(esitteet ladattavissa artikkelin lopusta)

Menestyvä, osaava ja turvallinen Suomi tarvitsee elinvoimaisen Satakunnan

Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että 50 % nuorista ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon. Koko maassa korkeakoulututkinnon suorittaneita on 32,6 % väestöstä, mutta Satakunnassa vain 26,5 %. Parlamentaarisesti on myös hyväksytty, että TKI-rahoitusta nostetaan 4 % bruttokansantuotteesta v. 2030 mennessä. Satakunnan osuus maamme TKI-menoista on vain 1 %, vaikka Satakunnan väestöosuus on 4 % ja viennin osuus 8 %. Julkisen ja korkeakoulusektorin osalta Satakunnan osuus TKI-menoista on ainoastaan 0,8 %.

Satakunta on maan huoltovarmuuden ja elintarvikeomavaraisuuden merkittävä alue. Maamme länsirannikolla sijaitsevan Satakunnan vahvuuksina ovat myös kaksi kansainvälisesti merkittävää satamaa, kompakti raide-, maantie- ja lentoliikenneverkosto sekä kaksi varuskuntaa.

Tavoite 1:

Satakunta tavoittelee korkeakoulutetun väestön osalta valtakunnallista tavoitetta ja TKI-menoissa maan keskitasoa.

Tarvitsemme alueellista korkeakoulupolitiikkaa, jossa ammattikorkeakoulu- ja yliopistotason koulutusta ja TKI-toimintaa edistetään maan eri osissa.

• Vahvistetaan yliopistokeskusten ja etäkampusten lainsäädännöllistä asemaa ja emoyliopistoille syntyvän lisäarvon määrittelyä.
• Kehitetään yliopistoja koskevaa lainsäädäntöä niin, että lainsäädäntö sisältää yliopistolle insentiivit (kannustimet) alueilla toimimiseen.
• Monipuolistetaan ja lisätään elinkeinoelämäpohjaisia koulutuspaikkoja ja tutkinto-oikeuksia
  erityisesti vientimaakunnissa

Tarvitsemme pitkäjänteistä koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa ja uusia työnteon mahdollisuuksia.

• Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton, kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien rekrytoinnin konkreettinen edistäminen
• Työssäkäyntialueet huomioiva TE-palveluiden uudistaminen ottaen huomioon mm. yhteiset asiakkaat hyvinvointialueiden kanssa.
• Hallitusohjelmassa on varmistettava rahoitus erityisesti kielikoulutukseen ja kotouttamiseen.
• Monipaikkaisen työnteon mahdollisuuksien parantaminen digitaalista toimintaympäristöä kehittämällä

Tavoite 2:

Satakunta tarjoaa mahdollisuudet erityisesti bio- ja akkuklusterin, uusiutuvan energian ja elintarvikeklusterin kehittymiseen sekä kiertotalouden edistämiseen

• TKI-panostuksen lisääminen Satakuntaan ja muille vahvoille ulkomaankaupan tuotantoalueille, jotka pystyvät luomaan lisäkasvua Suomelle olemassa olevan elinkeinorakenteensa pohjalta.
• Lupaprosessien uudistaminen lupameklarijärjestelmää (yksi lupaviranomaisista toimii pääluvittajana) kehittämällä.
• Lupaprosessien sujuvoittaminen > koko prosessille mukaan lukien viranomaiselle mahdollisesti tehty oikaisuvaatimus, tulee antaa sitova määräaika, jona lupa tulee käsitellyksi.
• Lainsäädännöllä mahdollistettava ja edellytettävä sähkönsiirron johtokäytävien yhteisrakentaminen ja -käyttö.
• Merituulivoimatuotannon verotulojen ja rasitusten jakautumisperusteiden täsmentäminen lainsäädäntöön.
• Helmi-elinympäristöohjelman ja Metso-ohjelman rahoitusten jatkon varmistaminen
  hallitusohjelmassa.

Tavoite 3:

Tällä hetkellä maan eri osat eivät ole yhdenvertaisia sopimuskumppaneita suhteessa valtioon.

• MAL-sopimusmenettelyn ja aluekehityskeskustelujen yhdistäminen koko maata koskien yhdeksi valtion ja alueen väliseksi sopimukseksi.
• Lentoliikenteen mahdollistaminen tasapuolisesti kaikille maakuntakentille.
• Riittävän teknisen tuen osoittaminen AURA-ohjelman välittäville toimielimille.
• Alueiden käytön suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä tulee uudistaa niin, että maakuntakaavoituksen oikeusvaikutteisuus ei heikkene. Lainsäädännön uudistamisen tulee
  nojautua ajantasaisiin selvityksiin ja seurantatietoihin.
• Luonnon hyvinvointivaikutukset edellyttävät, että kansallispuistojen ja muiden merkittävien luonnonsuojelualueiden infran ylläpitoon, kehittämiseen ja saavutettavuuden parantamiseen on suunnattava lisärahoitusta. Perusrahoituksen suuntaamisessa on otettava huomioon myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevat alueet, kuten Selkämeren ja Puurijärvi-Isosuon kansallispuistot sekä Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin muodostama kokonaisuus.

Tavoite 4:

Satakunnan turvallisuusympäristö ja saavutettavuus ovat koko Suomen elinkeinoelämän kehittymisen, työvoiman liikkuvuuden, kansainvälisten yhteyksien ja huoltovarmuuden kannalta olennaisen tärkeitä.

• Satakunnassa sijaitsevaa Turvallisuuskeskusta tulee kehittää pelastusopiston alaisena, alueellisen pelastajakoulutuksen toteuttamisympäristönä.
• Liikenteen väyläsuunnittelun resursseja tulee kohdentaa tavoitehakuisemmin ja prosesseja nopeuttaa mm. viranomaistoimintoja yhdistämällä.
• Muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen takia Satakuntaan pitää toteuttaa nopeutetusti Liikenne12 –suunnitelmaan perustuvia merkittäviä raide- (myös poikittais- ja lähiliikenne)
  maantie-, satama- ja lentoliikenteen suunnittelu- sekä investointipanostuksia.
• Suomen jäämurtajakaluston uudistaminen lähivuosina on maamme huoltovarmuuden ja talvimerenkulun takia välttämätöntä ja uudistamisen rahoitus on varmistettava
• Investointeja tulee kohdistaa mm. pääväyläverkkoon kuuluville valtateille 2, 8 ja 12 ja valtateille 11 ja 23 sekä ratayhteydelle Tampere – Pori/Rauma.
  • VT 2 / VT 8 Porin kohdan uudistaminen + VT 8 Tiiliruukin eritasojärjestelyn toteuttaminen
  • VT 2 Mommola – Sahko risteysalueen uudistaminen
  • VT 2 Haistilan ohituskaistojen keskikaide
  • VT 8 / mt 2660 Vaasantien liittymäjärjestely
  • VT 11 Kokemäenjoen siltojen uudistaminen
  • VT 12 ja VT 23 liikenneturvallisuuden parantaminen valaistusta, riista-aitoja ja ohituskaistoja rakentamalla
  • lisärahoitus vielä rahoitusta vailla olevien rautatien tasoristeysten poistamiseksi sekä akselipainon korotus 25 tonniin välillä Kokemäki – Harjavalta sekä Harjavallan ratapihan
    laajentaminen + digiradan toteuttamisen varmistaminen ja kaksoisraidetarpeeseen varautuminen Pori/Rauma – Tampere radalla
  • satamien toimintaedellytysten parantaminen

Täsmennetyt hallitusohjelmatavoitteet ladattavissa pdf-muodossa.

Lisätiedot:

vs. maakuntajohtaja Timo Vesiluoma 1.-31.3.2023, p. 044 711 4330
vs. maakuntajohtaja Kristiina Salonen 1.4.2023 alk., p. 050 512 0010
yhteiskuntasuhdevastaava Sanna Oksa, p. 044 711 4390
erityisasiantuntija Marika Luoma, p. 044 711 4321

 

Satakuntaliitto on pyytänyt Satakunnan kuntia nimeämään edustajansa hankkeen ajaksi maakunnan ilmastoyhteistyöryhmään. Lisäksi Satakuntaliitto on kutsunut ryhmään Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten sekä SAMKin Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Cane­mure) -hankkeen edustajat, joiden mukanaolo on tärkeää maakunnallisen kumppanuusverkoston kehittämisen kannalta. Ilmastoyhteistyöryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran kevään 2022 aikana.

Aikavälillä 1.1.2022-31.5.2023 toteutettavassa Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hankkeessa kannuste­taan etenkin uusia kuntia mukaan tavoitteelli­seen ilmastotyöhön. Kunnille tarjotaan ajankohtaista ilmastotietoa ja tietoa rahoitusmahdollisuuksista, sekä mahdollistetaan kuntien verkostoituminen keskenään ja muiden hanke­toimijoiden kanssa maakunta- ja seutukuntatasolla. Keskeinen osa hankkeen toteutusta on kehittää kuntien hal­lintokuntien keskinäistä ja luottamushenkilöi­den kanssa tehtävää yhteistyötä ja tietoisuutta ilmastoasioissa 1-3 esimerkkikunnan kanssa.

Hankkeen tuloksena valmistuu toimintamalli, joka keskittyy maa­kunnan liiton mahdollisuuksiin tehdä uuden alue­kehityslain 17§:n mukaista maakunnallista ilmasto­työtä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Lue lisää: Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa

Inventoinnissa tarkistetaan Satakunnan maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen tiedot ja aluerajaukset sekä täydennetään kohdeluetteloa modernin rakennusperinnön osalta. Inventointiaineistoa hyödynnetään ensisijaisesti maakuntakaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kulttuuriympäristön huomioimista maakuntakaavojen laadinnassa. Satakunnan kulttuuriympäristön päivitys- ja täydennysinventointia käytetään vuoden 2022 alussa käynnistyneen Satakunnan maakuntakaavan 2050 suunnittelun tausta-aineistona. Inventointi toimii lähtöaineistona myös kuntien maankäytön suunnittelulle.

Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön päivitys- ja täydennysinventoinnin lähtökohtana on vuosina 2004–2005 laadittu Satakunnan rakennusperintö -inventointi. Päivitysinventoinnissa tarkastellaan kulttuuriympäristössä tapahtuneita muutoksia ja samalla tutkitaan rakennettujen kulttuuriympäristöjen aluerajauksia suhteessa maisema-alueisiin ja muinaisjäännöksiin. Lisäksi inventointiaineistoa täydennetään uusilla modernin rakennusperinnön kohteilla, joihin kuuluvat muun muassa koulurakennukset, valtion ja kuntien virastotalot, terveydenhoidon ja muun palvelurakentamisen esimerkit. Inventointi-työn tavoitteena on tuottaa alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin kattava kuvaus Satakunnan rakennetun ympäristön historiallisesta kehityksestä ja ominaispiirteistä.

Tarjouskilpailun perusteella Satakuntaliitto valitsi inventoinnin tekijäksi Ramboll Finland Oy:n. Inventointityö alkaa kunnille ja sidosryhmille nyt keväällä lähetettävällä kyselyllä ja lähtöaineistojen keruulla. Kesällä 2022 konsultin edustajat tekevät maastokatselmuksia kohteilla. Olemassa olevien aineistojen, maastotöiden ja sidosryhmäpalautteen sekä asiantuntijavuorovaikutuksen pohjalta tuotetaan päivitetty ja täydennetty tietopaketti maakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Työhön kuuluu loppuraportti, joka valmistuu keväällä 2023.

Tiedot inventointikohteista tulevat nähtäville Satakunnan Museon ylläpitämään Y-Pakkiin, jossa on tiedot myös aiemmasta Satakunnan rakennusperintö 2005-inventoinnista. Inventointityön etenemisestä, kuten maastotöiden alkamisesta, tiedotetaan myös jatkossa.