Arvioinnin tavoitteena on tarkastella Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntaohjelmien 2022–2025 tavoitteita, toteutusta, vaikuttavuutta ja toimeenpanoa. Maakuntaohjelmien ja niiden toteutuksen ajantasaisuutta ja uudistustarpeita tarkastellaan keskinäisen vertailun ja hyvien käytäntöjen jakamisen näkökulmasta. Arviointi tuottaa tietoa tulevan
maakuntaohjelmakauden 2026–2029 linjausten laatimisen tueksi.

Maakuntaohjelmat jäsentyvät osaksi alueellisen ja maakunnallisen suunnittelun ja kehittämisen kokonaisuutta ja konkretisoivat lähivuosien kehittämistarpeita ja toimenpiteitä niihin vastaamiseksi. Arvioinnin kohteena olevien viiden maakunnan maakuntaohjelmissa 2022–2025 korostuvat sisällöllisesti ja tavoitetasolla kilpailukykyyn, väestörakenteeseen, osaamiseen, kestävään kehitykseen, hyvinvointiin ja digitalisaatioon liittyvät kysymykset. Kokonaisuudessaan tavoitteet heijastavat maakuntien pyrkimyksiä vastata alueiden kehittämisen ja kansallisen ja globaalin toimintaympäristön tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Arviointi pohjautuu dokumenttianalyysiin, asiantuntijahaastatteluihin, sähköiseen kyselyyn ja osallistaviin työpajoihin. Osana arviointia kuullaan laajasti maakuntien liittojen edustajia, maakuntaohjelmien toteutuksessa mukana olevia tahoja sekä keskeisten sidosryhmien näkemyksiä.

Arvioinnin toteuttavat Owal Group Oy alihankkijoinaan NordEval Oy ja Norrum Oy. Arviointi toteutetaan tammikuun ja toukokuun 2024 välisenä aikana.

Lisätietoja:

Sinikukka Pyykkönen
Manager, Owal Group Oy
sinikukka@owalgroup.com
puh. 040 846 0846

Marko Mäkinen
Suunnittelupäällikkö, Pirkanmaan liitto
marko.makinen@pirkanmaa.fi
puh. 050 534 7760

(esitteet ladattavissa artikkelin lopusta)

Menestyvä, osaava ja turvallinen Suomi tarvitsee elinvoimaisen Satakunnan

Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että 50 % nuorista ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon. Koko maassa korkeakoulututkinnon suorittaneita on 32,6 % väestöstä, mutta Satakunnassa vain 26,5 %. Parlamentaarisesti on myös hyväksytty, että TKI-rahoitusta nostetaan 4 % bruttokansantuotteesta v. 2030 mennessä. Satakunnan osuus maamme TKI-menoista on vain 1 %, vaikka Satakunnan väestöosuus on 4 % ja viennin osuus 8 %. Julkisen ja korkeakoulusektorin osalta Satakunnan osuus TKI-menoista on ainoastaan 0,8 %.

Satakunta on maan huoltovarmuuden ja elintarvikeomavaraisuuden merkittävä alue. Maamme länsirannikolla sijaitsevan Satakunnan vahvuuksina ovat myös kaksi kansainvälisesti merkittävää satamaa, kompakti raide-, maantie- ja lentoliikenneverkosto sekä kaksi varuskuntaa.

Tavoite 1:

Satakunta tavoittelee korkeakoulutetun väestön osalta valtakunnallista tavoitetta ja TKI-menoissa maan keskitasoa.

Tarvitsemme alueellista korkeakoulupolitiikkaa, jossa ammattikorkeakoulu- ja yliopistotason koulutusta ja TKI-toimintaa edistetään maan eri osissa.

• Vahvistetaan yliopistokeskusten ja etäkampusten lainsäädännöllistä asemaa ja emoyliopistoille syntyvän lisäarvon määrittelyä.
• Kehitetään yliopistoja koskevaa lainsäädäntöä niin, että lainsäädäntö sisältää yliopistolle insentiivit (kannustimet) alueilla toimimiseen.
• Monipuolistetaan ja lisätään elinkeinoelämäpohjaisia koulutuspaikkoja ja tutkinto-oikeuksia
  erityisesti vientimaakunnissa

Tarvitsemme pitkäjänteistä koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa ja uusia työnteon mahdollisuuksia.

• Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton, kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien rekrytoinnin konkreettinen edistäminen
• Työssäkäyntialueet huomioiva TE-palveluiden uudistaminen ottaen huomioon mm. yhteiset asiakkaat hyvinvointialueiden kanssa.
• Hallitusohjelmassa on varmistettava rahoitus erityisesti kielikoulutukseen ja kotouttamiseen.
• Monipaikkaisen työnteon mahdollisuuksien parantaminen digitaalista toimintaympäristöä kehittämällä

Tavoite 2:

Satakunta tarjoaa mahdollisuudet erityisesti bio- ja akkuklusterin, uusiutuvan energian ja elintarvikeklusterin kehittymiseen sekä kiertotalouden edistämiseen

• TKI-panostuksen lisääminen Satakuntaan ja muille vahvoille ulkomaankaupan tuotantoalueille, jotka pystyvät luomaan lisäkasvua Suomelle olemassa olevan elinkeinorakenteensa pohjalta.
• Lupaprosessien uudistaminen lupameklarijärjestelmää (yksi lupaviranomaisista toimii pääluvittajana) kehittämällä.
• Lupaprosessien sujuvoittaminen > koko prosessille mukaan lukien viranomaiselle mahdollisesti tehty oikaisuvaatimus, tulee antaa sitova määräaika, jona lupa tulee käsitellyksi.
• Lainsäädännöllä mahdollistettava ja edellytettävä sähkönsiirron johtokäytävien yhteisrakentaminen ja -käyttö.
• Merituulivoimatuotannon verotulojen ja rasitusten jakautumisperusteiden täsmentäminen lainsäädäntöön.
• Helmi-elinympäristöohjelman ja Metso-ohjelman rahoitusten jatkon varmistaminen
  hallitusohjelmassa.

Tavoite 3:

Tällä hetkellä maan eri osat eivät ole yhdenvertaisia sopimuskumppaneita suhteessa valtioon.

• MAL-sopimusmenettelyn ja aluekehityskeskustelujen yhdistäminen koko maata koskien yhdeksi valtion ja alueen väliseksi sopimukseksi.
• Lentoliikenteen mahdollistaminen tasapuolisesti kaikille maakuntakentille.
• Riittävän teknisen tuen osoittaminen AURA-ohjelman välittäville toimielimille.
• Alueiden käytön suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä tulee uudistaa niin, että maakuntakaavoituksen oikeusvaikutteisuus ei heikkene. Lainsäädännön uudistamisen tulee
  nojautua ajantasaisiin selvityksiin ja seurantatietoihin.
• Luonnon hyvinvointivaikutukset edellyttävät, että kansallispuistojen ja muiden merkittävien luonnonsuojelualueiden infran ylläpitoon, kehittämiseen ja saavutettavuuden parantamiseen on suunnattava lisärahoitusta. Perusrahoituksen suuntaamisessa on otettava huomioon myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevat alueet, kuten Selkämeren ja Puurijärvi-Isosuon kansallispuistot sekä Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin muodostama kokonaisuus.

Tavoite 4:

Satakunnan turvallisuusympäristö ja saavutettavuus ovat koko Suomen elinkeinoelämän kehittymisen, työvoiman liikkuvuuden, kansainvälisten yhteyksien ja huoltovarmuuden kannalta olennaisen tärkeitä.

• Satakunnassa sijaitsevaa Turvallisuuskeskusta tulee kehittää pelastusopiston alaisena, alueellisen pelastajakoulutuksen toteuttamisympäristönä.
• Liikenteen väyläsuunnittelun resursseja tulee kohdentaa tavoitehakuisemmin ja prosesseja nopeuttaa mm. viranomaistoimintoja yhdistämällä.
• Muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen takia Satakuntaan pitää toteuttaa nopeutetusti Liikenne12 –suunnitelmaan perustuvia merkittäviä raide- (myös poikittais- ja lähiliikenne)
  maantie-, satama- ja lentoliikenteen suunnittelu- sekä investointipanostuksia.
• Suomen jäämurtajakaluston uudistaminen lähivuosina on maamme huoltovarmuuden ja talvimerenkulun takia välttämätöntä ja uudistamisen rahoitus on varmistettava
• Investointeja tulee kohdistaa mm. pääväyläverkkoon kuuluville valtateille 2, 8 ja 12 ja valtateille 11 ja 23 sekä ratayhteydelle Tampere – Pori/Rauma.
  • VT 2 / VT 8 Porin kohdan uudistaminen + VT 8 Tiiliruukin eritasojärjestelyn toteuttaminen
  • VT 2 Mommola – Sahko risteysalueen uudistaminen
  • VT 2 Haistilan ohituskaistojen keskikaide
  • VT 8 / mt 2660 Vaasantien liittymäjärjestely
  • VT 11 Kokemäenjoen siltojen uudistaminen
  • VT 12 ja VT 23 liikenneturvallisuuden parantaminen valaistusta, riista-aitoja ja ohituskaistoja rakentamalla
  • lisärahoitus vielä rahoitusta vailla olevien rautatien tasoristeysten poistamiseksi sekä akselipainon korotus 25 tonniin välillä Kokemäki – Harjavalta sekä Harjavallan ratapihan
    laajentaminen + digiradan toteuttamisen varmistaminen ja kaksoisraidetarpeeseen varautuminen Pori/Rauma – Tampere radalla
  • satamien toimintaedellytysten parantaminen

Täsmennetyt hallitusohjelmatavoitteet ladattavissa pdf-muodossa.

Lisätiedot:

vs. maakuntajohtaja Timo Vesiluoma 1.-31.3.2023, p. 044 711 4330
vs. maakuntajohtaja Kristiina Salonen 1.4.2023 alk., p. 050 512 0010
yhteiskuntasuhdevastaava Sanna Oksa, p. 044 711 4390
erityisasiantuntija Marika Luoma, p. 044 711 4321