Satakunnan maakuntakaavan 2050 laatiminen on käynnistynyt Satakuntaliiton maakuntahallituksen päätöksellä vuoden 2021 lopussa. Satakunnan maakuntakaava 2050 laaditaan kaikki maankäyttömuodot kattavana kokonaismaakuntakaavana, jolloin käsitellään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet koko maakunnan alueella.

Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmistelussa on pyritty muodostamaan kestävä alueidenkäytöllinen pohja maakunnan pitkäjänteiselle kehittämiselle samoin kuin kuntien ja muiden viranomaisten alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Erityisesti on pyritty kehittämään Satakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kiinnitetty huomiota toimintaympäristön valmiuksiin ja laatuun. Maakuntakaavaa on laadittu yhteistyössä kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, jotta on voitu varmistua kaavan tavoitevuoteen nähden riittävistä alueidenkäytöllisistä ratkaisuista. Tarkoituksena on, että voimaan tullessaan Satakunnan maakuntakaava 2050 kumoaa Satakunnan maakuntakaavan, Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 ja Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2.

Maakuntakaavasta voi antaa palautetta

Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 2 aineisto on julkisesti nähtävillä 16.11.-18.12.2026 välisen ajan Satakuntaliitossa arkipäivisin klo 9–15 ja Satakuntaliiton jäsenkuntien virastoissa niiden aukioloaikoina. Aineisto on nähtävillä myös sähköisessä muodossa Satakuntaliiton verkkosivuilla: Ehdotusvaihe 2 | Satakunta.fi. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus antaa muistutus Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 2 aineistosta nähtävilläoloaikana. Tarkemmat tiedot verkkosivuilla.

Satakuntaliitto järjestää maakuntakaavasta seuraavat avoimet esittely- ja keskustelutilaisuudet:

Porin seutu, keskiviikkona 2.12.2026, klo 17.00–18.30
Satakuntaliitto, neuvotteluhuone Karhu, Pohjoisranta 11 D, 3.krs, Pori

Rauman seutu, torstaina 3.12.2026, klo 17.00–18.30
Rauman kaupungintalon valtuustosali, Kanalinranta 3, Rauma

Pohjois-Satakunta, keskiviikkona 9.12.2026, klo 17.00–18.30
Kankaanpään kaupungintalon valtuustosali, Kuninkaanlähteenkatu 12, Kankaanpää

Koko Satakunta, tiistaina 8.12.2026, klo 17.00–18.30
Kaikille avoin verkkotilaisuus. ilmoittaudu verkkosivuilla:

https://satakunta.fi/alueidenkaytto/vireilla/ehdotusvaihe-2

 Koska lausunnolla olleeseen ehdotusvaiheeseen 1 nähden Satakunnan maakuntakaavan 2050 ratkaisuun on tullut muutoksia, kunnille, viranomaisille ja sidosryhmille varataan myös mahdollisuus lausunnon antamiseen. Lausuntoaika ja tiedot lausunnon antajille pidettävästä esittelytilaisuudesta ilmoitetaan erikseen kirjeitse.

 Maakuntakaavan jatkosuunnittelu

Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 2 aineistosta saatavia muistutuksia ja lausuntoja käsitellään ensi vuoden alkupuolella.  Tavoitteena on, että palautteen perusteella tarkistettu ja täydennetty maakuntakaava hyväksytään vuoden 2027 lopulla.

 

Satakunnan talous kääntyi vuoden 2026 tammi-kesäkuun aikana selvään nousuun. Etenkin kevät sujui menestyksekkäästi. Teollisuuden liikevaihdon ja viennin kasvu voimistui huomattavasti huhti-kesäkuussa. Tällöin Satakunnan teollisuuden kärkiala teknologiateollisuus oli aiempaakin vahvemmassa vedossa. Liikevaihto alkoi kohota keväällä pitkästä aikaa myös maakunnan elintarvike-, metsä- ja kemianteollisuudessa. Rakentaminen alkoi elpyä keväällä. Palvelualojen kehitys piristyi alkuvuonna ja keväällä enää luovien alojen liikevaihto aleni. Sen sijaan yritysten keskimääräinen henkilöstömäärä laski edelleen jonkin verran, tosin alakohtaiset erot ovat olleet yhä suuria. Todennäköisesti työllisyyskehitys paranee viiveellä. Talouden palkkasumman kasvu jatkui alkuvuonna kohtalaisena.

Teknologiateollisuudessa vuoden 2026 tammi-kesäkuu sujui pääosin hyvin myönteisesti. Liikevaihto ja viennin arvo kohosivat tuntuvasti erityisesti keväällä. Suurin tekijä on maakunnassa merkittävän metallien jalostuksen ripeä kasvu etenkin kuparin hinnan nousun myötä. Liikevaihto kohosi lisäksi ripeästi metallituotteiden valmistuksessa, elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa sekä keväällä myös meriteollisuudessa. Sen sijaan konepajoilla sekä automaatiossa ja robotiikassa liikevaihto aleni varsin merkittävästi. Henkilöstöä lisättiin hieman koko alkuvuoden ajan, mikä viittaa osaltaan myönteiseen tuotantokehitykseen.

Elintarviketeollisuuden liikevaihto kääntyi tauon jälkeen kasvuun vuoden 2026 keväällä Satakunnassa. Viennin arvo alkoi nousta voimakkaasti vuoden 2026 alussa. Henkilöstömäärä pysyi käytännössä ennallaan alkuvuonna. Metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto kääntyi voimakkaaseen nousuun huhti-kesäkuussa. Metsäteollisuuden viennin arvo kasvoi myös selvästi kevään kuluessa.

Rakentamisessa liikevaihto ja henkilöstö alkoivat kasvaa keväällä. Palvelualojen kehitys piristyi alkuvuonna etenkin kaupassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Keväällä enää luovien alojen liikevaihto aleni.

Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2026 tammi-kesäkuussa 6,8 % vuoden 2025 vastaavaan aikaan verrattuna. Kasvusta osa selittyy metallien tuottajahintojen nousulla, jolla ei ole tuotannon määrään yhtä suurta myönteistä vaikutusta. Tammi-maaliskuussa liikevaihto kohosi 3,1 % lähinnä teknologiateollisuuden kasvun myötä. Huhti-kesäkuussa nousu voimistui jo 10,3 %:iin monen muun teollisuudenhaaran päästessä kasvuun mukaan. Tällöin myös rakentamisen ja palveluiden veto voimistui.

51 % maakunnan yrityksistä kasvatti tammi-kesäkuussa liikevaihtoaan. Lähes joka kolmas yritys ylsi vähintään 15 %:n nousuun. Kasvaneiden osuus oli hieman aiempaa korkeampi. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on edelleen ollut suurta etenkin teollisuudessa, mutta myös rakentamisessa ja palveluissa. Eniten kasvoi alle viiden henkilön yritysten liikevaihto, vajaat 12 prosenttia. 5–19 työntekijän yritysten liikevaihto kohosi reilut kuusi prosenttia. Yli 20 henkilön yritysten taasen vajaat kuusi prosenttia. Suurin muutosvaikutus talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi alkuvuoden aikana 28 %. Yli viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi yli kuusi prosenttia.

Koko maassa keskimäärin liikevaihto kasvoi alkuvuonna saman verran kuin Satakunnassa eli 6,8 %. Talouden kehitys oli siten aiempaa selvästi pirteämpää, mutta edelleen aloittain vaihtelevaa. Myönteistä oli viennin vahva kasvu ja liikevaihdon nousu lähes kaikilla päätoimialoilla. Teollisuudessa liikevaihdon kasvua kertyi lähes kautta linjan. Vain metsäteollisuudessa liikevaihto supistui kehnon ensimmäisen vuosineljänneksen takia. Teknologiateollisuus kehittyi Satakuntaa vaisummin, koska hyvin myönteisesti kehittyneen metallien jalostuksen painoarvo on Satakuntaa pienempi. Rakentamisen liikevaihto kohosi ripeästi. Palvelualoilla nousu jatkui kautta linjan.

Satakunnassa henkilöstömäärä aleni yhä jonkin verran (-1,7 %) vuoden 2026 tammi-kesäkuussa. Teollisuudessa henkilöstömäärä laski aavistuksen verran. Henkilöstöä lisättiin silti jonkin verran ainakin teknologiateollisuudessa keskimäärin sekä automaatiossa. Elintarviketeollisuudessa henkilöstömäärä pysyi ennallaan. Rakentamisessa työllisyys kääntyi kasvuun keväällä päättäen siten pitkän laskukauden. Palveluissa henkilöstömäärä aleni yhä yleisesti. Ainakin kaupassa henkilöstöä vähennettiin.

Toimialoittainen kehitys Satakunnassa tammi–kesäkuussa 2026 (vertailu vuoden 2025 vastaava aika)

  • Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto kohosi selvästi (7,9 %). Viennin arvokin kasvoi (6,5 %). Henkilöstömäärä sen sijaan aleni aavistuksen (-0,3 %).
  • Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi tuntuvasti (14,0 %). Viennin arvokin kohosi (10,3 %). Henkilöstöä lisättiin edelleen (1,8 %).
  • Metallien jalostuksen liikevaihto nousi huomattavasti (17,6 %).
  • Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi nopeasti (11,0 %).
  • Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto laski heikon ensimmäisen neljänneksen vuoksi (-6,9 %).
  • Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto kohosi selvästi (9,4 %).
  • Meriteollisuuden liikevaihto kasvoi (4,6 %).
  • Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto nousi rivakasti (7,6 %).
  • Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto kohosi vahvasti (9,2 %).
  • Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto aleni merkittävästi (-11,8 %). Henkilöstö lisättiin silti (3,2 %).
  • Metsäteollisuuden liikevaihto (1,1 %) ja vienti (0,1 %) kasvoivat suotuisan kevään ansiosta.
  • Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi jälleen (1,8 %).
  • Elintarviketeollisuuden liikevaihto aleni hieman (-0,4 %), mutta viennin arvo kohosi tuntuvasti (27,8 %). Henkilöstömäärä pysyi ennallaan (0,0 %).
  • Rakentamisen liikevaihto alkoi kasvaa (3,7 %). Henkilöstömäärä laski yhä (-0,4 %) heikon ensimmäisen vuosineljänneksen takia.
  • Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi (3,7 %). Henkilöstömäärä aleni kuitenkin (-1,9 %).
  • Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto kohosi jonkin verran (2,1 %).
  • Liike-elämän palvelujen liikevaihto aleni aavistuksen (-0,2 %) kehnon alkuvuoden vuoksi.
  • Kaikkien kolmen edellä mainitun palvelualan (lisättynä yksityisellä SOTElla) yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski edelleen jonkin verran (-2,7 %).
  • Luovien alojen liikevaihto aleni jälleen (-1,8 %).

Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus julkaistaan kalvosarjana (PowerPoint).

Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa sivulta (sivun loppupuolella) https://satakunta.fi/aluekehitys/alue-ennakointi-ja-aluetieto/

 

Lisätietoja:

 

Satakuntaan kohdentuu vuonna 2027 yhteensä 5,8 miljoonaa euroa Euroopan unionin aluerahoitusta. Tämän lisäksi maakuntaan saadaan vielä 0,8 miljoonaa euroa kaupunkipolitiikan rahoitusta. Satakuntaliiton rahoitusosuus on aluerahoituksen osalta 2,1 miljoonaa euroa ja Elinvoimakeskuksen rahoitus on yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Rahoitus myönnetään kehittämis- ja yritystukihankkeisiin Uudistuva- ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman kautta.

Euroopan unionin aluerahoituksen jako vuodeksi 2027

Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui 21.10. Siikaisissa. Kokouksessa päätettiin alueellinen rahoituksen jako Satakuntaliiton ja Keski-Suomen elinvoimakeskuksen välillä. Tämän lisäksi rahoitussuunnitelman ulkopuolista rahoitusta kanavoituu maakuntaan Euroopan unionin kaupunkipolitiikan rahoituksen muodossa.

Keski-Suomen elinvoimakeskus on ns. välittävä toimielin, joka välittää aluerahoitusta myös Satakunnassa toteutettaviin hankkeisiin. Kokonaisuudessaan rahoitusta jaettiin 5,8 miljoonaa euroa vuodelle 2027 Satakuntaan alueellisen rahoitussuunnitelman mukaisesti. Elinvoimakeskuksen 3,7 miljoonan euron rahoituspotista 1,84 miljoonaa euroa on Euroopan sosiaalirahaston, 1,14 miljoonaa euroa aluekehitysrahaston ja 0,74 miljoonaa euroa oikeudenmukaisen siirtymän rahoitusta.

Satakuntaliitto, joka on myös ns. välittävä toimielin saa Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta 1,14 miljoonaa ja oikeudenmukaisen siirtymän rahoitusta 0,95 miljoonaa euroa. Lisäksi Satakuntaliitto myöntää kokonaisuudessaan kaupunkipolitiikan 0,8 miljoonan euron EU-rahoitusosuuden Porin kaupungin ja valtion sopiman ekosysteemisopimuksen mukaisiin hankkeisiin. Näiden lisäksi maakuntaan saadaan Euroopan unionin aluerahoitusta maaseudun kehittämisohjelman kautta.

 Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen strategisen tulossopimuksen päivitys vuodelle 2027

Maakunnan yhteistyöryhmä kuuli kokouksessaan myös Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen valmistelemaa strategisen tulossopimuksen päivityksen prosessia. Tulossopimuksen valmistelussa on tehty yhteistyötä Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntaliittojen kanssa. Tarkastettu ja päivitetty strateginen tulossopimus ohjaa Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen toimintaa vuodelle 2027. Kehittämisen painopisteitä ovat kestävä kasvu, puhdas siirtymä, varautuminen ja kokonaisturvallisuus sekä hyvinvointi ja yhdenvertaisuus.

Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta: Esityslistahaku (tweb.fi)

Lisätietoja:

MYR:n puheenjohtaja Petri Salminen p. 050 598 5008
aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma p. 044 711 4330
strategiapäällikkö Timo Mäkelä p. 0295 022 61
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050 569 6818.

Siikaisissa 21.10.2026

Kulttuurifoorumi järjestetään perjantaina 20.11.2026 klo 9 – 11.30 kokoustila Färjäämössä, Porin Puuvillan kauppakeskuksessa (kahvitus klo 8.30 alkaen). Ilmoittaudu foorumiin 13.11.2026 mennessä tästä linkistä

 

FOORUMIN OHJELMA:

Avaus, maakuntajohtaja Kristiina Salonen, Satakuntaliitto

           Satasirkus ry vaikuttaa taiteen ja kulttuurin keinoin; Konkreettista toimintaa nyt ja tulevaisuudessa.
           TULEVAISUUDEN SUOJELIJAT – tunnuksen jakaminen eteenpäin, toiminnanjohtaja Marjo Hellström, Satasirkus

           Satakunnan uusi MAAILMANPERINTÖKOHDE esittäytyy, asiakaspalveluvastaava Elina Sirén, Villa Mairea- säätiö  

           Satakunnan kulttuurin TILANNEKUVA / Satakuntaliitto

          ⭐ RETROSOUL – sirkustaiteilija Milla Impola ja saksofonisti Matias Nummelin ⭐

VIRTA – VIRTUAALINEN ESTEETTÖMYYS JA SAAVUTETTAVUUS MUSEOILLE- hanke
tutkimuspäällikkö Saila Valkeaniemi, SAMK

          MUSEOMATKA SATAKUNTAAN – Paikallismuseoiden digitaalisten palveluiden ja matkailuosaamisen kehittämishankkeen esittely,
tutkija Outi Lähteenlahti, SAMK

          Uusi aluejako rakentamassa alueellista yhdenvertaisuutta – aluejaon MERKITYS SATAKUNNALLE?
          erityisasiantuntija Niina Niemi-Nagy, Taide- ja kulttuurivirasto (KUVI)

         Tietoiskuja

         Päätössanat

Torstaina 19.11.2026 klo 15–16 toteutamme TEAMSilla Satakunnan kulttuurifoorumin ”etkot”: työpajakeskustelun teemalla lasten ja nuorten kulttuuri Satakunnassa. Työpajassa on tarkoitus keskustella siitä, miten voimme yhdessä vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia kulttuurin keinoin. Ilmoittaudu mukaan työpajaan tästä linkistä.

Ennen työpajaosuutta Taide- ja kulttuurivirasto järjestää yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton kanssa  KULTTUURIKUMPPANUUKSIEN PÄIVÄN (klo 12 – 15). Tilaisuuden aiheina ovat mm. vaikuttavuus, lasten ja nuorten kulttuuri ja osallisuus, kulttuuriperintö sekä kestävä kehittäminen. Tilaisuus striimataan suorana Lappeenrannasta ja siihen voi ilmoittautua tästä linkistä. Kulttuurikumppanuuksien päivän ohjelmaan voit tutustua tarkemmin täältä.

 

Euroopan komissio julkaisi syyskuussa ehdotuksensa uudeksi eurooppalaiseksi innovaatiosäädökseksi (European Innovation Act) sekä yhteisiksi eurooppalaisiksi periaatteiksi sääntelyn kokeiluympäristöille eli regulatory sandboxeille.

Webinaarissa keskustellaan siitä, mitä komission ehdotukset käytännössä tarkoittavat ja millaisia mahdollisuuksia ne voivat tarjota Länsi-Suomen alueellisille innovaatioekosysteemeille. Asiantuntijavieraanamme on tällä kertaa Hanna Vuorinen komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosastolta.

Samalla tutustumme Pohjanmaalla jo käynnissä olevaan työhön. Pohjanmaan liitto on yhdessä komission Joint Research Centren (JRC) kanssa vienyt eteenpäin sääntelyn kokeiluympäristöä koskevaa pilottityötä. Lisäksi maakunnassa on selvitetty sääntelykokeilujen mahdollisuuksia, rajoitteita ja toteutusmalleja. Osana selvitystyötä kehitettiin tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa Pohjanmaan sääntelyhiekkalaatikon konsepti.

Agenda
11:00 Aloitussanat
Mirva Männikkö, WFEO
11:05 Komission esitykset innovaatiosäädöksestä ja sääntelyn kokeiluympäristöistä
Hanna Vuorinen, Policy Officer, Seconded National Expert, Member of the Startups and Scaleups Task Force, Unit G2 – Common Programme Analysis & Regulatory Reform, DG Research & Innovation
11:25 Pohjanmaan sääntelyhiekkalaatikon konsepti
11:40 Kysymyksiä & keskustelua

Ilmoittaudu webinaariin 4.11.2026 mennessä täällä. Webinaaria ei tallenneta.

Lisätietoja:
Mirva Männikkö
mirva.mannikko@westfinland.be
+32 472 19 70 60

Satakunnan hallitusohjelmatavoitteet kokoavat yhteen maakunnan keskeiset tavoitteet ja kehittämistarpeet valtioneuvoston vuosille 2027–2031 laadittavaa hallitusohjelmaa varten. Tavoitteet on johdettu Satakunnan maakuntaohjelmasta 2026–2029, joka määrittelee maakunnan yhteiset strategiset painopisteet ja tulevaisuuden suunnan.

Maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan hallitusohjelmatavoitteet kokouksessaan 16.3.2026. Tavoitteita täsmennetään ja päivitetään edelleen syksyn 2026 aikana osana valmistautumista tulevaan hallituskauteen.

Satakuntaliitto on edistänyt tavoitteita aktiivisella vaikuttamistyöllä jo keväästä 2026 lähtien. Tavoitteena on tuoda Satakunnan näkökulmat, vahvuudet ja kehittämistarpeet osaksi valtakunnallista keskustelua ja tulevan hallitusohjelman valmistelua.

Satakunnan hallitusohjelmatavoitteisiin voi tutustua kootusti Satakuntaliiton verkkosivuilla. 

Tavoitteet ovat saatavilla myös ladattavana PDF-julkaisuna:

Satakunnan hallitusohjelmatavoitteet valtioneuvoston vuosille 2027-2030 (PDF) 

Suomen maakuntahallitusten puheenjohtajat esittävät, että maakuntien liitot otetaan viipymättä mukaan Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRPP tai NRP-suunnitelma) valmisteluun tasavertaisina kumppaneina ja korostavat monitasoisen hallinnon ja läheisyysperiaatteen vahvempaa huomioimista. Maakuntien liittojen aluetuntemuksen ja vahvan EU-kokemuksen hyödyntäminen Suomen NRPP:n valmistelussa ja toimeenpanossa on välttämätöntä, jotta suunnitelma vahvistaa kasvua koko Suomessa ja vastaa alueiden erilaisiin tarpeisiin.

Suomen NRP-suunnitelmassa tulee painottaa talouskasvua vahvistavia investointeja ja uudistuksia. Samalla tulee huomioida, että EU:n koheesiopolitiikan ydintehtävä on tasata alueiden välisiä kehityseroja ja vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista tasapainoa. Alueiden kehityserojen kaventaminen ei ole talouskasvun vastakohta, vaan avaa mahdollisuuden koko Suomen potentiaalin täysimääräiselle hyödyntämiselle.

Komission asetusehdotuksen COM (2025) 565 artiklan 6 mukaan kumppanuussuunnitelman valmistelu tulee tehdä monitasoisen hallinnon ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan mukaisesti. Tähän asti Suomen valmistelu on ollut vain valtion sisäistä ja ylätasolla tapahtuvaa, mikä ei ole asetusehdotuksen mukaista. Suomen kumppanuussuunnitelman valmisteluun on alusta alkaen otettava mukaan maakuntien liitot, jotka kuntayhtyminä täyttävät monitasoisen hallinnon vaatimuksen.

Maakuntien liittojen osallistuminen ei tarkoita monimutkaista hallintoa tai pirstaleisuutta, vaan tuo valmisteluun valmiin alueellisen toimeenpanorakenteen, kumppanuusverkostot ja tiedon investointien vaikuttavuudesta. Näin kansalliset tavoitteet voidaan muuttaa alueilla toteuttamiskelpoisiksi, kasvua ja työllisyyttä vahvistaviksi ratkaisuiksi.

Maakuntien liitot vastaavat aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta, maakuntaohjelmien valmistelusta, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman alueellisesta toimeenpanosta sekä alueellisten rahoitussuunnitelmien laatimisesta. Ne kokoavat kuntien, yritysten, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä muiden keskeisten toimijoiden näkemykset yhteiseksi kumppanuudeksi. Tämän tehtäväkokonaisuuden ansiosta maakuntien liitoilla on sekä tietopohja että toimeenpanokyky, joita tarvitaan alueiden erilaisten kehittämistarpeiden, kasvumahdollisuuksien ja uudistumisen haasteiden tunnistamiseen kumppanuussuunnitelmassa.

Maakuntahallitusten puheenjohtajat esittävät valtiovarainministeriölle seuraavaa:

  • NRP-suunnitelman lukurakenne, sen tarkemmat sisällöt sekä valmistelu- ja toimeenpanovastuut suunnitellaan ja sovitaan yhdessä maakuntien liittojen kanssa.
  • NRP-suunnitelman lukurakenteeseen sisällytetään alueiden erityispiirteet huomioivat aluekehittämisen sisällöt.
  • Maakuntien liitoille annetaan valmisteluvastuu niiden asiantuntemusta vastaavissa lukukohtaisissa alatyöryhmissä.
  • NRP-suunnitelmaan sisällytetään maakunnalliset kehykset, jotka parantavat rahoituksen ennakoitavuutta ja sitouttavat alueelliset ekosysteemit yhteisiin toimiin kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden vahvistamiseksi.
  • NRP-suunnitelmaan ei sisällytetä sellaisia investointeja, jotka kuuluvat lähtökohtaisesti valtion rahoitusvastuuseen.

Maakuntahallitusten puheenjohtajat tukevat tavoitetta yksinkertaistaa hallintoa sekä keventää ja sujuvoittaa kumppanuussuunnitelman varojen käyttöä. Uudistuksen tulee perustua alue- ja asiakaslähtöisyyteen, läheisyysperiaatteeseen ja tavoitteita tukevaan tietojärjestelmään. Joustava ja tulosperusteinen EU-rahoitusmalli ei vähennä alueellisen toiminnan merkitystä, vaan lisää tarvetta vahvalle alueelliselle omistajuudelle, strategiselle vastuulle, ajantasaiselle tilannekuvalle ja toimeenpanokyvylle.

Maakuntahallitusten puheenjohtajat muistuttavat, että maakuntien liitot ovat julkiseen talouteen nähden pieni menoerä, mutta niiden vipuvaikutus investointeihin, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä elinkeinoelämän uudistumiseen on sekä alueellisesti että kansallisesti tarkasteltuna merkittävä. Tämän osaamisen hyödyntäminen on välttämätöntä vaikuttavan ja tuloksellisen kumppanuussuunnitelman laatimiseksi.

Manner-Suomen maakuntahallitusten puheenjohtajat

Lisätiedot:
Maakuntahallitusten puheenjohtajien
puheenjohtaja Johannes Koskinen, puh. 050 551 3061
varapuheenjohtaja Janne Sankelo, puh. 050 512 0519
varapuheenjohtaja Lauri Nikula, puh. 040 9135722

Pirkanmaalla kehitetystä Kulttuuripankista on kasvanut valtakunnallinen palvelu, joka tekee taiteen ja kulttuurin ammattilaiset sekä heidän palvelunsa näkyviksi yhdessä paikassa. Palvelun tavoitteena on vahvistaa luovien alojen ammattilaisten työllistymismahdollisuuksia ja helpottaa taide- ja kulttuuripalveluiden löytämistä ja tilaamista.

Kulttuuripankki kokoaa yhteen ammattimaisesti toimivat taiteen ja kulttuurin tekijät sekä heidän tarjoamansa palvelut. Palvelun kautta tekijät voivat esitellä osaamistaan, tuotteistaa palveluitaan ja tavoittaa uusia asiakkaita. Samalla tilaajat löytävät helposti tekijöitä ja palveluja omalta alueeltaan ja maakuntarajojen yli.

Luovien alojen työllisyys rakentuu usein useista erilaisista toimeksiannoista ja yhteistyösuhteista. Kulttuuripankin tavoitteena on vahvistaa alan näkyvyyttä ja luoda parempia edellytyksiä ammattimaiselle toiminnalle.

– Kulttuuripankki auttaa taiteen ja kulttuurin ammattilaisia tekemään osaamistaan näkyväksi. Haluamme madaltaa kynnystä löytää uusia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä tukea samalla palveluiden tuotteistamista ja yrittäjyysosaamista, kertoo Kulttuuripankin valtakunnallinen koordinaattori Eerika Lehtinen.

Kulttuuripankin taustalla on poikkeuksellisen laaja alueellinen yhteistyö. Palvelu kehitettiin alun perin Pirkanmaalla, minkä jälkeen sitä on lähdetty laajentamaan yhdessä muiden alueiden kanssa. Nykyisin palvelu yhdistää 14 maakuntaa yhteisen tavoitteen äärelle taiteen ja kulttuurin toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Satakunnassa Kulttuuripankin mahdollistaa Satakunnan liitto, Porin ja Rauman kaupungit.

– Kulttuuripankki on erinomainen esimerkki siitä, miten alueet voivat yhdessä rakentaa ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko kulttuurikenttää. Haluamme tehdä Kulttuuripankista valtakunnallisesti tunnetun palvelun, joka tulee ensimmäisenä mieleen, kun etsitään taiteen ja kulttuurin tekijöitä tai palveluita. Yhteinen palvelu lisää tekijöiden näkyvyyttä, helpottaa palveluiden löytämistä ja vahvistaa kulttuurin asemaa osana elinvoimaisia kuntia ja maakuntia, Lehtinen sanoo.

Kulttuuripankki on maksuton palvelu sekä taiteen ja kulttuurin tekijöille että palveluiden tilaajille. Palvelusta voivat etsiä kulttuuri- ja taidepalveluita niin yksityishenkilöt kuin kunnat, oppilaitokset, hyvinvointialueet, yksityishenkilöt, yhdistykset, yritykset ja muut organisaatiot.

Verkkopalvelu löytyy osoitteesta: kulttuuripankki.fi

Satakunnan maakuntahallitukselle esiteltiin kokouksessa Satakuntaliiton toiminnan ja talouden puolivuotiskatsaus ajalta 1.1.-30.6.2026. Maakuntahallitus merkitsi katsauksen tiedoksi. Katsauksen mukaan liiton toiminta ja talous ovat edenneet alkuvuonna pääosin suunnitellusti.

Vuonna 2025 hyväksytyn maakuntaohjelman 2026–2029 toimeenpano käynnistyi alkuvuonna aktiivisesti. Ohjelman tavoitteita on tehty tunnetuksi eri sidosryhmille muun muassa infotilaisuuksissa, väestökehitystä käsitelleessä seminaarissa ja SuomiAreenassa järjestetyn Satakunnan sijainti on Suomen paras -paneelikeskustelun kautta. Maakuntaohjelma on myös ohjannut aluekehittämisrahoituksen kohdentamista.

Satakuntaliitto on myöntänyt ohjelmakaudella 2021–2027 EU- ja valtion rahoitusta yhteensä yli 25 miljoonaa euroa 135 kehittämis- ja investointihankkeelle. Alkuvuoden aikana rahoituspäätöksiä tehtiin edelleen aktiivisesti, ja niiden avulla vahvistetaan muun muassa yritystoimintaa, osaamista, innovaatioita ja alueen elinvoimaa.

Alkuvuoden aikana käynnistyi myös Satakuntaliiton tiedolla johtamisen kehitysprojekti, jonka tavoitteena on vahvistaa maakunnallisen tiedon hyödyntämistä, analysointia ja jakamista. Työssä valmistellaan muun muassa avointa tietopalvelua, joka kokoaa Satakuntaa koskevaa tietoa helposti hyödynnettävään muotoon päätöksenteon ja aluekehittämisen tueksi.

Alueiden käytön suunnittelussa Satakunnan maakuntakaava 2050 eteni ehdotusvaiheeseen. Kevään aikana kaavaehdotuksesta saatiin 55 lausuntoa, joiden pohjalta valmistellaan parhaillaan ehdotusvaiheen seuraavaa vaihetta. Samalla myös merialuesuunnittelun päivitystyö sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu ovat edenneet suunnitellusti.

Maakuntahallitus kokousti Satakunnan ammattikorkeakoulun tiloissa ja tutustui kokouksen jälkeen SAMKin RoboAI-tutkimuskeskuksen toimintaan ja ajankohtaiseen tutkimus- ja kehitystyöhön.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Lisätiedot:

Porin kaupungin toteuttamassa Porin Merituulikeskus -hankkeessa varmistetaan, että Satakunta pystyy hyödyntämään tulevat merituulivoiman investoinnit mahdollisimman laajasti ja luomaan niiden ympärille uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja kasvua. Merituulivoima on keskeinen tekijä vihreän siirtymän edistämisessä ja puhtaan energiantuotannon lisäämisessä.

Pohjanlahdelle suunnitteilla olevat merituulivoiman investoinnit ja Tahkoluodon merituulipuiston suunniteltu laajennus ovat luoneet tarpeen hankkeen käynnistämiselle. Merituulivoiman rakentamisen ja ylläpidon tueksi tarvitaan toimiva yritysverkosto, sujuva logistiikka sekä tarpeita vastaava infrastruktuuri.

Hankkeen aikana on toteutettu selvityksiä, joissa on arvioitu erityisesti Porin sataman ja Mäntyluodon alueen valmiuksia palvella merituulivoiman ekosysteemin rakentamista. Selvitykset ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että Porilla on useita merkittäviä kilpailuetuja. Alueella on toimiva syväsatama, hyvät kulkuyhteydet, monipuolista teollista osaamista sekä arvokasta käytännön kokemusta merituulivoimasta jo toiminnassa olevan Tahkoluodon merituulipuiston ansiosta. Myös Mäntyluodon telakan toiminnan vahvistuminen parantaa alueen valmiuksia kehittää merituulivoiman ekosysteemiä.

Hankkeen tulokset osoittavat, että kehittämistyötä tarvitaan edelleen erityisesti osaavan työvoiman saatavuuden sekä oppilaitosten, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisen yhteistyön vahvistamiseksi.

Verkostoja merituulivoiman ympärillä

Porin Merituulikeskus -brändiä varten on rakennettu verkkosivusto sekä tuotettu yhteisiä viestintä- ja markkinointimateriaaleja. Toimenpiteet ovat vahvistaneet Satakunnan tunnettuutta merituulivoiman osaamis- ja kehityskeskittymänä sekä tuoneet alan toimijoita tiiviimpään yhteistyöhön. Yhteistyö on ulottunut myös maakuntarajojen yli, ja erityisesti Raahen sataman kanssa tehtävää yhteistyötä on tiivistetty.

Hankkeen aikana järjestettiin lisäksi merituulivoiman kehittämistä ja yhteistyötä edistäviä sidosryhmätilaisuuksia sekä SuomiAreenassa julkinen keskustelu, joiden avulla lisättiin alan näkyvyyttä, vahvistettiin yhteistyöverkostoja ja käytiin keskustelua merituulivoiman mahdollisuuksista Satakunnassa.

Projektipäällikkö Marjut Vähänen pitää yhteistyön vahvistumista hankkeen suurimpana onnistumisena.

”Ilokseni olen huomannut, että mukana olevat yritykset vievät tätä asiaa aktiivisesti eteenpäin myös omissa verkostoissaan. Se on osoitus siitä, että olemme onnistuneet rakentamaan ekosysteemin, jossa kaikki ovat samalla asialla ja menevät samaan suuntaan.”

Lisäksi aktiivisella vaikuttamistyöllä on pyritty edistämään satamien kehittämisedellytyksiä sekä merituulivoimaan liittyviä investointeja kansallisessa päätöksenteossa.

Merituulivoiman kasvu tarjoaa Satakunnalle mahdollisuuden vahvistaa asemaansa energia- ja teollisuusinvestointien kohdealueena. Hankkeen aikana rakennettu yhteistyö ja toimijoiden vahva sitoutuminen luovat hyvät edellytykset merituulivoiman ekosysteemin kasvulle Satakunnassa.

 

Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Satakuntaliiton kautta, yhteensä 388 240 euroa. Hankkeen toteuttaja Porin kaupunki. Hankkeen toteutusaika 1.4.2024-31.3.2027. Hankkeen verkkosivut Etusivu – Porin Merituulikeskus.

Jaa: