Satakunnan maakuntahallitukselle esiteltiin kokouksessa Satakuntaliiton toiminnan ja talouden puolivuotiskatsaus ajalta 1.1.-30.6.2026. Maakuntahallitus merkitsi katsauksen tiedoksi. Katsauksen mukaan liiton toiminta ja talous ovat edenneet alkuvuonna pääosin suunnitellusti.
Vuonna 2025 hyväksytyn maakuntaohjelman 2026–2029 toimeenpano käynnistyi alkuvuonna aktiivisesti. Ohjelman tavoitteita on tehty tunnetuksi eri sidosryhmille muun muassa infotilaisuuksissa, väestökehitystä käsitelleessä seminaarissa ja SuomiAreenassa järjestetyn Satakunnan sijainti on Suomen paras -paneelikeskustelun kautta. Maakuntaohjelma on myös ohjannut aluekehittämisrahoituksen kohdentamista.
Satakuntaliitto on myöntänyt ohjelmakaudella 2021–2027 EU- ja valtion rahoitusta yhteensä yli 25 miljoonaa euroa 135 kehittämis- ja investointihankkeelle. Alkuvuoden aikana rahoituspäätöksiä tehtiin edelleen aktiivisesti, ja niiden avulla vahvistetaan muun muassa yritystoimintaa, osaamista, innovaatioita ja alueen elinvoimaa.
Alkuvuoden aikana käynnistyi myös Satakuntaliiton tiedolla johtamisen kehitysprojekti, jonka tavoitteena on vahvistaa maakunnallisen tiedon hyödyntämistä, analysointia ja jakamista. Työssä valmistellaan muun muassa avointa tietopalvelua, joka kokoaa Satakuntaa koskevaa tietoa helposti hyödynnettävään muotoon päätöksenteon ja aluekehittämisen tueksi.
Alueiden käytön suunnittelussa Satakunnan maakuntakaava 2050 eteni ehdotusvaiheeseen. Kevään aikana kaavaehdotuksesta saatiin 55 lausuntoa, joiden pohjalta valmistellaan parhaillaan ehdotusvaiheen seuraavaa vaihetta. Samalla myös merialuesuunnittelun päivitystyö sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu ovat edenneet suunnitellusti.
Maakuntahallitus kokousti Satakunnan ammattikorkeakoulun tiloissa ja tutustui kokouksen jälkeen SAMKin RoboAI-tutkimuskeskuksen toimintaan ja ajankohtaiseen tutkimus- ja kehitystyöhön.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Lisätiedot:
Porin kaupungin toteuttamassa Porin Merituulikeskus -hankkeessa varmistetaan, että Satakunta pystyy hyödyntämään tulevat merituulivoiman investoinnit mahdollisimman laajasti ja luomaan niiden ympärille uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja kasvua. Merituulivoima on keskeinen tekijä vihreän siirtymän edistämisessä ja puhtaan energiantuotannon lisäämisessä.
Pohjanlahdelle suunnitteilla olevat merituulivoiman investoinnit ja Tahkoluodon merituulipuiston suunniteltu laajennus ovat luoneet tarpeen hankkeen käynnistämiselle. Merituulivoiman rakentamisen ja ylläpidon tueksi tarvitaan toimiva yritysverkosto, sujuva logistiikka sekä tarpeita vastaava infrastruktuuri.
Hankkeen aikana on toteutettu selvityksiä, joissa on arvioitu erityisesti Porin sataman ja Mäntyluodon alueen valmiuksia palvella merituulivoiman ekosysteemin rakentamista. Selvitykset ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että Porilla on useita merkittäviä kilpailuetuja. Alueella on toimiva syväsatama, hyvät kulkuyhteydet, monipuolista teollista osaamista sekä arvokasta käytännön kokemusta merituulivoimasta jo toiminnassa olevan Tahkoluodon merituulipuiston ansiosta. Myös Mäntyluodon telakan toiminnan vahvistuminen parantaa alueen valmiuksia kehittää merituulivoiman ekosysteemiä.
Hankkeen tulokset osoittavat, että kehittämistyötä tarvitaan edelleen erityisesti osaavan työvoiman saatavuuden sekä oppilaitosten, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisen yhteistyön vahvistamiseksi.
Verkostoja merituulivoiman ympärillä
Porin Merituulikeskus -brändiä varten on rakennettu verkkosivusto sekä tuotettu yhteisiä viestintä- ja markkinointimateriaaleja. Toimenpiteet ovat vahvistaneet Satakunnan tunnettuutta merituulivoiman osaamis- ja kehityskeskittymänä sekä tuoneet alan toimijoita tiiviimpään yhteistyöhön. Yhteistyö on ulottunut myös maakuntarajojen yli, ja erityisesti Raahen sataman kanssa tehtävää yhteistyötä on tiivistetty.
Hankkeen aikana järjestettiin lisäksi merituulivoiman kehittämistä ja yhteistyötä edistäviä sidosryhmätilaisuuksia sekä SuomiAreenassa julkinen keskustelu, joiden avulla lisättiin alan näkyvyyttä, vahvistettiin yhteistyöverkostoja ja käytiin keskustelua merituulivoiman mahdollisuuksista Satakunnassa.
Projektipäällikkö Marjut Vähänen pitää yhteistyön vahvistumista hankkeen suurimpana onnistumisena.
”Ilokseni olen huomannut, että mukana olevat yritykset vievät tätä asiaa aktiivisesti eteenpäin myös omissa verkostoissaan. Se on osoitus siitä, että olemme onnistuneet rakentamaan ekosysteemin, jossa kaikki ovat samalla asialla ja menevät samaan suuntaan.”
Lisäksi aktiivisella vaikuttamistyöllä on pyritty edistämään satamien kehittämisedellytyksiä sekä merituulivoimaan liittyviä investointeja kansallisessa päätöksenteossa.
Merituulivoiman kasvu tarjoaa Satakunnalle mahdollisuuden vahvistaa asemaansa energia- ja teollisuusinvestointien kohdealueena. Hankkeen aikana rakennettu yhteistyö ja toimijoiden vahva sitoutuminen luovat hyvät edellytykset merituulivoiman ekosysteemin kasvulle Satakunnassa.
Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Satakuntaliiton kautta, yhteensä 388 240 euroa. Hankkeen toteuttaja Porin kaupunki. Hankkeen toteutusaika 1.4.2024-31.3.2027. Hankkeen verkkosivut Etusivu – Porin Merituulikeskus.
Jaa:
Hyvät lähtökohdat vetytaloudelle
Energiajärjestelmä on suuren muutoksen keskellä, kun fossiilisista polttoaineista ja turpeesta luovutaan ja yhteiskunta siirtyy kohti vähähiilisyyttä. Satakuntaliiton rahoittama, Prizztech Oy:n toteuttama 100H2 – Vety osaksi Satakunnan energiajärjestelmää -hanke käynnistettiin edistämään vetytalouden kehitystä sekä selvittämään, miten vedyn tuotanto voidaan integroida osaksi Satakunnan energia- ja teollisuusjärjestelmää.
Vetytalous tarvitsee toimiakseen runsaasti puhdasta sähköä. Olkiluodon ydinvoimalat, laaja tuulivoimatuotanto, vahva kantaverkko ja merkittävät teollisuusalueet muodostavat kokonaisuuden, joka tarjoaa hyvän perustan vihreän vedyn tuotannolle. Satakunnassa sijaitsee myös Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan vihreän vedyn tuotantolaitos.
Vetytalous ei kuitenkaan tarkoita pelkästään vedyn valmistamista. Vedystä voidaan jalostaa muun muassa synteettisiä polttoaineita, joita tarvitaan fossiilisten polttoaineiden korvaajiksi. Siksi vedyn tuotannon ohella tarvitaan toimivaa infrastruktuuria, yritysverkostoja ja uusia investointeja.
Selvitykset tukevat vetytalouden kehittymistä
Hankkeen aikana laadittiin selvityksiä, joiden tavoitteena oli tunnistaa vetytalouden kehittämismahdollisuuksia Satakunnassa. Selvityksissä tarkasteltiin muun muassa teollisuusalueiden ja kuntien soveltuvuutta vetytalousinvestoinneille, vedyn jakelu- ja siirtoverkostojen rakentamista sekä vetytalouden kytkeytymistä olemassa olevaan energia- ja teollisuusinfraan. Samalla kartoitettiin investointien edellyttämiä yhteistyöverkostoja ja tekijöitä, jotka voisivat lisätä Satakunnan houkuttelevuutta kansainvälisten investoijien silmissä.
Yksi hankkeen merkittävimmistä tuloksista oli laaja vetytalouden energiainfrastruktuuriselvitys, jossa tarkasteltiin muun muassa Porin ja Harjavallan alueiden mahdollisia vedyn jakeluverkkoja sekä niiden yhteyksiä suunnitteilla olevaan kansalliseen vetyputkiverkostoon. Yhdeksän organisaation yhteistyönä toteutettu selvitys tuotti arvokasta tietoa vaihtoehtoisista putkireiteistä, niiden toteuttamisedellytyksistä sekä siitä, miten vetytalous voitaisiin tulevaisuudessa liittää osaksi Satakunnan energiainfrastruktuuria.
Hankkeen selvityksillä on ollut vaikutusta myös kansallisen vetytalousinfrastruktuurin suunnitteluun. Satakunta on tunnistettu yhdeksi Suomen tärkeimmistä vetytalouden kehittämisalueista, ja alueen selvitykset ovat tukeneet suunnitelmia kansallisen vetyverkon rakentamisesta.
Yhteistyöverkostot
Selvitystyön lisäksi hankkeessa vahvistettiin Satakunnan vetytalousosaamista järjestämällä seminaareja, työpajoja ja keskustelutilaisuuksia sekä osallistumalla aktiivisesti kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Hanke vahvisti Satakunnan osallistumista BotH2nia-yhteistyöhön, joka kokoaa yhteen vetytalouden toimijoita kehittämään yhteistä vetytalousekosysteemiä. Samalla Satakunta vahvisti asemaansa osana eurooppalaista vetylaaksokehitystä, jonka tavoitteena on edistää vetytalouteen liittyviä investointeja ja innovaatioita.
Yksi hankkeen merkittävimmistä saavutuksista oli laajan vetytalouden yhteistyöverkoston rakentaminen kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tiivis yhteistyö Gasgrid Finlandin kanssa vahvisti Satakunnan asemaa kansallisen vetytalousinfrastruktuurin suunnittelussa. Hankkeen aikana syntynyt yhteistyö jatkuu Satakunnan puhtaan siirtymän ryhmässä. Ryhmän tehtävänä on seurata vetytalouden investointeja, kehittää toimintaympäristöä sekä varmistaa, että Satakunta säilyttää asemansa alan kärjessä.
Satakunta valmiina tuleviin investointeihin
Vaikka suuria investointipäätöksiä ei vielä hankkeen aikana syntynyt, tärkein tavoite saavutettiin, ja Satakunta on nyt aiempaa valmiimpi vastaanottamaan vetytalouden investointeja. Hankkeen avulla luotiin pohjaa tuleville investoinneille, joiden toteutuminen edellyttää vahvoja sähköverkkoja, toimivia kaasu- ja vetyverkostoja sekä tiivistä yhteistyötä yritysten ja julkisten toimijoiden välillä.
Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Satakuntaliiton kautta, yhteensä 246 251 euroa. Hankkeen toteuttaja Prizztech Oy. Hankkeen toteutusaika 1.1.2024-30.6.2026. Hankkeen verkkosivut 100H2-Vety osaksi Satakunnan energiajärjestelmää – Prizztech Oy.
Jaa:
Satakuntaliitto on myöntänyt rahoituksen Euroopan unionin osarahoittamaan BIOVAHVA-hankekokonaisuuteen, joka vahvistaa alueen biotaloutta ja ruokaketjua kehittämällä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä viemällä uusia ratkaisuja käytäntöön.
Satakunnan biotalouden vahvistaminen ja varmistaminen (BIOVAHVA) hankekokonaisuudesta vastaavat Satafood, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pyhäjärvi-instituutti ja Prizztech. Yhteisenä tavoitteena on parantaa biotalouden kilpailukykyä ja kehittää kestäviä, kannattavia toimintamalleja turvetuotannon vähenemisen tuomiin muutoksiin.
Biotalouden kehittäminen käytännössä
Hankkeessa on toteutettu laaja joukko konkreettisia toimenpiteitä, joissa on keskitytty muun muassa energiahävikin vähentämiseen sekä uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Biokaasun teollisuuskäyttöä koskevassa kehittämistyössä on koottu ajankohtaista tietoa biokaasun saatavuudesta, tuotannosta ja käyttömahdollisuuksista. Tuotetut selvitykset tukevat siirtymistä uusiutuviin energiaratkaisuihin ja helpottavat uusien energiaratkaisujen käyttöönottoa biotalouden eri toimijoiden keskuudessa. Kehittämistyötä on täydennetty selvityksellä metaanin käyttöpotentiaalista maakunnassa, ja toimenpiteet ovat osaltaan vauhdittaneet maakaasuverkon laajentamisen suunnittelua Satakuntaan.
Hankkeessa on tarkasteltu, miten tuotannossa syntyviä sivutuotteita ja energiaa, kuten hukkalämpöä, voidaan hyödyntää aiempaa paremmin. Näiden tuotannon sivuvirtojen käyttömahdollisuuksia on selvitetty kasvihuonetuotannossa. Tämä edistää kiertotalouteen perustuvien ratkaisujen käyttöönottoa, lisää yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä parantaa resurssitehokkuutta ja tukee uuden liiketoiminnan syntymistä.
Kiertotalouden ratkaisuja on havainnollistettu visualisoinneilla, joissa kuvataan elintarviketuotannon sivuvirtoja ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tarkastelussa on nostettu esiin muun muassa sivuvirtojen jalostaminen proteiineiksi, öljyiksi ja lannoitteiden raaka-aineiksi. Näin on konkretisoitu, miten yhden toimijan sivuvirta voi toimia toisen raaka-aineena, ja miten materiaaleja voidaan hyödyntää aiempaa tehokkaammin.
Viljelyyn ja maankäyttöön liittyvissä kokeiluissa on tarkasteltu käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden jatkokäyttömahdollisuuksia. Hankkeessa on tutkittu eri kasvilajien soveltuvuutta turvemaille sekä testattu uusia viljelymenetelmiä, kuten biohiilen ja nanokuplien käyttöä. Kasvilajientarkasteluissa on keskitytty erityisesti sellaisiin kuivike-, energia-, lääke-, yrtti- ja elintarvikekasveihin, jotka voivat tarjota uusia mahdollisuuksia käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden hyödyntämiseen. Lisäksi hankkeessa on selvitetty vesienhallinnan ratkaisuja hyödyntämällä käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita, ja selvitetty mahdollisuuksia löytää alueille kestäviä sekä taloudellisesti kannattavia uusia käyttötarkoituksia.
Aurinkosähkön ja maatalouden yhteensovittamista on puolestaan tutkittu AgriPV-konseptin avulla, jossa samalla peltoalalla voidaan tuottaa sekä energiaa että maataloustuotteita. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka tukevat sekä uusiutuvan energian tuotantoa että maatalouden kannattavuutta. Kehittämistyötä on haastanut erityisesti kasvukausien vaihtelu.
Vaikutukset ja yhteistyön merkitys
Hankkeen vaikutukset näkyvät lisääntyneenä tietona, uusina yhteistyöverkostoina sekä uusina kehittämismahdollisuuksina biotalouden ja ruokaketjun eri toimijoiden keskuudessa. Hankkeen tulokset, kuten teollisuudelle suunnattu raportti Biokaasu Satakunnassa – saatavuus ja teollisuuskäyttö, on julkisesti saatavilla. Näin varmistetaan, että hankkeessa syntynyt tieto ja osaaminen ovat hyödynnettävissä myös jatkossa.
Hankkeen toteuttajat kuvailevat, että yhteistyön merkitys on korostunut koko hankkeen ajan. Eri organisaatioiden osaaminen on täydentänyt toisiaan, ja on mahdollistanut uusien ratkaisujen syntymisen. BIOVAHVA on luonut perustaa sille, että Satakunnan biotalous voi kehittyä entistä vahvemmaksi, kestävämmäksi ja kilpailukykyisemmäksi osana laajempaa energiasiirtymää.
Hankekokonaisuus on saanut rahoitusta Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Satakuntaliiton kautta. Hankkeen toteuttajina toimivat Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy (myönnetty rahoitus 717 610 €, toteutusaika 1.11.2023-30.6.2026), Pyhäjärvi-instituuttisäätiö sr (myönnetty rahoitus 626 154 €, toteutusaika 1.11.2023-30.6.2026), Prizztech Oy (myönnetty rahoitus 205 209 €, toteutusaika 1.1.2024-30.6.2026) sekä Satafood Kehittämisyhdistys ry (myönnetty rahoitus 88 703 €, toteutusaika 1.11.2023-30.6.2026). Hankkeen toteuttajien verkkosivut:
BIOVAHVA – Satakunnan biotalouden vahvistaminen ja varmistaminen – Tutkimuskeskus WANDER
BIOVAHVA – Satakunnan biotalouden vahvistaminen ja varmistaminen – Pyhäjärvi-instituutti
Satakunnan biotalouden vahvistaminen ja varmistaminen – BIOVAHVA – Satafood
Jaa:
Kulttuuritie-kartan kohteet johdattelevat kävijöitä tulemaan ja tutustumaan Satakunnan kuntiin, niiden kohteisiin sekä kulttuuritarjontaan itselleen sopivana ajankohtana. Halutessaan käynnistä voi tehdä somepostauksen käyttämällä mm. seuraavia aihetunnisteita:
#KulttuuriaSatakunnasta
#Satakunta
@satakuntaliitto
#kunta, jossa vieraillaan
Kuntien tapahtumatarjontaan pääsee tutustumaan mm. Satakunnan tapahtumakalenterin kautta.
Ilon ja valon Satakunta 2.0-hanke toteutti viestinnällisen somekampanjan, jossa Satakunnan kuntajohtajia pyydettiin esittelemään taideteosta oman työhuoneensa vinkkelistä. Kuntajohtajat lähtivät hienosti mukaan kampanjaan esittelemällä teoksia työhuoneiden lisäksi kaupungintaloilta tai kunnan julkisilta paikoilta.
Kuntajohtajat kertoivat teosten tekijöistä, pohtivat teosten merkityksiä ja osa myös sitä, miksi juuri kyseinen teos on osa heidän työympäristöään.
Kampanja havainnollisti jotakin erityisen tärkeää: taide ja kulttuuri eivät ole sidottuja vain tiettyihin paikkoihin, vaan ne ovat läsnä jokapäiväisessä arjessamme.
Satakuntaliiton maakuntahallitus on päättänyt 26.6.2026 hyväksyä vastineet Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 1 aineistoista annettuihin lausuntoihin. Tavoitteena on, että maakuntakaavan ehdotusvaiheen 2 aineisto asetetaan julkisesti nähtäville loppuvuonna.
Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmistelussa on pyritty muodostamaan kestävä alueidenkäytöllinen pohja maakunnan pitkäjänteiselle kehittämiselle samoin kuin kuntien ja muiden viranomaisten alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Erityisesti on pyritty kehittämään Satakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kiinnitetty huomiota toimintaympäristön valmiuksiin ja laatuun. Maakuntakaavaa on laadittu yhteistyössä kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, jotta on voitu varmistua kaavan tavoitevuoteen nähden riittävistä alueidenkäytöllisistä ratkaisuista.
Lausuntojen kannanotoissa myönteisen palautteen joukossa myös merkittäviä muutostarpeita
Lausunnoissa esitettiin lukuisia myönteisiä kannanottoja liittyen maakuntakaavan laadinnan aikana järjestettyihin osallistumisen ja vuorovaikutuksen menettelyihin, kaavan selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä varsinaisen kaavaratkaisun kehittymiseen valmisteluvaiheeseen nähden. Kannanotoissa muutos- ja kehittämisesityksiä kohdistui erityisesti teollisuusalueisiin.
Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota maakuntakaavan sisältövaatimusten huomioimiseen ja valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden toteutumisen huomioimiseen erityisesti luonnonarvojen ja kulttuuriympäristöjen näkökulmista. Lausunnoissa edellytettiin myös Natura-arvioinnin tarvetta koskevan selvityksen johtopäätösten huomioimista.
Vastineiden perusteella maakuntakaavan ratkaisua kehitetään
Vastineiden perusteella Satakunnan maakuntakaavan 2050 jatkosuunnittelussa tarkastellaan vielä kokonaan uusien teollisuusalueiden sijoittamista ja tehdään muutoksia ehdotusvaiheessa 1 esitettyihin teollisuusalueiden ratkaisuihin. Vastineissa on myös useita muita esityksiä, joiden perusteella Satakunnan maakuntakaavan 2050 kaavakarttaan, selostukseen ja muuhun aineistoon tehdään muutoksia jatkosuunnittelun yhteydessä. Jatkosuunnittelun yhteydessä kaavan vaikutusten arviointia täydennetään ja täsmennetään.
Maakuntakaavan sisältövaatimusten huomioiminen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen edellyttävät muutoksia, jotka kohdistuvat pääosin tuulivoimatuotannon selvitysalueiden merkintöihin. Selvitysalueiden merkinnöillä on maakuntakaavan laadinnan aikana osoitettu alueita, joiden maankäyttöä ei voitu riittävien selvitysten puuttuessa ratkaista.
Kaavaratkaisussa esitetyt maankäytön muutokset suhteessa Natura 2000 –verkoston alueisiin ovat ratkaisuissa edelleen paikoin haasteellisia. Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnon arvoja ei saa merkittävästi heikentää (LSL 34 §). Natura-arvioinnin johtopäätöksien perusteella muutostarpeet kohdistuvat tuulivoimatuotannon selvitysalueiden merkintöihin sekä voimalinjan, yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin yhteystarvemerkintöihin ja ohjeellisiin merkintöihin. Lisäksi Natura-arvioinnin tarveharkinnan johtopäätösten perusteella kaavakarttaan on tehtävä pienempiä korjauksia ja kaavamerkintöjä koskevia määräyksiä on täydennettävä.
Jatkosuunnittelun vaiheet
Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 2 aineisto laaditaan vastineiden, viranomaisneuvottelun ja muiden selvitysten sekä vaikutusten arvioinnin perusteella. Ratkaisua laadittaessa pidetään tarpeen mukaan työneuvotteluja kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on asettaa Satakunnan maakuntakaava 2050 ehdotus 2 julkisesti nähtäville loppuvuonna 2026.
SATAKUNTALIITTO
Lisätietoja antavat:
Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, p. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi
Maakunta-arkkitehti Daniel Nagy, p. 044 711 4348, daniel.nagy@satakunta.fi
Maakuntainsinööri Anne Nummela, p. 044 711 4317, anne.nummela@satakunta.fi
Liikennesuunnittelija Esa Perttula, p. 044 711 4370, esa.perttula@satakunta.fi
Ympäristöasiantuntija Minna Uusiniitty-Kivimäki, p. 050 577 0945, minna.uusiniitty-kivimaki@satakunta.fi
Paikkatietoasiantuntija Veli-Matti Rintala, p. 044 711 4316, veli-matti.rintala@satakunta.fi
Satakunnan maakuntahallitus on 26.6.2026 hyväksynyt vastineet Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 1 aineistosta annettuihin lausuntoihin. Lausuntoja saatiin yhteensä 55, ja ne sisälsivät yli 550 kannanottoa.
Satakunnan maakuntakaavan 2025 lausunnoissa tuotiin esiin myönteisiä näkemyksiä erityisesti kaavavalmistelun vuorovaikutuksesta, laadituista selvityksistä sekä vaikutusten arvioinnista. Samalla lausunnoissa esitettiin muutostarpeita muun muassa teollisuusalueiden ratkaisuihin sekä luonnonarvojen ja kulttuuriympäristöjen huomioimiseen. Lisäksi korostettiin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen varmistamista sekä Natura-arviointiin liittyvien johtopäätösten huomioimista.
Hyväksyttyjen vastineiden pohjalta maakuntakaavan ratkaisua tarkistetaan jatkovalmistelussa. Tarkastelussa ovat erityisesti uusien teollisuusalueiden sijoittuminen ja aiempien ratkaisujen muutostarpeet. Muutoksia kohdistuu myös tuulivoimatuotannon selvitysalueisiin sekä kaavamerkintöihin, joiden osalta huomioidaan Natura 2000 -verkoston vaatimukset.
Jatkovalmistelussa täydennetään lisäksi kaavan vaikutusten arviointia ja tarkennetaan kaava-aineistoa yhteistyössä kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on asettaa Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 2 aineisto julkisesti nähtäville loppuvuonna 2026.
Maakuntahallitus evästi talousarvion valmistelua
Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 26.6.2026 valmisteluaikataulun Satakuntaliiton vuoden 2027 talousarvion laadintaan. Maakuntahallitus evästi
Vientivetoista maakuntaa ovat viime vuosina koetelleet useat kriisit, ja talouden toipumista hidastavat muun muassa kansainvälisten jännitteiden vaikutukset, energian hinnan vaihtelut sekä heikko suhdannekehitys. Talousnäkymien ennakoidaan kuitenkin vähitellen paranevan suunnittelukauden aikana, vaikka epävarmuus säilyy.
Satakuntaliiton tehtävät ovat laajentuneet viime vuosina erityisesti aluekehityksen rahoitustehtävien osalta, ja samanaikaisesti maakuntakaava 2050 etenee valmistelussa. Nämä kokonaisuudet lisäävät asiantuntijatyön tarvetta ja vaikuttavat toiminnan resursointiin.
Kuntatalouden tiukka tilanne huomioiden kuntien maksuosuuksiin ei esitetä korotuksia vuodelle 2027. Kasvaviin kustannuksiin vastataan ensisijaisesti toiminnan uudelleenjärjestelyillä ja tehostamisella. Satakuntaliiton strategia 2025–2027 ohjaa talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja mittareiden asettamista.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Lisätiedot:
Hankkeessa tehdyt toimenpiteet ja selvitykset luovat pohjaa kaikkien hyödyksi tehtävälle Satakunnan tunnetuksi tuomiselle, luoden Satakuntaan lisää kansainvälisiä yrityksiä ja työpaikkoja. Suomessa kilpaillaan usein samoista kotimaisista yrityksistä, vaikka kasvua on mahdollista hakea myös kansainvälisiltä markkinoilta. Hankkeen aikana tunnistettiin kansainväliset vetovoimatekijät.
Uudenlainen toimintamalli yritysten houkuttelemiseksi
Hankkeessa rakennettiin kokonaisvaltainen Invest in -ohjelma, joka sisältää strategian, käytännön toimenpiteet ja markkinointiviestinnän kansainvälisten yritysten houkuttelemiseksi. Hankkeessa selvitettiin Yhdysvaltojen markkinoita ja sitä, millaisena Suomi ja Satakunta näyttäytyvät kansainvälisille yrityksille. Selvitystä hyödynnettiin Invest in -ohjelmaa, strategiaa ja markkinointikäsikirjaa laadittaessa.
Kokemäen Invest in -ohjelma tarjoaa mallin, jota muutkin Satakunnan kunnat voivat hyödyntää. Invest in -ohjelman strategiakirja on rakennettu vaiheittaiseksi ja käytännönläheiseksi kokonaisuudeksi, joka sisältää prosessikuvauksen, strategiasuunnitelman, visuaalisen ilmeen sekä markkinointisuunnitelman.
Samalla Kokemäelle rakennettiin Invest in -verkkosivusto ja tuotettiin siihen liittyvää kansainvälistä markkinointia sosiaalisessa mediassa ja sähköpostikampanjoilla. Kampanjoilla tavoitettiin tarkasti valittuja kohderyhmiä, kuten automaatio-, metalli- ja datakeskusalan yrityksiä. Kampanjoiden kautta tavoitettiin tuhansia kansainvälisiä toimijoita, ja potentiaalisten yritysten kanssa käytiin vuorovaikutusta niiden mahdollisuuksista sijoittaa toimintaa Kokemäelle. Lisäksi osallistuminen Finnish Data Center Associationin järjestämään tapahtumaan tuotti useita konkreettisia yrityskontakteja, joilla on potentiaalia johtaa investointeihin.
Alueen vahvuuksien tunnistaminen
Prizztechin hanketiimi kuvaa, että hanke toi esiin tärkeitä oppeja kansainvälisestä investointimarkkinoinnista. Keskeinen havainto oli, ettei Suomen brändi ole kansainvälisesti niin tunnettu, mikä korostaa paikallisen ja alueellisen markkinoinnin merkitystä. Yritysten näkökulmasta esimerkiksi vapaat teollisuusalueet näyttäytyvät mahdollisuutena kasvaa. Myös Kokemäen kaupungin pieni koko nähtiin vahvuutena, sillä se mahdollistaa henkilökohtaisemman palvelun.
Satakunta muodostaa investointien kannalta yhtenäisen kokonaisuuden, jossa kuntarajat eivät ole ratkaisevia. Hanke vahvistaa Satakunnan asemaa kansainvälisenä toimintaympäristönä ja tuo esiin alueen keskeisiä vahvuuksia, kuten toimivan infrastruktuurin, energiaratkaisut ja osaavan työvoiman. Hankkeen vaikutukset jatkuvat myös sen päätyttyä. Verkkosivusto ja viestintäkanavat jäävät käyttöön, ja tuotettuja materiaaleja hyödynnetään jatkossakin.
Invest in -ohjelmaa viedään eteenpäin kiinnostuneissa Satakunnan kunnissa, ja yritysten sijoittumiskontaktien käsittely jatkuvat. Tavoitteena on vahvistaa Satakunnan asemaa kansainvälisesti kiinnostavana alueena, jonne yritykset hakeutuvat ja sijoittuvat, luoden uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Hanke on edistänyt alueen kansainvälistä tunnettavuutta, ja työ jatkuu vahvana myös hankkeen päättymisen jälkeen. Vaikutusten arvioidaan ulottuvan pitkälle tulevaisuuteen.
Hanke on saanut rahoitusta Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Satakuntaliiton kautta 167 600 euroa. Hankkeen toteuttaja Prizztech Oy. Hankkeen toteutusaika 1.1.2024–30.6.2026. Hankkeen verkkosivut Kokemäki Invest in – Prizztech Oy, Invest in Kokemäki – Kokemäki.
Jaa:
Satakunnan viennin kokonaisarvo oli 6,5 miljardia euroa vuonna 2025, mikä tekee siitä maakunnista neljänneksi suurimman viejän. Viennin arvoa suhteessa väestöön tarkasteleva mittari kuitenkin osoittaa Satakunnan poikkeuksellisen vahvan aseman. Väestöön suhteutettuna Satakunta tuottaa viennissä enemmän kuin monet suuremmat kasvukeskukset, kuten Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa.
Satakunnan osuus koko Suomen viennistä on 8,8 prosenttia, vaikka väestöosuus on 3,7 prosenttia. Viennin kasvu oli vuonna 2025 peräti 10,7 prosenttia, kun koko maassa jäätiin keskimäärin 3,0 prosenttiin. Kehitys kertoo viennin vahvistuneesta roolista ja maakunnan kilpailukyvystä kansainvälisillä markkinoilla.
Satakunnan vahva asema perustuu erityisesti teollisuuteen. Metallien jalostus, meriteollisuus, kone- ja laitevalmistus sekä automaatio ja robotiikka ovat kasvaneet viime vuosina, ja metsäteollisuus säilyttää asemansa tärkeänä vientialana.
”Tällaisella viikolla, kun koko Suomi kokoontuu Satakuntaan ja Poriin keskustelemaan ajankohtaisista ja koko Suomelle tärkeistä teemoista, on erityisen hienoa nostaa esiin maakuntamme merkitys teollisuuden ja viennin veturina. Satakunta on nyt ensimmäistä kertaa viennin arvossa asukasta kohden Suomen ykkönen, se kertoo poikkeuksellisen vahvasta elinkeinoelämästä ja kilpailukyvystä,” toteaa Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.
Satakunta toimii myös keskeisenä ulkomaankaupan solmukohtana. Maakunnan satamien kautta kulkee 10,7 prosenttia Suomen viennistä ja 6,8 prosenttia tuonnista tonneissa mitattuna. Yhteensä tämä on 8,8 prosenttia kaikesta ulkomaankaupasta, mikä on yli kaksinkertainen määrä maakunnan väestöosuuteen nähden.
”Kun Satakuntaan saapuu valtion virkamiehiä, ministereitä ja europarlamentaarikkoja, on tärkeää näyttää, missä kasvu syntyy. Tulevaisuutta rakennetaan maakunnissa ja Satakunta on siinä työssä eturintamassa,” Salonen jatkaa.
Satakunnan vahva vienti tekee maakunnasta kokoaan suuremman toimijan Suomen kansantaloudessa. Teollisuus ja vientitulot tukevat laajasti myös koko maan hyvinvointia. Jatkossa kasvun turvaamiseksi keskeistä on investointien suuntautuminen maakuntaan.
Lisätiedot: