Ajankohtaista | Satakunta.fi

Satakunnan maakuntakaava 2050 laaditaan kaikki maankäyttömuodot kattavana kokonaismaakuntakaavana, jolloin käsitellään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet koko maakunnan alueella. Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadinnan keskeisenä lähtökohtana ovat voimassa olevat Satakunnan maakuntakaava, Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 ja Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, joiden kaavamerkintöjä ja määräyksiä tarkastellaan uudistuneiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uusimpien selvitysten, suunnitelmien ja inventointitietojen nojalla. Tarkoituksena on, että voimaan tullessaan Satakunnan maakuntakaava 2050 kumoaa Satakunnan aiemmat kokonais- ja vaihemaakuntakaavat.

Satakunnan maakuntakaavan 2050 aloitusvaiheessa on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukainen virallinen asiakirja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoituksena on antaa Satakunnan kunnille, asukkaille ja yhdistyksille, viranomaisille ja sidosryhmille sekä muille kaavoituksesta kiinnostuneille tietoa Satakunnan maakuntakaavan 2050 prosessin lähtökohdista, alustavista tavoitteista, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioimisesta.

Satakunnan maakuntakaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos on asetettu julkisesti nähtäville palautteiden antamista varten. Osallistumis- ja arviointi- suunnitelma on nähtävillä 13.5.2022 asti Satakuntaliiton virastossa, Satakunnan kuntien virallisilla ilmoitustauluilla ja Satakuntaliiton verkkosivuilla: https://satakunta.fi/alueiden-kaytto/vireilla-olevat-maakuntakaavat/aloitusvaihe/

Satakuntaliiton maakuntahallitukselle osoitetut kirjalliset palautteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi toimittaa nähtävilläoloaikana sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@satakunta.fi tai postiosoitteeseen Satakuntaliitto, Maakuntahallitus, PL260, 28101 Pori.

Satakuntaliitto on lähettänyt kunnille, viranomaisille ja sidosryhmille lausuntopyynnön Satakunnan maakuntakaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavan tarkemmat tavoitteet määritellään kaavaprosessin kuluessa vuorovaikutteisesti kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Satakuntaliitto on osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevan lausuntopyynnön yhteydessä pyytänyt kunnilta, viranomaisilta ja sidosryhmiltä esityksiä kaavan tavoitteiksi.

Satakuntaliitto on pyytänyt Satakunnan kuntia nimeämään edustajansa hankkeen ajaksi maakunnan ilmastoyhteistyöryhmään. Lisäksi Satakuntaliitto on kutsunut ryhmään Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten sekä SAMKin Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeen edustajat, joiden mukanaolo on tärkeää maakunnallisen kumppanuusverkoston kehittämisen kannalta. Ilmastoyhteistyöryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran kevään 2022 aikana.

Aikavälillä 1.1.2022-31.5.2023 toteutettavassa Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hankkeessa kannustetaan etenkin uusia kuntia mukaan tavoitteelliseen ilmastotyöhön. Kunnille tarjotaan ajankohtaista ilmastotietoa ja tietoa rahoitusmahdollisuuksista, sekä mahdollistetaan kuntien verkostoituminen keskenään ja muiden hanketoimijoiden kanssa maakunta- ja seutukuntatasolla. Keskeinen osa hankkeen toteutusta on kehittää kuntien hallintokuntien keskinäistä ja luottamushenkilöiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja tietoisuutta ilmastoasioissa 1-3 esimerkkikunnan kanssa.

Hankkeen tuloksena valmistuu toimintamalli, joka keskittyy maakunnan liiton mahdollisuuksiin tehdä uuden aluekehityslain 17§:n mukaista maakunnallista ilmastotyötä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Lue lisää: Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa

Maatalouden pitkäaikainen kannattavuuden heikkeneminen yhdistettynä viime vuosien huonoihin satoihin ja tuotantopanosten kustannusten rajuun nousuun uhkaa kuitenkin maatilojen elinkelpoisuutta ja sitä myötä ruokahuoltoamme. Ukrainan sodan ja Venäjän pakotteiden myötä odotettavissa on maailmanlaajuinen ruokakriisi. Samoin Venäjän aloittama sodan seurauksena energiaomavaraisuuden merkitys on kasvanut olennaisesti, mikä tarkoittaa myös turvetuotannon uudelleenarvioinnin tarvetta.

Markkinahinnat Suomessa eivät ole seuranneet tuotantokustannusten nousua, minkä vuoksi talouskriisi maatiloilla on ennen kokemattoman raju. Tilanteesta ei selvitä ilman tuottajahintojen selvää nousua.

Markkinoiden ohella tarvitaan myös yhteiskunnan ja muiden tahojen vastuullista toimintaa.

Kriisin vuoksi maatalousyrittäjät ja muut tuotantoketjujen alkupäässä olevat toimijat joutuvat harkitsemaan tuotannon lopettamista taloudellisten syiden pakottamana tai koska ovat uupuneita ja turhautuneita tilanteeseen, jossa tuotannon kannattavuus, pitkäjänteisyys ja mielekkyys ovat kadonneet.

On kiire saada konkreettiset signaalit siitä, että suomalainen ruuan– ja energiantuotanto halutaan säilyttää ja siihen ollaan valmiita panostamaan.
Tulevaa kasvu– ja nostokautta koskevat tuotantopäätökset tehdään juuri nyt. Myöskään kotieläinten hoito ja ruokinta eivät voi jatkua tappiollisena.

Kriisi on nostanut kotimaisen huoltovarmuuden arvostusta. Me kaikki voimme kantaa vastuuta kotimaisesta ruoka – ja energiaturvasta.

Julkisten tahojen päätöksillä on suuri vaikutus esimerkiksi ruokahankinnoista, joiden pitäisi täyttää suomalaisen lainsäädännön vaatimukset kaikilta osin. Yhteiskunnan tehtävä on myös taata käytännön kriisivalmiuden toimivuus.

MTK–Satakunta ja Satakuntaliitto esittävät vakavan vetoomuksen maa– ja metsätalousministeriölle, että maatalousyrittäjille ja muille alkutuotannon tekijöille keskeiset tuotantokustannukset kohtuullistettaisiin ja toiminnan keskeiset edellytykset turvattaisiin nopeilla, vielä tuotantokauden 2022 toiminnan mahdollistavilla, päätöksillä.

Allekirjoittajat

Otso Heikola
johtokunnan puheenjohtaja MTK–SATAKUNTA

Rainer Lehti
maakuntahallituksen puheenjohtaja SATAKUNTALIITTO

Maakuntahallitus päätti myöntää humanitaarista avustusta Ukrainalle UNICEFin kautta

Ukraina on joutunut sodan ja kriisin keskelle Venäjän hyökättyä maahan 24.2.2022. Sen myötä Ukrainaan ja sen lähialueille on syntynyt humanitäärinen kriisi ja avun tarve on valtava. Maakuntahallituksen päätöksellä myönnetään viiden tuhannen euron (5 000 €) avustus UNICEFin kautta Ukrainalle sodasta kärsivien avustamiseen.

Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan virkavapaa-anomuksen
Maakuntahallitus hyväksyi Asko Aro-Heinilän palkattoman virkavapausanomuksen 2.3.2022 alkaen siihen saakka, kunnes Satakunnan aluevaltuustossa valittava hyvinvointialuejohtaja aloittaa viran hoitamisen. Satakuntaliiton maakuntajohtajan viran hoito toteutetaan maakuntajohtajan virkavapauden ajan Satakuntaliiton johtoryhmän jäsenten toimesta.

Satakuntaliiton osallistuminen Porin lentokenttäalueen kehittämistyöhön

Porin lentokentän säilyminen toimintakykyisenä on välttämätön edellytys paitsi lentoyhteyksien kannalta, myös lentokentän alueen monipuolisten toimintojen ylläpitämiselle ja laajentamiselle. Maakuntahallitus päätti, että Satakuntaliitto osallistuu jatkossakin Porin lentokenttäalueen kehittämistyöhön ja vetää ryhmää yhdessä Porin kaupungin kanssa.

Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön loppuraportti jatkokäsittelyyn Maakuntahallitus päätti, että Satakuntaliitto valmistelee yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavaksi Satakunnan korkeakoulutuksen pitkäjänteistä koordinaatiotoimintaa esimerkiksi kolmivuotisena AKKE –rahoitushankkeena ja evästi Satakuntaliiton jatkovalmistelua lahjoitusprofessuurista maakuntaliiton taseeseen kertyneistä ylijäämistä.

Satakunnan maakuntakaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos sai hyväksynnän ja asetetaan nähtäville

Maakuntahallitus merkitsi Satakunnan maakuntakaavan 2050 suunnittelutilanteen tiedokseen ja hyväksyi maakuntakaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksen. Maakuntakaava 2050 asetetaan nähtäville ja lähetetään lausunnolle 2022 maalis-huhtikuun vaihteessa. Kunnille, sidosryhmille ja viranomaisille lähetetään lausuntopyyntö osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kysely Satakunnan maakuntakaavan 2050 tavoitteista.

Maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma on maakunnan toimijoiden yhteinen näkemys Satakunnan liikennejärjestelmän tulevaisuuden tilasta. Suunnitelmaa on laadittu vuorovaikutuksessa alueen kuntien, valtion liikenneviranomaisten ja sidosryhmien kanssa.

Satakuntaliiton tilinpäätös ja toimintakertomus 2021 sai maakuntahallituksen hyväksynnän

Satakuntaliiton vuoden 2021 tilinpäätös on ylijäämäinen. Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että ylijäämä 201 397,24 euroa kirjataan voitto- ja tappio –tilille ja merkitsi toimintakertomuksen tiedokseen.

Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/3q3bDco

Inventoinnissa tarkistetaan Satakunnan maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen tiedot ja aluerajaukset sekä täydennetään kohdeluetteloa modernin rakennusperinnön osalta. Inventointiaineistoa hyödynnetään ensisijaisesti maakuntakaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kulttuuriympäristön huomioimista maakuntakaavojen laadinnassa. Satakunnan kulttuuriympäristön päivitys- ja täydennysinventointia käytetään vuoden 2022 alussa käynnistyneen Satakunnan maakuntakaavan 2050 suunnittelun tausta-aineistona. Inventointi toimii lähtöaineistona myös kuntien maankäytön suunnittelulle.

Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön päivitys- ja täydennysinventoinnin lähtökohtana on vuosina 2004–2005 laadittu Satakunnan rakennusperintö -inventointi. Päivitysinventoinnissa tarkastellaan kulttuuriympäristössä tapahtuneita muutoksia ja samalla tutkitaan rakennettujen kulttuuriympäristöjen aluerajauksia suhteessa maisema-alueisiin ja muinaisjäännöksiin. Lisäksi inventointiaineistoa täydennetään uusilla modernin rakennusperinnön kohteilla, joihin kuuluvat muun muassa koulurakennukset, valtion ja kuntien virastotalot, terveydenhoidon ja muun palvelurakentamisen esimerkit. Inventointi-työn tavoitteena on tuottaa alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin kattava kuvaus Satakunnan rakennetun ympäristön historiallisesta kehityksestä ja ominaispiirteistä.

Tarjouskilpailun perusteella Satakuntaliitto valitsi inventoinnin tekijäksi Ramboll Finland Oy:n. Inventointityö alkaa kunnille ja sidosryhmille nyt keväällä lähetettävällä kyselyllä ja lähtöaineistojen keruulla. Kesällä 2022 konsultin edustajat tekevät maastokatselmuksia kohteilla. Olemassa olevien aineistojen, maastotöiden ja sidosryhmäpalautteen sekä asiantuntijavuorovaikutuksen pohjalta tuotetaan päivitetty ja täydennetty tietopaketti maakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Työhön kuuluu loppuraportti, joka valmistuu keväällä 2023.

Tiedot inventointikohteista tulevat nähtäville Satakunnan Museon ylläpitämään Y-Pakkiin, jossa on tiedot myös aiemmasta Satakunnan rakennusperintö 2005-inventoinnista. Inventointityön etenemisestä, kuten maastotöiden alkamisesta, tiedotetaan myös jatkossa.

Maakuntahallituksen kuulemat selvitykset

Satavesi-ohjelma

Maakuntahallitus kuuli Satavesi-ohjelman etenemisestä selvityksen ELY-keskuksen sekä Satakuntaliiton omilta edustajilta. Satavesi-ohjelman päätavoitteena on vuosina 2021–2027 vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja siihen liittyvien toimenpideohjelmien sekä Satavesi-työssä laadittujen paikallisten kehittämisohjelmien toimeenpanon edistäminen.

Viherrakenneselvitys

Maakuntahallitus sai Satakuntaliiton viraston katsauksen toteutetusta Viherrakenneselvityksestä. Viherrakenteella tarkoitetaan erilaisten luontoalueiden ja niiden välillä olevien yhteyksien muodostamaa verkostoa. Viherrakenne on yhdessä rakennetun ympäristön ja liikenneverkon kanssa osa yhdyskuntarakennetta

Satakunnan viherrakenneselvityksessä on määritelty olemassa olevan luontotiedon pohjalta Satakunnan tärkeimmät luonnon ydinalueet sekä erilaisten paikkatietoaineistojen ja maastokäyntien pohjalta niiden välisiä ekologisia yhteyksiä eli viherkäytäviä. Satakunnan viherrakenne on osa laajempaa kokonaisuutta ja työssä on huomioitu myös ylimaakunnalliset yhteydet Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle.

Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistyö

Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistyön osalta maakuntahallitus sai suullisen väliraportin selvityksessä esitettyjen kehittämiskohteiden etenemisen eteen tehdystä maakunnallisesta työstä. Maakuntahallitus merkitsi tiedokseen korkeakoulutuksen kehittämistyön jatkamisen.

Merialuesuunnittelu

Merialuesuunnittelun toisen suunnittelukierroksen hoitamista koskien maakuntahallitus sai katsauksen suunnitteilla olevaan hankekokonaisuuteen ja päätti sitoutumisestaan suunnittelukierroksen alkuvaiheen hankkeeseen.

Aluekehittämisen keskustelut maakuntien ja valtiohallinnon kesken

Satakuntaliitto sekä Satakunnan tärkeät sidosryhmät osallistuivat Valtioneuvoston edustajien välillä pidettyyn vuoropuheluun Satakunnan aluekehittämisestä 3.2.2022.

Satakuntaliiton lisäksi keskusteluihin osallistuivat mm. ELY-keskuksen, kaupunkien, kauppakamarien, korkeakoulujen, toisen asteen oppilaitosten sekä eri kehittämisorganisaatioiden edustajat. Valtion puolelta mukana oli kahdeksan eri ministeriön edustajat.

Keskusteluissa käsiteltiin kolmea, osapuolten yhdessä valmistelemaa keskusteluteemaa, jotka olivat:

Osaavan työvoiman saatavuus, työvoiman liikkuvuus ja osaamistason nosto
Elinkeinoelämän ympäristöllisesti kestävä uudistuminen erityisesti bio- ja akkuklusterissa sekä kiertotaloudessa (Green Satakunta)
Maakunnan vetovoiman ja hyvinvoinnin edistäminen.

Tiedoksiantoasiat

Satakuntaliitto osallistuu kesän 2022 SuomiAreena-tapahtumaan järjestämällä perinteiseen tapaan Kansanedustajat lauteilla -keskustelun satakuntalaisille kansanedustajille.
Satakuntaliitto sai tammikuussa 2022 päättyneessä haussa käsiteltäväksi yhteensä 16 hankehakemusta alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen kansalliseen ohjelmarahaan (AKKE). Rahoitusta haettiin yhteensä 1 010 000 euroa. Haettu summa on kaksi kertaa sen, mikä on mahdollista myöntää hankkeille avustuksena.

Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/3Bk290E

Valtatie 8 älyväylä -hankkeesta on juuri valmistunut WSP Finlandin laatima Esiselvitys elinkeinoelämän tarpeista ja väylän älykkyyden mahdollisuuksista 2021/2022. Kyseessä on ensimmäinen laajempi selvitys, joka luo pohjaa liikennemuotojen ja digitalisaation älykkäälle yhteensovittamiselle. Älykkään infrastruktuurin ja monipuolisten palvelujen keinoin tieliikenteessä on mahdollista saavuttaa merkittäviä päästö- ja tehokkuusvaikutuksia.

Matkalla kohti Kasitien älykästä liikennettä

Älyväyläkehityksellä tarkoitetaan konseptia, jossa liikenneväylän palvelutasoa parannetaan digitaalista ja fyysistä infraa kehittämällä sekä rakentamalla näihin tukeutuvia älykkäitä palveluja, jotka hyödyntävät tieliikenteen, tieinfran ja taustajärjestelmien välistä vuorovaikutusta.

– Tiedonhallintaa ja väylän älykkyyttä kehittämällä mahdollistetaan uusia palvelumalleja ja toiminnan ennakoitavuutta olemassa olevaan infraan tukeutuen, sanoo liikenneasiantuntija Tero Voldi Pohjanmaan liitosta. Erilaisten älykkäiden toimenpiteiden avulla voidaan säästää energiaa ja lisätä turvallisuutta. Onnettomuuksiin voidaan puuttua ennalta tai niitä voidaan jopa ehkäistä paremmalla tiedonvälityksellä. Esimerkiksi liikenneturvallisuus lisääntyy, kun pystytään jakamaan tietoa tieolosuhteista, kuten liukkaudesta. Ennakoitavuutta voidaan edistää jonoutumisvaroituksilla, kiertoteiden opastusjärjestelmällä ja ruuhkan mukaan mukautuvilla nopeusrajoituksilla.

Älyväyläkehityksen edistäminen luontevaa Suomen vahvimmalla vientivyöhykkeellä

Suomessa on meneillään merkittäviä älykkääseen liikenteeseen ja logistiikkaan liittyviä kehityshankkeita erityisesti rautatieliikenteen ja meriliikenteen puolella. Kehitystyön ylätason tavoitteena on parantaa olemassa olevan infrastruktuurin käyttöä, vähentää päästöjä ja parantaa Suomen kilpailukykyä. Myös tieliikenne on syytä kytkeä kokonaisuuteen, ja siihen on perusteltua käyttää nykyistä enemmän resursseja.

– Kasitien varrella sijaitsee maailmanluokan teollisuutta, jonka kilpailukykyä voidaan parantaa entisestään kehittämällä vähähiilistä ja älykästä liikennekäytävää, kertoo toimitusjohtaja Riikka Piispa Rauman kauppakamarista.

Visiona on, että valtatie 8 on luotettavalla tiedolla johdettujen resurssitehokkaiden toimitusketjujen korkealaatuinen alusta. Yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa on pohdittu toimenpiteitä, joita älytieltä edellytetään. Esimerkiksi digitaalinen kaksonen tarkoittaa sähköistä datamallia tiestä, sen rakenteesta ja ominaisuuksista. Tieinfran on kyettävä välittämään tietoja digikaksoselle, joita ovat mm. reaaliaikainen tilannekuva liikenteestä, tieolosuhteista, kelistä ja palveluista sekä näiden ennusteista. Satamien ja tieliikenteen tietojärjestelmien tulee myös kommunikoida keskenään sekä mahdollistaa asioiden parempi ennustettavuus. Kasitien tulee mahdollistaa autonominen liikenne sekä proaktiiviset kokeilut uusilla kalustoilla ja teknologioilla.

Valtatiestä 8 on tarkoitus muodostaa ns. älyliikenteen ekosysteemi eli luoda yhteistyöverkosto, jossa elinkeinoelämän, kuntien ja julkishallinnon toimijat vievät kehitystyötä yhdessä eteenpäin. Seuraavaksi olisi tärkeää sitouttaa valtion ja elinkeinoelämän toimijoita laajasti älyväylätyön taakse, jotta kehitystyöhön saadaan riittävästi resursseja ja toimenpiteitä. Työssä tunnistettiin, että luonteva omistaja älyliikenteen ekosysteemin rakentajaksi olisi Kasitieverkosto.

Lopputuloksena tavoitellaan Suomen älykkäintä ja vähäpäästöisintä väylää vuonna 2032.

Kasitieverkosto keskittyy valtatie 8 edunvalvontaan. Verkoston tilaaman selvityksen, Valtatie 8 – Älyväylä: Esiselvitys elinkeinoelämän tarpeista ja väylän älykkyyden mahdollisuuksista 2021/2022, on laatinut WSP Finland Oy. Selvitys toteutettiin vuorovaikutuksellisesti alueen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijoiden yhteistyössä, johon kuuluvat länsirannikon maakunnat, kauppakamarit sekä valtatie 8 varren kaupungit ja kunnat. Selvitystyön eri vaiheissa olivat kiinteästi mukana myös Väylävirasto, liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy sekä liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Koko selvitystyön raportin voi lukea täältä: https://raumankauppakamari.fi/fi-fi/article/etusivu/visio-valtatie-8-on-luotettavalla-tiedolla-johdettujen-resurssitehokkaiden-toimitusketjujen-korkealaatuinen-alusta/1726/

Lisätiedot

Tero Voldi, liikenneasiantuntija, Pohjanmaan liitto, 044 320 6568, tero.voldi@obotnia.fi

Riikka Piispa, toimitusjohtaja, Rauman kauppakamari, 040 708 8555, riikka.piispa@rauma.chamber.fi

Investointiohjelmassa on esitetty rahoitusta seuraaville investoinneille

Raidehankkeet

Raidehankkeiden osalta kantavuuden nostoa 250 kilonewtoniin Harjavalta-Kokemäki sekä Porin Mäntyluoto-Tahkoluoto rataosuudella.

Pääväylien parantaminen

VT 2 parantaminen Porin keskustassa 60 M€

Valtatie rakennetaan nelikaistaiseksi Tiilimäen ja Korven eritasoliittymien välillä. Alueen nykyisiä eritasoliittymiä parannetaan sekä koko tiejaksolle toteutetaan meluntorjuntaa. Hankkeen tiesuunnittelu on käynnissä ja valmistuu vuonna 2022.
Hankkeen yhteydessä voidaan toteuttaa myös vt 8 Tiiliruukin eritasoliittymä, josta on 2020 valmistunut aluevaraussuunnitelma.

Parantaminen vaikuttaa merkittävästi tavara- ja henkilöliikenteen sujuvuuteen sekä liikenneturvallisuuteen. Lisäksi tavara- ja satamaliikenteen täsmällisyys paranee.

VT 2 Ruskila-Haistila, Ulvila ja Nakkila, 6 M€

Hankkeessa tullaan lisäämään alueelle ohituskaistoja sekä liittymäjärjestelyjä. Parannusten ansiosta liikenneturvallisuus paranee ja erityisesti kohtaamisonnettomuudet vähenevät.

Muun tieverkon palvelutason säilyttäminen ja parantaminen

Vt 11 Koiviston silta ja Pikkuhaaran silta, Pori ja Ulvila, 10M€

Reitillä on kysyntää raskaimmille erikoiskuljetuksille, mutta sillan kantavuus ei tällä hetkellä riitä. Siltoja ei voida pitää erikoiskuljetusreitistöissä eikä siltojen ylitse voida myöskään avata HCT-reittejä. Siltojen kantavuus rajoittaa monia itä-länsisuunnan yhteyksiä tieverkolla. Korvaava yhteys kiertää Vaasan kautta.

Parantamishankkeet

Varsinais-Suomen ELY-keskukselle myönnetyllä rahoituksella:

Vt 2 Huittisten kohdalla, Huittinen, 7 M€
Mt 2440 jalankulku- ja pyörätien rakentaminen välille Antinkartano-Viikkala, Ulvila ja Nakkila, 3 M€
Raskaan liikenteen taukopaikat (2-3 kpl) Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella, 2 M€

Helsinki-Forssa-Pori-neuvottelukunta pääsi kokouksessaan 26.1. tuoreeltaan iloitsemaan valtatien hankkeiden huomioinnista investointiohjelmassa. Neuvottelukunnassa on edustettuina neljän eri maakunnan alueelta kansanedustajia, kuntia ja niiden luottamushenkilöitä sekä elinkeinoelämän ja maakuntien liittojen edustajia.

Otsikolla tarkoitan sekä tätä viheliäistä koronaa että toki paljon positiivisempaa eli Satakunnan kykyä ja tahtoa uudistua.

Ensin pakollinen ja vastentahtoinen korona, joka vaikeuttaa jälleen tekemisiämme ja vaikuttamistoimenpiteitämme paljon enemmän kuin vielä marraskuun 2021 alussa oletimmekaan. Nyt joulun ja vuodenvaihteen alla toivon sydämestäni, että kaikki, jotka voivat suojata läheisiään ja itseään rokottautumalla, sen myös tekisivät. Nyt jälleen kerran tapaamisiamme harkitusti ja suojatusti toteuttamalla pysymme saamaan tuon muuntuvan, viheliäisen viruksen hallintaan. Pois emme virusta saa, mutta tässäkin asiassa meidän pitää oppia elämään ”uudessa normaalissa”.

Kiitoksen sanon siitä, että asiat on saatu sujumaan, vaikka tapaamiset ovat olleet rajallisia jo lähes kahden vuoden ajan. Hyvin ihmiset ovat jaksaneet viedä asioita eteenpäin ja järjestelmät ovat muuntuneet uusiin toimintatapoihin.

Päättyvän vuoden 2021 aikana kuntavaalien jälkeen on saatu uudet poliittiset toimielimet valittua ja aktiivinen toiminta on päässyt hyvään vauhtiin. Satakuntaliiton osalta erityisen merkittävää on loppuvuoden aikana ollut osaamisen kehittämistä koskevan työn eteenpäin kuljettaminen, uuden Satakuntastrategian hyväksyminen maakuntavaltuustossa joulukuussa ja elinkeinorakenteen uudistumista edistävissä edunvalvontatöissä mukana oleminen. Unohtaa ei toki pidä ilmastopolitiikan merkityksen kasvua ja sitä, että Satakuntaliitto sai ympäristöministeriöltä kuntien ilmastotoimia edistävään hankkeeseen rahoituksen vuoden 2021 lopulla.

Kun katsomme Satakuntaliiton näkökulmasta vuoteen 2022, niin vuoden alussa korostuvat Satakuntastrategian toimeenpanoon liittyvät asiat erityisesti maakuntaohjelman toteuttamisen ja kokonaismaauntakaavan uudistamistyön aloittamisen sekä maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman hyväksymisprosessin kautta. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden käytännön aloittaminen sekä uuden aluekehityslain mukaiset aluekehitystoimet ovat vuoden 2022 alussa merkittävässä roolissa. Myös Satakunnan hyvinvointialueen käynnistymisen edistäminen on Satakuntaliiton kannalta iso ja merkittävä asia.

Nostan erikseen esille osaamisen kehittämistä koskevan prosessin, jossa vuoden 2022 alussa jatketaan kesällä 2021 valmistuneen ja loppuvuoden aikana jo osaltaan positiivisen vaikutuksen maakunnan kehittymisedellytyksiin antaneen (esim. Porin yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulujen uudet avaukset ja painopisteet) Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan työn toimeenpanoa. Tätä työtä jatketaan kahdeksan valitun painopistee kautta:

tarvitaan yhteinen etenemisstrategia
tarvitaan pitkäjänteisen työn tekemiseksi resurssi
tekniikan yliopistopohjaisen kandidaattikoulutuksen aloittaminen ja lisäämisen yhteensovittaminen SAMKn tekniikan toimintojen kanssa
sote-alan koulutuksen ja tutkimuksen lisääminen (sekä määrä että monipuolisuus)
koulutuspohjaisen maahanmuuton lisääminen ja siihen liittyvät toimet
yliopistokeskustoiminnan kehittäminen (lainsäädäntöpohja ja hyödyt emoyliopistoille)
Turun yliopiston Raumalla olevan kampuksen kehittämisen turvaaminen ja edistäminen osana Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämisen kokonaisuutta
tki-klusterin parempi hahmottaminen ja klusterin kehittäminen yhdessä alueen elinkeinoelämätoimijoiden kanssa

Vahvasti satakuntalaisten ihmisten osaamiseen ja kehitystahtoon luottaen haluan toivottaa kaikille hyvää ja rauhallista joulunaikaa ja menestystä vuodelle 2022!

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnos

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyö käynnistettiin yhteistyössä Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja maakunnan kuntien kanssa tammikuussa 2021. Kevään 2021 aikana on analysoitu maakunnan ja liikenteen kehitystrendejä ja tulevaisuudennäkymiä sekä luonnosteltu tavoitteita.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnosta koskeva lausuntopyyntö on lähetetty

7.12.2021 kuntiin, viranomaisille ja eri sidosryhmille. Satakunnan liikennejärjestelmän luonnos on nähtävänä Satakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa: https://bit.ly/3EeP20T

Maakuntahallitus merkitsi Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksen tiedoksi.

Satakunnan maakuntakaavan 2050 laatimisen käynnistäminen ja vireilletulosta ilmoittaminen

Satakuntaliiton laatima Satakunta-strategia antaa maakuntakaavojen uudistamiselle pitkän tähtäimen suuntaviivoja ulottuen vuoteen 2050. Satakunnan maakuntakaavojen uudistamisen tavoitevuotena voidaan pitää vuotta 2050 Satakunta-strategian tavoitevuoden mukaisesti ja käyttää kaavasta nimeä Satakunnan maakuntakaava 2050.

Maakuntahallitus päätti käynnistää Satakunnan maakuntakaavan 2050 laatimisen ja ilmoittaa kaavan vireille tulosta.

Satakunnan kulttuuristrategia 2030

Kulttuuristrategia päivitetään Satakunnan kulttuuristrategiaksi 2030. Strategiassa on korostettu strategian jalkauttamista, strategiaan sitoutumista ja strategiasta viestimistä.

Strategiassa on tarkasteltu mm. kulttuuristrategian kytkeytymistä muihin maakunnallisiin ohjelmiin ja strategioihin. Kulttuuristrategian 2030 luonnoksessa määritetään keskeisiä tavoitteita sekä toimenpide-ehdotuksia kolmen kokonaisuuden alla:

Kulttuuri kuuluu kaikille
Kulttuuri- ja taidealan vaikuttavuus
Kulttuuri ja taide elinvoiman ja hyvinvoinnin lähteenä

Satakunnan kulttuuristrategian 2030 luonnos kommentoitavana 31.1.2022 asti osoitteessa: https://bit.ly/3EbHBre

Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi Satakunnan kulttuuristrategian 2030 kommenttikierrokselle lähtevän luonnoksen.

Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön loppuraportin jatkokäsittely

Maakuntajohtajan kokoama työryhmä on kokoontunut 11.11.2021 sekä 16.12.2021. Ensimmäisessä kokoontumisessaan työryhmä päätti jatkaa valmistelua seuraavien teemojen alla

Tarvitaan yhteinen etenemisstrategia sekä pitkäjänteisen työn tekemiseksi resurssi, joista vastuu Satakuntaliitolla.
Tekniikan yliopistopohjaisen kandidaattikoulutuksen aloittaminen ja lisäämisen yhteensovittaminen SAMKn tekniikan toimintojen kanssa
Sote-alan koulutuksen ja tutkimuksen lisääminen (sekä määrä että monipuolisuus)
Koulutuspohjaisen maahanmuuton lisääminen ja siihen liittyvät toimet
Yliopistokeskustoiminnan kehittäminen (lainsäädäntöpohja ja hyödyt emoyliopistoille)
Turun yliopiston Raumalla olevan kampuksen kehittämisen turvaaminen ja edistäminen osana Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämisen kokonaisuutta
TKI-klusterin parempi hahmottaminen ja klusterin kehittäminen yhdessä alueen elinkeinoelämätoimijoiden kanssa

Maakuntahallitus kuuli maakuntajohtajan katsauksen Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevasta työstä. Maakuntahallitus saa työstä seuraavan katsauksen helmikuussa pidettävässä kokouksessaan.

Satakunnan vuoden kylän 2022 valinta

Vuonna 2022 haetaan Vuoden Kylää Satakunnassa 28. kerran. Vuoden Kylän valinnalla

halutaan tuoda esiin kylien monipuolista ja asukkailleen merkittävää toimintaa, lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä sekä saada hyviä esimerkkejä kylien aktiivisesta ja innovatiivisesta toiminnasta. Kilpailun järjestävät yhteistyössä Satakuntaliitto ja SataKylät ry. Kilpailu on avoin kaikille Satakunnan kylille. Vuoden Kylä -kilpailuun voivat osallistua myös ne kylät, joille tunnustus on myönnetty 10 vuotta sitten tai aiemmin.

Maakuntahallitus päätti julistaa auki Satakunnan Vuoden Kylän 2022 haun ja valitsi tuomaristoon Satakuntaliiton edustajaksi Jari Laaksosen sekä Krista Tupalan.

Yhteistyö Satakunnan järjestöjen neuvottelukunnan kanssa

Satakunnan järjestöjen neuvottelukunnan tehtävä on edustaa kaikkia satakuntalaisia yhdistyksiä ja toimia yhdistysten edunvalvojana ja erityisesti maakunnan ja kuntien keskustelukumppanina järjestötoimintaa koskevissa asioissa.

Maakuntahallitus valitsi toimikaudekseen edustajaksi Harri Kivenmaan, Tapio Huhtasen sekä Kari Kähkösen Satakunnan järjestöjen neuvottelukunnan kanssa käytäviin yhteistyötapaamisiin.

Lisäksi Satakunnan järjestöjen neuvottelukunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön osallistuvat Satakuntaliiton virastosta ainakin maakuntajohtaja ja aluekehitysjohtaja sekä operatiivisena yhdyshenkilönä markkinointisihteeri Ulla Koivula.

Lisäksi

Maakuntahallitus kuuli tilannekatsauksen EU:n alue- ja rakennepoliittisen uuden ohjelmakauden 2021-2027 käynnistymisestä.

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505

Hallintojohtaja Jukka Mäkilä 044 092 8000

Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/3yMK22b