiot pääsevät hyödyntämään tekoälyä arjessaan konkreettisten kokeilujen ja yhteistyön avulla. Monissa yrityksissä ja organisaatioissa tekoälyn mahdollisuuksia ei vielä tunnisteta, eikä sen käyttöönottoon ole aina riittävästi osaamista tai resursseja. Samalla teknologian nopea kehitys haastaa yrityksiä pysymään mukana kilpailussa. Hankkeen avulla tekoälyä voidaan testata käytännössä erilaisissa työtehtävissä ja toiminnoissa, joissa on kehittämistarpeita. Tavoitteena on lisätä tekoälyosaamista ja tehdä tekoälystä helpommin lähestyttävää tarjoamalla selkeitä esimerkkejä ja käytännön työkaluja. Näin tekoälyn mahdollistamat konkreettiset hyödyt tulevat näkyviin osaksi yritysten ja organisaatioiden arkea.
Yhteiskehittämällä kohti käytännön ratkaisuja
Tekoälyn mahdollistamia käytännön ratkaisuja kehitetään ja hyödynnetään tiiviissä yhteistyössä satakuntalaisten toimijoiden kanssa. Työ etenee käytännönläheisesti niin, että ensin tunnistetaan Satakunnan yrityskentän ja organisaatioiden yhteisiä haasteita ja tarpeita, minkä jälkeen niihin kehitetään ratkaisuja kokeilemalla ja testaamalla erilaisia toimintamalleja. Kokeiluja toteutetaan suoraan yritysten ja organisaatioiden arjessa oikeiden työtehtävien yhteydessä, esimerkiksi viestinnän tukena.
GPT-Lab-tutkimusryhmän tuottamaan tekoälyn kokeiluympäristöön kehitetyn työkalun avulla voidaan käsitellä ja jäsentää yrityksille sekä organisaatioille tärkeää tietoa. Kaikki Satakunnan toimijat voivat hyödyntää kehitettyjä ratkaisuja ja niiden tarjoamaa tukea omassa toiminnassaan. Tämä lisää vaikuttavuutta ja helpottaa toimintamallien käyttöönottoa. GENT-hanketiimissä työskentelevä väitöskirjatutkija Janne Harjamäki kuvaa, että ratkaisuja on toteutettu “nopeasti näkyvää” -periaatteella, mikä on nopeuttanut tavoiteltujen toimintamallien kehitystyötä ja vapauttanut aikaa vaativampiin työtehtäviin.
Hankkeen aikana on tunnistettu myös haasteita, sillä toimijoita on ollut odotettua haastavampaa saada mukaan tekoälykokeiluihin. Samanaikaisesti kiinnostus tekoälyratkaisuja kohtaan on kuitenkin kasvanut, ja osa yrityksistä ja organisaatioista on kokeilujen myötä jatkanut kehitystyötä omatoimisesti.
Kehitetyt ratkaisut hyödynnettävissä hankeen jälkeenkin
Hankkeen keskeiset tulokset näkyvät osaamisen ja ymmärryksen kasvuna. Toimijat saavat konkreettista kokemusta tekoälyn hyödyntämisestä sekä paremman käsityksen siitä, mitä sen käyttöönotto vaatii käytännössä. Hankkeessa syntyvät tekoälyratkaisut ja toimintamallit ovat kaikkien satakuntalaisten yritysten ja organisaatioiden hyödynnettävissä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Näin GENT-hanke vahvistaa Satakunnan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja tukee tekoälyn hyödyntämistä yrityksissä ja organisaatioissa.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) Satakuntaliiton kautta, yhteensä 375 255 euroa. Hankkeen toteuttaja Tampereen korkeakoulusäätiö sr. Hankkeen toteutusaika 1.5.2024-31.1.2027. Hankkeen verkkosivut Generatiivinen tekoäly liiketoiminnan tukena (GENT) | GENT-hankkeen (1.5.2024-31.1.2027) virallinen julkaisukanava | Tampereen korkeakouluyhteisö.
Alustava merialuesuunnitelmaluonnos on tarkasteltavissa ja kommentoitavissa merialuesuunnittelu.fi sivustolla 16.6.-31.8.2026 välisenä aikana. Suomen merialuesuunnitelman päivitys tehdään vuosina 2024-2027.
Kaikki saadut kommentit käydään järjestelmällisesti läpi ja niiden pohjalta laaditaan palauteyhteenveto, joka julkaistaan merialuesuunnittelu.fi -sivustolla lokakuussa 2026. Yksittäisiä kommentteja tai kommentoijia ei ole mahdollista tunnistaa julkaistavasta yhteenvedosta, eikä kommentteihin anneta erillisiä vastineita.
Kommenttikierroksen tavoitteena on kerätä näkemyksiä ja täydentävää tietoa sidosryhmiltä ennen Suomen merialuesuunnitelmaluonnoksen lakisääteistä lausuntomenettelyä keväällä 2027.
Jos, et päässyt MSP-webinaariin, samoilta sivuilta löydät myös webinaaritallenteen.
Maakuntajohtajat esittävät, että maakuntien liitot ottavat entistä enemmän vastuuta alueellisen kasvupolitiikan valmistelusta ja toteuttamisesta. Maakuntien liitot vastaavat jo nyt alueidensa kehittämisen strategisesta suunnasta, ennakoinnista, edunvalvonnasta sekä maakuntakaavoituksesta, joka on edellytys isoille teollisille ja energiainvestoinneille.
Kasvu ei synny ylhäältä ohjaamalla, vaan maakunnissa eri puolilla Suomea. Kasvuun tähtäävien toimien vauhdittamiseksi ja yhteensovittamiseksi tarvitaan aiempaa vahvempaa strategista sopimuksellisuutta valtion, maakuntien ja kuntien välille. Sopimukset on kytkettävä tulevaan, vuonna 2028 alkavaan EU-ohjelmakauteen ja sen rahoitukseen.
Maakuntien liitot korostavat, että lähikuukausina valmisteltava seuraavan EU-kauden kansallinen ja alueellinen suunnitelma tulee olla aluelähtöinen.
”Alueiden vahvuuksiin ja todellisiin tarpeisiin pureutuva lähestymistapa varmistavat EU-rahoituksen parhaan vaikuttavuuden uuden kasvun aikaansaamiseksi”, korostaa maakuntajohtajien puheenjohtajana vuonna 2026 toimiva Satu Sikanen Etelä-Karjalan liitosta.
Maakuntien liitot näkevät tärkeinä EU:n kilpailukykyrahaston potentiaalin.
“Satakunnalle tämä on myös uusi tekemisen paikka: jotta voimme jatkossakin hyödyntää Euroopan unionin tutkimus- ja kehittämisrahoitusta, meidän on pystyttävä menestymään entistä paremmin kilpailussa eurooppalaisesta rahoituksesta. Hyvä esimerkki tästä on Satakunnan ammattikorkeakoulun RoboAI-tutkimus- ja tuotekehityskeskus, jonka yhteiskäyttölaboratorio on rakennettu osin EU-rahoituksen turvin. Se tuottaa jo nyt alueelle merkittävää, uudistavaa arvoa eikä jää irralliseksi hankkeeksi, vaan näkyy konkreettisina ratkaisuina ja osaamisena maakunnassa,” toteaa Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.
Suoraan Brysselistä haettava, innovaatioita, tutkimusta ja teollista uudistumista tukeva rahoitus on Euroopan komission pohjaehdotuksen mukaan yli kaksinkertaistumassa. Kilpailukykyrahaston kotiuttamisella voidaan parantaa Suomen nettomaksuasemaa EU:ssa.
Maakuntien liitot korostavat, että valtion on järkevä sijoittaa maakuntien liitoille siemenrahoitusta, jotta liitot voivat omissa maakunnissaan ja maakuntien yhteistyössä luoda edellytyksiä hakea ja saada EU:n kilpailtua rahoitusta. Jokainen kansallisesti sijoitettu miljoona voi poikia kymmeniä miljoonia lisää ja vauhdittaa tarpeellisia investointeja muun muassa osaamiseen ja teollisuuden uudistumiseen.
“Vaikka valtion myöntämä aluekehitysrahoitus maakuntien liitoille on ollut suhteellisen pieni, sen vaikutus alueella on ollut suuri. Satakunnassa rahoitus on mahdollistanut muun muassa vetytiekartan valmistelun ja lentokenttäalueen kehittämisen käynnistämisen. Nämä ovat konkreettisia avauksia, joilla pienikin panos on kääntynyt merkittäväksi alueelliseksi kasvuksi,” Salonen jatkaa.
Lue täältä maakuntajohtajien näkemyksistä seuraavalle vaalikaudelle 2027-2031
Merialuesuunnittelun tavoitteena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnitelma kattaa sekä Suomen aluevedet että talousvyöhykkeen.
Suomen ensimmäinen merialuesuunnitelma valmistui vuonna 2020. Päivitystyö käynnistettiin vuonna 2024, koska toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi: merituulivoiman rooli on kasvanut, ilmastotavoitteet ovat korostuneet ja merialueiden merkitys esimerkiksi merenkululle ja huoltovarmuudelle on lisääntynyt.
Rannikon maakuntien liitot laativat merialuesuunnitelman tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa, minkä vuoksi vuorovaikutus on erittäin tärkeä osa suunnittelua. Satakuntaliitto on tehnyt merialuesuunnitelmatyötä yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Kaikilla viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua merialuesuunnitelman valmisteluun.
Merialuesuunnittelussa tarkastellaan eri käyttömuotojen tarpeita ja sovitetaan ne yhteen ottaen huomioon meriympäristön asettamat reunaehdot. Satakunnan edustalla Selkämerellä päivityksen painopisteitä ovat aikaisempaa laajemmat kalastuksen alueet ja kalasatamat, laajemmat energiantuotannon alueet avomerellä ja mm. lintujen, lepakoiden ja vaelluskalojen liikkumista kuvaavat merkinnät rannikon suuntaisesti ja Selkämeren yli Ruotsiin. Myös maan ja meren vuorovaikutusta korostetaan ottamalla käyttöön uusi 10 km leveä rannikkovyöhyke. Merituulivoiman kytkeytymistä kantaverkon kehittämiseen ja vetytalouden kehittymiseen kuvataan mantereen puolella olevilla yleispiirteisillä energiansiirron yhteystarpeilla.
Alustavaa suunnitelmaa esitellään webinaarissa 16.6.2026 klo 13. Tilaisuuteen voi ilmoittautua tästä linkistä: https://merialuesuunnittelu.fi/tapahtumat/msp-webinaari-2/ Suunnitelmaan voi tutustua verkossa 16.6. alkaen ja se on kommentoitavana 31.8. 2026 asti. Saatu palaute otetaan huomioon varsinaisen suunnitelmaluonnoksen valmistelussa syksyllä 2026.
Varsinainen suunnitelmaluonnos asetetaan myöhemmin julkisesti nähtäville, jolloin siihen voi tutustua ja siitä voi antaa palautetta. Tavoitteena on, että päivitetty Suomen merialuesuunnitelma hyväksytään vuonna 2027.
Lisätietoja:
Miksi raskasmetallipäästöjen seurantaa pitää kehittää?
Euroopan unionin osarahoittamassa ROSS-hankkeessa, jota rahoitetaan Satakuntaliiton kautta, kehitetään uusia ratkaisuja veden laadun seurantaan. Tavoitteena on siirtyä hitaasta analysoinnista tilanteeseen, jossa veden laadusta saadaan tieto heti ja päästöihin voidaan reagoida nopeammin. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi kasvavan akkuteollisuuden näkökulmasta, jossa veden laadun tarkka ja jatkuva seuranta on keskeistä sekä ympäristövaikutusten hallinnassa että prosessien tehostamisessa ja valvonnassa. Hankkeelle on selkeä tarve, sillä perinteiset mittausmenetelmät perustuvat näytteiden keräämiseen ja laboratorioanalyysiin, mikä tarkoittaa useiden päivien viivettä.
Spektroskopiaa käytetään raskasmetallipäästöjen tunnistamiseen, mutta sen tuottaman datan tulkinta on monimutkaista ja vaatii asiantuntemusta. Näihin haasteisiin vastataan yhdistämällä mittaustekniikka ja tekoäly uudella tavalla. Hankkeessa kehitetty online- spektroskopia perustuu mikroplasmapohjaiseen spektroskopiaan, jota hyödynnetään yhdessä tekoälyn kanssa. Menetelmän avulla vedestä voidaan tunnistaa raskasmetalleja suoraan mittaushetkellä ilman laboratorioviivettä. Tekoäly käsittelee mittaustulokset nopeasti, vaikka aineisto olisi monimutkaista. Sen avulla voidaan tunnistaa myös sellaisia muutoksia, joita olisi vaikea havaita perinteisillä menetelmillä. Näin uusi raskasmetallien online-seurantajärjestelmä parantaa päästöjen hallintaa ja teollisuuden sopeutumista ympäristövaatimuksiin.
Käytännön mittaukset osoittavat online-spektroskopian tarkkuuden ja nopeuden
Hankkeessa on toteutettu käytännön kokeiluja teollisessa ympäristössä. Online-spektroskopian avulla on mitattu, mitä jäähdytysvesien mukana päätyy Kokemäenjokeen. Mittausten perusteella raskasmetallipäästöjen määrät ovat olleet erittäin pieniä. Samalla mittaustekniikan tarkkuus on osoittautunut hyväksi, sillä pienetkin muutokset on pystytty havaitsemaan. Online-spektroskopian keskeinen hyöty on sen nopeus ja tarkkuus. Kun tieto saadaan heti, poikkeamiin voidaan reagoida viiveettä ja prosessien hallinta paranee.
Projektipäällikkö Pekka Suomisen mukaan hankkeen toteutuksessa keskeistä on ollut tiivis yhteistyö teollisuusyritysten kanssa. Yritykset ovat mahdollistaneet käytännön mittaukset ja tuoneet kehitystyöhön arvokkaan näkemyksen siitä, millaisille käytännön toteutuksille on tarvetta.
NASAn entinen astronautti Tim Kopra ja NASA HUNCH -ohjelmapäällikkö Scott Rodriguez vierailivat SAMKilla. Projektipäällikkö Pekka Suominen esitteli heille ROSS-hanketta sekä spektroskopian parissa tehtävää kehitystyötä. Kuva: Pauli Valo / SAMK
Katse tulevaan
Hankkeessa kehitetylle teknologialle nähdään merkittävää jatkokäyttöä. Sitä voidaan hyödyntää erilaisissa teollisuusprosesseissa, kierrätyksessä ja vedenpuhdistuksessa myös Satakunnan ulkopuolella. Tulevaisuudessa mittalaitteita voitaisiin sijoittaa laajemmin vesistöihin, jolloin veden laatua voitaisiin seurata jatkuvasti ja kattavasti. ROSS-hanke osoittaa, miten tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyöllä voidaan kehittää uusia toimintamalleja, jotka parantavat ympäristön tilaa ja teollisuuden kilpailukykyä.
Hanke on saanut rahoitusta Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Satakuntaliiton kautta 417 888 euroa. Hankkeen toteuttaja Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy. Hankkeen toteutusaika 1.1.2025–31.12.2026. Hankkeen verkkosivut ROSS – Raskasmetallien online spektroskopia Satakunnassa – RoboAI.
Maakunnan aluekehityksen keskeisiä asiakirjoja ovat pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma ja siihen perustuva maakuntaohjelma, joita toteutetaan osin maakuntakaavan määrittämässä alueidenkäytön viitekehikossa. Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä tutustui tänään 10.6. kokouksessaan Raumalla Satakuntaliiton alueiden käytön toimialan ajankohtaisiin asioihin ja sai myös katsauksen kuluvan vuoden alueellisiin kehitysnäkymiin.
Satakuntaliiton kaavoituskatsaus 2026
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui 10.6. Raumalla. Kokouksessa maakunnan yhteistyöryhmälle esiteltiin Satakuntaliiton kaavoituskatsaus 2026. Katsauksessa esitellään Satakuntaliitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat maakunnan alueidenkäytön suunnitelmat ja muut kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavat toimenpiteet.
Parhaillaan Satakuntaliitossa on vireillä Satakunnan maakuntakaavan 2050 laatiminen. Maakuntakaava laaditaan kaikki maankäyttömuodot kattavana kokonaismaakuntakaavana, jolloin käsitellään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet koko maakunnan alueella. Tavoitteena on, että Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 2 kaava-aineisto laaditaan 2026 toisella puoliskolla ja loppuvuonna toteutetaan kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen.
Suomen merialuesuunnitelman päivitystyön käynnistämisestä on päätetty rannikkomaakuntien liittojen hallituksissa keväällä 2024. Merialuesuunnitelman alustava luonnos on valmistunut toukokuussa. Sidosryhmille suunnattu kommenttipyyntö alustavasta luonnoksesta lähetetään keskitetysti Varsinais-Suomen liitosta kesällä 2026.
Satakunnan alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2026 haasteellisia, mutta valonpilkahduksiakin havaittavissa
Maakunnan yhteistyöryhmä kuuli kokouksessaan myös katsauksen alueellista kehitysnäkymistä keväälle 2026. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan Satakunnan suhdannetilanne oli tammikuussa edelleen selvästi tavanomaista heikompi. Suhdanneodotukset olivat kuitenkin nousussa. Kevään 2026 Pk-yritysbarometrissa Satakunnan pk-yritysten suhdanneodotukset ovat laskeneet syksystä ja jäävät nyt hieman koko maan keskiarvoa heikommiksi. Positiivisiakin merkkejä on kuitenkin ilmassa. Liikevaihto kasvoi jonkin verran metallituotteiden valmistuksessa, meriteollisuudessa ja vielä selvemmin konepajoilla sekä automaatiossa ja robotiikassa.
Kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma haastaa aluekehittämistä – kumppanuus korostuu maakunnissa
Maakunnan yhteistyöryhmän kokouksen viranomaispuheenvuorossa kerrottiin aiemmin järjestetystä maakuntien liittojen yhteisestä valtakunnallisesta webinaarista, jossa käsiteltiin kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelua sekä tulevan EU-rahoituskauden muutoksia. Webinaari kokosi 4.6. yhteen maakuntien yhteistyöryhmien toimijoita keskustelemaan aiheesta. Tilaisuudessa maakuntien liitot korostivat kumppanuuden ja laaja-alaisen yhteistyön merkitystä aluekehittämisessä sekä maakuntien vahvaa roolia erityisesti tulosperusteisen rahoituksen ja poikkihallinnollisen yhteistyön toteuttamisessa.
Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta: Esityslistahaku (tweb.fi)
Lisätietoja antavat
Petri Salminen
MYR:n puheenjohtaja
050-598 5008