Määrärahalisäyksiä esitetään muun muassa Nakkilan eritasoliittymän ramppien parantamiseen, Niinisalon Taulunkyläntien sekä Siikaisten Lauttijärventien huonokuntoisten päällysteiden uusimiseen ja Kokemäki-Rauma- välisen henkilöjunaliikenteen edellytysten selvitykseen. Myös Selkämeren kansallispuistolle ja Pyhäjärvi-instituutille esitetään määrärahaa ensi vuoden budjetissa.

Valtionvarainvaliokunta esittää 900 000 euron määrärahaa valtatie 2:n eritasoliittymän ramppien parantamiseen Nakkilassa. Turvallinen ja sujuva liikenne on tärkeää erityisesti vilkkaasti liikennöidyllä valtatiellä – kiihdytyskaistojen rakentamisella helpotetaan etenkin aamu- ja iltapäiväliikenteen ruuhkaisuutta.

-Tällä hetkellä Nakkilan eritasoliittymästä puuttuvat kokonaan kiihdytyskaistat, joka on vilkkaalla valtatiellä huomattava liikenneturvallisuusriski. Valtatie 2 yhdistää työssäkäyntialueita ja sillä liikkuu myös paljon raskasta tavaraliikennettä. Nyt päätetty rahoitus on osoitus satakuntalaisten kansanedustajien hyvästä yhteistyöstä. Valtakunnallisesti sekä seudullisesti tärkeää tietä on parannettu vuosien kuluessa, mutta töitä riittää edelleen, toteaa vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski.

Niinisalon Taulunkyläntien päällysteen uusimiseen esitetään 550 000 euron määrärahaa ensi vuoden budjetista. Hankkeessa päällystetään huonokuntoista tieosuutta noin 6,1 km osuudelta.

-Hienoa, että Kankaanpään Niinisalossa sijaitseva Taulunkyläntie sai rahoituksen uudelleen päällystämiseen. Tie on jo pitkään ollut erittäin huonossa kunnossa. Tien vaikutuspiirissä on alkutuotantoa, pienyritystoimintaa ja harrastustoimintaa sekä lisäksi Niinisalon varuskunnan läheisyys lisää liikennettä, sanoo SDP:n kansanedustaja Heidi Viljanen.

Kokemäki-Rauma- yhteysvälin henkilöjunaliikenteen edellytysten selvitystä varten esitetään 150 000 euron määrärahaa. Ratayhteyttä on jo aiemmin edistetty Digirata-hankkeella, joka luo mahdollisuuksia kasvavalle henkilöjuna- ja tavaraliikenteelle.

-Henkilöjunaliikenteen palauttaminen Kokemäki-Rauma -rataosuudelle edistäisi vahvasti alueen elinvoimaa ja saavutettavuutta palvellen niin työssäkäyntiä, opiskelua kuin vaikkapa alueen matkailun kehittämistä. Junaliikenne palaisi tämän myötä myös Eurajoelle ja Euran Kiukaisiin. Tämä nyt tehty rahoituspäätös Väylän ja radan varren kuntien yhteisestä selvityksestä vie asiaa edelleen ison harppauksen kohti toteutumista. Junayhteyden avaamista odottavatkin laajasti niin alueen asukkaat, kunnat, yritykset kuin oppilaitokset, iloitsee keskustan kansanedustaja Eeva Kalli.

Kalli on tyytyväinen myös Siikaisten Lauttijärventien päällysteen uusimiseen, jolle esitetään 250 000 euron määrärahaa ensi vuoden budjetista.

-Lauttijärventien uudelleen päällystäminen Siikaisissa tulee todella tarpeeseen. Tie palvelee niin henkilöliikennettä kuin raskasta liikennettä sekä toimii yhtenä reittinä kohti Geopark-kohde Katselmaa. Tien vaikutuspiiriin ulottuu myös vasta vahvistettu uusi asemakaava, jonka alueella on sekä mökkiasutusta että uusia tontteja. On hienoa, että nyt päätetyllä määrärahalla saadaan huonokuntoista tieosuutta kunnostettua noin 2,6 kilometrin osuudelta, Kalli sanoo.

Valtionvarainvaliokunta esittää myös lisäpanostuksia Satakunnan luonto- ja erähankkeisiin. Pyhäjärvi-instituutille esitetään Pyhäjärven kalastuksen kautta tapahtuvaan ravinteiden poistoon 100 000 euroa, josta 50 000 euroa käytetään ei-kaupallisen kalan kalastukseen ja 50 000 euroa kestävän kalastuksen turvaamiseen seuraamalla kalastuksen vedenlaatuvaikutuksia, kalansaaliita ja -kantoja.

-Pyhäjärvellä vajaasti hyödynnetyn kalan käyttöä on kehitetty erilaisissa hankkeissa jo yli 25 vuotta. Taloudellisesti kannattava ja ekologinen ravinteiden poisto Pyhäjärvestä toimii osana elinkeinokalataloutta. Kalastus on erittäin kustannustehokas tapa poistaa järveen jo päätyneitä ravinteita ja se ansaitsee oikein toteutettuna paikkansa vesienhoidon keinopaletissa. Näiden kahden näkökulman menestyksekäs yhdistäminen tekee Pyhäjärvestä ekologisen ravinteiden kierrätyksen edelläkävijän. Pyhäjärvi-instituutti ansaitsisi toiminnalleen jatkossa jo pysyvän valtion rahoituksen, sanoo Viljanen.

Kotimaan matkailu on ollut jo pidempään kasvussa, ja pandemia kiihdytti sen suosiota entisestään. SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen korostaa, että Satakunnassa on paljon matkailu- ja virkistyskohteita, joiden täyttä potentiaalia ei ole vielä saatu irti.

-Olen erittäin iloinen myös Selkämeren kansallispuistolle esitetystä 250 000 euron määrärahasta. Upean Selkämeren kansallispuiston pinta-alasta 98 prosenttia on vettä, ja puisto tarjoaa mahdollisuuden lyhyemmille tai pidemmille meriretkille joko purjehtien tai moottoriveneellä. Määrärahalla parannetaan neljän saaren eli Rauman Kuuskajaskarin sekä Porin Iso-Enskerin, Seliskerin ja Munakarin saavutettavuutta. Rahoituksen avulla kansallispuistoa voidaan kehittää vastaamaan kasvaneeseen kysyntään, samalla huolehtien suomalaisesta meriluonnosta. Rahoitus vastaa myös kestävän kehityksen periaatteisiin. Hienoa, että hanke saa rahoitusta valtion ensi vuoden budjetista, päättää Salonen.

Lisätiedot:
Kristiina Salonen, Kansanedustaja
Puh. 050 512 0010

Satakunnan talous kasvoi edelleen kohisten vuoden 2022 tammi-kesäkuun aikana. Valtaosassa päätoimialoista liikevaihto kasvoi nopeasti, osin jopa poikkeuksellisen ripeästi. Näitä olivat metsä- ja teknologiateollisuus keskimäärin sekä rakentaminen. Liikevaihdon kasvun taustalla vaikuttaa osin myös hintojen nousu etenkin teknologiateollisuudessa. Toisaalta usean päätoimialan henkilöstömäärä oli kasvussa, mikä viittaa osaltaan tuotantomäärien nousuun. Palkkasummakin on kohonnut samalla vankasti. Talouden näkymiä varjostavat inflaatio, talouspakotteiden vaikutukset, raaka-aine- ja komponenttipula sekä kallis energia. Taantumakin on varsin mahdollinen.

Satakunnan päätoimialat olivat vuoden 2022 tammi-kesäkuussa mainiossa iskussa. Kevät ja alkukesä sujuivat myös varsin mainiosti Ukrainan sodasta huolimatta. Ainoastaan automaatiossa kirjattiin liikevaihdon laskua aivan alkuvuodesta, tosin siinäkin henkilöstö jatkoi kasvuaan. Talous on myös kasvanut edelleen vähän nopeammin kuin valtakunnallisesti teollisuuden ja rakentamisen vankemman vedon ansiosta. Satakunnan vienti veti alkuvuonna vahvasti, sillä merkittävimpien vientialojen, teknologia- ja metsäteollisuuden, vienti kasvoi maakunnassa yhä rivakasti. Molempien alojen viennin kehitys oli poikkeuksellisen vauhdikasta.

Satakunnan menestyjin kuuluivat vuoden 2022 tammi-kesäkuussa metallien jalostus, metallituotteiden valmistus sekä metsäteollisuus. Muutkin metallialat pysyivät edelleen tukevasti nousu-uralla. Meriteollisuuden liikevaihto kääntyi kasvuun. Automaatio- ja robotiikkaklusterin kehitys jatkui vaihtelevana liikevaihdon jäädessä hieman pakkaselle alkuvuonna. Meri-Porin teollisuusalue jatkoi ripeää elpymistään. Kemianteollisuus kykeni edelleen toipumaan alkuvuonna. Elintarviketeollisuuden kehitys näytti varsin myönteiseltä, sillä liikevaihto kohosi selvästi, tosin monen muun alan tapaan ainakin osin hintojen nousun siivittämänä. Rakentaminen ylsi edelleen huippuvauhtiin, mutta alan näkymät ovat synkkenemässä.

Satakunnan palvelualat kehittyivät alkuvuonna 2022 myönteisissä merkeissä, sillä kaikki palvelualat pääsivät kunnon kasvuun kiinni. Kaupan liikevaihto kohosi yhä nopeasti. Liike-elämän palveluiden kasvu jatkui muun talouden nousun vanavedessä. Majoitus- ja ravitsemistoiminta kuroi koronan synnyttämää kuilua kiinni nopeasti. Luovilla aloilla alkuvuosi sujui varsin mainiosti.

Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kohosi vuoden 2022 tammi–kesäkuussa 21,4 % vuoden 2021 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa kasvua kirjattiin vastaavasti 17,2 %. Ero Satakunnan hyväksi selittyy pitkälti maakunnan teollisuuden ja rakentamisen paremmalla vedolla. Satakunnassa ja maassa keskimäärin koronaa edeltänyt taso on ylitetty selvästi.

Satakunnan yrityksistä 59 % saavutti tammi–kesäkuussa liikevaihdon kasvua. 42 % yrityskannasta ylsi vähintään 15 %:n nousuun. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on ollut aiempaa vähäisempää, sillä lähes kaikkien päätoimialojen liikevaihto kasvoi nopeasti tai erittäin nopeasti, tosin osin inflaation vuoksi. Eniten kasvoi yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, n. 24 %. 5–19 työntekijän yritysten liikevaihto kohosi 14. Alle viiden hengen yritysten nousu oli 18 %:n luokkaa. Suurin muutosvaikutus Satakunnan talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi alkuvuoden aikana n. 60 %. Yli viisi vuotta toimineiden kasvu oli keskimäärin 20 %:n luokkaa.

Koko maassa keskimäärin talous kasvoi poikkeuksellisen kovalla vauhdilla. Lähinnä teollisuuden ja etenkin metallialojen sekä rakentamisen vaisumpi vauhti alkuvuonna 2022 heikensi liikevaihdon kasvun Satakuntaa hieman hitaammaksi, joskin näissäkin liikevaihdon kasvu oli silti yhä erittäin nopeaa. Kaikki päätoimialat pääsivät kasvuun kiinni.

Satakunnassa henkilöstömäärien kasvu jatkui ripeänä tammi-kesäkuussa 2022, jolloin kasvua kertyi 3,9 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Henkilöstömäärät ovat ylittäneet päätoimialoilla koronakriisiä edeltäneen tason. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna Satakunnassa 4,8 % ja maassa keskimäärin 7,2 %.

Toimialoittainen kehitys Satakunnassa tammi–kesäkuussa 2022 (vertailu vuoden 2021 vastaava aika)

• Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi voimakkaasti (30,4 %). Viennin arvokin nousi hyvin voimakkaasti (37,2 %). Henkilöstömäärä kohosi myös (5,0 %).
• Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihto nousi nopeasti (34,6 %). Viennin arvo kasvoi vauhdilla (37,3 %). Henkilöstöäkin lisättiin selvästi (7,0 %).
• Metallien jalostuksen liikevaihto kohosi ripeästi värimetallien hintojen nousun vanavedessä (45,7 %).
• Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kohosi hyvin nopeasti (33,0 %).
• Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon nousu jatkui ripeänä (15,7 %).
• Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto nousi vauhdilla (17,6 %).
• Meriteollisuuden liikevaihto kääntyi nopeaan nousukiitoon (17,4 %).
• Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto kohosi vauhdikkaasti (34,7 %).
• Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto elpyi voimalla (44,3 %).
• Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto aleni (-10,5 %). Henkilöstömäärä nousi yhä selvästi (5,9 %).
• Metsäteollisuuden liikevaihto (30,9 %) ja vienti (37,7 %) kohosivat tuntuvasti.
• Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi nopeasti (20,1 %).
• Elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvoi selvästi (10,4 %). Henkilöstömääräkin nousi (3,4 %).
• Rakentamisen liikevaihdon ripeä nousu jatkui (20,4 %). Henkilöstömääräkin kasvoi (5,9 %).
• Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihdon kohoaminen jatkui (7,9 %).
• Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto elpyi vauhdikkaasti (27,3 %).
•  Liike-elämän palvelujen liikevaihto kohosi (7,0 %).
• Kaikkien kolmen edellä mainitun palvelualan sekä yksityisten SOTE-alojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä kasvoi selvästi (4,8 %).
• Luovien alojen liikevaihto kohosi rivakasti (11,5 %).

Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus julkaistaan kalvosarjana (PowerPoint).

Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa sivulta: https://satakunta.fi/aluekehitys/alue-ennakointi-ja-aluetieto/

Lisätiedot:

Keskiviikkona 23.11. kokoontunut eduskunnan VT12-ryhmä muistuttaa, että valtatie 12 on strategisesti tärkeä Kaakkois- ja Länsi-Suomea yhdistävä pääväylä. Valtatie 12 kulkee viiden maakunnan läpi Kouvolasta Lahden ja Tampereen kautta Raumalle ja sen toimivuus on elinehto alueen elinvoiman kannalta. Valtatie 12 on merkittävä niin elinkeinoelämän kuljetuksille kuin henkilöliikenteellekin. Tien vaikutusalueella on runsaasti teollisuutta, ja se toimii myös kaupunkiseutujen työmatkaliikennettä palvelevana yhteytenä.  Lisäksi tie muodostaa yhdessä VT 15 Kotka-Kouvola välin kanssa tärkeän kansainvälisen kaupan yhteyden HaminaKotka -satamaan.

─ Valtatie 12 kuuluu pääväylien I. palvelutasoluokkaan, mutta sen palvelutasossa edelleen vakavia puutteita, vaikka sitä on viime vuosina parannettukin, painottaa Eduskunnan VT12-ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Mika Kari (Sd.).  Merkittävyydestään huolimatta tie on edelleen paikoin poikkeuksellisen kapea sekä sujuvuudeltaan ja liikenneturvallisuudeltaan heikko, Kari jatkaa.

Eduskunnan VT12-ryhmä tunnistaa, että tieyhteydellä on useita eri kokoluokan kehittämiskohteita, jotka toteuttamalla tieturvallisuutta ja välityskykyä voidaan tulevina vuosina parantaa. Tällaisia ovat muun muassa riista-aidat, ohituskaistat sekä toimivat liittymät.  VT12-ryhmän mukaan seuraavat hankkeet on kuitenkin toteutettava mahdollisimman pian, jotta Valtatie 12 voidaan parantaa laatutasoltaan yhtenäiseksi turvalliseksi tieksi:

• VT 8 ja VT 12 Rauman pohjoisen liittymän parantaminen
• Tampere-Kangasala, väli Alasjärvi-Huutijärvi: liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta tulee parantaa, tien palvelutasopuutteet haittaavat niin pitkämatkaista kuin kaupunkiseudun sisäistä liikennettä.
• Yhteysväli Uusikylä-Tillola tulee parantaa korkealuokkaiseksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi.
• Varmistetaan sujuva yhteys VT12 jatkona VT 15 pitkin HaminaKotka -satamaan

VT12-ryhmä esittää, että tien vaikutusalueen maakuntaliitot perustavat mahdollisten yhteistyökumppaniensa kanssa pysyvän VT 12 -edunvalvontatoimikunnan edistämään edellä mainittuja hankkeita. Lisäksi VT12-ryhmä pitää tärkeänä, että edunvalvonnassa tavoitellaan myös Eurooppatie 16 jatkamista niin, että E16 kulkisi Suomessa VT12 mukaisesti Raumalta Tampereen ja Lahden kautta Kouvolaan sekä VT15:tä Kotka-Haminaan.

Eduskunnan VT12-ryhmä on perustettu vuonna 2021 tehostamaan poliittista vaikuttamista tien parantamiseksi. Tavoitteena on jakaa tietoa ajankohtaisista valtatie 12:n kehittämiseen liittyvistä hankkeista, edistää niitä poliittisesti sekä tehostaa edunvalvontaa yli puolue- ja vaalipiirirajojen.  Ryhmään kuuluvat Satakunnan, Pirkanmaan, Hämeen ja Kaakkois-Suomen kansanedustajat. Ryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Mika Kari (Sd.) Hämeen vaalipiiristä.

Lisätietoja:
Mika Kari, kansanedustaja, Hämeen vaalipiiri puh 050 462 6614
Antti Kalliomaa, edunvalvontajohtaja, Päijät-Hämeen liitto, puh 040 547 7157