Aiheeksi valikoitui ilmastolakiin valmistelussa ollut velvoite kuntien ilmastosuunnitelmista ja toteutustavaksi opinnäytetyö. Opinnäytetyön teki Satakunnan ammattikorkeakoulussa energia- ja ympäristötekniikan koulutuksessa opiskeleva Teija Sukusaari. Työ ajoittui samanaikaisesti lakimuutoksen valmistelun kanssa syksyn 2022 ja kevään 2023 välille.
Ilmastolain täydennys asettaa uusia velvoitteita kunnille
Ilmastolain kokonaisuudistusta täydennettiin 1.3.2023 voimaan astuneella sääntelyllä. Täydennyksen myötä kunnille astui voimaan velvoite laatia ilmastolain mukainen ilmastosuunnitelma 2025–2029 valtuustokauden aikana. Ilmastolain täydennyksen tavoitteena on vahvistaa sekä edistää kuntien ilmastotyötä.
Ilmastolain kokonaisuudistus asettaa kuntien ilmastotyöhön uudenlaisia suuntaviivoja. Ilmastolain täydennyksen avulla saadaan ilmastotyön piiriin sellaisia kuntia, jotka eivät vielä ole aloittaneet ilmastotyötä. Uusina asioina tulevat muun muassa vaatimukset siitä, että ilmastosuunnitelma tulee hyväksyttää kunnanvaltuustossa. Lisäksi ilmastosuunnitelma tulee huomioida myös kuntastrategiassa sekä toimintakertomuksessa. Ilmastolain täydennys asettaa ilmastosuunnitelmille vähimmäisvaatimukset, jotka tulee huomioida suunnitelmia laadittaessa. Kunnat voivat laatia ilmastosuunnitelmansa joko yksin tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa.
Teija Sukusaari tutki opinnäytetyössään kuntien ilmastojohtamisen toimintamalleja ja sitä, miten ilmastotyötä tulee kehittää, jotta se vastaa uudistuneen ilmastolain vaatimuksia. Tapaustutkimus kohdistui Kokemäkeen ja Euraan.
Tarkennusta ilmastotyöhön
Opinnäytetyössä tutkittiin Euran ja Kokemäen ilmastojohtamisen tilaa. Molemmissa kunnissa on sitouduttu ilmastotyöhön, ja ilmastotyö on haluttu tuoda osaksi kuntaorganisaatioiden arkea. Kunnat toimivat havainnollistavina esimerkkeinä siitä, kuinka ilmastolain uudistus vaikuttaa myös niihin kuntiin, joissa ilmastotyötä on jo viety eteenpäin. Euran ja Kokemäen ilmastotyötä ohjaavat ilmasto- ja ympäristöasioihin paneutuvat ohjelmat. Ohjelmia ja niiden ilmastotavoitteita joudutaan kuitenkin vielä muokkaamaan, jotta ne vastaisivat ilmastolain vaatimuksia ilmastosuunnitelmien suhteen.
Monissa kunnissa ilmastotyötä hidastavat talous- sekä henkilöstöresurssien puute.
“Erilaisia verkostoja ja asiantuntijatahoja hyödyntämällä voidaan helpottaa kuntien resurssien riittävyyttä”, toteaa opinnäytetyön tekijä Teija Sukusaari.
Myös laaditun opinnäytetyön tavoitteena on tukea kuntien ilmastotyötä ja tuoda lisää tietoutta ilmastolain uudistuksesta sekä ilmastosuunnitelmavelvoitteesta. Työhön on kerätty esimerkkejä kuntien ilmastotyön toimintamalleista ja työkaluista, joita pystytään hyödyntämään kuntien ilmastotyössä. Opinnäytetyöhön on myös koostettu erilaisia lähteitä, joiden avulla kunnat pystyvät hakemaan lisätietoa ilmastotyöhön liittyen. Opinnäytetyö on laadittu siten, että se on kaikkien kuntien sekä erilaisten ilmastotyötä tekevien tahojen hyödynnettävissä.
”Opinnäytetyö mahdollisti ilmastolain uudistuksen seuraamisen tiiviisti, ja toi lisää osaamista maakuntaan sekä työn tekijälle Teijalle, työn tilaajalle maakuntaliittoon sekä kaikille alueen kunnille niitä koskevasta uudesta velvoitteesta etupainotteisesti. Esimerkkikuntayhteistyö mahdollisti tarkemman tarkastelun kahden kunnan, Kokemäen ja Euran osalta, joissa molemmissa ilmastotyön kehittäminen on ajankohtaista”, summaa Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hankkeen projektipäällikkö Riitta Dersten.
Lisätietoja
Teija Sukusaari, t.sukusaari@gmail.com
- Linkki opinnäytetyön julkaisuun Theseus-järjestelmässä: Kuntien ilmastojohtamisen toimintamallit: Tapaus Eura ja Kokemäki.
- Linkki esitykseen opinnäytetyöstä (pdf-tiedosto)
Kuuden maakunnan maakuntahallitukset hyväksyivät vuonna 2020 Länsi-Suomen yhteisen liikennestrategian. Liikennestrategiaa syventävän toimenpideohjelman laadinta on nyt käynnistetty. Aluksi työssä tarkistetaan, miten toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset vaikuttavat Länsi-Suomen liikennejärjestelmään. Suomen toimintaympäristö on muuttunut merkittävällä tavalla Venäjän käynnistettyä hyökkäyssodan Ukrainaan 24.2.2022. Toimella on monisyisiä seurausvaikutuksia. Samanaikaisesti on käynnissä vihreä siirtymä, joka myös vaikuttaa monin tavoin liikenteeseen ja kuljettamiseen. Muun muassa nämä kehityskulut ovat lisänneet epävarmuutta liikenteen tulevaisuuden osalta.
Strategiaa laadittaessa vuonna 2020 vallitsi vahva yhteistyön henki:
”Tärkeää, että näin laajalla alueella etsitään yhteisiä linjoja, vaikka erojakin löytyy.” ”Ei olla ketään vastaan, vaan pyritään toimimaan yhdessä.”
Samassa hengessä on käynnistynyt myös toimenpideohjelman laadinta. Työ tehdään ripeästi ja se valmistuu lokakuun 2023 loppuun mennessä.
Yhteisen liikennestrategian toimenpideohjelman laadinnasta lyhyesti
Mitä tehdään?
Kuusi Länsi-Suomen maakuntaa (Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta) laatii parhaillaan vuonna 2020 valmistuneelle yhteiselle liikennestrategialle toimenpideohjelmaa. Siihen kiteytetään yhteinen näkemys alueen tärkeimmistä liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä kaikki liikennemuodot huomioiden.
Miksi tehdään?
Ajantasainen toimenpideohjelman avulla Länsi-Suomen maakuntaliitot valmistautuvat Liikenne12 -suunnitelman päivitykseen, joka käynnistyy uuden hallituskauden alkamisen myötä. Toimenpideohjelma tulee sisältämään viestejä valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun, jotta Länsi-Suomelle tärkeät asiat tulisivat huomioon otetuiksi. Siinä on tarkoitus tunnistaa myös teemoja, joissa maakuntien on hyödyllistä ja kustannustehokasta tehdä keskinäistä yhteistyötä.
Miten tehdään?
Länsi-Suomen yhteisen liikennestrategian toimenpideohjelmaa työstetään tiiviissä vuorovaikutuksessa valtion liikenneviranomaisten kanssa. Toimenpideohjelma linjaa painotuksia tuleville vuosille. Siksi on tärkeää tarjota vaikuttamismahdollisuus elinkeinoelämälle, muille sidosryhmille ja poliitikoille.
Sidosryhmille tarjotaan mahdollisuus kommentoida luonnoksia verkossa heinä-elokuussa. Sidosryhmäfoorumit järjestetään kesäkuun alussa ja syyskuun alussa.
Maakuntahallitusten puheenjohtajistot kokoontuvat syyskuun lopussa yhteiseen huippukokoukseen käsittelemään toimenpideohjelman luonnosta. Kukin maakunta päättää omalta osaltaan toimenpideohjelman hyväksynnästä.
Lisätietoa:
Mari Pohjola, mari.pohjola@etela-pohjanmaa.fi, ohjausryhmän puheenjohtaja
Heidi Koponen, heidi.koponen@hame.fi
Ruut-Maaria Rissanen, ruut-maaria.rissanen@pirkanmaa.fi
Hanna Kunttu, hanna.kunttu@keskisuomi.fi
Tero Voldi, tero.voldi@obotnia.fi
Marika Luoma, marika.luoma@satakunta.fi
Satakunnan talous kasvoi edelleen vuoden 2022 heinä-joulukuun aikana
Teollisuudessa liikevaihto kohosi yhä nopeasti, osin jopa poikkeuksellisen ripeästi. Eniten kasvaneita aloja olivat automaatio, me-tallien jalostus, metsäteollisuus ja konepajat. Liikevaihdon kasvun taustalla piilee hyvin vahvasti hintojen nousu. Tosin usealla teollisuuden haaralla myös henkilöstä lisättiin edelleen, mikä viittaa tuotannon nousuun. Monilla päätoimialoilla henkilöstömäärä kääntyi kuitenkin laskuun, mikä antaa viitteitä talouden jäähtymisestä. Näin kävi mm. rakentamisessa ja kaupassa. Toisaalta yleinen palkkasumman kasvu viittaa osaltaan talouden pysyneen ainakin kohtalaisessa vireessä.
Talous on kasvanut Satakunnassa edelleen vähän nopeammin kuin valtakunnallisesti lähinnä teollisuuden vahvemman vedon ansiosta. Satakunnan vienti veti alkuvuonna vahvasti, sillä merkittävimpien vientialojen, teknologia- ja metsäteollisuuden, viennin arvo kasvoi maakunnassa yhä poikkeuksellisen vauhdikkaasti.
Satakunnan menestyjät vuonna 2022
Satakunnan menestyjin kuuluivat vuoden 2022 heinä-joulukuussa metallien jalostus, konepajat, automaatio sekä metsäteollisuus, jossa tosin henkilöstö alkoi jo laskea suhdannekäänteen enteenä. Muutkin metallialat pysyivät edelleen tukevasti nousussa. Meriteollisuudenkin liikevaihto pysyi kasvu-uralla. Meri-Porin teollisuusalue jatkoi nopeaa elpymistään. Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä nousi hieman meriteollisuutta ja metallituotteita lukuun ottamatta. Tämä viittaa myös tuotannon kasvuun, vaikka teollisuuden liikevaihdon nousun taustalla vaikuttaakin suurelta osin kohonnut hintataso.
Kemianteollisuuden liikevaihto nousi edelleen, mutta henkilöstö supistui. Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys näytti samoin varsin myönteiseltä, mutta henkilöstön määrän lasku viestii kemianteollisuuden tavoin vaikeuksista. Sama pätee rakentamiseen, jossa liikevaihto kohosi kustannusten nousun myötä, mutta henkilöstöä vähennettiin merkkinä suhdanteiden taittumisesta.
Satakunnan palvelualat kehittyivät loppuvuonna 2022 aiempaa vaisummin. Liikevaihto kohosi edelleen kaikilla aloilla hintojen noustua, mutta henkilöstö laski selvästi kaupassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Liike-elämän palveluiden kasvu tosin jatkui edelleen. Luovien alojen tuotanto kasvoi hieman. Yksityiset sosiaali- ja terveysalat jatkoivat kasvupolulla.
Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kohosi vuoden 2022 heinä–joulukuussa 20 % vuoden 2021 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa kasvua kirjattiin vastaavasti 13,4 %. Ero Satakunnan hyväksi selittyy maakunnan teollisuuden paremmalla iskulla.
Satakunnan yrityksistä 58 % saavutti heinä–joulukuussa liikevaihdon kasvua. 43 % yrityskannasta ylsi vähintään 15 %:n nousuun. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on ollut aiempaa vähäisempää, sillä lähes kaikkien päätoimialojen liikevaihto kasvoi edelleen ripeästi tai erittäin ripeästi, tosin suurelta osin hintojen nousun vuoksi. Nopeimmin kasvoi yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, n. 27 %. 5–19 työntekijän yritysten liikevaihto kohosi 11 %. Alle viiden hengen yritysten nousu jäi 7 %:n luokkaan. Suurin muutosvaikutus Satakunnan talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi loppuvuoden aikana n. 35 %. Yli viisi vuotta toimineiden kasvu oli keskimäärin 20 %:n luokkaa.
Koko maassa keskimäärin talous kasvoi edelleen. Lähinnä teollisuuden ja etenkin metallialojen vaisumpi vauhti loppuvuodesta heikensi liikevaihdon kasvun Satakuntaa vaimeammaksi, joskin näissäkin liikevaihdon kasvu oli silti ripeää. Kaikki päätoimialat pääsivät kasvuun kiinni. Palvelut menestyivät Satakuntaa paremmin.
Satakunnassa henkilöstömäärien nousu hiipui loppuvuonna 2022. Kasvua kertyi enää 0,6 % heinä-joulukuussa vuodentakaiseen vastaavaan aikaan verrattuna. Kaupan henkilöstömäärä aleni selvästi vuoden lopussa. Muita laskijoita olivat rakentaminen, metallituotteet, elintarvike-, metsä-, meri- ja kemianteollisuus sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta. Henkilöstömäärä on tippunut uudelleen alle korona-ajan tason esim. rakentamisessa. Palkkasumma kasvoi loppuvuonna Satakunnassa 4,6 % ja maassa keskimäärin 6,2 %.
Toimialoittainen kehitys Satakunnassa heinä–joulukuussa 2022 (vertailu vuoden 2021 vastaava aika)
- Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi voimakkaasti (33,8 %). Viennin arvokin nousi ennätysnopeasti (44,1 %). Henkilöstömäärä kohosi sen sijaan vain vähän (0,9 %).
- Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihto nousi nopeasti (45,0 %). Viennin arvo kasvoi rajusti (56,4 %). Henkilöstöä lisättiin edelleen (1,4 %).
- Metallien jalostuksen liikevaihto kohosi poikkeuksellisen rivakasti hintojen nousun vanavedessä (63,3 %). Työntekijöitäkin lisättiin (3,1 %)
- Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi (8,6 %). Henkilöstömäärä supistui vähän (-0,7 %).
- Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon nousu jatkui nopeana (29,0 %). Henkilöstö kasvoi (0,9 %).
- Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto nousi vauhdilla (18,0 %). Henkilöstömäärä kohosi selvästi (4,7 %).
- Meriteollisuuden liikevaihdon nousu jatkui nopeana (15,4 %). Sen sijaan henkilöstöä vähennettiin (-5,6 %).
- Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto kohosi vauhdilla (44,3 %). Henkilöstöäkin lisättiin (1,5 %).
- Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto kasvoi voimakkaasti (44,6 %). Työvoimakin kasvoi (2,3 %).
- Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto lähes kaksinkertaistui (82,3 %). Henkilöstöä kasvatettiin (2,4 %).
- Metsäteollisuuden liikevaihto (29,4 %) ja viennin arvo (33,5 %) kohosivat tuntuvasti. Henkilöstömäärä sen sijaan väheni (-1,2 %).
- Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto nousi (7,9 %). Henkilöstö aleni (-3 %).
- Elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvoi selvästi (20,3 %). Henkilöstömäärä kääntyi laskuun (-2,6 %).
- Rakentamisen liikevaihdon ripeä nousu on hiipumassa (7,5 %). Henkilöstömääräkin alkoi tippua (-1,8 %).
- Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihdon kohoaminen jatkui (9 %). Henkilöstömäärä aleni selvästi (-4,1 %).
- Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto nousi vauhdikkaasti (12,0 %). Henkilöstö supistui silti (-5,1 %).
- Liike-elämän palvelujen liikevaihto kohosi yhä (5,7 %). Työntekijämäärä kasvoi vähän (0,6 %).
- Yksityisten SOTE-alojen henkilöstömäärä kasvoi edelleen ripeästi (2,5 %).
- Kaikkien neljän edellä mainitun palvelualan yhteenlasketun henkilöstömäärän nousu pysähtyi (0,2 %).
- Luovien alojen liikevaihto kohosi hieman (2,1 %) samoin kuin henkilöstön määrä (1,5 %).
Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus julkaistaan kalvosarjana (PowerPoint).
Lisätietoja:
Maakuntahallitus kuuli ajankohtaiskatsauksen Varsinais-Suomen sekä Satakunnan tieliikenneverkon tilasta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikennevastuualue laatii vuosittain tienpidon ja liikenteen ajankohtaiskatsauksen, jossa arvioidaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan tieliikenneverkon tilaa, odotuksia uudelle hallituskaudelle ja kärkihankkeita. Valtiontaloudella on tasapainotustarvetta, vaikka monella sektorilla on lisärahoitustarpeita. Yksi niistä on tienpito ja liikenne.
Maakuntahallitus hyväksyi vuoden 2024 talousarvion ja taloussuunnitelman 2024–2026 valmisteluaikataulun
Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnille seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Satakuntaliitto on tehnyt viisi ylijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin vuosina 2018–2022 ja vuoden 2023 talousarvio pysynee 300 000 euron lahjoitus pois lukien ylijäämäisenä.
Satakuntaliiton talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohtiin vaikuttavat muun muassa:
- Kuntien maksuosuudet ovat pysyneet vuosia samalla tasolla
- Satakunnassa viime vuoden viimeisten kuuden kuukauden suhdannetilastot näyttävät pian julkaistavan Satakunnan talouskatsauksen mukaan jäähtymisen merkkejä
- Satakuntaliiton tehtävät ovat laajentuneet muun muassa aluekehityksen osalta, kun uusi rahoituksen välittäjäorganisaation rooli vaatii panostamista hankkeiden haku-, seuranta ja maksatusvaiheisiin. Alueiden käytön osalta valmisteilla oleva uusi maakuntakaava selvityksineen ja merkittävät muutokset toimintaympäristössä vihreän siirtymän osalta vaativat asiantuntijoilta resurssia.
Vuoden maakuntakylän 2023 voittaja julkistetaan 26.5.2023 Satakuntaliiton maakuntavaltuuston kokouksessa.
Satakunnan vuoden kylä 2023-kilpailuun jätti hakemuksen seitsemän kylää: Hormisto-Pyssykangas-Matomäki (Nakkila), Korkeaoja (Kokemäki), Peipohja (Kokemäki), Raitio (Kokemäki), Rikantila (Eurajoki), Suontausta (Huittinen) ja Vasarainen (Rauma). Kyläkilpailu järjestetään vuosittain yhteistyössä Satakuntaliiton sekä SataKylät ry:n kanssa, joista myös kilpailun tuomaristo muodostuu. Maakuntahallitus päätti valita Satakunnan vuoden kylän 2023 tuomariston puheenjohtajan Sanna Grönmarkin esityksen mukaisesti.
Lisätiedot:
Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/mh080523
Seminaariin osallistui kuntien ja maakuntaliiton edustajien lisäksi muun muassa Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten, oppilaitosten sekä tutkimuslaitosten edustajia yhteensä lähes 100 henkilö. Tilaisuuden tavoitteena oli selkeyttää vihreän siirtymän määritelmää ja sen edellyttämää ei merkittävää haittaa (do no significant harm, DNSH) periaatetta, ja mahdollistaa keskustelu yhteisten tavoitteiden ja ratkaistavien haasteiden tunnistamiseksi.
Suomi on asemoitunut vihreän siirtymän ratkaisujen edelläkävijänä ja vihreän siirtymän investointitarpeet koko kansantaloudessa ovat mittavat. Vihreä siirtymä on välttämättömyys ja samalla ennen kaikkea mahdollisuus myös Satakunnalle.
Satakunta on vihreän siirtymän investointihankkeille kiinnostava alue ja maakuntaan on vireillä suuria tehdas- tai teollisen kokoluokan hankkeita. Satakunnassa on esimerkiksi kansainvälisesti merkittävä teknologiametallien tuotannon ja jatkojalostuksen ekosysteemi, joka kasvaa voimakkaasti vihreään kasvuun liittyvän sähköistymisen myötä. Satakuntaan tehtäville investoinneille on myönnetty merkittävästi julkista tukea. Toimijoiden yhteistyöllä maakuntaan saatavat hankkeet houkuttelevat lisää uusia investointeja ja toimijoita. Kansainvälisille toimijoille yhteisesti kohdistettava markkinointi voisi edistää tätä tavoitetta. Myös osaajien houkuttelua ja jo olemassa olevan työvoimapotentiaalin hyödyntämistä tarvitaan.
Satakunnassa surffataan vihreän siirtymän ensimmäisillä aalloilla
Maakuntaan ollaan saamassa runsaasti puhtaan energian investointeja ja energiaintensiivinen prosessiteollisuus toteuttaa energiatehokkuustoimia ja omia puhtaan energian ratkaisuja. Tähän ei kuitenkaan ole syytä tyytyä, vaan ottaa haltuun myös seuraava aalto, arvoketjua pidentävä ja ekosysteemejä rikastava valmistava teollisuus ja palvelut.
Pitkäjänteinen työ on tuottanut toivottua tulosta teollisuuspuistojen kehittämisessä ja niiden yritysten verkostoitumisessa, mutta vihreän siirtymän kokonaistavoitteen toteutumisessa on myös vielä esimerkiksi luvitukseen liittyviä haasteita ratkaistavana. Toimijat osaavat määritellä, miten kansallisesti, maakuntatasolla tai sijaintikunnan toimesta niiden uudistumista voidaan kilpailukyky säilyttäen edistää.
Pitkäjänteinen ilmastotyö ja kansallinen hiilineutraaliustavoite vakauttaa investointiympäristöä ja kunnissa tehtävä ilmastotyö luo perustan alueen yritystoiminnalle. Kuntien ilmastotyölle lisää ohjausta tulee uuden lakisääteisen ilmastosuunnitelmavelvoitteen myötä.
Kuva: Antti Partanen
Maakunnallisen ilmastoseminaarin materiaalit
Tilaisuuden avauspuheella osallistujat tervetulleiksi toivotti maakuntajohtaja Kristiina Salonen.
Tilaisuuden esityksiin voi tutustua seuraavista linkeistä. Esitykset eivät ole täysin saavutettavia.
Vihreä siirtymä – Kestävän kasvun tie vai kallis optio? (pdf)
Emma Terämä, johtava asiantuntija, ympäristöministeriö
Maakunnan vihreän siirtymän mahdollisuudet (pdf)
Marja Karvonen, ylijohtaja, Satakunnan ELY-keskus
Satakunnan vihreän siirtymän valmiudet elinkeinoelämän näkökulmasta (pdf)
Riikka Piispa, toimitusjohtaja, Rauman kauppakamari
Kuntapuheenvuoro: Harjavallan suurteollisuuspuisto – Vihreän siirtymän mahdollistaja (pdf)
Hannu Kuusela, kaupunginjohtaja, Harjavallan kaupunki
Yrityspuheenvuoro: Kasvua kierrättämällä (pdf)
Kari Valkosalo, toimitusjohtaja, Honkajoki Oy
Maakunnallinen ilmastotyö ja sen jatko (pdf)
Riitta Dersten, ilmastokoordinaattori, Satakuntaliitto
Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Porin kaupunginjohtajana maaliskuussa aloittanut Lauri Inna.
Lisätiedot
Tilaisuus oli Satakuntaliiton ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hankkeen loppuseminaari. Maakunnallinen ilmastoyhteistyö laajenee ja jatkuu Satakuntaliitossa vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseen tähtäävällä hankkeella 1.6.2023 alkaen.
Kaikki kansainvälisestä hanketoiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita webinaariin
Webinaarin tarkoituksena on antaa myös uusille hanketoimijoille tietoa ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista. Tilaisuudessa käydään läpi erityisesti ohjelman syksyllä avautuvaa hakukierrosta, joka on kohdistettu pelkästään pienhankkeille (kokonaisbudjetti max. 213 550 € ja kesto max. 18 kk). Pienhankkeet ovat hyvä matalan kynnyksen mahdollisuus päästä kiinni kansainväliseen yhteistyöhön.
Pienhankehaku (25.9.-16.10.2023) on suunnattu ohjelmatavoitteisiin 6 ja 7
Ohjelmatavoite 6 on ”Paremmat työllistymismahdollisuudet työmarkkinoilla”. Potentiaalisia partnereita ovat organisaatiot, joilla on pätevyyttä ja kokemusta työmarkkinoilta, työntekijöitä ja työnantajia edustavat järjestöt, viranomaiset, heikommassa asemassa olevia ryhmiä edustavat järjestöt sekä organisaatiot, joilla on osaamista ja kokemusta yrittäjyydestä.
Ohjelmatavoite 7 on ”Paremmat julkiset kansalaisratkaisut ja -palvelut”. Potentiaalisia partnereita ovat kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason julkisen sektorin organisaatiot.
Ilmoittautua voi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: tiina.palonen-roihupalo(at)satakunta.fi 25.4. mennessä. Teams-linkki lähetetään ilmoittautuneille.
Lisätiedot:
Lisätietoa ohjelmasta ja avautuvasta hausta löydät Central Baltic -sivustolta
Rahoitusta on haettavana yhteensä seitsemän miljoonaa euroa Uudistuva ja osaava Suomi 2021 – 2027 -ohjelman toimintalinjan 7 (Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi) erityistavoitteesta 7.1. (Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä). Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee olla Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan ja Satakunnan oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman mukaisia. Lisäksi hankkeilla edistetään Satakunnan maakuntaohjelman 2022-2025 ja Satakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisia tavoitteita. Tutustu hakuilmoitukseen (SATLII-003) ja hae rahoitusta EURA2021-järjestelmässä: (eura2021.fi)
Hakuinfo 3.5.2023
Satakuntaliitto järjesti JTF-hakua koskevan infon 3.5.2023. Linkit hakuinfossa esiteltyihin materiaaleihin alla.
Satakuntaliiton JTF-info 3.5.2023_JTF-rahoitushaku
Satakuntaliiton JTF-info 3.5.2023_JTF-suunnitelma
Satakuntaliiton JTF-info 3.5.2023_ Tuen hakeminen EURA2021 -järjestelmässä
Tulevat JTF-rahoitushaut
Seuraava JTF-rahoitushaku kehittämis- ja investointihankkeille avataan kesän 2023 aikana.
Tässä haussa ei voi hakea rahoitusta perusrakenteen investointeihin, jotka on tarkoitettu kunnille ja kuntayhtymille yritysten toimintaedellytyksiä merkittävästi parantaviin perusrakenteen investointeihin. Avaamme erillisen haun Satakunnan oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman mukaisille kuntien perusrakenteen investoinneille, mikäli hanketarpeita tulee esille.
Maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan maakuntakaavan 2050 tavoiteluonnosten lausuntoihin laaditut vastineet sekä tavoitteet
Lausuntoja ja niihin laadittuja vastineita sekä tavoitteisiin tehtyjä muutoksia ja täydennyksiä on esitelty 28.3.2023 Satakunnan maakuntakaavan 2050 yhteistyöryhmälle (SataYTR2050) ja Satakuntaliiton maakuntastrategia- ja maakuntakaavatoimikunnalle. Satakunnan maakuntakaavan 2050 tavoitteet ja lausuntoihin annetut vastineet julkaistaan Satakuntaliiton verkkosivuilla ja tavoitteiden valmistumisesta julkaistaan erillinen tiedote.
Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen sai kutsun Satakunnan valmiusfoorumiin, joka toimii alueen toimijoiden yhteistyöelimenä häiriötilanteissa ja poikkeusoloihin varautumisessa
Satakunnan hyvinvointialue on perustanut varautumisen ja valmiuden yhteistyöryhmän. Valmiusfoorumin tarkoitus on yhteen sovittaa Satakunnan alueen kokonaisturvallisuutta. Valmiusfoorumiin kutsutaan hyvinvointialueen edustajien lisäksi alueen kunnat, ympäristöterveydenhuolto, yhteistoiminta-alueen edustajat, poliisi, aluehallintovirasto, Porin prikaati, rajavartiolaitos, SPR, seurakunnat, elinkeinoelämän alueellinen varautumisyhteistyö -toimikunta, Satakuntaliitto ja Satakunnan ELY-keskus. Maakuntahallitus merkitsi hyvinvointialueen päätöksen tiedoksi ja nimesi Satakunnan valmiusfoorumin 2. sihteeriksi Satakuntaliiton yhteiskuntasuhdevastaava Sanna Oksan.
Maakuntahallitus koossa Satakuntaliitolla 17.4.2023
Maakuntahallitus merkitsi tiedokseen uuden ohjelmakauden 2021–2027 EAKR-päätökset
Satakuntaliitto kohdentaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta toimenpiteisiin, jotka tukevat Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 – ohjelman tavoitteiden sekä Satakunnan maakuntaohjelman toteutumista. Satakuntaliitto hyväksyi perjantaina 24.3.2023 ensimmäiset uuden ohjelmakauden 2021–2027 EAKR-hankkeet Eura2021-järjestelmässä. Osa päätöksistä lukeutui Porin kaupungin ekosysteemisopimuksen piiriin ja osa Satakunnan normaaliin EAKR-kehykseen.
Hyväksytyt hankkeet:
- Jätteestä raaka-aineeksi – Kiertotalouden malli Satakuntaan
- KARHU: Kiertotalouden arvonmuodostus ja huomisen osaamiset Satakunnan teknologiametalliklusterissa · Sulan metallin analysointimenetelmillä kansainväliseksi tiennäyttäjäksi (SUMEA)
- Digitaalisten kaksosten hyödyntäminen Satakunnassa (Digi2)
- Kasvun ekosysteemi – Teknologiametallit, energia ja kiertotalous
- Työaikaisen ravitsemuksen parantaminen satakuntalaisten yritysten menestystekijänä – kohti ravitsemustieteen tutkimusyksikköä (RAVI)
- Elektroniikkaa luonnonmateriaaleihin, ELLU
- Tuottavuudella ja digitalisaatiolla kestävää kilpailukykyä Satakuntaan (ProDigy)
Lisätiedot:
Linkki kokouksen esityslistaan
Seminaarin aiheena on Satakunnan vihreä siirtymä ja kuntien rooli sen toimijoina ja mahdollistajina. Tilaisuuden järjestää Satakuntaliiton Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hanke.
Asiantuntijapuheenvuorot pitävät:
Kristiina Salonen, maakuntajohtaja, Satakuntaliitto
Emma Terämä, johtava asiantuntija, ympäristöministeriö
Marja Karvonen, ylijohtaja, Satakunnan ELY-keskus
Riikka Piispa, toimitusjohtaja, Rauman kauppakamari
Hannu Kuusela, kaupunginjohtaja, Harjavallan kaupunki
Kari Valkosalo, toimitusjohtaja, Honkajoki Oy
Riitta Dersten, ilmastokoordinaattori, Satakuntaliitto
Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Lauri Inna, kaupunginjohtaja, Porin kaupunki
Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautuminen
Seminaarin kutsu ja ohjelma (pdf).
Seminaariin pyydetään ilmoittautumaan erillisen lomakkeen kautta, (linkki vie Surveypaliin) viimeistään torstaina 13.4.2023.
Tervetuloa!
Satakuntaliitto hyväksyi perjantaina 24.3.2023 ensimmäiset uuden ohjelmakauden 2021-2027 EAKR-hankkeet Eura2021-järjestelmässä. Osa päätöksistä lukeutui Porin kaupungin ekosysteemisopimuksen piiriin ja osa Satakunnan normaaliin EAKR-kehykseen.
Hyväksytyt hankkeet
- Jätteestä raaka-aineeksi – Kiertotalouden malli Satakuntaan
- KARHU: Kiertotalouden arvonmuodostus ja huomisen osaamiset Satakunnan teknologiametalliklusterissa
- Sulan metallin analysointimenetelmillä kansainväliseksi tiennäyttäjäksi (SUMEA)
- Digitaalisten kaksosten hyödyntäminen Satakunnassa (Digi2)
- Kasvun ekosysteemi – Teknologiametallit, energia ja kiertotalous
Lisätiedot:
