Voisiko Satakunta olla Suomen Piilaakso? – ”Samalla viivalla kaikkien maailman paikkojen kanssa”

Tuomas Nymanin ajatukset harhailevat.

Hän istuu kunnallisessa perhe- ja synnytysvalmennuksessa puolisonsa kanssa.

Kaksikon elämä on pian muuttumassa, sillä heidän esikoisensa on syntymässä. Valmennuksen tavoitteena on opastaa perhettä synnytykseen, lapseen hoitoon ja ylipäänsä vanhemmuuteen liittyvissä asioissa.

Istuin siellä koulutuksessa ja fiilis oli se, että käynnissä ovat kolme tuntia pitkät kalvosulkeiset, joista en ymmärrä oikein yhtään mitään, Nyman naurahtaa.

Noiden tukalien tuntien aikana hänen mieleensä tuli ajatus siitä, että näin tärkeät asiat pitäisi pystyä esittämään selkeämminkin.

–  Se oli alkusysäys kaikelle.

Nykyisin hän on porilaisen startup-yritys Neuvo Oy Globalin toimitusjohtaja.

Neuvo tekee työtä ennaltaehkäisevän äitiyshuollon tarjoamiseksi kehitysmaihin.

Neuvo Oy Global vie maailmalle suomalaista neuvolatietoutta. Neuvo on yksinkertaistettuna digitaalinen neuvola, jossa lääkärin virkaa toimittaa tekoäly: – Pyrimme parantamaan perheiden elämää levittämällä tärkeää, terveyteen liittyvää tietoa. Tärkeimmät markkinamme ovat kehittyvät maat, jossa tällaiselle työkalulle on suuri tarve, sanoo Neuvo Oy Globalin toimitusjohtaja Tuomas Nyman.

Ideasta on pitkä matka tuotteeksi

Illalla nukkumaan mennessä, kuntosalilla, autolla ajaessa… Se voi tulla missä ja milloin tahansa.

Idea.

Lähes jokainen meistä on saanut jossain kohtaa idean tuotteesta tai palvelusta. Useimmiten se jää pelkäksi ajatukseksi: tällainen asia voisi olla kiva ja tästä voisin maksaakin, mutta siinä se.

Jotkut meistä ovat kuitenkin niin vakuuttuneita ideastaan, että alkavat kehittää siitä tuotetta tai palvelua.

– Ensinnäkin elämäntilanteen pitää olla sellainen, että se on ylipäänsä mahdollista. Rohkeutta ja määrätietoisuuttakin pitää aina olla, miettii Ville Strandman.

LeakLook-vesiturvalaite sijoitetaan olemassa olevan vesimittarin päälle, ja myöhemmin järjestelmä seuraa ja analysoi vesimittarin lukemia konenäön avulla: – Näin saadaan esimerkiksi vuodot heti paikannettua. Rikkinäisestä WC-pöntöstä voi olla hyvin vaikea saada tietoa, jos sen olemassaoloa ei edes tiedetä.

Strandman on porilaisen startup-yritys Aqva.Io Oy:n perustaja. Yritys on luonut LeakLook-nimisen palvelun, joka mahdollistaa etäluettavan vedenmittauksen.

Strandman sai idean vuonna 2016, kun luki artikkelin globaalista vesipulasta. Siitä kesti kuitenkin vielä useampi vuosi, että ideasta tuli myytävä tuote.

– Sehän menee usein niin, että saat hyvän idean ja siinä hetkessä tunne on loistava, Strandman kertaa.

– Se tunne kestää ehkä puoli päivää. Sitten tulee vastaan realismi ja alkaa tajuta, että tuo, tuo ja tuokin asia pitää ottaa huomioon, hän naurahtaa.

Idean kehittäminen tuotteeksi on usein matka, joka pitää sisällään epävarmuutta ja epäonnistumisia.

Niiden ei pidä kuitenkaan antaa lannistaa.

Sen tietää paremmin kuin hyvin energiayhtiö Vatajankosken kehitysjohtaja Akseli Reho.

Reho tunnettaan ennen kaikkea älyvaatteisiin liittyvistä innovaatioistaan. Nykyisin hänen ideoitaan nähdään energiayhtiö Vatajankosken energiaratkaisuissa.

Energiayhtiö Vatajankosken tuoreella innovaatiolla lämmitetään Kankaanpään uimahallia. Lämpöä syntyy, kun palvelinten tuottama lämpöenergia ohjataan hyötykäyttöön: – Palvelinten tuottama lämpö on tavallisesti hukkaenergiaa, joka tuo kustannuksia, koska palvelimia täytyy jäähdyttää. Tässä ratkaisussa kustannus muuttuu ansainnaksi, kun lämpöä aletaan hyödyntää, sanoo Vatajankosken kehitysjohtaja Akseli Reho.

Tällä hetkellä Kankaanpäässä kehitetään uudenlaista energiakonseptia, joka yhdistää datakeskusten toiminnan lämmöntuotantoon.

Rehon päähän syntyy ideoita paljon.

– Ideat ovat usein halpoja, niitä riittää kaikilla. Idea voi tuntua keksijästä itsestään hyvinkin suurelta. Oman kokemuksen kautta sanoisin, että kovin urakka on periksiantamattomassa ja uteliaassa työssä, kun ideaa muovataan ja sovitellaan maailman markkinoille, Reho sanoo.

Vaikeiden hetkien kohdalla iso apu on, jos ympärillä on muitakin. Idean panttaaminen oman päänsä sisällä on harvemmin tie menestykseen.

– Omaan ideaan on helppo rakastua ja sen edessä tulee sokeaksi. Voi säästyä aikaa ja rahaa, jos joku sanoo heti alussa, että tämä on paska idea, sanoo Strandman.

LeakLookin suurimmat markkinat ovat Suomen ulkopuolella: – Emme näe Suomessa sitä vesipulaa, mutta maailmalla se on jo nyt totta. Meidän tehtävämme on auttaa kaikkia vedenkäyttäjiä. Se onnistuu antamalla heille tietoa siitä, mihin vettä käytetään. On hyvin vaikea säästää vettä, jos ei tarkkaan tiedetä, mihin sitä kuluu.

Toisekseen hyvin harva idea on niin hyvä, että se sellaisenaan kantaisi loppuun asti.

– Menestyvät ideat pitäisi käydä hyvin avoimesti ja rehvakkaasti koeponnistamassa oivaltavassa ympäristössä, jotta idean ydin löytyisi. Idealle pitää myös antaa tilaa tulla uudelleenkeksityksi. Todellinen kultamuna on usein vähän eri kohdassa kuin se alkuperäinen idea, Reho huomauttaa.

Vatajankosken ja greentech-startup Kuulean yhteistyössä laatiman innovaation salaisuus on erikoisvalmisteisissa palvelimissa. Palvelinten sisään ja ulos menee putki. Sisään menee viileää vettä, joka jäähdyttää palvelimet ja ulos tulee lämmintä vettä, jota hyödynnetään altaan lämmittämisessä.

Juuri niin kävi Nymaninkin idean kohdalla.

Alkuperäinen ajatus oli tehdä sellainen sovellus suomalaisille miehille, mikä auttaisi ymmärtämään paremmin raskausaikaa.

Lopputulema oli ikään kuin digitaalinen neuvola kehittyvien maiden asukkaille.

– Ylä- ja alamäkiä riitti, mutta jotenkin itseohjautuvasti sitä vei asiaa vain eteenpäin, Nyman sanoo.

Esimerkkitapaus Neuvon käytöstä voisi olla seuraava: Afrikkalaisvaltion maaseudulla elävällä naisella on omaan raskauteensa liittyvä kysymys, mutta vastauksen saaminen on tähän asti ollut hankalaa: – Hän voi anonyymisti ja omalla kielellään kysyä Neuvolta apua. Tekoäly antaa hänelle vastauksen, Nyman kertoo.

Suomi ja Satakunta hyviä paikkoja innovaatioille

Porista voi ponnistaa maailmalle, niinkin kauas kuin Afrikkaan asti – kuten Neuvon tapauksessa on käynyt.

Suomea ja Satakuntaa ei kuitenkaan ole tunnettu innovaatiokeskittyminä. Akseli Rehon mukaan muutos on kuitenkin käynnissä.

Helsingin Sanomat uutisoi keväällä 2021, että suomalaiset kasvuyhtiöt saivat eurooppalaisten pääomasijoitustilastojen mukaan ylivoimaisesti eniten sijoituksia Euroopassa, kun rahoitusmäärät suhteutetaan bruttokansantuotteeseen.

– Näen, että Suomi on liki samalla viivalla kaikkien maailman paikkojen kanssa. Oli kyse sitten Kaliforniasta tai Kiinasta, Reho uskoo.

– Suomi on hyvinkin potentiaalinen paikka start up -yrityksille tehdä kansainvälistä innovointia. Suomessa on hyvin turvallista yrittää, eikä tarvitse pelätä yhteiskunnallisia murheita matkan varrelle. Täällä on myös paljon koulutettuja ihmisiä ja tänne saakin sellaisia. Kaikki puhuvat englantiakin.

Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan tietotekniikka-alan hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet jo suuremmiksi kuin lentoliikenteellä, eikä suuntaus ole muuttumassa. Suuria datakeskuksia rakennetaan, mutta Vatajankosken visioissa palvelimet sijoitetaan tulevaisuudessa hajautetusti eri kiinteistöihin: – Laskimme, että koko Yhdysvaltain rakennuskanta voitaisiin lämmittää, jos saisimme kaikkien maailman datakeskusten tuottaman lämmön talteen. Asuinkerrostaloja, kouluja ja vaikka mitä kiinteistöjä voidaan jatkossa lämmittää kellarista löytyvien palvelinten avulla. Se on kiertotaloutta parhaimmillaan, Reho sanoo.

Yhteiskunta tarjoaa sellaisen kehyksen, että paikkakunnalta kuin paikkakunnalta voi ponnistaa pitkälle.

Ei tarvita muuta kuin idea.

Summamutikassa ei kannata irtisanoutua töistä, mutta hyvää ideaa ei kannata pelätäkään.

Reho, Nyman ja Strandman huomauttavat, että hyvä idea voi tulla kenelle tahansa.

– Minä hyppäsin aikanaan täysin tuntemattomaan maailmaan. Ei minulla ollut – eikä ole vieläkään – minkäänlaista lääketieteellistä pätevyyttä. Ei ole tullut silti vielä kertaakaan tunnetta, että olisin väärällä tiellä, Nyman sanoo.

Onko sinulla idea?

Lue lisää Business Finlandin palveluista startup-yrityksille

Lue lisää yrityksen perustamisesta Satakunnassa Satakunnan Yrittäjien tai Prizztechin sivuilta.

Neuvo on käyttäjilleen ilmainen ohjelmisto, joten missä on sen liiketoiminta? Nymanin mukaan asiakkaita ovat ne toimijat, jotka ohjelmiston keräämän ja analysoidun datan avulla pystyvät tehostamaan omaa toimintaansa. Tietoa ihmisten kysymyksistä kaipaavat esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöt ja julkiset toimijat: – Kysymykset kertovat, mitä huolia tai ongelmia ihmisillä ja mitä tietoa missäkin tarvitaan. Näin eri toimijat voivat muodostaa kuvan siitä, millaisia toimia ja palveluita kussakin valtiossa tai alueella tarvitaan.