- Paras sijainti elinvoiman ja uudistumisen kannalta
- Kasvava maakunta on osaava ja vastuullinen
- Onnellisten paikka on hyvinvoiva ja vetovoimainen.
Kehittämismissiot kuvaavat Satakunnan tavoitteellista tahtotilaa, jota kohti maakuntaa halutaan kehittää valtuustokaudella 2026-2029. Kukin kehittämismissio tukee myös Satakunnan maakuntasuunnitelma 2050:n visiota. Kehittämismissioita tarkennetaan tavoitteilla ja konkreettisilla toimenpiteillä.
Kommentointikierros 19.6.-29.8.2025
Kommentoitavana ovat Satakunnan maakuntaohjelman 2026-2029 alustavat kehittämismissiot sekä niihin liittyvät tavoitteet. Pyydämme lisäksi ehdotuksia konkreettisista toimenpiteistä, joita tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Kommentoitavana on myös Satakunnan maakuntaohjelman 2026-2029 ympäristöselostuksen luonnos.
Satakunnan maakuntaohjelma 2026-2029 luonnos 16.6.2025
Satakunnan maakuntaohjelman 2026-2029 Ympäristoselostuksen luonnos 16.6.2025
Kommentoi luonnoksia tämän linkin kautta 29.8.2025 mennessä:
https://q.surveypal.com/Satakunnan-maakuntaohjelman-2026-2029-luonnoksen-1-kommentointi
Jatkovalmistelu
Saatujen kommenttien perusteella täydennetty ja tarkennettu Maakuntaohjelman 2026-2029 toinen luonnos sekä ympäristöselostus ja vaikutusten arviointi asetetaan nähtäville ja niistä pyydetään lausuntoja syys-lokakuussa 2025. Satakunnan maakuntaohjelma 2026-2029 on tarkoitus esittää hyväksyttäväksi maakuntavaltuuston kokouksessa 28.11.2025.
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi osaltaan kahden ison EU-hankkeen rahoittamisen. Tukea myönnetään yli miljoona euroa tekoälyn valjastamiseen biotalouden tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä hyvinvointialueen datamassan hyödyntämisen tehostamiseen Satakunnassa.
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän kokoontui tänään Eurassa. Kokousedustajat pääsivät työstämään maakuntaohjelmaa sähköisen howspace-alustan kautta. Maakuntaohjelmatyössä Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä toimii maakuntaohjelman vaikutusten arvioinnin ns. sova-ryhmänä – Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005), joka edellyttää, että maakuntaohjelman valmisteluun tulee liittää sen ympäristövaikutusten arviointi. Työpajasta saadun evästyksen tukemana valmistellaan ympäristövaikutusten arvioinnin dokumentaatio ohjelma liitteeksi.
Kokouksessa puollettiin kahden ison EAKR-hankkeen rahoitusta. Rahoitusta saavat:
’ Tekoälyn valjastaminen Satakunnan biotalouden tutkimus- ja kehittämistoiminnan ajuriksi (BioAI)’-hanke, jossa kehitetään uutta tekoälyteknologiaa hyödyntäviä ennakointityövälineitä, joiden avulla satakuntalaisessa elinkeinoelämässä kyetään kehittämään ajoissa 1. vesiympäristöön liittyvän elinkeinotoiminnan ja 2. elintarvikeketjun toimintoja vastaamaan ennakoituihin tulevaisuuden haasteellisiin muutoksiin (EU-tuki 500 000 euroa) sekä HyvoData – Hyvinvointialueen data tehokäyttöön’-hanke, jossa tarve on lisätä hyvinvointialueiden omaa tietotuotantoa, tiedon hyödyntämistä ja datatalouden kumppanuuksien rakentamista. Hankkeessa kehitetään myös työn tekemistä helpottavan tilannekuvan rakentamista tutkitun tiedon sekä kokemuksen ja datan yhteispelin avulla (EU-tuki 540 000 euroa). Sen sijaan kokouksessa ei puollettu ’Yritysturvallisuus – ennakointi ja tiedolla johtaminen’-hankkeen rahoittamista. Hankkeesta tehdään hylkäyspäätös.
Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Satakunnassa-raportti valmistunut
Kokouksessa esiteltiin elinkeinoelämän toimintaedellytykset Satakunnassa-raportin sisältöä. Raportissa Satakunnan elinkeinoelämän vahvan teollisuuden ja energiatuotannon turvaamisen rinnalla on nostettu esille kehittämistavoitteina muun muassa digi- ja datatalouden ja innovaatioklustereiden edistäminen sekä liikenteen ja logistiikan kehittäminen. Satakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset -selvityksen loppuraportti valmistui vuoden 2025 tammikuun alussa ja se on julkaistu Satakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa satakunta.fi/alueidenkaytto/vireilla/selvitykset/.
Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta:
Lisätietoja antavat
MYR:n 1.varapuheenjohtaja Eveliina Lehto p. 044 5011 131
aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma p. 044 7114 330
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050 5696 818
Länsi-Suomen eli Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Satakunnan maakuntien kansanedustajat ja maakuntien liittojen edustajat kokoontuivat tiistaina 11.3. historian ensimmäiseen Länsi-Suomen kansanedustajat -verkoston kokoukseen Helsingissä.
Puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Mikko Savola (Kesk.) Etelä-Pohjanmaalta ja varapuheenjohtajaksi Sinuhe Wallinheimo (Kok.) Keski-Suomesta.
Länsi-Suomen kansanedustajat -verkosto mahdollistaa yhteisen vuoropuhelun ja edun ajamisen suuralueena.
– Verkoston tavoitteena on tehostaa Länsi-Suomen edunvalvontaa, sillä Suomen menestys kasvaa lännessä. Kokouksen aikana käytyjen keskustelujen perusteella painottui huoltovarmuus, turvallisuus ja elinkeinoelämän kasvun mahdollisuudet. Luotamme vahvasti kykyymme viedä näitä asioita yhdessä eteenpäin, sanoo Mikko Savola.
Tiistain kokouksessa käsiteltiin Länsi-Suomen tavoitteita hallitusohjelman väliarviointiin. Länsi-Suomi on avainasemassa Suomen sivistyksen turvaamisessa ja osaamisen tason nostamisessa, teollisuuden uudistamisessa ja kilpailukyvyn vahvistamisessa sekä turvallisuuden ja huoltovarmuuden varmistamisessa. Lännessä on myös hyvät edellytykset puolustus- ja kaksikäyttöteknologioiden osaamisverkoston kokoamiseen.
– Länsi on Suomen kovinta ja osaavinta teollista ydintä. Se on Suomen tuotannon sydänalue, energia- ja elintarvikeosaamisen ja teknologiateollisuuden keskeinen tihentymä. Parantamalla Länsi-Suomen pääväyliä vahvistetaan koko Suomen kilpailukykyä sekä toiminta- ja huoltovarmuutta, sanoo Sinuhe Wallinheimo.
Länsi-Suomen maakunnat tekevät yhteistyötä ja edunvalvontatyötä yhteisten tavoitteiden eteen. Maakunnan liitot toimivat yhdessä niin kansallisella kuin EU-tasollakin. Pohjanmaan liitto toimii vuoden 2025 aikana puheenjohtajaliittona.
Verkoston jäseniksi on kutsuttu kaikki kansanedustajat Länsi-Suomen maakunnista. Verkosto kokoontuu muutaman kerran vuodessa käsittelemään muun muassa lainsäädäntöön, alueelliseen elinvoimaan ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaan liittyviä asioita.
Lisätietoja:
Kansanedustaja Mikko Savola, Länsi-Suomen kansanedustajat -verkoston puheenjohtaja, 040 575 8498, mikko.savola@eduskunta.fi
Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo, Länsi-Suomen kansanedustajat -verkoston varapuheenjohtaja, 050 512 0873, sinuhe.wallinheimo@eduskunta.fi
Vetytalous vaatii toimiakseen uusiutuvan energian tuotantoa, vedyn tuotantoon, varastointiin ja jakeluun soveltuvaa infrastruktuuria ja maa-alueita tuotantolaitoksille sekä ekosysteemin, joka voi hyödyntää lopputuotteita ja sivuvirtoja sekä tarjota hyödykkeitä vedyn tuotantoon. Lisäksi alueella tulee olla riittävästi työvoimaa ja osaamista.
Satakunnan vetytalouden tiekartta auttaa koordinoimaan toimia, houkuttelemaan investointeja, vähentämään päästöjä ja edistämään vihreää siirtymää sekä energiaomavaraisuutta. Se vahvistaa alueellisen innovaatioekosysteemin yhteistyötä ja kansallista edunvalvontaa ja mahdollistaa vetytalouden kehittymistä edistävien kehittämishankkeiden käynnistämisen.
Tiekarttaan on listattu maankäytölle, infrastruktuurille, osaamiselle ja työvoimalle sekä edunvalvonnalle tavoitetilat vuoteen 2035 ja toimenpiteet niihin päästäksemme. Satakunnan vetytalouden kokonaisuudelle on asetettu tavoitetila ja tiekartassa nimetyt toimenpiteet ovat roolitettu. Tiekartan laatimisessa on osallistettu ja haastateltu laajasti keskeisiä sidosryhmiä.
Satakunnan edunvalvonnan kärjet
Tiekarttaan on kerätty vetytalouden kannalta keskeisimmät edunvalvonnan kärjet.
“Nyt meillä on tahtotilan lisäksi selkeä nippu toimenpiteitä, joissa pitää edetä, että tavoitteet saavutetaan,” toteaa maakuntajohtaja Kristiina Salonen.
Maakunnan päätavoitteena on saattaa Satakunta Suomen vetytalouden edelläkävijäksi. Mitä se tarkoittaa? Vuoteen 2035 mennessä Satakunnassa on teollisuutta, joka tuottaa puhdasta vetyä ja sen jatkojalosteita ja työllistää satoja henkilöitä sekä mahdollistaa osaltaan Satakunnan taloudellisen kasvun.
Lisätietojen antaja:
Matti Luhtanen
Projektipäällikkö
044 710 5347
Linkit:
www.prizz.fi/vetytiekartta
”Satakuntalaisten yhteinen sormenjälki” -taideteos julkistettiin tammikuussa 2025 Satakuntaliiton toimistolla.
Satakuntaliitto haastoi syksyllä kaikki Satakunnan kunnat osallistumaan yhteisen taideteoksen luomiseen osana ilon ja valon Satakunta -hanketta. Teoksen kaikki 16 osaa ripustettiin kokonaisuudeksi Satakuntaliiton toimistolle.
Satakuntaliitto toimitti jokaiselle kunnalle yhden kanvas-pohjan ja sormivärejä väreissä sininen, keltainen, valkoinen ja musta. Teoksella juhlistettiin vuoden 2024 Satakunta-päivää, jonka aiheena oli satakuntalainen kulttuuri.
Eurajoella perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatuksen lapset saivat osallistua teoksen tekemiseen Satakunta-päivänä 11.10.2024 järjestetyssä pihatapahtumassa.
”Satakunnan maakuntalippu liehui Eurajoen kunnanviraston salossa ja tunnelma oli iloinen, kun kunnanviraston kunnantorilla vietettiin Satakunta-päivän lisäksi myös perhepäivähoidon sekä avoimen varhaiskasvatuksen iloista pihatapahtumaa”, kuvailee Emma Puosi, Eurajoen kunnan kulttuuri- ja matkailutuottaja.
Puosin mukaan edes syksyisen sateinen sää ei estänyt eurajokelaisia perheitä ja perhepäivähoitajia lapsineen saapumasta viettämään mukavaa pihatapahtumaa. Tapahtumassa oli puuhapisteitä, joissa kulttuuripalvelujen pisteeltä löytyi Eurajoen kunnan teososa, johon lapset saivat maalata omanlaisensa satakuntalaisen sormenjäljen.
”Osallistuminen kulttuuriin ja taiteeseen sekä tekemiseen yhdessä muiden kanssa aikaansaa ilon, yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteita jo ihan pienelläkin lapsella”, Puosi kertoo teososan merkityksellisyydestä.
Raumalla teososa toteutettiin osana Rauman kaupungin kulttuuripalveluiden koordinoimia senioreiden kulttuuriviikkoja. Saga Kanalinrannan kulttuurikerhon vetäjä Maija Eskon mukaan haaste sai pohtimaan kotipaikan merkitystä, satakuntalaisuutta ja omia juuria. Kotiseutua kuvattiin sanoilla tuttu ja turva sekä kerrottiin kotiseudun vetävän puoleensa, vaikka muuallakin on hyvää elämää. Kotiseudulle on aina vähän ikävä, oli kulttuurikerhossa todettu.
Eskon mukaan Saga Kanalinrannan kulttuurikerhon kaikki ryhmässä mukana olleet eivät olleet satakuntalaisia, vaikka Raumalla nykyään asuvatkin ja siksi pohdinta satakuntalaisesta luonteenlaadusta ja olemassa olemisen tavasta oli kiinnostavaa.
Keskustelussa nousi esiin ihmisten suorasukaisuus ja jähmeys, mikä oli aiheuttanut muualta tulleille ihmetystä. Kulttuurikerhossa tiedettiin myös, että on ihan eri asia olla kotoisin Raumalta kuin Eurajoen kirkolta tai Lapin Ruonalta. Satakunnan historia ja maantieteellinen sijainti ymmärrettiin kuitenkin tärkeimpinä kulttuurin ja identiteetin rakentajina.
”Työskentely sormiväreillä ja rajatulla väripaletilla; keltainen, sininen, valkoinen ja musta tehtävän annon mukaan, käynnisti prosessin, jossa sormenjäljet muuttuivat yhteiseksi paksuksi pinnaksi ja vihreän värikerroksiksi”, kuvailee Esko teososan tekoprosessia.
Ilon ja valon Satakunta –hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kuntien kulttuuritoiminnan alueellinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on edistää Satakunnassa kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta ja toimintaedellytyksiä, kehittää kuntien kulttuuripalvelujen järjestämiseen liittyviä toimintamalleja sekä vahvistaa alueen toimijoiden yhteistyötä.
Katja Ylinen, puh. 050 470 0838, katja.ylinen@satakunta.fi
Krista Tupala, puh. 044 711 4387, krista.tupala@satakunta.fi
Jonna Fagerlund, puh. 044 711 4355, jonna.fagerlund@satakunta.fi
Lisätietoa Ilon ja valon Satakunta -hankkeesta:
Satakunnan talouden kehitys jatkui yhä pääosin laskusuuntaisena vuoden 2024 tammi-kesäkuussa. Teollisuuden liikevaihto ja viennin arvo laskivat huomattavasti. Eniten kärsineitä aloja olivat metsä- ja kemianteollisuus sekä metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus. Toisaalta muutama avainala teollisuudessa pääsi jo kunnon kasvuun kiinni. Teollisuudessa keskimäärin henkilöstömääräkin kasvoi hieman. Tämä viittaa suotuisampaan kehitykseen kuin mitä osin hintojen laskuun pohjautuva liikevaihdon ja viennin arvon roima pudotus antaa ymmärtää. Satakunnan rakentamisen suhdanteet piirtyivät hyvin harmaina alkuvuonna. Palvelualojen kehitys jatkui vaihtelevana, mutta kokonaisuutena aiempaa vaisumpana. Palkkasumman kasvu viittaa kuitenkin osaltaan talouden pysyneen jonkinlaisessa vedossa. Näkymät ovat kuitenkin edelleen vaisut, mutta osin on nähtävissä käänteen merkkejä.
Satakunnan menestyjin kuuluivat vuoden 2024 tammi-kesäkuussa koneiden ja laitteiden valmistus, automaatio, meri- ja elintarviketeollisuus sekä liike-elämän palvelut. Näissä liikevaihto ja ainakin osassa henkilöstömäärä kohosivat selvästi kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Metallin eri haarojen liikevaihto laski selvästi konepajoja ja meriteollisuutta lukuun ottamatta. Meri-Porin teollisuusalueella liikevaihto kääntyi keväällä nousuun alkuvuoden romahduksen jälkeen. Automaatio- ja robotiikka kasvoi tuntuvasti. Teknologiateollisuudessa henkilöstömäärä kohosi keskimäärin hieman. Tämä voi viitata tuotannon kasvuun ainakin konepajoilla ja meriteollisuudessa sekä ehkä metallien jalostuksessa, sillä sen liikevaihdon laskun taustalla vaikuttaa suurelta osin alentuneet tuottajahinnat.
Elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto ja henkilöstö kasvoivat alkuvuonna, mutta vienti supistui vähän. Kemianteollisuuden liikevaihto taasen laski roimasti. Rakentamisen liikevaihto aleni merkittävästi. Myös henkilöstöä vähennettiin runsain mitoin merkkinä laskusuhdanteen jatkumisesta. Satakunnan palvelualojen kehitys jatkui vuoden 2024 tammi-kesäkuussa aiempaa vaimeampana. Liikevaihdon nousu on jatkunut enää liike-elämän palveluissa. Palvelualojen henkilöstömääräkin kääntyi laskuun keväällä. Kaupassa sekä liikevaihto että henkilöstömäärä alenivat hieman. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto pysyi käytännössä ennallaan. Luovien alojen laskusuhdanne jatkui.
Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2024 tammi–kesäkuussa 3,8 % vuoden 2023 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa laskua kirjattiin vastaavasti 3,7 %.
”Toisin kuin maassa keskimäärin Satakunnan laskusta suurempi osa selittyy metallien tuottajahintojen laskulla, mutta tuotannon määrälle sillä ei ole yleensä läheskään yhtä suurta vaikutusta. Siten Satakunnassa tuotannon taso lienee pysynyt korkeampana kuin valtakunnallisesti,” sanoo Satakuntaliiton aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen
Puolet maakunnan yrityksistä saavutti tammi–kesäkuussa liikevaihdon kasvua, mikä on aiempaa vähemmän. Vajaa kolmannes yrityskannasta ylsi vähintään 15 %:n nousuun. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu liikevaihdossa on ollut yhä suurta etenkin teollisuudessa, mutta osin myös palveluissa. Eniten laski yli viiden henkilön yritysten liikevaihto, vajaat viisi prosenttia. Alle viiden työntekijän yritysten liikevaihto sen sijaan kohosi 1,3 %. Suurin muutosvaikutus talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi alkuvuoden aikana noin 28 %. Yli viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto laski 4,5 %.
Koko maassa keskimäärin talouden kehitys oli alkuvuonna varsin alavireistä, mutta aloittain vaihtelevaa. Teollisuudessa ainoastaan elintarviketeollisuus välttyi laskulta. Valtakunnallisesti teknologiateollisuus kehittyi Satakuntaa kehnommin konepajojen ja elektroniikkateollisuuden heikomman kehityksen vuoksi. Muillakin aloilla lasku jatkui, mutta keväällä metsäteollisuus pääsi jo kasvuun kiinni. Rakentamisen liikevaihdon romahdus jatkui. Palvelualoilla nousu jatkui liike-elämän palveluissa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto pysyi ennallaan. Kaupan ja etenkin luovien alojen liikevaihto supistui.
Satakunnassa henkilöstömäärä kääntyi hienoiseen laskuun vuoden 2024 alussa. Teollisuudessa henkilöstömäärä kasvoi vähän, tosin alakohtainen vaihtelu oli suurta. Rakentamisessa väkeä vähennettiin alkuvuonna selvästi. Palveluissa henkilöstö aleni hieman.
Toimialoittainen kehitys Satakunnassa tammi–kesäkuussa 2024 (vertailu vuoden 2023 vastaava aika)
- Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto aleni yhä selvästi (-7,7 %) samoin kuin viennin arvo (-10,6 %). Henkilöstömäärä sen sijaan alkoi kasvaa (0,7 %).
- Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihto sukelsi (-8,3 %). Viennin arvokin aleni selvästi (-10,4 %). Henkilöstöä lisättiin silti edelleen (1,4 %).
- Metallien jalostuksen liikevaihto laski yhä poikkeuksellisen runsaasti hintojen laskun vuoksi (-27,5 %).
- Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-8,7 %).
- Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi voimakkaasti (34,3 %).
- Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto laski vähän (-1,4 %).
- Meriteollisuuden liikevaihdon nousu jatkui (6,6 %).
- Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto supistui (-13,4 %).
- Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto romahti (-9,0 %).
- Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto kohosi merkittävästi (17,7 %). Henkilöstöä lisättiin (2,1 %).
- Metsäteollisuuden liikevaihto (-9,1 %) ja viennin arvo (-10,7 %) laskivat yhä tuntuvasti.
- Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-13,3 %).
- Elintarviketeollisuuden liikevaihto kääntyi kasvuun (2,2 %). Viennin arvo putosi hieman (-1,3 %). Henkilöstömäärä kasvoi ripeästi (4,1 %).
- Rakentamisen liikevaihto sukelsi voimakkaasti (-10,9 %). Henkilöstömääräkin laski selvästi (-8.9 %).
- Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto laski vähän (-2,0 %). Henkilöstömäärä aleni aavistuksen (-0,2 %).
- Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto pysyi ennallaan (-0,1 %).
- Liike-elämän palvelujen liikevaihto kohosi edelleen (2,2 %).
- Kaikkien neljän edellä mainitun palvelualan yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski vähän (-0,3 %).
- Luovien alojen liikevaihto laski tuntuvasti (-6,3 %).
Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus julkaistaan PDF-muodossa.
Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa sivulta (sivun loppupuolella)
https://satakunta.fi/aluekehitys/alue-ennakointi-ja-aluetieto/
Valopilkkuja myös pidemmän aikavälin kehityksessä
Turun yliopiston Porin yksikön ProDigy-hankkeen makro-osiossa (Tuottavuudella ja digitalisaatiolla kestävää kilpailukykyä Satakuntaan) on tarkasteltu Satakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä pidemmällä aikavälillä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsaus käsittää koko maakunnan, seutukuntien ja 72 toimialan kehityksen arvioinnit. Myös näistä tarkastelusta löytyy valopilkkuja. Tiedotustilaisuudessa keskitytään Satakunnan talouskehityksen kannalta keskeisimpiin toimialoihin ja uusiin tuloksiin.
Satakunnassa väestön väheneminen on selvästi merkittävä taloudellisen kasvun este. Satakunnan alueellista vetovoimaa muuttoalueena on siksi syytä parantaa eri toimenpitein. Rauman seutukunta on aluetalouden veturi Satakunnassa; työn tuottavuuskehitys on Rauman seutukunnassa jotakuinkin samalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Satakunnassakin työn tuottavuus on kasvanut erittäin merkittävällä tavalla yksityisellä sektorilla, mikä on selvä valopilkku.
Toimialoittaisen kehityksen osalta yksi valoisa esimerkki on konepajateollisuus. Alan arvonlisäys ja työn tuottavuus romahtivat ja ala kriisiytyi 2010-luvun puolivälissä, mutta työn tuottavuus on noussut takaisin lähelle toimialan valtakunnallista tasoa, mikä on erittäin positiivinen kehitysprosessi ja myös valopilkku Satakunnan taloudelle.
Pidemmän aikavälin tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen aluetilinpidon uusimpiin tietoihin ja kattaa toimialojen osalta vuodet 2010–2021. Tulokset julkaistaan kalvosarjana (PowerPoint) ja myöhemmin omana tulosraporttinaan, https://sites.utu.fi/prodigy/.
Lisätietoja:
Aluepäällikkö Jarmo Vehmas, puh. 358 50 342 3912, s-posti: jarmo.vehmas@utu.fi
Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja, +358 41 753 0244, s-posti: jari.kaivo-oja@utu.fi
Satakuntaliiton hallintojohtajan virkaan tuli määräaikaan mennessä yhteensä 22 hakemusta. Kehittämistoimikunta haastatteli neljää hakijaa 24.6.2024. Hallintojohtaja vastaa Satakuntaliiton hallintopalveluiden johtamisesta ja kehittämisestä sekä asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta. Hänen vastuullaan on maakuntaliiton päätöksenteon tukipalvelut ja henkilöstöpalvelut sekä talous- ja tietohallintopalvelut.
Hallintojohtajaehdokkaiden haastattelut pidettiin maanantaina 24.6.2024 ja kehittämistoimikunta kokoontui haastatteluiden jälkeen. Maakuntahallitus päätti nimittää Olli Luoman Satakuntaliiton uudeksi hallintojohtajaksi kehittämistoimikunnan ehdotuksen mukaisesti. Luoma siirtyy Satakuntaliittoon Katja Aallon seuraajaksi, kun Aalto siirtyy Uudenkaupungin hallintojohtajan tehtävään.
Luoma on työskennellyt hallintojohtajana Harjavallan kaupungissa nykyisessä tehtävässään vuodesta 2011. Luoma on aiemmin työskennellyt myös Kiikoisten kunnansihteerinä.
”Luoma on erittäin kokenut hallintojohtaja ja tehnyt jo pitkän uran Harjavallan kaupungissa monipuolisella työnkuvalla. Ja sen lisäksi, että hän on vahva hakija, eduksi on myös vahva toimintaympäristön tuntemus. Hän tuntee Satakunnan, alueen kunnat sekä toimijat,” sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Rainer Lehti.
Satakuntaliitto työpaikkana kiinnostaa hakijoita ja se näkyy useiden hyvien hakijoiden määrässä, joilla on pitkäaikaista kokemusta haetusta tehtävänkuvasta.
”Olen viihtynyt nykyisessä työssä hyvin ja tehtävää ollut mahdollisuus tehdä mielenkiintoisella sekä monipuolisella työkuvalla. Yli 10 vuotta on pitkä aika yhden työnantajan palveluksessa, minkä takia uusi paikka nosti kiinnostuksen ja ajatuksen siitä, että asioita voi katsoa myös eri kulmasta. Satakuntaliiton tehtävänä on edistää Satakunnan ja sen asukkaiden hyvinvointia, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi odotan työskentelyä uudessa organisaatiossa sekä yhteistyötä muiden maakunnan toimijoiden kanssa,” sanoo Satakuntaliiton tuleva hallintojohtaja Olli Luoma.
Luoma aloittaa hallintojohtajan tehtävässä 1.9. 2024.
Linkki hallituksen esityslistaan.
Lisätiedot:
Kristiina Salonen
Maakuntajohtaja
+358 50 512 0010
etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Katja Aalto
Hallintojohtaja
+358 44 711 4389
etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 17.6.2024 valmisteluaikataulun Satakuntaliiton vuoden 2025 talousarvion laadintaan. Maakuntahallitus evästi kokouksessaan myös talousarvion jatkovalmistelua. Kuntatalouden ollessa haasteellinen kuntien maksuosuuksiin ei esitetä korotusta vuodelle 2025. Linjaus tarkoittaa kuitenkin samalla sitä, että maakuntaliiton kustannusten nousupaine tulee kattaa muilla toimilla. Kustannusnousua aiheuttavat niin palkkojen sopimuskorotukset kuin yleinen hintojen nousu. Inflaation pahin kasvuvauhti näyttää kuitenkin taittuneen.
Toukokuussa 2024 maakuntavaltuuston hyväksymä Satakuntaliiton strategia tullaan huomioimaan osana tulevaa talousarvioprosessia. Strategian toiminnan painopisteitä ja niille asetettuja tavoitteita tuodaan talousarvioon. Talousarvion valmisteluaikataulu venyy hieman aiemmasta henkilöstövaihdosten vuoksi. Maakuntahallitus päättää lokakuun kokouksessaan luonnoksesta talousarvion ja taloussuunnitelman periaatteista ja linjauksista, ja sen jälkeen niistä pyydetään jäsenkuntien lausunnot. Maakuntavaltuusto käsittelee ja hyväksyy talousarvion marraskuun kokouksessaan.
Satakuntaliitto jatkaa IQ-net -verkoston jäsenyyttään
IQ-Net on Euroopan laajuinen verkosto, jonka tarkoituksena on rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnin laadun parantaminen kokemuksia vaihtamalla. Olemalla verkoston jäsen ja toimimalla siellä aktiivisesti, saa runsaasti tietoa rakennerahastojen toiminnasta sekä hallinto- ja välittävien viranomaisten käytännöistä myös muissa jäsenmaissa. Verkosto on lisäksi hyvä vaikuttamiskanava EU-instituutioiden suuntaan.
Satakunnan maakuntahallitus päätti, että Satakuntaliitto osallistuu edelleen IQ-Net -verkoston toimintaan toimikaudella 2024-2027. Satakuntaliitto toimii Länsi-Suomen koordinoivana liittona seuraavan sopimuskauden ajan.
Maakuntavaltuuston jäsen vaihtuu
Maakuntavaltuuston jäsen Joonas Immonen on jättänyt Huittisten kaupunginhallitukselle eroanomuksen luottamustehtävistään maakuntavaltuustossa. Satakuntaliiton perussopimuksen 11 §:n 4 momentin mukaan jäsenen edustama kunta päättää eron myöntämisestä ja uuden jäsenen valitsemisesta kesken toimikauden eroavan maakuntavaltuuston jäsenen tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Huittisten kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan 27.5.2024 Joonas Immoselle eron maakuntavaltuuston jäsenen tehtävästä ja valitsi hänen sijalleen Arto Metsämäen uudeksi jäseneksi maakuntavaltuustoon jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Arvioinnin tavoitteena on tarkastella Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntaohjelmien 2022–2025 tavoitteita, toteutusta, vaikuttavuutta ja toimeenpanoa. Maakuntaohjelmien ja niiden toteutuksen ajantasaisuutta ja uudistustarpeita tarkastellaan keskinäisen vertailun ja hyvien käytäntöjen jakamisen näkökulmasta. Arviointi tuottaa tietoa tulevan
maakuntaohjelmakauden 2026–2029 linjausten laatimisen tueksi.
Maakuntaohjelmat jäsentyvät osaksi alueellisen ja maakunnallisen suunnittelun ja kehittämisen kokonaisuutta ja konkretisoivat lähivuosien kehittämistarpeita ja toimenpiteitä niihin vastaamiseksi. Arvioinnin kohteena olevien viiden maakunnan maakuntaohjelmissa 2022–2025 korostuvat sisällöllisesti ja tavoitetasolla kilpailukykyyn, väestörakenteeseen, osaamiseen, kestävään kehitykseen, hyvinvointiin ja digitalisaatioon liittyvät kysymykset. Kokonaisuudessaan tavoitteet heijastavat maakuntien pyrkimyksiä vastata alueiden kehittämisen ja kansallisen ja globaalin toimintaympäristön tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Arviointi pohjautuu dokumenttianalyysiin, asiantuntijahaastatteluihin, sähköiseen kyselyyn ja osallistaviin työpajoihin. Osana arviointia kuullaan laajasti maakuntien liittojen edustajia, maakuntaohjelmien toteutuksessa mukana olevia tahoja sekä keskeisten sidosryhmien näkemyksiä.
Arvioinnin toteuttavat Owal Group Oy alihankkijoinaan NordEval Oy ja Norrum Oy. Arviointi toteutetaan tammikuun ja toukokuun 2024 välisenä aikana.
Lisätietoja:
Sinikukka Pyykkönen
Manager, Owal Group Oy
sinikukka@owalgroup.com
puh. 040 846 0846
Marko Mäkinen
Suunnittelupäällikkö, Pirkanmaan liitto
marko.makinen@pirkanmaa.fi
puh. 050 534 7760
Aiheeksi valikoitui ilmastolakiin valmistelussa ollut velvoite kuntien ilmastosuunnitelmista ja toteutustavaksi opinnäytetyö. Opinnäytetyön teki Satakunnan ammattikorkeakoulussa energia- ja ympäristötekniikan koulutuksessa opiskeleva Teija Sukusaari. Työ ajoittui samanaikaisesti lakimuutoksen valmistelun kanssa syksyn 2022 ja kevään 2023 välille.
Ilmastolain täydennys asettaa uusia velvoitteita kunnille
Ilmastolain kokonaisuudistusta täydennettiin 1.3.2023 voimaan astuneella sääntelyllä. Täydennyksen myötä kunnille astui voimaan velvoite laatia ilmastolain mukainen ilmastosuunnitelma 2025–2029 valtuustokauden aikana. Ilmastolain täydennyksen tavoitteena on vahvistaa sekä edistää kuntien ilmastotyötä.
Ilmastolain kokonaisuudistus asettaa kuntien ilmastotyöhön uudenlaisia suuntaviivoja. Ilmastolain täydennyksen avulla saadaan ilmastotyön piiriin sellaisia kuntia, jotka eivät vielä ole aloittaneet ilmastotyötä. Uusina asioina tulevat muun muassa vaatimukset siitä, että ilmastosuunnitelma tulee hyväksyttää kunnanvaltuustossa. Lisäksi ilmastosuunnitelma tulee huomioida myös kuntastrategiassa sekä toimintakertomuksessa. Ilmastolain täydennys asettaa ilmastosuunnitelmille vähimmäisvaatimukset, jotka tulee huomioida suunnitelmia laadittaessa. Kunnat voivat laatia ilmastosuunnitelmansa joko yksin tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa.
Teija Sukusaari tutki opinnäytetyössään kuntien ilmastojohtamisen toimintamalleja ja sitä, miten ilmastotyötä tulee kehittää, jotta se vastaa uudistuneen ilmastolain vaatimuksia. Tapaustutkimus kohdistui Kokemäkeen ja Euraan.
Tarkennusta ilmastotyöhön
Opinnäytetyössä tutkittiin Euran ja Kokemäen ilmastojohtamisen tilaa. Molemmissa kunnissa on sitouduttu ilmastotyöhön, ja ilmastotyö on haluttu tuoda osaksi kuntaorganisaatioiden arkea. Kunnat toimivat havainnollistavina esimerkkeinä siitä, kuinka ilmastolain uudistus vaikuttaa myös niihin kuntiin, joissa ilmastotyötä on jo viety eteenpäin. Euran ja Kokemäen ilmastotyötä ohjaavat ilmasto- ja ympäristöasioihin paneutuvat ohjelmat. Ohjelmia ja niiden ilmastotavoitteita joudutaan kuitenkin vielä muokkaamaan, jotta ne vastaisivat ilmastolain vaatimuksia ilmastosuunnitelmien suhteen.
Monissa kunnissa ilmastotyötä hidastavat talous- sekä henkilöstöresurssien puute.
“Erilaisia verkostoja ja asiantuntijatahoja hyödyntämällä voidaan helpottaa kuntien resurssien riittävyyttä”, toteaa opinnäytetyön tekijä Teija Sukusaari.
Myös laaditun opinnäytetyön tavoitteena on tukea kuntien ilmastotyötä ja tuoda lisää tietoutta ilmastolain uudistuksesta sekä ilmastosuunnitelmavelvoitteesta. Työhön on kerätty esimerkkejä kuntien ilmastotyön toimintamalleista ja työkaluista, joita pystytään hyödyntämään kuntien ilmastotyössä. Opinnäytetyöhön on myös koostettu erilaisia lähteitä, joiden avulla kunnat pystyvät hakemaan lisätietoa ilmastotyöhön liittyen. Opinnäytetyö on laadittu siten, että se on kaikkien kuntien sekä erilaisten ilmastotyötä tekevien tahojen hyödynnettävissä.
”Opinnäytetyö mahdollisti ilmastolain uudistuksen seuraamisen tiiviisti, ja toi lisää osaamista maakuntaan sekä työn tekijälle Teijalle, työn tilaajalle maakuntaliittoon sekä kaikille alueen kunnille niitä koskevasta uudesta velvoitteesta etupainotteisesti. Esimerkkikuntayhteistyö mahdollisti tarkemman tarkastelun kahden kunnan, Kokemäen ja Euran osalta, joissa molemmissa ilmastotyön kehittäminen on ajankohtaista”, summaa Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hankkeen projektipäällikkö Riitta Dersten.
Lisätietoja
Teija Sukusaari, t.sukusaari@gmail.com
- Linkki opinnäytetyön julkaisuun Theseus-järjestelmässä: Kuntien ilmastojohtamisen toimintamallit: Tapaus Eura ja Kokemäki.
- Linkki esitykseen opinnäytetyöstä (pdf-tiedosto)
