Ramboll Finland Oy:n laatiman inventoinnin lähtökohtana on ollut vuosina 2004–2005 valmistunut Satakunnan rakennusperintö -inventointi. Aineiston ajantasaistaminen sisälsi lähtötietojen tarkastelun, maastotyövaiheen, arvottamisvaiheen sekä inventoinnin tuloksien viimeistelyä edeltävän kunnille ja sidosryhmille tarkoitetun kommentointivaiheen. Inventointihankkeen ohjausryhmässä oli edustettuna Satakuntaliiton lisäksi Museovirasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Satakunnan Museo. Selvitystyön yhteistyöryhmänä toimi Satakunnan Kulttuuriympäristötyöryhmä.

Tarkastelussa pääpaino asetettiin maakuntatason mittakaavaan ja kohteiden maakunnalliseen merkittävyyteen. Lisäksi inventoinnissa keskityttiin yksinomaan rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ja rajattiin maisemaan perustuvia alueita ja muinaisjäännökset aineiston ulkopuolelle. Inventointihankkeessa tarkistettiin kohteiden säilyneisyys ja kuvaustekstit. Arvoalueiden määrittelyssä ja kuvausteksteissä on huomioitu aiempaa vahvemmin hyvinvointivaltion rakentamista maakunnassa parhaiten ilmentävät yhtenäiset asuinalueet, koulurakennukset, virastotalot, kulttuuri- ja liikuntaympäristöt, terveydenhuollon ja yhdyskuntahuollon rakentaminen sekä seurakuntien rakennusperintö. Suurin osa uuden inventoinnin mukaisista arvoalueista on osoitettu Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 maakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi. Inventoinnissa määritellyillä uusilla ja muuttuneilla alueilla kuntien maankäyttöön ja rakennusvalvontaan liittyvissä toimissa voi kysyä Satakunnan Museolta lausuntotarvetta.

Päivitys- ja täydennysinventoinnin tiedot sekä aluerajaukset on tallennettu Satakunnan Museon ylläpitämään PAKKI-tietokantaan. Aineisto on tarkoitus myöhemmin julkaista myös kaikille avoimessa Y-Pakki sovelluksessa. Inventointiaineiston kunnittain koottuihin tietoihin sekä loppuraporttiin voi tutustua osoitteessa: Selvitykset | Satakunta.fi

Inventointityön keskeisiä tuloksia kokoava loppuraportti sisältää maakunnallisen selvityksen taustat, keskeiset päivitys- ja täydennystarpeet, työohjelman ja arvottamismenetelmien kuvaukset. Raportti antaa yleiskuvauksen maakunnan rakennetusta kulttuuriympäristöstä käsitellen rakennusperinnön arvoja eri teemojen ja kuntakohtaisten katsausten avulla.

Lisätietoja antavat:

Maakunta-arkkitehti Daniel Nagy, Satakuntaliitto, puh. 044 711 4348, daniel.nagy@satakunta.fi
Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, Satakuntaliitto, puh. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi
Rakennetun kulttuuriympäristön asiantuntija Niina Uusi-Seppä, Ramboll Finland Oy, puh. 040 1840628, niina.uusi-seppa@ramboll.fi

 

Nopeat muutokset geopolitiikassa ja Suomen liittyminen sotilasliitto Naton jäseneksi ovat nostaneet esiin uusia näkökulmia myös liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen Suomessa. Raideyhteys Tahkoluodon sataman ja Niinisalon varuskunnan välillä on kriittinen kehittämishanke uudessa tilanteessa.

Porin kaupunki, Kankaanpään kaupunki, Parkanon kaupunki, Porin satama, Satakuntaliitto ja Satakunnan kauppakamari yhdistävät voimansa ja edistävät yhdessä maakunnalle tärkeää liikennehanketta.

Raideyhteys Tahkoluodon satamasta Porin kautta Kankaanpään Niinisaloon on osa Pori-Parkano-Haapamäki-rataa, jonka käyttöönottoa on selvitetty 2010-luvulla ja uudelleen vuonna 2020 osana selvitystä Suomen kehäradasta. Toimintaympäristön muutoksen myötä rataosuutta on nyt tarkasteltu myös puolustuspoliittisesta ulottuvuudesta. Lisäksi radan vaikutusalueella on merkittäviä elinkeinohankkeita, jotka hyötyisivät uudesta radasta. Toimijoiden yhteinen intressi on selvittää rataosuuden käyttöönoton edistämiseen tarvittavia toimenpiteitä ja vaikuttamista.

Satakuntaliitto yhteistyökumppanina Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä Porissa 6.-7.10.2023

Satakuntaliitto tuo tapahtumassa esille Satakunnan maakuntaa. Tapahtuma on huomattava ponnistus maakunnan tunnettuuden ja näkyvyyden kannalta. Satakuntaliiton ja Satakunnan Yrittäjien kesken on marraskuussa 2022 solmittu alueellinen elinvoimalupaus yhteistyön vahvistamisesta. Tämä Suomen Yrittäjien vuosittainen päätapahtuma, joka saadaan tänä vuonna Poriin, edistää tärkeää yhteistyötä maakuntaliiton sekä Satakunnan Yrittäjien välillä.

Maakuntahallitus hyväksyi Satakuntaliiton talousarvion valmistelun muutokset

Kuntien maksuosuuksia korotetaan 4 %. Syy kuntien maksuosuuksien korotuksiin liittyy kustannusten nousun huomioimiseen, maakuntaliiton laajentuneiden vastuiden alueiden käytön ja aluekehityksen osalta sekä brändityön että maakuntaliiton oman viestinnän merkityksen tukemiseen.

Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön päivitys- ja täydennysinventointi on valmistunut

Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön päivitys- ja täydennysinventoinnissa tarkistettiin maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen tiedot ja aluerajaukset sekä täydennettiin kohdeluetteloa modernin rakennusperinnön osalta. Kulttuuriympäristön inventointi antaa alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin kattavan kuvan Satakunnan rakennetun ympäristön historiallisesta kehityksestä ja ominaispiirteistä.

Lisätiedot:

Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/MH120623

  • Tutustu rahoitushaun sisältöihin hakuilmoituksesta, joka on julkaistu Satakuntaliiton nettisivuilla
  • Haettavissa on yhteensä 460 000 euroa
  • Tukiprosentti on enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista
  • Enimmäistuki yhteen hankkeeseen on 80 000 euroa
  • Hakemus toimitetaan Satakuntaliiton kirjaamoon allekirjoitettuna sähköpostitse (kirjaamo@satakunta.fi) torstaihin 31.8.2023 klo 15.00 mennessä.

Tuen hakeminen ja lisätiedot:

Rahoitushaun lisätiedot ja hakuilmoitus:
Avoimet rahoitushaut | Satakunta.fi

Hakulomake ja ohje hankkeiden hakijoille:
Ohjeet ja lomakkeet | Satakunta.fi

Lisätietoja antavat Satakuntaliiton hanketiimin jäsenet:

aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma, p. 044–711 4330, etunimi.sukunimi@satakunta.fi
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg, p. 050-569 6818, etunimi.sukunimi@satakunta.fi
aluekehitysasiantuntija Krista Tupala, p. 044-711 4387, etunimi.sukunimi@satakunta.fi
aluekehitysasiantuntija Tiina Palonen-Roihupalo, p. 044-711 4380, etunimi.sukunimi@satakunta.fi
aluekehitysasiantuntija Jenny Katila, p. 044 711 4361, etunimi.sukunimi@satakunta.fi

Tiistaina 27.6. kuullaan keskustelu nuorten mielen hyvinvoinnista

  • Onko nuorissa sittenkään tulevaisuus? Miten satakuntalaiset nuoret voivat?
  • tiistai 27.6.2023 klo 10-10.45 MTV-lava

Paneelikeskustelun järjestää Satakuntaliiton rahoittama sekä koordinoima hanke: Maakunnallinen nuorisovaltuusto SataNuva ja digitaalisuuden hyödyntäminen Satakunnan nuorisovaltuustoiminnassa (Satli SataNuva). Paneelikeskustelu kokoaa yhteen SataNuvan nuoret, aluevaltuutettu Laura Pullisen sekä kansanedustaja ja psykoterapeutti Ville Merisen, joka tunnetaan nuorten keskuudessa Terapeuttivillenä.

Paneelikeskustelussa hyödynnetään nuorille suunnatun “Mitä sulle kuuluu?” -kyselyn tuloksia ja pohditaan yhteisesti, miten SataNuva voi viedä asioita eteenpäin hyvinvointialueella ja vaikuttaa näihin tärkeisiin teemoihin.

Perjantaina 30.6. Satakunnan kansanedustajat kokoontuvat keskustelemaan ajankohtaisista asioista

  • Satakunnan kansanedustajat lauteilla
  • perjantai 30.6.2023 klo 12-12.45  Raatihuoneenpuiston lava

Satakunnan kansanedustajat kokoontuvat kertomaan mielipiteitään valtakunnan ajankohtaisista ja Satakunnalle merkittävistä asioista juontaja Antti Laakson (YLE Satakunta) johdolla. Paneelikeskustelussa keskustelemassa Satakunnan kansanedustajat Laura Huhtasaari (PS), Petri Huru (PS), Eeva Kalli (kesk.), Mari Kaunistola (kok.), Krista Kiuru (SDP), Jari Koskela (PS), Matias Marttinen (kok.) sekä Juha Viitala (SDP).

Lisätiedot

Koko SuomiAreenan ohjelma ja aikataulut (linkki ohjaa SuomiAreenan omille sivuille) 

Suontausta vakuutti tuomariston kokoonsa nähden erittäin runsaalla toiminnallaan. Suontaustan kylässä asuu noin 30 henkeä, joista suurin osa on jollakin tavalla mukana kylän toiminnassa. Kylän toimintaan ovat tervetulleita myös muualla asuvat ja kyläyhdistyksen jäsenmäärä onkin lähes kaksi kertaa suurempi kuin kylän väkiluku.

Pienessä kylässä naapuriapu on aidosti voimissaan ja kylälle on nimetty turvahenkilö. Kyläyhdistys myös muistaa syntyneitä lapsia, pyöreitä täyttäviä sekä poisnukkuneita. Tänä vuonna 20 vuotta täyttävä kyläyhdistys järjestää omia tapahtumia ja tekee yhteistyötä sekä muiden kyläyhdistysten että erilaisten muiden toimijoiden kanssa. Suontaustan kylästä on kirjoitettu kyläkirja ja kyläyhdistyksen toimintaa on vuosien varrella dokumentoitu kiitettävästi. Myös toiminnasta tiedottaminen tehdään hienolla tavalla.

”Suontaustassa on jo viime vuosisadan alusta asti tehty voimakasta yhdistystoimintaa ja se on antanut meille voimaa jatkaa aktiivista toimintaa tällekin vuosisadalle. Pieni kylä, mutta toisiaan tukeva, vahva auttamishalu ja yhdessä tekeminen on ollut suontaustalaisille aina kunnia asia. Perinteitä halutaan kunnioittaa, mutta samalla tehdään rohkeasti myös uutta ja kehitetään asioita yhdessä”, sanoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Helena Manninen.

Suontausta on Satakunnan 29. Vuoden Kylä. Vuoden Kylän valinnalla on haluttu nostaa esiin kylien monipuolista asukastoimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Tavoitteena on myös kannustaa kyliä jatkamaan arvokasta omaehtoista kehittämistyötä.

Vuoden 2023 kilpailussa oli mukana seitsemän kylää: Hormisto-Pyssykangas-Matomäki Nakkilasta, Korkeaoja Kokemäeltä, Peipohja Kokemäeltä, Raitio Kokemäeltä, Rikantilan koulun kylät Eurajoelta, Suontausta Huittisista ja Vasarainen Raumalta. Kilpailu oli avoin kaikille Satakunnan kylille. Maakunnallisen kilpailun voittaja osallistuu myös Suomen Kylät ry:n järjestämään valtakunnalliseen Vuoden Kylä -kilpailuun keväällä 2024.

Vuoden Kylä -kilpailu huipentuu maakunnallisilla kyläpäivillä Porin Kellahdella, jossa uusi Vuoden Kylä perinteen mukaan palkitaan. Satakunnan Vuoden Kylää oli valitsemassa Satakuntaliiton ja SataKylien sekä viime vuoden voittajakylän Kellahden edustajista koottu tuomaristo. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden Kylän 3 400 euron määrärahalla. Kilpailun käytännön järjestelyistä vastasi SataKylät ry.

Rikantilan koulun kylät on yleisön suosikki

Rikantilan koulun kylien alue eli Rikantila, Lutta, Saari, Vaimala ja Köykkä on äänestäjien mielestä Vuoden Kylä -kilpailun paras. Alueen pienet kylät muodostavat vanhan koulupiirin ja nykyisin myös kyläyhdistyksen eli Rikantilan koulun kyläyhdistys ry:n.

Äänestäjät kehuivat kyläryhmää mm. aktiiviseksi, pirteäksi, yhteisölliseksi ja toimivaksi. Myös kyläkoulu ja kyläyhdistyksen aktiivinen toiminta nostettiin lukuisissa vastauksissa esiin.

Eräs vastaaja perusteli valintaansa seuraavasti: ”Pieni koulu ja mahtava kyläyhteisö takaa toimivan asumispaikan. Kiitos kaikille toimijoille. Toimintaa ympäri vuoden!”

Jokaisesta halukkaasta ehdokaskylästä tehtiin SataKylien toimesta lyhyt esittelyvideo. Videot koottiin kylien lähettämistä kuvista sekä lyhyestä esittelytekstistä. Esittelyvideot ovat nähtävillä SataKylien YouTube -kanavalla ja SataKylien nettisivuilla.

Yleisöäänestys järjestettiin SataKylien Facebookin ja kotisivujen avulla ja siihen saatiin kaiken kaikkiaan 1064 ääntä. Yleisön suosikki Rikantilan koulun kylät huomioidaan Vuoden Kylä -kilpailussa kunniamaininnalla.

 

Lisätiedot:
Hanna Ruohola, kyläasiamies, SataKylät ry p. 044-357 6181
Helena Manninen, puheenjohtaja, Suontaustan kyläyhdistys ry p. 050-550 2806

 

Satakuntaliitto toimi työryhmän koolle kutsujana

Satakuntalaiset sivistysjohtajat, mukaan lukien Sataedun ja WinNovan edustajat, kokoontuivat keskustelemaan siitä, miten laajennetun oppivelvollisuuden toteuttamisessa voidaan onnistua parhaalla mahdollisella tavalla. Keskusteluissa päätettiin perustaa työryhmä, jonka Satakuntaliitto kutsui koolle. Työryhmään kuului edustajia Satakunnan ammatillisista oppilaitoksista, oppivelvollisuuskoordinaattoreita, sivistystoimenjohtajia ja lukion rehtori.

Työryhmän tehtävänä oli kartoittaa tutkintoon valmistevan koulutuksen (TUVA-koulutus) tilannetta ja laatia kartta, joka kokoaisi yhteen Satakunnan eri oppilaitoksissa järjestettävistä nivelvaiheen koulutuksista.

Työryhmä valmisteli kaksi tärkeää sopimusta kuntien sekä WinNovan ja Sataedun välille

Työryhmä suunnitteli ja neuvotteli sopimuksen yhteistyöstä, joka takaa yhtenäiset periaatteet opintojen toteuttamiselle. Sopimus solmittiin kuntien, WinNovan ja Sataedun välillä. Yhteiset periaatteet tukevat perusopetuksen oppimäärien suorittamista, arvosanojen korottamista sekä lukiokurssien suorittamista.

”Tämä kertoo siitä, että kaikilla osapuolilla oli vahva yhteinen tahtotila saada tämä asia järjestykseen”, kertoo työryhmän puheenjohtaja ja WinNovan opiskelijapalveluiden johtaja Fia Heino.

Työryhmä keskittyi erityisesti työpajojen merkityksen korostamiseen laajennetun oppivelvollisuuden kontekstissa. Työryhmä neuvotteli kuntien kanssa sopimuksen yhteistyöstä, jossa sovittiin yhtenäiset periaatteet siitä, miten opiskelijalle voidaan järjestää tuettu työpajajakso. Lähes kaikki Satakunnan kunnat allekirjoittivat tämän sopimuksen Sataedun ja WinNovan kanssa.

”Yhteistyötä sekä työpajojen, perusopetuksen ja lukion kanssa helpottaa merkittävästi se, että meillä on yhtenäiset periaatteet ja sovitut korvaukset”, sanoo työryhmän sihteeri ja Sataedun opiskelijapalvelupäällikkö Kristiina Salmi.

Työryhmä laajensi yhteistyötä myös ammatillisten erityisoppilaitosten, kuten Luovin ja Spesian kanssa.

Luovi sai lisää opiskelupaikkoja Porin TUVA-koulutukseen, kun tarvetta tuntui olevan työryhmän tekemän kyselyn perusteella. Lisäksi WinNova ja Luovi solmi sopimuksen uudesta yhteistyömallista ”Telakka-mallista”, jolla saatiin tuplattua Luovin järjestämän ammatillisen koulutuksen tutkintopaikkojen määrä. Telakka-mallissa 12 Luoviin valittua opiskelijaa tekee ammatillisia opintoja WinNovassa kolmessa eri perustutkinnon ryhmässä.

”Nyt entistä useampi vaativaan erityistä tukea tarvitseva nuori voi kouluttautua kotoaan käsin, vaikka opiskelupaikkoja kaivataan edelleen lisää”, kertoo Fia Heino.

Yhteistyön tuloksena Satakuntaan perustettiin nivelvaiheen työryhmä, joka on saavuttanut merkittäviä tuloksia

Yhteistyö on ollut tuloksellista ja koettu erittäin tarpeelliseksi. Nivelvaiheen työryhmän tehtävänä on varmistaa satakuntalaisten tukea tarvitsevien nuorten siirtymävaihe perusopetuksesta toiselle asteelle ja varmistaa oppivelvollisuuden toteutuminen parhaalla mahdollisella tavalla.

Tavoitteiden toteuttamisen kannalta tärkeää on kerätä ennakoivaa tietoa. Työryhmä selvittää vuosittain kuntien perusopetuksen tilannetta esimerkiksi tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määriä ja arvioita koulutukseen hakeutumisesta. Tämän kevään tuloksia on jo käsitelty useassa foorumissa ja nämä luvut antavat koulutuksen järjestäjille arvokasta ennakointitietoa koulutuspaikkojen tarpeesta ja yleiskuvaa Satakunnan oppilaiden tuen tarpeesta siirryttäessä toiselle asteelle.

Yhteistyö kuntien kanssa on alkanut vilkkaana. Työryhmä on järjestänyt esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa tilaisuuden kuntien oppivelvollisuuden toteutumisten koordinoiville henkilöille. Tavoitteena on kiinnittää huomiota siirtymävaiheen toimivuuteen ja kehittää sitä kaikkien toimijoiden kanssa paremmaksi.

Ryhmään kuuluvat:
  • Fia Heino, pj. WinNova Johtaja, opiskelijapalvelut
  • Kristiina Salmi, siht. Sataedu, Opiskelijapalvelupäällikkö
  • Mari Fabig, Kankaanpää Lukion rehtori
  • Maija Timonen, Luovi Koulutuspäällikkö
  • Hanna Lehtonen, Spesia Koulutuspäällikkö
  • Nestori Mäkelä, Laitila Palvelupäällikkö
  • Eija Mattila, Huittinen Sivistysjohtaja
  • Kirsi Nikali-Rouva, Sasky Rehtori
  • Mika Ruuhiala, Pori Oppivelvollisuuskoordinaattori
  • Amanda Kaskisto, Rauma Oppivelvollisuuskoordinaattori
Lisätiedot:

Fia Heino,
fia.heino@winnova.fi

Aiheeksi valikoitui ilmastolakiin valmistelussa ollut velvoite kuntien ilmastosuunnitelmista ja toteutustavaksi opinnäytetyö. Opinnäytetyön teki Satakunnan ammattikorkeakoulussa energia- ja ympäristötekniikan koulutuksessa opiskeleva Teija Sukusaari. Työ ajoittui samanaikaisesti lakimuutoksen valmistelun kanssa syksyn 2022 ja kevään 2023 välille.

Ilmastolain täydennys asettaa uusia velvoitteita kunnille

Ilmastolain kokonaisuudistusta täydennettiin 1.3.2023 voimaan astuneella sääntelyllä. Täydennyksen myötä kunnille astui voimaan velvoite laatia ilmastolain mukainen ilmastosuunnitelma 2025–2029 valtuustokauden aikana. Ilmastolain täydennyksen tavoitteena on vahvistaa sekä edistää kuntien ilmastotyötä.

Ilmastolain kokonaisuudistus asettaa kuntien ilmastotyöhön uudenlaisia suuntaviivoja. Ilmastolain täydennyksen avulla saadaan ilmastotyön piiriin sellaisia kuntia, jotka eivät vielä ole aloittaneet ilmastotyötä. Uusina asioina tulevat muun muassa vaatimukset siitä, että ilmastosuunnitelma tulee hyväksyttää kunnanvaltuustossa. Lisäksi ilmastosuunnitelma tulee huomioida myös kuntastrategiassa sekä toimintakertomuksessa. Ilmastolain täydennys asettaa ilmastosuunnitelmille vähimmäisvaatimukset, jotka tulee huomioida suunnitelmia laadittaessa. Kunnat voivat laatia ilmastosuunnitelmansa joko yksin tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa.

Teija Sukusaari tutki opinnäytetyössään kuntien ilmastojohtamisen toimintamalleja ja sitä, miten ilmastotyötä tulee kehittää, jotta se vastaa uudistuneen ilmastolain vaatimuksia. Tapaustutkimus kohdistui Kokemäkeen ja Euraan.

Tarkennusta ilmastotyöhön

Opinnäytetyössä tutkittiin Euran ja Kokemäen ilmastojohtamisen tilaa. Molemmissa kunnissa on sitouduttu ilmastotyöhön, ja ilmastotyö on haluttu tuoda osaksi kuntaorganisaatioiden arkea. Kunnat toimivat havainnollistavina esimerkkeinä siitä, kuinka ilmastolain uudistus vaikuttaa myös niihin kuntiin, joissa ilmastotyötä on jo viety eteenpäin. Euran ja Kokemäen ilmastotyötä ohjaavat ilmasto- ja ympäristöasioihin paneutuvat ohjelmat. Ohjelmia ja niiden ilmastotavoitteita joudutaan kuitenkin vielä muokkaamaan, jotta ne vastaisivat ilmastolain vaatimuksia ilmastosuunnitelmien suhteen.

Monissa kunnissa ilmastotyötä hidastavat talous- sekä henkilöstöresurssien puute.

“Erilaisia verkostoja ja asiantuntijatahoja hyödyntämällä voidaan helpottaa kuntien resurssien riittävyyttä”, toteaa opinnäytetyön tekijä Teija Sukusaari.

Myös laaditun opinnäytetyön tavoitteena on tukea kuntien ilmastotyötä ja tuoda lisää tietoutta ilmastolain uudistuksesta sekä ilmastosuunnitelmavelvoitteesta. Työhön on kerätty esimerkkejä kuntien ilmastotyön toimintamalleista ja työkaluista, joita pystytään hyödyntämään kuntien ilmastotyössä. Opinnäytetyöhön on myös koostettu erilaisia lähteitä, joiden avulla kunnat pystyvät hakemaan lisätietoa ilmastotyöhön liittyen. Opinnäytetyö on laadittu siten, että se on kaikkien kuntien sekä erilaisten ilmastotyötä tekevien tahojen hyödynnettävissä.

”Opinnäytetyö mahdollisti ilmastolain uudistuksen seuraamisen tiiviisti, ja toi lisää osaamista maakuntaan sekä työn tekijälle Teijalle, työn tilaajalle maakuntaliittoon sekä kaikille alueen kunnille niitä koskevasta uudesta velvoitteesta etupainotteisesti. Esimerkkikuntayhteistyö mahdollisti tarkemman tarkastelun kahden kunnan, Kokemäen ja Euran osalta, joissa molemmissa ilmastotyön kehittäminen on ajankohtaista”, summaa Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hankkeen projektipäällikkö Riitta Dersten.

Lisätietoja

Teija Sukusaari, t.sukusaari@gmail.com

Kuuden maakunnan maakuntahallitukset hyväksyivät vuonna 2020 Länsi-Suomen yhteisen liikennestrategian. Liikennestrategiaa syventävän toimenpideohjelman laadinta on nyt käynnistetty. Aluksi työssä tarkistetaan, miten toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset vaikuttavat Länsi-Suomen liikennejärjestelmään. Suomen toimintaympäristö on muuttunut merkittävällä tavalla Venäjän käynnistettyä hyökkäyssodan Ukrainaan 24.2.2022. Toimella on monisyisiä seurausvaikutuksia. Samanaikaisesti on käynnissä vihreä siirtymä, joka myös vaikuttaa monin tavoin liikenteeseen ja kuljettamiseen. Muun muassa nämä kehityskulut ovat lisänneet epävarmuutta liikenteen tulevaisuuden osalta.

Strategiaa laadittaessa vuonna 2020 vallitsi vahva yhteistyön henki:

”Tärkeää, että näin laajalla alueella etsitään yhteisiä linjoja, vaikka erojakin löytyy.” ”Ei olla ketään vastaan, vaan pyritään toimimaan yhdessä.”

Samassa hengessä on käynnistynyt myös toimenpideohjelman laadinta. Työ tehdään ripeästi ja se valmistuu lokakuun 2023 loppuun mennessä.

Yhteisen liikennestrategian toimenpideohjelman laadinnasta lyhyesti

Mitä tehdään?

Kuusi Länsi-Suomen maakuntaa (Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta) laatii parhaillaan vuonna 2020 valmistuneelle yhteiselle liikennestrategialle toimenpideohjelmaa. Siihen kiteytetään yhteinen näkemys alueen tärkeimmistä liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä kaikki liikennemuodot huomioiden. 

Miksi tehdään?

Ajantasainen toimenpideohjelman avulla Länsi-Suomen maakuntaliitot valmistautuvat Liikenne12 -suunnitelman päivitykseen, joka käynnistyy uuden hallituskauden alkamisen myötä. Toimenpideohjelma tulee sisältämään viestejä valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun, jotta Länsi-Suomelle tärkeät asiat tulisivat huomioon otetuiksi. Siinä on tarkoitus tunnistaa myös teemoja, joissa maakuntien on hyödyllistä ja kustannustehokasta tehdä keskinäistä yhteistyötä. 

Miten tehdään?

Länsi-Suomen yhteisen liikennestrategian toimenpideohjelmaa työstetään tiiviissä vuorovaikutuksessa valtion liikenneviranomaisten kanssa. Toimenpideohjelma linjaa painotuksia tuleville vuosille. Siksi on tärkeää tarjota vaikuttamismahdollisuus elinkeinoelämälle, muille sidosryhmille ja poliitikoille.

Sidosryhmille tarjotaan mahdollisuus kommentoida luonnoksia verkossa heinä-elokuussa. Sidosryhmäfoorumit järjestetään kesäkuun alussa ja syyskuun alussa.

Maakuntahallitusten puheenjohtajistot kokoontuvat syyskuun lopussa yhteiseen huippukokoukseen käsittelemään toimenpideohjelman luonnosta. Kukin maakunta päättää omalta osaltaan toimenpideohjelman hyväksynnästä.

Lisätietoa:

Mari Pohjola, mari.pohjola@etela-pohjanmaa.fi, ohjausryhmän puheenjohtaja
Heidi Koponen, heidi.koponen@hame.fi
Ruut-Maaria Rissanen, ruut-maaria.rissanen@pirkanmaa.fi
Hanna Kunttu, hanna.kunttu@keskisuomi.fi
Tero Voldi, tero.voldi@obotnia.fi
Marika Luoma, marika.luoma@satakunta.fi

Satakunnan talous kasvoi edelleen vuoden 2022 heinä-joulukuun aikana

Teollisuudessa liikevaihto kohosi yhä nopeasti, osin jopa poikkeuksellisen ripeästi. Eniten kasvaneita aloja olivat automaatio, me-tallien jalostus, metsäteollisuus ja konepajat. Liikevaihdon kasvun taustalla piilee hyvin vahvasti hintojen nousu. Tosin usealla teollisuuden haaralla myös henkilöstä lisättiin edelleen, mikä viittaa tuotannon nousuun. Monilla päätoimialoilla henkilöstömäärä kääntyi kuitenkin laskuun, mikä antaa viitteitä talouden jäähtymisestä. Näin kävi mm. rakentamisessa ja kaupassa. Toisaalta yleinen palkkasumman kasvu viittaa osaltaan talouden pysyneen ainakin kohtalaisessa vireessä.

Talous on kasvanut Satakunnassa edelleen vähän nopeammin kuin valtakunnallisesti lähinnä teollisuuden vahvemman vedon ansiosta. Satakunnan vienti veti alkuvuonna vahvasti, sillä merkittävimpien vientialojen, teknologia- ja metsäteollisuuden, viennin arvo kasvoi maakunnassa yhä poikkeuksellisen vauhdikkaasti.

Satakunnan menestyjät vuonna 2022

Satakunnan menestyjin kuuluivat vuoden 2022 heinä-joulukuussa metallien jalostus, konepajat, automaatio sekä metsäteollisuus, jossa tosin henkilöstö alkoi jo laskea suhdannekäänteen enteenä. Muutkin metallialat pysyivät edelleen tukevasti nousussa. Meriteollisuudenkin liikevaihto pysyi kasvu-uralla. Meri-Porin teollisuusalue jatkoi nopeaa elpymistään. Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä nousi hieman meriteollisuutta ja metallituotteita lukuun ottamatta. Tämä viittaa myös tuotannon kasvuun, vaikka teollisuuden liikevaihdon nousun taustalla vaikuttaakin suurelta osin kohonnut hintataso.

Kemianteollisuuden liikevaihto nousi edelleen, mutta henkilöstö supistui. Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys näytti samoin varsin myönteiseltä, mutta henkilöstön määrän lasku viestii kemianteollisuuden tavoin vaikeuksista. Sama pätee rakentamiseen, jossa liikevaihto kohosi kustannusten nousun myötä, mutta henkilöstöä vähennettiin merkkinä suhdanteiden taittumisesta.

Satakunnan palvelualat kehittyivät loppuvuonna 2022 aiempaa vaisummin. Liikevaihto kohosi edelleen kaikilla aloilla hintojen noustua, mutta henkilöstö laski selvästi kaupassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Liike-elämän palveluiden kasvu tosin jatkui edelleen. Luovien alojen tuotanto kasvoi hieman. Yksityiset sosiaali- ja terveysalat jatkoivat kasvupolulla.

Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kohosi vuoden 2022 heinä–joulukuussa 20 % vuoden 2021 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa kasvua kirjattiin vastaavasti 13,4 %. Ero Satakunnan hyväksi selittyy maakunnan teollisuuden paremmalla iskulla.

Satakunnan yrityksistä 58 % saavutti heinä–joulukuussa liikevaihdon kasvua. 43 % yrityskannasta ylsi vähintään 15 %:n nousuun. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on ollut aiempaa vähäisempää, sillä lähes kaikkien päätoimialojen liikevaihto kasvoi edelleen ripeästi tai erittäin ripeästi, tosin suurelta osin hintojen nousun vuoksi. Nopeimmin kasvoi yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, n. 27 %. 5–19 työntekijän yritysten liikevaihto kohosi 11 %. Alle viiden hengen yritysten nousu jäi 7 %:n luokkaan. Suurin muutosvaikutus Satakunnan talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi loppuvuoden aikana n. 35 %. Yli viisi vuotta toimineiden kasvu oli keskimäärin 20 %:n luokkaa.

Koko maassa keskimäärin talous kasvoi edelleen. Lähinnä teollisuuden ja etenkin metallialojen vaisumpi vauhti loppuvuodesta heikensi liikevaihdon kasvun Satakuntaa vaimeammaksi, joskin näissäkin liikevaihdon kasvu oli silti ripeää. Kaikki päätoimialat pääsivät kasvuun kiinni. Palvelut menestyivät Satakuntaa paremmin.

Satakunnassa henkilöstömäärien nousu hiipui loppuvuonna 2022. Kasvua kertyi enää 0,6 % heinä-joulukuussa vuodentakaiseen vastaavaan aikaan verrattuna. Kaupan henkilöstömäärä aleni selvästi vuoden lopussa. Muita laskijoita olivat rakentaminen, metallituotteet, elintarvike-, metsä-, meri- ja kemianteollisuus sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta. Henkilöstömäärä on tippunut uudelleen alle korona-ajan tason esim. rakentamisessa. Palkkasumma kasvoi loppuvuonna Satakunnassa 4,6 % ja maassa keskimäärin 6,2 %.

Toimialoittainen kehitys Satakunnassa heinä–joulukuussa 2022 (vertailu vuoden 2021 vastaava aika)

  • Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi voimakkaasti (33,8 %). Viennin arvokin nousi ennätysnopeasti (44,1 %). Henkilöstömäärä kohosi sen sijaan vain vähän (0,9 %).
  • Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihto nousi nopeasti (45,0 %). Viennin arvo kasvoi rajusti (56,4 %). Henkilöstöä lisättiin edelleen (1,4 %).
  • Metallien jalostuksen liikevaihto kohosi poikkeuksellisen rivakasti hintojen nousun vanavedessä (63,3 %). Työntekijöitäkin lisättiin (3,1 %)
  • Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi (8,6 %). Henkilöstömäärä supistui vähän (-0,7 %).
  • Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon nousu jatkui nopeana (29,0 %). Henkilöstö kasvoi (0,9 %).
  • Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto nousi vauhdilla (18,0 %). Henkilöstömäärä kohosi selvästi (4,7 %).
  • Meriteollisuuden liikevaihdon nousu jatkui nopeana (15,4 %). Sen sijaan henkilöstöä vähennettiin (-5,6 %).
  • Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto kohosi vauhdilla (44,3 %). Henkilöstöäkin lisättiin (1,5 %).
  • Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto kasvoi voimakkaasti (44,6 %). Työvoimakin kasvoi (2,3 %).
  • Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto lähes kaksinkertaistui (82,3 %). Henkilöstöä kasvatettiin (2,4 %).
  • Metsäteollisuuden liikevaihto (29,4 %) ja viennin arvo (33,5 %) kohosivat tuntuvasti. Henkilöstömäärä sen sijaan väheni (-1,2 %).
  • Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto nousi (7,9 %). Henkilöstö aleni (-3 %).
  • Elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvoi selvästi (20,3 %). Henkilöstömäärä kääntyi laskuun (-2,6 %).
  • Rakentamisen liikevaihdon ripeä nousu on hiipumassa (7,5 %). Henkilöstömääräkin alkoi tippua (-1,8 %).
  • Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihdon kohoaminen jatkui (9 %). Henkilöstömäärä aleni selvästi (-4,1 %).
  • Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto nousi vauhdikkaasti (12,0 %). Henkilöstö supistui silti (-5,1 %).
  • Liike-elämän palvelujen liikevaihto kohosi yhä (5,7 %). Työntekijämäärä kasvoi vähän (0,6 %).
  • Yksityisten SOTE-alojen henkilöstömäärä kasvoi edelleen ripeästi (2,5 %).
  • Kaikkien neljän edellä mainitun palvelualan yhteenlasketun henkilöstömäärän nousu pysähtyi (0,2 %).
  • Luovien alojen liikevaihto kohosi hieman (2,1 %) samoin kuin henkilöstön määrä (1,5 %).

 

Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus julkaistaan kalvosarjana (PowerPoint).

Lisätietoja:

Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa aluekehityksen alasivulta.

Maakuntahallitus kuuli ajankohtaiskatsauksen Varsinais-Suomen sekä Satakunnan tieliikenneverkon tilasta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikennevastuualue laatii vuosittain tienpidon ja liikenteen ajankohtaiskatsauksen, jossa arvioidaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan tieliikenneverkon tilaa, odotuksia uudelle hallituskaudelle ja kärkihankkeita. Valtiontaloudella on tasapainotustarvetta, vaikka monella sektorilla on lisärahoitustarpeita. Yksi niistä on tienpito ja liikenne.

Maakuntahallitus hyväksyi vuoden 2024 talousarvion ja taloussuunnitelman 2024–2026 valmisteluaikataulun

Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnille seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Satakuntaliitto on tehnyt viisi ylijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin vuosina 2018–2022 ja vuoden 2023 talousarvio pysynee 300 000 euron lahjoitus pois lukien ylijäämäisenä.

Satakuntaliiton talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohtiin vaikuttavat muun muassa:
  • Kuntien maksuosuudet ovat pysyneet vuosia samalla tasolla
  • Satakunnassa viime vuoden viimeisten kuuden kuukauden suhdannetilastot näyttävät pian julkaistavan Satakunnan talouskatsauksen mukaan jäähtymisen merkkejä
  • Satakuntaliiton tehtävät ovat laajentuneet muun muassa aluekehityksen osalta, kun uusi rahoituksen välittäjäorganisaation rooli vaatii panostamista hankkeiden haku-, seuranta ja maksatusvaiheisiin. Alueiden käytön osalta valmisteilla oleva uusi maakuntakaava selvityksineen ja merkittävät muutokset toimintaympäristössä vihreän siirtymän osalta vaativat asiantuntijoilta resurssia.
Vuoden maakuntakylän 2023 voittaja julkistetaan 26.5.2023 Satakuntaliiton maakuntavaltuuston kokouksessa.

Satakunnan vuoden kylä 2023-kilpailuun jätti hakemuksen seitsemän kylää: Hormisto-Pyssykangas-Matomäki (Nakkila), Korkeaoja (Kokemäki), Peipohja (Kokemäki), Raitio (Kokemäki), Rikantila (Eurajoki), Suontausta (Huittinen) ja Vasarainen (Rauma). Kyläkilpailu järjestetään vuosittain yhteistyössä Satakuntaliiton sekä SataKylät ry:n kanssa, joista myös kilpailun tuomaristo muodostuu. Maakuntahallitus päätti valita Satakunnan vuoden kylän 2023 tuomariston puheenjohtajan Sanna Grönmarkin esityksen mukaisesti.

 

Lisätiedot:

    Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/mh080523