Kutsu osallistumaan mukaan:

VUODEN 2023 SATAKUNTA-PÄIVÄN TEEMAKSI SATAKUNTALAINEN RUOKAOSAAMINEN 

Otson päivänä 11.10.2023 vietetään Satakunta-päivää. Päivän tarkoitus on juhlistaa Satakuntaa ja satakuntalaisuutta yhdessä maakuntana. Satakunta-päivänä on perinteisesti liputettu Satakunnan lipulla ympäri maakuntaa sekä nostettu esille Satakunnan maakuntatunnuksia ja maakunnalle ominaisia asioita.

Satakunta-päivän tärkeitä toimijoita ovat esimerkiksi maakunnan julkiset organisaatiot, kuten kunnat, jotka voivat Satakuntalipun nostamisella salkoon vahvistaa maakuntapäivän näkyvyyttä laajasti joka puolella Satakuntaa. Päiväkodit ja koulut voivat omalta osaltaan juurruttaa Satakunta-tietämystä nostamalla maakuntapäivänä esille Satakunnan historiaa, vaakunaa tai maakuntalaulua. Nämä kaikki lisäävät tietoisuutta Satakunnan ominaispiirteistä.

Satakunta-päivän teemoittaminen antaa mahdollisuuden vuosittain nostaa esille jokin maakunnallisesti tärkeä asia. Teeman avulla voidaan julkisten organisaatioiden ja yksityishenkilöiden lisäksi etsiä aktiiviseksi toimijaksi teeman mukaista kumppania.

Satakunta lautasella -päivä on osa ProAgria Länsi-Suomen Satakunta lautasella – Sikses parhaat maut -hanketta, jonka tavoitteena on ollut nostaa satakuntalaista lähiruokaketjua.  Satakunta lautasella -päivää juhlitaan tänä vuonna Otson päivän yhteydessä. Satakunta lautasella -päivä korostaa kouluruoan merkityksellisyyttä sekä lisää maakunnan ruokaraaka-aineiden ja tuotteiden tunnistamista.

Satakunta lautasella -tempaus sopii hyvin osaksi Satakunta-päivää ja satakuntalaisen ruokaosaamisen nostamista vuoden 2023 teemaksi. Kuntien ruokapalveluiden lisäksi teemaa toivotaan nostettavan esiin laajasti Satakunnan kaikkien ruoka-alan toimijoiden keskuudessa Otson päivänä.

Satakuntaliitto kutsuu kaikki maakunnan ruokaosaajat, kouluttajat, opettajat ja opiskelijat, kunnat, hyvinvointialueen eri tahot, palvelukodit, yhteisöt, harrastusporukat, työpaikat, tiedotusvälineet ja yksittäiset maakunnan asukkaat viettämään eri tavoin Satakunnan maakunnan juhlapäivää.

Lisätietoja: Satakuntaliitto, yhteistyösihteeri Ulla Koivula puh. 0505284856 ulla.koivula@satakunta.fi

Vinkit Satakunta-päivän huomioimiseen:

 

Satakuntaliiton aluekehityksen toimiala vastaa mm. maakunnan strategisten kehittämislinjausten valmistelusta yhteistyössä valtion viranomaisten, alueen kuntien, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä muiden maakunnan kehittämiseen osallistuvien sidosryhmien kanssa. Aluekehittämiseen suunnataan Satakunnassa sekä kansallista että Euroopan unionin aluekehittämisrahoitusta, hankkeiden rahoituspäätökset valmistellaan aluekehityksen vastuualueella.

Aluekehityksen toimialan tehtäviin kuuluvat:

  • Maakunnan strategiseen suunnitteluun ja pitkän aikavälin kehittämisstrategian valmisteluun liittyvät asiat. Aluekehityksen toimiala suunnittelee mm. lakisäänteisen maakuntaohjelman valmisteluprosessin, vie työtä eteenpäin sekä kutsuu työhön mukaan tarvittavat yhteistyötahot. Lopuksi työn tulokset kootaan yhteen ja niistä kirjoitetaan maakuntaohjelma. Siinä määritellään maakunnan keskeiset kehittämistavoitteet ja painopisteet kulloiselle valtuustokaudelle. Maakuntaohjelmassa otetaan huomioon myös Suomen hallituksen aluekehityksen painopisteet. Voisi sanoa, että maakuntaohjelma määrittelee maakunnan kehittämisen suuntaa.
  • Euroopan Unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastojen hallinnointi ja toimeenpano Satakunnassa. Meille voivat olla erilaiset EU-hankkeet ja niiden kirjainyhdistelmät kuten EAKR ja JTF olla tuttuja. Harvempi ehkä miettii, miten nämä EU-varat päätyvät Satakuntaan? Satakuntaliiton aluekehityksen toimiala huolehtii näihin EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmiin liittyvästä valmistelusta, EU-varojen ohjauksesta sekä ohjelmien toimeenpanosta ja seurannasta Satakunnassa. Käytännössä tämä monivuotinen valmistelutyö vaatii tiivistä yhteistyötä myös Työ- ja elinkeinoministeriön, ELY-keskusten sekä muiden maakuntien kanssa. Lopulta Satakuntaliiton aluekehitys avaa omalta osaltaan EU-varoihin liittyvät hankehaut maakunnan toimijoille. Voisi sanoa, että Satakuntaliitto on EU-varojen välittäjä ja ”tukkukauppa” Satakunnassa.
  • Aluekehitys tarkastelee maakunnan tilannetta ja ennakoi maakunnan tulevaisuutta. Aluekehityslaissa on maakunnan tehtäväksi määritelty maakunnan aluekehityksen tilan, toimintaympäristön muutosten sekä osaamistarpeiden seuranta ja ennakointi. Satakuntaliiton aluekehitys julkaisee vuosittain aluekehityksen tilannekuvaraportin, joka palvelee maakuntaohjelman seurantaa sekä maakunnan edunvalvontaa. Lisäksi kaksi kertaa vuodessa julkaistaan Satakunnan talouskatsaus yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa. Aluekehitys huolehtii osaltaan myös osaamistarpeiden ennakoinnista yhdessä maakunnan koulutusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa.
  • Maakunnan liiton aluekehityksen muut tehtävät. Edellä mainittujen lisäksi Satakuntaliiton aluekehitys huolehtii monista muistakin asioista. Yhteistyössä liiton muiden toimialojen kanssa osallistutaan myös maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämiseen. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on myös yhteistyössä hoidettava asia, joka lisättiin uudessa aluekehityslaissa syksyllä 2021 maakunnan tehtäviin. Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin kehittäminen osana maakunnallista strategiatyötä on tärkeä asia. Aluekehitys edistää Satakunnan kulttuuristrategian toimeenpanoa ja huolehtii strategian seurannasta. Lisäksi osallistutaan aluekehittämisen kansallisten ja kansainvälisten verkostojen luomiseen ja yhteyksien edistämiseen.

Yllä viitattiin useamman kerran aluekehityslakiin, johon maakunnan liiton tehtävät perustuvat. Aluekehityslaki (756/2021) määrittelee myös, että edellä mainittuja asioita tulee maakunnan hoitaa kumppanuudessa eri sidosryhmien kanssa. Voisikin sanoa, että aluekehittäminen on meidän kaikkien yhteinen asia.

Visuaalinen tiivistys dataa

 

Ilon ja valon Satakunta – hankkeessa  laaditaan infograafien sarja kulttuurin ja taiteen sosiaalisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista kunnissa ja maakunnassa ja sitä kautta pyritään vahvistamaan kulttuurin ja taiteen arvostusta ja vaikuttavuutta osana kuntien ja koko maakunnan elinvoiman sekä veto- ja pitovoiman kehittämistä sekä asukkaiden hyvinvointia.

Satakunnassa on tehty jo pitkään ilmastotyötä useamman kunnan yhteistyönä hankerahoitteisesti, esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksella. Vuodesta 2018 lähtien kansallista ilmastopolitiikkaa on edistetty Satakunnassa kuusivuotisessa EU:n Life IP Canemure – Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hankkeessa, jota koordinoi alueella Satakunnan ammattikorkeakoulu. Kansallisena koordinaattorina laajassa hankkeessa toimii Suomen ympäristökeskus.

Canemure-hankkeen tavoitteena on edistää kuntien osallistumista Hinku -ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijäverkostoon, joka edellyttää kunnilta sitoutumista Hinku-laskennan mukaiseen 80% päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kuntien osallistumisen kautta myös maakunta voi hakea Hinku-maakunnaksi.  Satakunnasta Hinku-kuntia ovat Rauma, Pori, Eurajoki ja Harjavalta.

Hinku-kunnan tulee sitoutua myös kunta-alan vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen. Sopimukseen voi sitoutua myös ilman Hinku-tavoitetta. Satakunnasta kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa ovat mukana Hinku-kuntien lisäksi Kankaanpää ja Säkylä.

Satakunnan kunnat ovat asettaneet ilmastotavoitteita tai laatineet ilmasto-ohjelmia ja -suunnitelmia myös muuten. Kankaanpäällä on ilmasto-ohjelma vuosille 2017-2025, Nakkilassa on tehty ilmastopäivitysraportti 2021, Kokemäellä hyväksyttiin vuonna 2022 vihreän siirtymän ohjelma, Eurassa ympäristöohjelma kohdistuu vuosille 2022-2026 ja Huittisissa resurssiviisas ilmastovastuullisuuden tiekartta tähtää vuoteen 2030. Ilmastotavoitteita on voitu asettaa myös kuntastrategiassa kuten esimerkiksi Ulvilassa on tehty.

Satakunnassa toimii maakunnallinen ilmastoyhteistyöryhmä

 

Satakunnan kaikki kunnat ovat mukana maakunnallisessa ilmastoyhteistyöryhmässä, jonka toiminnan Satakuntaliitto käynnisti keväällä 2022 ympäristöministeriön osarahoittaman Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hankkeen myötä.

Konkreettisia ilmastotoimia kunnissa ovat esimerkiksi ulkopuolisen rahoituksen hakeminen ilmastotyölle, verkostoituminen muiden kuntien kanssa ilmastoteemasta, kannustaminen kunnan omassa toiminnassa ilmastoystävällisiin toimintatapoihin, vähähiilisyyteen tähtäävät laitehankinnat ja investoinnit sekä muut ilmastoystävälliset ratkaisut, kuntalaisten tai kunnassa toimivien yritysten kannustaminen aktiiviseen ilmastotyöhön ja ilmastoasioiden edistäminen strategisesti. Satakunnan kuntiin keväällä 2023 tehdyssä kyselyssä ulkopuolisen rahoituksen hakeminen ilmastotyölle nähtiin kunnissa erittäin tärkeäksi, siihen aiotaan panostaa ja siihen toivottiin myös ulkopuolista tukea.

Kunnissa tehdään tällä hetkellä oman toiminnan energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian lisäämiseen liittyviä suunnitelmia ja investointeja. Satakunnan kunnissa on käynnissä lukuisia selvityksiä ja toteutukseen ehtineitä uusiutuvan energian hankkeita, joiden tavoitteena on lisätä päästöttömän energian tuotantoa ja sitä myötä vauhdittaa yhteiskunnan vihreää siirtymää. Kunnat edistävät hankkeita maankäytön suunnittelulla.

Viime hallituskaudella uudistettuun ilmastolakiin lisättiin velvoite kuntien ilmastosuunnitelmista. Kuntien tulee laatia ilmastosuunnitelmat ensimmäisen kerran seuraavan valtuustokauden, vuosien 2025-2029 aikana ja ylläpitää niitä jatkossa valtuustokausittain. Ilmastosuunnitelmien laatimiseen on ollut mahdollista hakea avustusta jo keväästä 2023 alkaen. Satakunnan kunnista avustusta on tähän mennessä hakeneet Rauma ja Eura. Uuden hallitusohjelman kirjauksessa taloudellisista päätöksistä kuitenkin todetaan, että kunnille asetettu velvoite laatia ilmastosuunnitelmat perutaan lakimuutoksella (ajoitus HE2024), jolla perutaan myös niihin varattu vuosittainen 3 miljoonan euron rahoitus.

Satakuntastrategia ilmastotyön perustana

 

Satakuntaliiton ilmastotyö perustuu sen laatimaan ilmastonmuutoksen huomioon ottavaan Satakunta-strategiaan, jonka tavoitteena on maakunnan kilpailukyvyn, elinvoiman, kasvun ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Siihen voidaan päästä edistämällä vihreän siirtymän investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Satakuntaliitto on myös käynnistänyt Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadinnan, jossa otetaan huomioon mm. ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen, tulvariskialueet sekä luontokato. Maakunnallisen ilmastotyön tukena ja taustamateriaalina on myös käytössä Canemure-hankkeen päivittämä Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia vuoteen 2030.

Maakunnallista ilmastotyötä toteutetaan Satakuntaliitossa kevääseen 2025 saakka alueelliset innovaatiot ja kokeilut -hankkeessa, jonka tavoitteena on laajentaa ilmastotyötä Satakunnan kunnissa sopeutumisteemaan liittyen ja kytkeä myös hyvinvointialue maakunnalliseen ilmastoyhteistyöhön. Hankkeessa edistetään oikeudenmukaisen siirtymän rahoituksen (JTF) käyttöä Satakunnassa, kehitetään maakuntakaava 2050 ilmastovaikutusten arviointia ja edistetään vihreää siirtymää maakunnassa Satakunta-strategian ja maankäytön tavoitteet huomioiden.

Karttaliite: Satakunnan kunnat – Ilmastotyö, Satakuntaliitto 29.6.2023

 

Kirjoittajat

Riitta Dersten, ilmasto- ja vihreän siirtymän asiantuntija, Satakuntaliitto, Maakunnallisen ilmastotyön laajentaminen vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän hankkeiden edistämiseksi Satakunnassa – alueelliset innovaatio ja kokeilut (AIKO) -hanke

Taija Seppälä, projektipäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) – Life IP -hanke

 

Teksti on julkaistu Satakunnan Kansassa yliönä 9.7.2023.

 

JTF-rahoitushaku yleishyödyllisille kehittämis- ja investointihankkeille ja kuntien perusrakenteen investoinneille on avoinna 30.6.-15.12.2023

Hankehaku toteutetaan jatkuvana hakuna 15.12.2023 saakka. Hakemus tulee jättää viranomaiskäsittelyyn EURA 2021 -järjestelmässä 30.6. – 15.12.2023 välisenä aikana. Hakemuksia otetaan käsittelyyn jaksoittain EURA 2021 -järjestelmän ilmoittaman hakemuksen jättämisajankohdan perusteella.

Määräaika hakemuksille:
Hakujakso 1: 30.6. – 30.9.2023
Hakujakso 2: 2. 1.10.- 15.12.2023

Rahoitusta on haettavana yhteensä noin 5 000 000 euroa Uudistuva ja osaava Suomi 2021 – 2027 -ohjelman toimintalinjan 7 (Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi) erityistavoitteesta 7.1. (Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä). Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee olla Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan ja Satakunnan oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman mukaisia. Lisäksi hankkeilla edistetään Satakunnan maakuntaohjelman 2022-2025 ja Satakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisia tavoitteita.

Tutustu hakuilmoitukseen (SATLII-004: EURA 2021: JTF-rahoitushaku yleishyödyllisille kehittämis- ja investointihankkeille ja kuntien perusrakenteen investoinneille Satakunnassa) ja hae rahoitusta EURA2021-järjestelmässä: (eura2021.fi). Haku voidaan sulkea ilmoitettua aiemmin, mikäli käytettävissä oleva myöntövaltuus tulee sidotuksi aikaisemmalla hakujaksolla.

Hakuinfon 16.8.2023 materiaalit

Satakuntaliitto järjesti avoinna olevaa rahoitushakua koskevan JTF-rahoitusinfon ke 16.8.2023 klo 13 Teams -yhteydellä. Infossa esitetyt materiaalit sekä tilaisuudessa esitetyt kysymykset ja niiden vastaukset ovat luettavissa alla olevien linkkien kautta:

Satakuntaliiton JTF-info 16.8.2023
Tuen hakeminen EURA 2021 -järjestelmässä
JTF-info kysymykset ja vastaukset

Hankkeen tunnistaa tästä lähin iloisesta karhusta, joka viestii kulttuuriin liittyvistä teemoista ja ajankohtaisista asioista kaikkialla Satakunnassa. Ilon ja valon Satakunta -hankkeen graafisen ilmeen on luonut Oskari Huhtanen.

Ilon ja valon Satakunta (1.1.2023-31.12.2024) on Satakuntaliiton koordinoima, Opetus- ja kulttuuriministeriön osarahoittama kuntien kulttuuritoiminnan alueellinen kehittämishanke.

Ramboll Finland Oy:n laatiman inventoinnin lähtökohtana on ollut vuosina 2004–2005 valmistunut Satakunnan rakennusperintö -inventointi. Aineiston ajantasaistaminen sisälsi lähtötietojen tarkastelun, maastotyövaiheen, arvottamisvaiheen sekä inventoinnin tuloksien viimeistelyä edeltävän kunnille ja sidosryhmille tarkoitetun kommentointivaiheen. Inventointihankkeen ohjausryhmässä oli edustettuna Satakuntaliiton lisäksi Museovirasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Satakunnan Museo. Selvitystyön yhteistyöryhmänä toimi Satakunnan Kulttuuriympäristötyöryhmä.

Tarkastelussa pääpaino asetettiin maakuntatason mittakaavaan ja kohteiden maakunnalliseen merkittävyyteen. Lisäksi inventoinnissa keskityttiin yksinomaan rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ja rajattiin maisemaan perustuvia alueita ja muinaisjäännökset aineiston ulkopuolelle. Inventointihankkeessa tarkistettiin kohteiden säilyneisyys ja kuvaustekstit. Arvoalueiden määrittelyssä ja kuvausteksteissä on huomioitu aiempaa vahvemmin hyvinvointivaltion rakentamista maakunnassa parhaiten ilmentävät yhtenäiset asuinalueet, koulurakennukset, virastotalot, kulttuuri- ja liikuntaympäristöt, terveydenhuollon ja yhdyskuntahuollon rakentaminen sekä seurakuntien rakennusperintö. Suurin osa uuden inventoinnin mukaisista arvoalueista on osoitettu Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 maakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi. Inventoinnissa määritellyillä uusilla ja muuttuneilla alueilla kuntien maankäyttöön ja rakennusvalvontaan liittyvissä toimissa voi kysyä Satakunnan Museolta lausuntotarvetta.

Päivitys- ja täydennysinventoinnin tiedot sekä aluerajaukset on tallennettu Satakunnan Museon ylläpitämään PAKKI-tietokantaan. Aineisto on tarkoitus myöhemmin julkaista myös kaikille avoimessa Y-Pakki sovelluksessa. Inventointiaineiston kunnittain koottuihin tietoihin sekä loppuraporttiin voi tutustua osoitteessa: Selvitykset | Satakunta.fi

Inventointityön keskeisiä tuloksia kokoava loppuraportti sisältää maakunnallisen selvityksen taustat, keskeiset päivitys- ja täydennystarpeet, työohjelman ja arvottamismenetelmien kuvaukset. Raportti antaa yleiskuvauksen maakunnan rakennetusta kulttuuriympäristöstä käsitellen rakennusperinnön arvoja eri teemojen ja kuntakohtaisten katsausten avulla.

Lisätietoja antavat:

Maakunta-arkkitehti Daniel Nagy, Satakuntaliitto, puh. 044 711 4348, daniel.nagy@satakunta.fi
Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, Satakuntaliitto, puh. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi
Rakennetun kulttuuriympäristön asiantuntija Niina Uusi-Seppä, Ramboll Finland Oy, puh. 040 1840628, niina.uusi-seppa@ramboll.fi

 

Nopeat muutokset geopolitiikassa ja Suomen liittyminen sotilasliitto Naton jäseneksi ovat nostaneet esiin uusia näkökulmia myös liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen Suomessa. Raideyhteys Tahkoluodon sataman ja Niinisalon varuskunnan välillä on kriittinen kehittämishanke uudessa tilanteessa.

Porin kaupunki, Kankaanpään kaupunki, Parkanon kaupunki, Porin satama, Satakuntaliitto ja Satakunnan kauppakamari yhdistävät voimansa ja edistävät yhdessä maakunnalle tärkeää liikennehanketta.

Raideyhteys Tahkoluodon satamasta Porin kautta Kankaanpään Niinisaloon on osa Pori-Parkano-Haapamäki-rataa, jonka käyttöönottoa on selvitetty 2010-luvulla ja uudelleen vuonna 2020 osana selvitystä Suomen kehäradasta. Toimintaympäristön muutoksen myötä rataosuutta on nyt tarkasteltu myös puolustuspoliittisesta ulottuvuudesta. Lisäksi radan vaikutusalueella on merkittäviä elinkeinohankkeita, jotka hyötyisivät uudesta radasta. Toimijoiden yhteinen intressi on selvittää rataosuuden käyttöönoton edistämiseen tarvittavia toimenpiteitä ja vaikuttamista.

Satakuntaliitto yhteistyökumppanina Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä Porissa 6.-7.10.2023

Satakuntaliitto tuo tapahtumassa esille Satakunnan maakuntaa. Tapahtuma on huomattava ponnistus maakunnan tunnettuuden ja näkyvyyden kannalta. Satakuntaliiton ja Satakunnan Yrittäjien kesken on marraskuussa 2022 solmittu alueellinen elinvoimalupaus yhteistyön vahvistamisesta. Tämä Suomen Yrittäjien vuosittainen päätapahtuma, joka saadaan tänä vuonna Poriin, edistää tärkeää yhteistyötä maakuntaliiton sekä Satakunnan Yrittäjien välillä.

Maakuntahallitus hyväksyi Satakuntaliiton talousarvion valmistelun muutokset

Kuntien maksuosuuksia korotetaan 4 %. Syy kuntien maksuosuuksien korotuksiin liittyy kustannusten nousun huomioimiseen, maakuntaliiton laajentuneiden vastuiden alueiden käytön ja aluekehityksen osalta sekä brändityön että maakuntaliiton oman viestinnän merkityksen tukemiseen.

Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön päivitys- ja täydennysinventointi on valmistunut

Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön päivitys- ja täydennysinventoinnissa tarkistettiin maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen tiedot ja aluerajaukset sekä täydennettiin kohdeluetteloa modernin rakennusperinnön osalta. Kulttuuriympäristön inventointi antaa alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin kattavan kuvan Satakunnan rakennetun ympäristön historiallisesta kehityksestä ja ominaispiirteistä.

Lisätiedot:

Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/MH120623

  • Tutustu rahoitushaun sisältöihin hakuilmoituksesta, joka on julkaistu Satakuntaliiton nettisivuilla
  • Haettavissa on yhteensä 460 000 euroa
  • Tukiprosentti on enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista
  • Enimmäistuki yhteen hankkeeseen on 80 000 euroa
  • Hakemus toimitetaan Satakuntaliiton kirjaamoon allekirjoitettuna sähköpostitse (kirjaamo@satakunta.fi) torstaihin 31.8.2023 klo 15.00 mennessä.

Tuen hakeminen ja lisätiedot:

Rahoitushaun lisätiedot ja hakuilmoitus:
Avoimet rahoitushaut | Satakunta.fi

Hakulomake ja ohje hankkeiden hakijoille:
Ohjeet ja lomakkeet | Satakunta.fi

Lisätietoja antavat Satakuntaliiton hanketiimin jäsenet:

aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma, p. 044–711 4330, etunimi.sukunimi@satakunta.fi
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg, p. 050-569 6818, etunimi.sukunimi@satakunta.fi
aluekehitysasiantuntija Krista Tupala, p. 044-711 4387, etunimi.sukunimi@satakunta.fi
aluekehitysasiantuntija Tiina Palonen-Roihupalo, p. 044-711 4380, etunimi.sukunimi@satakunta.fi
aluekehitysasiantuntija Jenny Katila, p. 044 711 4361, etunimi.sukunimi@satakunta.fi