Pöydälle on levitetty vapaa-ajan asunnon luonnossuunnitelma.

Sitä tutkailevat tarkasti Mari ja Juha Suomela. Piharakennus J. Suomela Oy eli PihaSuomela on piharakentamisen ammattilainen: Suomelat toteuttavat pihan uudisrakentamis-, saneeraus- ja hoitotöitä.

PihaSuomela siis suunnittelee asiakkaille – niin yksityisille ihmisille, yrityksille ja muillekin organisaatioille – pihaympäristöjä.

Piha-Suomelan yrittäjät Juha ja Mari Suomela istuvat pöydän ääressä.

Piha-Suomelan yrittäjät vas. Juha ja Mari Suomela. Huittinen valittiin jo toistamiseen Satakunnan yrittäjäystävällisemmäksi kaupungiksi.

– Esimerkiksi asiakkaan uusi omakotitalo on voinut valmistua, mutta hänellä ei välttämättä ole aivan selvää ajatusta siitä, mitä kaikkea pihalle voisi tehdä. Siinä kohtaa autamme, suunnittelemme ja hahmottelemme yhdessä pihapiiriä. Tällä hetkellä on trendinä, että omalle pihalle halutaan ikään kuin kesämökkipiha pienoiskoossa, kertoo Janne Suomela.

PihaSuomela on yksi Huittisista toimivista noin tuhannesta eri yrityksestä.

Yrityksen tarina alkoi vuonna 2006 toiminimipohjalta. Kuusi vuotta myöhemmin Suomelat perustivat osakeyhtiön.

Huittinen on ollut hyvä paikka yrittää.

– Ilman muuta. Täällä yrittäjistä huolehditaan kaupungin taholta hyvin. Tulee tunne, että yrittäjiä ihan aidosti arvostetaan, Suomela kehaisee.

Mari Suomela huoltaa Sähköliike E.J. Lehdon viherseinää

Piha-Suomelan Mari Suomela huoltaa Sähköliike E.J. Lehdon viherseinää.

Toisen kerran putkeen paras

Satakunnan Yrittäjät palkitsee vuosittain maakunnan yrittäjäaktiivisimman kunnan. Palkitseminen pohjautuu itsearviointikyselyyn, jossa kunnan päättäjät arvioivat yhdessä paikallisen yrittäjäyhdistyksen edustajien kanssa kunnan yrittäjäaktiivisuutta.

Huittinen palkittiin yrittäjäaktiivisimmaksi kunnaksi 2019 ja 2020. Huittinen on ensimmäinen kaupunki tai kunta, joka voittaa palkinnon peräkkäisinä vuosina.

– Hienoltahan se tuntuu, kun olemme tehneet töitä asian eteen pitkäjänteisesti, Huittisten kaupungin elinvoimajohtaja Riikka Peippo iloitsee.

Pihasuunnitelmakuvat pöydällä

Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen kehui palkitsemisperusteluissa Huittista siitä, että kaupungissa panostetaan tasaiseen ja hyvään kokonaisuuteen yrittäjyyden edistämisessä. Kehittämistä tapahtuu eri osa-alueilla yksittäinkin, mutta kokonaiskuva pidetään kuitenkin koko ajan mielessä.

Erityistä suitsutusta Huittinen sai siitä, miten kaupunki hyödyntää kehittämistoiminnassaan yrittäjäkyselyjä ja -tutkimuksia.

– Olemme ottaneet kahden vuoden välein toteutettavan Yrittäjien kuntabarometrin tosissamme ja käytämme sitä yhtenä työvälineenä. Mahdollisiin kehittämiskohteisiin tartutaan nopeasti, Peippo huomauttaa.

Peippo sanoo, että Huittisten kaupungilla on aito halu tehdä yhteistyötä alueen yrittäjien kanssa. Samansuuntaisesti puhuu myös yksi alueen yrittäjistä eli PihaSuomelan Juha Suomela.

Piha-Suomelan yrittäjät Juha ja Mari Suomela poseeraavat kameralle.

Piha-Suomelan yrittäjät vas. Juha ja Mari Suomela.

– Kommunikaatio kaupungin suuntaan on erinomaista. Aina saa apua erilaisiin ongelmiin ja siellä päässä myös kuunnellaan. Kun yrittäjällä on jotain ideoita toiminnan kehittämiseksi, niin ainakin minulle on tullut sellainen tunne, että ehdotuksia viedään myös eteenpäin.

Vas. Juha ja Rami Suomela.

Suomeloiden poika Rami Suomela työskentelee myös yrityksessä ja auraa pihaa.

Yhteistyöllä eteenpäin

Yrittäjäaktiivisuus on suomeksi sanottuna sitä, että yrittäjyyttä kehitetään yhteistyössä yrittäjien kanssa.

Huittisten elinkeinoelämässä puhalletaankin entistä enemmän yhteen hiileen: Yksi osoitus tästä on Hubi-yhteistyöverkosto, joka kokoaa alueen yrityspalvelut yhteen. Yhteistyöstä kertoo myös ulospäin näkyvä hyvä yhteishenki sekä yleinen Huittisten elinkeinopoliittisen ilmaston aktiivinen ja myönteinen ote yrittäjyyden toimintaedellytysten pitämiseksi korkealla tasolla.

Yhteistyössä on tunnetusti voimaa – ja voisi olla vieläkin enemmän. Koko maakunnankin tasolla.

– Naapurissa voi olla sellaista osaamista, mitä voisi itsekin hyödyntää. Näen erittäin tärkeänä, että niin Huittisissa kuin Satakunnassakin autettaisiin yrittäjiä eri toimialoilta löytämään yhteisiä säveliä keskenään. Kontakteja pitää pystyä luomaan, Suomela miettii.
Parhaimmat tulokset – melkein asiassa kuin asiassa – syntyykin yhteistyöllä.
Yhteistyö sanelee varsinkin Suomeloiden ammatissa paljon. Pihasuunnittelu ei ole liukuhihnatyötä, jossa asiakkaille suunnitellaan ja toteutetaan tietyntyyppisiä pihoja.

– Vastuu on tietenkin suuri. Monelle asiakkaalle piha on se paikka, missä vietetään suurin osa vapaa-ajasta, rentoudutaan ja seurataan lasten leikkejä, Suomela pohtii.

Pihasuomelan yrittäjät pöydän äärellä.

Merikarvialaisen Eumer Finland Oy:n kehittämällä heittoperholla saa vain suurhaukia, jättiahvenia ja muita ennätyskaloja. Ainakin, mikäli on uskominen yrityksen suosittua YouTube-kanavaa. Ja ennätyssaaliitahan kalannarraajat rakastavat. Ensin kaupoille saapuvat innokkaat nuoret kalastajat ja lopulta kateus ajaa ostoksille myös vanhat jäärät. Näin olen tulkitsevinani kalastusbisneksen syvimmän olemuksen Olli Ojamon värikkäästä tarinoinnista.

Eumer Finlandia luotsaa Ojamon veljessarjan tehokaksikko Jaakko ja Olli, jotka hakeutuivat kalastuksen pariin jo nuorina, kolmen isoveljensä perässä, kotitalon lähellä sijainneella joella.
– Vanhemmilla oli mökki Ouran saaristossa ja myös siellä kalastettiin. Ei siellä muutakaan tekemistä ollut, Olli muistelee.

Oli tilanne firmassa mikä hyvänsä, niin asiakkaat palvellaan aina ykkösenä, tiivistää Olli Ojamo Eumerin filosofiaa.

Reilu 10 vuotta sitten harrastuksesta tuli ammatti ja reilu parikymppisistä veljeksistä yrittäjiä. Yritteliäisyys on saatu verenperintönä ja työteliäs asenne kasvatuksesta. Irtovitosia ei kotoa tippunut; rahaa sai vain työtä tekemällä. Siitä Olli on kiitollinen.
– Isäukolta me saatiin tämä miehen malli, johon kuuluu yrittäminen. Äiti varoitteli, että jos ette pojat peruskoulun jälkeen mene lukioon, niin teillä ei ole tulevaisuutta. No, me on sitten vaan kalasteltu ja tehty sitä mitä halutaan, Olli hymyilee.

Eumer Fishing Centerin kutsuva ja idyllinen pihapiiri.

Nuorena Olli keräili perhosia ja haaveili biologian opettajan ammatista, mutta lopulta koulu ei tahtonut kiinnostaa.
– Kyllä tämä yritys on tainnut olla paras yliopisto tällaiselle levottomalle sielulle, joka ei jaksa koulun penkillä istua.

Asiakkaat ennen perinteitä

Eumer Finlandin ensimmäiset putkiperho-tuotteet kehitettiin perinteiseen perhokalastukseen, kunnes veljekset tajusivat, että kovin pieni osa maailman kalastajista kalastaa perinteisellä perhotyylillä. Seuraavaksi kehitettiin Eumerin ykköstuote, SpinTube-heittoperho, jotta voitiin palvella myös sitä suurempaa, virvelillä heittävää joukkoa. Putkiperhoa kehitettiin eteenpäin ja painoa lisäämällä siitä saatiin virvelikelpoinen.
–Se oli mielenkiintoinen uutuus, joka vähän rikkoi ja ravisteli perinteitä, mitä ei kalastusalalla oikeastaan edes saisi tehdä. Jos asiakaspalvelu on ykköskriteeri, niin perinteitä ei voi aina kunnioittaa. Meidän on tehtävä kaikki sen eteen, että asiakas on tyytyväinen ja saa kalan.

Katso videolta, kuinka haukea nousee veneeseen Eumerin opein.

Asiakkaat ovat vastanneet tuotekehitykseen ja hyvään palveluun ostamalla ja menestystä on tullut myös tuotekilpailuissa.
– Kolmena vuonna meidän tuote on valittu Euroopan parhaaksi alamme suurimmilla messuilla. Tuleehan siitä sairaan hyvä fiilis. Se on tunnustus siitä, että ollaan tehty jotain erilaista.

Lopulta palkintojen tuoma lisäarvo on kuitenkin pientä verrattuna tyytyväisen asiakkaan tuomaan arvoon.
– Se on ihan sama, onko tuote voittanut mitään mitalia, jos asiakas on tyytyväinen ja tuotteisiin liittyvä asiakaspalvelu toimii.

Tyytyväinen asiakas on Eumerille kaikki kaikessa. Tässä yhden nuoren kalamiehen kirjepalaute, jossa on mukana myös viisautta: ”Vaikka aina ei saa kallaa, mutta saa ainakin raitista ilimmaa”.

Elämyksellinen levähdyskeidas

Omien tuotteiden valmistuksen ja tukkumyynnin ohella Eumer Finland harjoittaa myös matkailutoimintaa. Vanhaan merikarvialaiseen sahaan rakennetusta Eumer lodgesta löytyy ruoka-, kokous- ja majoitustiloja.

Eumerin joenrantahotelli on entisöity 1906 rakennettuun sahaan.

Saman pihapiirin tehtaanmyymälästä voi hankkia Eumerin omien tuotteiden ohella myös yrityksen maahantuomien kalastusbrändien, kuten Mikadon, Airflon ja Deeperin välineitä.

“Meillä on Suomen ainoa kalastuskeskus, joka pystyy tarjoamaan näin monipuolisen kalastusvalikoiman.”

Kyseessä on levähdyskeidas, jonne yritykset tuovat niin omaa henkilökuntaa kuin asiakkaitaankin.
– Meillä on Suomen ainoa kalastuskeskus, joka pystyy tarjoamaan näin monipuolisen kalastusvalikoiman – joki on vieressä, meri viiden ja järvi viidentoista minuutin päässä. Yli puolet täällä käyneistä asiakkaista on tullut uudelleen. He haluavat tarjota omille asiakkailleen mieleenpainuvia elämyksiä. Täällä palvelu pelaa ja puitteet ovat ainutlaatuiset.

Joki virtaa hotellin alta, joten kalavedet ovat todellakin lähellä, esittelee Olli Ojamo.

Kovaa työtä ja itseluottamusta

Työnjako yrityksessä on selvä. Toimitusjohtaja Jaakolla on päävastuu kotimaan tuote- ja matkailumyynnistä. Olli huolehtii markkinoinnista ja vientikaupasta. Ensimmäiset vuodet olivat vaikeita, mutta niistä on opittu. Nyt veljesten apuna yrityksen palkkalistoilla on ammattilaisia niin tuotannon kuin toimistonkin puolella.
– Kovaa työtä ja hyvää tuuria on tarvittu. Tiukkojen aikojen ei ole saanut antaa lamaannuttaa. Joka päivä on pitänyt tulla hymyillen töihin, tehdä hommat, uskoa itseen ja toivoa, että kyllä se tästä kääntyy. Ja niin se on kääntynyt.

Vientimieheksi ryhtyminen oli yksi Ollin korkeakouluista. Heikolla kielitaidolla varustettu mies pakkasi reppuunsa Eumerin putkiperhoja ja sanakirjan, josta oli alleviivannut sanat fishing ja holiday. Niine hyvineen hän suuntasi Alaskaan kauppamatkalle.
– Se reissu kannatti. Kun ei ollut ketään suomalaisia likimainkaan, niin englantiakin oppi. Kyllä peruskoulusta vitosen miehenkin alitajuntaan jotain oli jäänyt.

“Silloin ajattelin, että ei tässä elämässä kannata mitään pelätä.” 

Amerikan matkan jälkeen Olli suuntasi Skotlantiin, yhteen Euroopan suurimmista kalastusliikkeistä. Hän ajatteli, että nyt on englanti hallussa ja homma toimii. Vaan kuinka kävikään, kunvastassa oli englantia kuuma peruna suussa vääntävä skotti.
– Olin kaupassa kuusi tuntia. Esittelin itseni ja tuotteet, mutta en ymmärtänyt sanaakaan siitä, mitä se kaveri minulle puhui. Välillä saatettiin nauraa viisi minuuttia, vaikkei kumpikaan tiennyt, mille nauretaan. Lopulta sain sieltä tilauksen. Silloin ajattelin, että ei tässä elämässä kannata mitään pelätä. Menee vaan kovalla itsetunnolla sisään, on asiallinen ja kunnioittaa asiakasta, niin kauppaa syntyy.

Olemme halunneet luoda sellaisia tuotteita, että niitä on helppo käyttää, niillä tulee kalaa ja niitä voi tehdä myös itse kotona helposti, kertoo Olli Ojamo.

Omista on pidettävä huolta

Eumer Finlandin tukkukauppa on pyörinyt verkossa jo useamman vuoden, ja syksyllä 2017 avataan verkkokauppa myös kansainvälisille kuluttajille.
– Kansainvälinen kuluttajaverkkokauppa on meidän haaveemme. Jos on jotain uniikkia tarjota ja osaa sen hienosti tuoda esille, niin maantieteellisellä sijainnilla ei ole mitään merkitystä. Asiakkaat Japania ja Amerikkaa myöden pystyvät jatkossa ostamaan tuotteitamme suoraan tehtaalta.

Eumer Finlandin menestystekijöitä pohtiessaan Olli kehuu veljensä Jaakon periksiantamatonta asennetta.
– Jaakko on rakentanut 200 myyjän verkoston asettamalla asiakkaan aina edelle ja harjoittamalla myyjän tärkeintä taitoa, kuuntelemista.

“Minulla on päävastuu itsestäni, toisena tulee perhe, kolmantena firman työntekijät, neljäntenä Merikarvian kunta ja viidentenä Suomi.”

Entä mikä saa veljekset jatkamaan? Toki he haluavat yrityksensä menestyvän mahdollisimman hyvin, mutta taustalla on muutakin.
– Minulla on päävastuu itsestäni, toisena tulee perhe, kolmantena firman työntekijät, neljäntenä Merikarvian kunta ja viidentenä Suomi. Jos en minä ole näitä kaikkia ajamassa eteenpäin, niin hukka meidät vie. Ei voi ruveta jarruttelemaan. Jos kaikki jarruttavat, niin Suomi pysähtyy.

Yrittäjän kaikkein tärkein voimavara on kristallinkirkkaana Olli Ojamon mielessä.
– Se on henkilöstö. Kun henkilöstöstä pitää huolta, niin se kantaa pitkälle.

Eumerin toimistossa ammattimaisin ottein, isolla sydämellä palvelee Anna Ääri.

Kiitoksia riittää myös Merikarvian kunnalle. Yrittäminen Merikarvialla on Ollin mukaan aivan päällikköä.
– Täällä tiedetään, millä Suomi saadaan nousuun. Yrittäjät saavat tukea ja asioita tehdään hyvin. Kaikkien pitäisi olla täällä, Olli Ojamo heittää kutsuna maailmalle.

“Yrittäminen Merikarvialla on aivan päällikköä.”

Teksi Kreetta Haaslahti, kuvat Julia Hannula

Satakunnassa voi muuttua tulevina vuosikymmeninä lähes kaikki. Satakuntalaiset vaikuttajat toivovat konkreettisia tulevaisuuden tekoja. ”Jos ratkaisuja tehdään historiaan peilaten, ne eivät riitä enää 10 vuoden päästä.”

Perheen äiti Elisa herää aamulla Afrikan savannilta nousevaan aurinkoon. Villi luonto alkaa herätä ympärillä. Aurinko lämmittää mukavasti jo heti aamusta.

Äiti sammuttaa virtuaalisen maailman ja kävelee kodin aamiaispöytään. Kodin robotti Gustav, tuttavallisemmin Kusti, on valmistanut herkullisen, Elisan biotietojen pohjalta räätälöidyn aamiaisen. Elisan eilen tilaama lentotaksi on laskeutumassa pihaan. Edessä on työmatka Kankaanpäästä Helsinkiin. Matka kestää puoli tuntia.

Kuulostaako tieteiselokuvalta? Vielä kymmenen vuotta sitten näille visioille olisi hymyilty vienosti vähätellen. Teknologian, tekoälyn ja algoritmien kehittyminen on kuitenkin herättänyt ihmiset uuteen todellisuuteen: se on jo täällä.

– Tuttavani kertoi, että ainakin 200 yritystä on esitellyt hänelle vuosien saatossa Slushissa lentävän auton suunnitelmia. Kyllä joku niistä onnistuu. Kuka sen jälkeen haluaa enää asua Helsingissä, kun tänne edullisen asumisen ja loistavien harrastusmahdollisuuksien seudulle pääsee puolessa tunnissa, Akseli Reho miettii.

Vatajankosken Sähkön kehitysjohtaja, bisnesenkeli ja Clothing Plus -älyvaatteilla maineeseen noussut Reho pohtii tulevaisuutta innoissaan. Hän uskoo teknologisen kehityksen tuoman murroksen satavan hyvää Satakuntaan. Jos vain osaamme maakunnassa tarttua mahdollisuuksiin.

– Muutos lähtee yrityksistä. En usko, että julkinen toimija voi olla muutoksen ajuri. Mutta julkisen puolen pitäisi tarjota puitteet uudelle yritystoiminnalle.

Reho puhuu paljon kiertotalouden mahdollisuuksista. Hänen mielestään alan potentiaalia ei ole vielä hyödynnetty riittävästi. Hän on itse mukana pakkausmateriaalien kierrätystä kehittävässä yrityksessä, joka kurkottaa maailman suurimpien asiakkaiden suuntaan.

Honkajoen Kirkkokallion kiertotalouskokemuksia pitäisi Akseli Rehon mielestä monistaa muuallekin Satakuntaan.

– Miksei teollisuusalueita suunniteltaisi lähtökohtaisesti niin, että sinne haetaan toisiaan tukevia yrityksiä, jotka pystyvät hyötymään toistensa liiketoiminnasta? Honkajoen kiertotalouskokemuksia pitäisi monistaa muuallekin. Konsultit ja diplomityön tekijät vain pöyhimään ja rakentamaan uusia mahdollisuuksia.

Reho haluaisi väestön liikkumisesta kilpailuedun. Hänen mielestään globalisaatio etenee tulevaisuudessa asenteistamme riippumatta. Työstä tulee paikkariippumatonta.

– Työperäinen maahanmuutto lähtee aidosta yrittämisestä. Kyllä niitä pöhköjä riittää, jotka haluavat yrittää täällä. Heille pitää vain luoda maailmanluokan puitteet. Satakunnan tarvitsee houkutella vain promillea maailman väestöstä, sieltä löytyy jo paljon potentiaalia.

Tulevaisuuden työtä voi tehdä missä vain parempien tietoliikenneyhteyksien ja työn luonteen muuttumisen ansiosta.

Reho nostaa hyväksi esimerkiksi ohjelmistoalan. Sitä voi tehdä missä vain. Tärkeintä on, että puitteet ovat kunnossa ja kotouttamiseen satsataan. Maakunnan luonnolliset valtit, harva asutus ja puhdas luonto tukevat vetovoimaa – jos tänne vain aidosti houkutellaan ihmisiä.

– Olen kuullut työvoimaa ulkomailta rekrytoivilta yrittäjiltä, että byrokratia on välillä ihan katastrofaalista. Siihen ei välttämättä pystytä alueellisesti vaikuttamaan. Pystyisimme kuitenkin vaikuttamaan kotouttamispalveluihin paikallisesti. Se helpottaisi parhaan työvoiman saamista tänne. Kilpailu on todella kovaa. Yritystä voi verrata vaikkapa urheiluseuraan. Kyllä jokaisen pitäisi saada valita omat NHL-staransa.

Reho saa tukea ajatuksilleen väestötutkija Timo Arolta. Hänen mukaan nettomaahanmuuton pitäisi olla nykyiseen verrattuna yli 2,5 -kertainen, jotta Satakunnan väestökehitys kääntyisi positiiviseksi. Vuonna 2018 nettomaahanmuutto oli 529 ihmistä. Nämä kaikki eivät välttämättä jää maakuntaan pitkäksi aikaa.

– Keskustelu työperäisestä maahanmuutosta on vielä oikeastaan käymättä. Esimerkiksi kotouttamista pitäisi pohtia nykyistä laajemmin. Mallia voi ottaa vaikkapa ruotsinkielisestä Pohjanmaasta, jossa on jo 1990-luvulta saakka tehty määrätietoista arvojen ja muokkausta.

Teknologia muuttaa kaikkea

 Yrittäjyys, kiertotalous ja työperäinen maahanmuutto ovat varmasti asioita, jotka saavat tulevaisuudessa uusia muotoja. Yksi ilmiö on kuitenkin ylitse muiden. Elämme suurinta teknologista murrosta sitten teollisen vallankumouksen 200 vuotta sitten. Kehityksen vauhti on aiempaa huimempaa.

– Teknologia muuttaa kaikkea. 5G-yhteyksien tulo vauhdittaa muiden teknologioiden kehitystä. Jatkossa virtuaaliteknologian myötä tulemme osallistumaan esimerkiksi virtuaalisiin konsertteihin, koulutuksiin ja kokouksiin, Melisa Haahtinen miettii.

5G-teknologia vauhdittaa datainfran kehittämistä kunnissa ja kaupungeissa. Se mahdollistaa älykkäämpien ja kohdennettujen palveluiden tarjoamista entistä edullisemmin.

Haahtinen on raumalaisen Wasemacin kehitysjohtaja. Hän on erikoistunut liiketoiminnan kehittämiseen ja teknologioihin ja pyrkii omalla toiminnallaan lisäämään ihmisten teknologiatietoutta. Hänellä on Youtubessa Teknologian Hurjapää -kanava. Sen lisäksi hän järjestää Tech&Breakfast-tilaisuuksia, joissa teknologian asiantuntijat ja talousalueen päättäjät ja kehittäjät käsitelevät aina yhtä teknologiaa kerrallaan, todellisten yritysesimerkkien kautta.

Haahtisen mielestä 5G-verkon kehittämistä pitäisi tehdä julkisen ja yksityisen puolen yhteistyönä.

– Datainfra mahdollistaa tulevaisuudessa muun muassa älykkään jätehuollon ja kylmäapteekit. Esimerkiksi katuvalopylväitä voisi vuokrata 5G -tukiasemiksi. Tämä loisi kunnille uutta bisnestä. Datainfra palvelisi yrityksiä ja kuntalaisia.

Haahtinen toivoo, että infrarakentamisessa katsottaisiin rohkeasti tulevaisuuteen. Jos ratkaisuja tehdään historiaan peilaten, ne eivät riitä enää 10 vuoden päästä. Esimerkiksi kasitien kehittämisessä pitäisi miettiä myös uusienlogistiikkateknologioiden tarvetta.

– Tielle voisi rakentaa esimerkiksi testiväylän älyliikenteelle, jossa tiessä olevat sensorit ja valaisimiin sijoitetut 5G-antennit mahdollistaisivat itseohjautuvan liikenteen testaamisen. Jos Satakuntaan rakennettaisiin Euroopan mittakaavassa ainutkertainen testialusta, se vetäisi maakuntaamme uusia yrityksiä, houkuttelisi osaavaa työvoimaa ja mahdollistaisi satakuntalaisille yrityksille hyödyntää uusia logistiikkateknologioita ensimmäisten joukossa.

Myös tulevaisuustutkija Ilkka Halava vannoo liikenteen ja logistiikan kehittämisen nimiin. Hän toivoo, että alueilla ymmärretään yhteistyön rooli. Esimerkiksi Satakunnassa kannattaa puhaltaa yhteen hiileen liikenteen kehittämisessä.

– Koko maailma panostaa raiteisiin, ja satamien rooli kasvaa. Siksi Satakunnassa olisi äärimmäisen tärkeää, että Porin ja Rauman satamat eivät kilpaile toisiaan hengiltä.

Satakunnan rooli vientimaakuntana ja porttina merille on Halavan mielestä suuri mahdollisuus. Hän nostaaesimerkiksi laivaliikenteen automatisoinnin, jota jo testataan Suomen merillä.

– Autonominen rahtilaiva voisi tuoda jopa yli 20 prosentin kustannussäästöt. Tätä Suomessa toteutetaan osana meriliikenteen kehitystä.

Autonomisesti kulkevat laivat ovat tulevaisuudessa Suomen vientiteollisuudelle selkeä kilpailuetu.

Pellot aurinkopaneeleiksi

Monista muutoksista on puhuttu jo vuosia, mutta ne ole vielä toteutuneet. Muun muassa eduskunnalle tulevaisuusraportin tehnyt Risto Linturi muistuttaa, että lopullinen läpimurto voi tulla nopeasti. Kun kustannukset ja käytettävyys saadaan järkeviksi, uusista innovaatioista tulee kuluttajatuotteita. Silloin muutos konkretisoituu.

Esimerkiksi sähköauton läpilyönti valtavirraksi on Linturin mielestä vain ”muutaman vuoden kysymys”.

– Volkswagen on tilannut akkuja laskelmieni mukaan jo ainakin 10 miljoonaan autoon. Ja se on vasta ensimmäinen tilaus. Muut suuret autonvalmistajat tulevat perässä. Siirtymästä tulee nopea.

Sähköautojen vallankumous on Risto Linturin mielestä jo ”oven takana.”

Linturi näkee varsinkin energiantuotannon mullistuksen ja uusiutuvien energiamuotojen läpimurron suurena mahdollisuutena harvempaan asutuilla alueilla. Maakunnissa on tilaa rakentaa suuria aurinkokennoja ja toimia energiantuottajina.

Aurinkoenergian kehittymisen mahdollistava nykyistä mittavampi yksityinen energiantuotanto on Risto Linturin mielestä suuri mahdollisuus maaseudulle.

– Ei helsinkiläisillä ole koskaan sellaista mahdollisuutta.

Linturi uskoo, että kehitys helpottaa elämää enemmän haja-asutusalueilla kuin suurissa kaupungeissa.

– Kun palvelujen taso saadaan tekoälyn, droonien ja muiden uusien innovaatioiden myötä nykyistä paremmaksi, on vähemmän syitä muuttaa samaan kasaan muiden kanssa.

Pitkät välimatkat eivät tulevaisuudessa vaikeuta sosiaalista vuorovaikusta samalla tavoin kuin nykyisin. Virtuaalitodellisuuden lisäksi ihmisillä on myös aitoja tekoäly-ystäviä. Ne ovat Linturin mukaan jo oven takana.

Tekoäly auttaa pitämään itsestä huolta

 Teknologian kehittyminen tuo meille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia panostaa henkilökohtaiseen hyvinvointiimme muun muassa kehittyvän tekoälyn muodossa.

Suurimpina haasteina terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta ovat liikkumattomuus ja päihteiden käyttö. Liikunnan lisääminen ehkäisee sekä fyysisiä että mielen sairauksia. Yksilön oma vastuu omasta terveydestä on tärkeää, mutta myös yhteiskunnan on tuettava terveyttä edistäviä asioita.

Satakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostojen puheenjohtaja Piia Astila näkee hyvinvointiteknologian mahdollistavan jokaisen yksilöllisen hyvinvoinnin ja terveyden seurannan entistä paremmin tulevina vuosina. Digitalisaatio mahdollistaa omaseurannan ja samoin vastuuttaa yksilöä.

Tulevaisuudessakin tulee sitä huolimatta panostaa ennaltaehkäisyyn.

–  On tärkeää, että siihen osallistuvat kaikki tahot kunnissa ja alueilla poikkihallinnollisesti. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhteistyötä laajalla rintamalla.

Tulevaisuuden hyvinvointi rakentuu Piia Astilan mukaan uuden teknologian hyödyntämiselle ja ennaltaehkäiseville toimenpiteille.

– Myös ihmisen elinkaari on otettava aiempaa paremmin huomioon. Kaikkia ikäryhmiä pitää tukea, mutta lapset ja nuoret ovat tärkein kohderyhmä. He ovat tulevaisuuden vanhempia ja antavat omilla elintavoillaan mallia tuleville sukupolville.

Melisa Haahtinen on huolissaan ihmisten heikosta teknologiaosaamisesta. Tässä yhteiskunta voisi auttaa tarjoamalla entistä parempia työkaluja uusien taitojen opettelemiseen.

–  Koska teknologia pelottaa, pienetkin sitä hyödyntävät muutokset jäävät usein tekemättä. Teknologian kehittymisen kelkasta putoaminen tarkoittaa jatkossa putoamista myös monista yhteiskunnan palveluista.

Ilkka Halavan mukaan työelämä muuttuu radikaalisti. Nämä muutokset ovat nähtävissä jo nyt. Ihmiset tarvitsevat murroksen keskellä yhteiskunnan tukea muun muassa uudelleen kouluttautumisessa.

– 20 vuoden päästä enää 40 prosenttia työstä on vakituista työtä. Samalla vanha palkkajärjestelmä nitisee liitoksissaan. Jokainen tekee töitä joko tekoälyn, robotiikan, algoritmien tai kaikkien kolmen kanssa.

Tulevaisuus on siis täynnä visioita, mutta kukaan ei osaa sanoa tarkasti, mitkä asiat konkretisoituvat ja kuinka nopeasti. Tämä määrittää myös juuri käynnistynyttä Satakuntaliiton tulevaisuustyötä.

Vuonna 2021 valmistuvassa maakuntasuunnitelmassa luodataan vuoteen 2050 saakka. Suunnitelmaan laaditaan asiantuntijoiden ja maakunnan vaikuttajien voimin useampi erilainen tulevaisuusskenaario. Työn tueksi haastatellaan yli 6 000 satakuntalaista.

–       Kysyimme starttitapahtumassa, mikä ei varmasti muutu Satakunnassa seuraavan 30 vuoden aikana. Vastauksista päätellen rannikko ja jotkut perinteet pysyvät ennallaan, kaikki muu on muutoksen kourissa, Satakuntaliiton erityisasiantuntija Timo Vesiluoma kertoo.

Tällainen on tulevaisuus?

Takaisin tulevaisuuden Kankaanpäähän. Elisa palaa Helsingin-reissultaan. Hänen puolisonsa on edelleen työhuoneessaan töiden parissa Kalifornian Piilaaksossa asuvien yhtiökumppaneidensa kanssa.

Lapset ovat jälleen jokailtaisen harrastuksensa parissa tutustumassa antiikin maailmaan ja ihmisiin lisätyn todellisuuden sovelluksessa. Yhteisellä illallisella lapset kertovat innoissaan, miten viisas ja ystävällinen mies se Sokrates onkaan.

Kusti tuo lasillisen ranskalaista punaviiniä – tai siitä maultaan ja vaikutuksiltaan täysin vastaavaa, mutta huomattavasti terveellisempää kopiota.

Aurinkokennoiksi paketoidut perintöpellot ovat jälleen tuottaneet tänään sähköä omiksi tarpeiksi ja myyntiinkin on mennyt paljon.

Tuottoisa ja ihana päivä, Elisa toteaa tyytyväisenä.

Onko tulevaisuus tällainen?

Ehkäpä, tai sitten aivan jotain muuta.

Tulevaisuus on varmasti hyvin erinäköinen kuin nykypäivä. Kukaan ei osaa sanoa täysin varmasti muutoksen vauhtia ja vaikutuksia.

Teksti JArkko Ambrusin, Kuvat Tomi Glad

 

Paikkariippumaton työ parantaa ihmisten elämänlaatua, kun työntekijä hallitsee paremmin omaa aikaansa. Työyhteisön sosiaalisten kontaktien ylläpito voi kuitenkin olla vaikeampaa.

– Vaikka vallitseva tilanne on terveydellisesti ja kansantaloudellisesti erittäin vakava, niin henkilökohtaisesti elämänlaatuni on parantunut todella paljon. Liikun enemmän, syön säännöllisemmin ja nukun paremmin. Elämäni on paremmassa tasapainossa kuin mitä se on koskaan ollut.

Paikkariippumaton, kansan kielellä etätyöskentely, on Pori Energian markkinointisuunnittelija Riikka Kaukosalmelle tuttua. Hän on työskennellyt aiemmin neljä vuotta yksinyrittäjänä, joista puolitoista vuotta hän työskenteli kotitoimistolla. Hän toivoo, että nyt opitut hyvät käytännöt jatkuisivat myös tulevaisuudessa.

– Minusta sijainti ei saisi olla se olennainen juttu, vaan työtä pitäisi tehdä joustavasti työtehtävän mukaan. Se lisäisi niin työn tehokkuutta kuin työntekijän hyvinvointia.

Pori Energian viestintäsuunnittelija Riikka Kaukosalmi ja Metsä Groupin ICT päällikkö Pasi Kaukosalmi työskentelevät poikkeusajan kotonaan Porissa. – Uskon, että poikkeusaika tuo parisuhteen hyvät ja huonot puolet kärjistetysti esille. Me olemme selviytyneet tästä ajasta hyvin, Riikka Kaukosalmi iloitsee.

Myös Meca-Traden tuotepäällikkö Janne Laine on huomannut, että etätöissä jää paljon enemmän aikaa muullekin kuin työlle.

– Myyjänä reissaan jatkuvasti. Kun kaikki asiakastapaamiset siirtyivät verkkoon, työmatkoista vapautui aikaa urheilulle. Huhtikuussa pyöräilin lähes tuhat kilometriä, mikä ei olisi normitöissä mahdollista.

Satakunta on maakuntana paikkariippumatonta työtä tekevälle oiva paikka asua. Välimatkat ovat esimerkiksi pitkien etäisyyksien Pohjois- tai Itä-Suomeen verrattuna lyhyet, ja kaikki peruspalvelut löytyvät suhteellisen läheltä.

Työtä voi aidosti tehdä maakunnan joka kolkassa niin, ettei muu elämä siitä kärsi.

Ja elämisen hinta on jotain aivan muuta kuin eteläisessä Suomessa.

Meca-Traden tuotepäällikkö Janne Laine työskentelee koronapandemian aikana kotinsa kellarihuoneessa.

On vaikea perustella, miksi työnteko ei onnistuisi joustavasti jatkossakin

Etätöiden tekeminen on ollut kasvussa jo pitkään. Tuoreimpien, ennen korona-aikaa julkaistujen tilastojen mukaan joka kolmas suomalainen tekee välillä etätöitä. Asiantuntijoista jopa 60 prosenttia tekee töitä etänä.

Etäjohtamisen asiantuntija, muun muassa Etäjohtaminen – tulosta joustavalla työllä -kirjan kirjoittaja Ulla Vilkman uskoo, että tämän kevään poikkeusolot vauhdittavat etätöiden tekemistä entisestään.

Monet etätyövälineet on otettu organisaatioissa haltuun ja esimiehet ovat huomanneet, että työt tulevat tehdyiksi myös silloin kun johdettavat eivät ole näköpiirissä.

– Tämän jälkeen on kyllä vaikea perustella, miksi työnteko ei onnistuisi joustavasti ja paikasta riippumattomasti jatkossakin.

Ihmisten paikkariippumaton ja joustava työnteko vaatii vahvan luottamuksen rakentamista. Se tarkoittaa varsinkin esimiestyön murrosta.

– Jos ihmisiä yritetään johtaa kontrolloimalla, motivaatio ja halu tehdä työnsä hyvin tippuvat. Lähtökohdaksi pitää ottaa hyvien työsuoritusten johtaminen.

Työsuoritusten johtaminen tarkoittaa sitä, että jokaisen työssä on selkeät tavoitteet ja niistä keskustellaan säännöllisesti. Vilkman antaakin esimiehille selkeän vinkin.

– Jos haluat tuloksia, johda työntekijää selkeiden tavoitteiden kautta. Tavoitteiden seuraaminen lisää myös hyvinvointia. Silloin työntekijä kokee, että esimies tukee häntä.

Työntekijän näkökulmasta etätyöskentelyssä haastavinta on itsensä johtaminen. Työpäivä kannattaa suunnitella mahdollisimman konkreettisesti.

– Työpäivän tärkeimmät työtehtävät kannattaa suunnitella etukäteen. Se helpottaa myös työpäivän lopettamista. Kun olet saanut konkreettisesti aikaiseksi tehtäväsi, se tuo hyvän olon.

Jatkuva etätyö voi olla myös henkisesti kuormittavaa. Työergonomia ja monet muut työhyvinvointia parantavat asiat jäävät monesti työntekijän harteille. Vilkman kannustaakin keskustelemaan asiasta työnantajan kanssa. Toki monia asioita voi tehdä aivan itse.

– Kannattaa miettiä jokin sellainen asia, jolla pääset irti töistä. Esimerkiksi työpäivää ennen ja jälkeen voi käydä pienellä kävelyllä. Se toimii niin kuin työmatkana, jolloin usein työpäivän alussa valmistaudumme töihin ja päivän päätteeksi irrottaudumme työpäivistä.

Etätyöskentelyssä Niina Valli pitää tärkeänä ettei työ valloita kodin jokaista nurkkaa. Kotona oleva oma tila helpottaa työn jaksottamista.

Luovan suunnittelutoimiston West Creativen toimitusjohtaja Niina Valli on huomannut, että koko toimiston siirtyminen etätöihin aiheuttaa muutoksia työnhallintaan.

– Meillä on joka aamu videon välityksellä aamukahvi normaalin viikkopalaverin sijaan. Käymme läpi päivittäin työt ja myös muut kuulumiset, Valli kertoo West Creativen etäarjesta.

– Etätyö siirtää hyvällä tavalla vastuuta työntekijälle, siitä että työt tulevat tehtyä. Se myös kehittää itsensä johtamista ja työajan hallintaa, kun voi vapaammin rytmittää omaa työpäiväänsä.

Nyt on aikaa ideoida ja kehittää toimintaa

Kuntoutuskeskus Combin kankaanpääläiset yrittäjät Marjo Raukola-Kossi ja Markku Kossijoutuivat uuden eteen käytännössä yhdessä yössä. Hallituksen suositukset tiputtivat kuntosalin asiakaskunnan noin kolmasosaan entisestä.

Kuntoutuskeskus Combi on siirtänyt ryhmäliikuntatunnit verkkoon.

– Mietimme vähän aikaa, mitä tekisimme. Keksimme suljetun Facebook-ryhmän, johon aloimme tehdä live-lähetyksiä ja vinkkivideoita. Ryhmä on ollut tosi suosittu ja pidetty, Marjo Raukola-Kossi sanoo.

Uusi arki on tuonut paljon hyviäkin puolia. Nyt aikaa ideoinnille ja kehittämiselle on enemmän.

– Kehitämme jatkossa varmasti verkkopalveluitamme. Esimerkiksi henkilökohtaiseen valmennukseen voisi liittää vinkkivideoiden sarjan, joka löytyy palvelustamme. Silloin jokainen voisi katsoa oikeat liikkeet ja sarjat henkilökohtaisten valmennusten välillä silloin kun niitä tarvitsee, Markku Kossi sanoo.

Myös Kokemäen seurakunnan seurakuntapastori Heidi Laine kokee, että etätyö mahdollistaa palveluiden kehittämisen.

Jumalanpalveluksen pitäminen kameralle tuntui seurakuntapastori Heidi Laineesta aluksi vaikealta.

– Olemme kehittäneet pakkoraossa sosiaalisen median läsnäoloamme ja striimaamme jumalanpalveluksia säännöllisesti. Olemme saaneet paljon palautetta siitä, että en ole tiennyt, että seurakunta tekee tällaistakin. Joillakin paikkakunnilla striimattujen jumalanpalveluksien yleisömäärät ovat olleet suuremmat kuin aiemmin kirkoissa pidetyissä jumalanpalveluksissa.

Tulevaisuudessa Laine haluaa olla enemmän läsnä työssään sosiaalisessa mediassa.

– Sitä kautta voimme tavoitella sellaisia ihmisiä, jotka eivät muutoin ole seurakunnan toiminnan piirissä. Jumalanpalveluksen pitäminen autiossa kirkossa kameran edessä tuntui aluksi oudolta. Mutta siihenkin tottuu äkkiä.

Uusia palveluita kehitetään kiireen vilkkaa monissa yrityksissä. Porilainen Blind Burger on kehittänyt kotiinkuljetuspalveluaan ja tuotteita viedään myös kauppoihin.

Blind Burger on kehittänyt kotiinkuljetuksia ja koonnut hampurilaispaketteja kauppoihin.

– Meille on suuri haaste saada ihmiset tietoiseksi siitä, että meiltä saa Take away -ruokaa myös korona-aikana. Olemme toimittaneet kauppoihin myytäväksi kriisin ajaksi paketteja, joista jokainen on voinut grillata kotona itsellensä burgerin ja gluteenitointa lasagnea, Blind Burgerin toimitusjohtaja Ville Hämäläinen sanoo.

Ero työkavereista voi olla vaikeaa

Suomalaiset ovat tällä hetkellä kohtuullisen tyytyväisiä etätyöskentelyyn. Tuoreessa yliopistojen ja tutkimuslaitosten tekemässä tutkimuksessa 66 prosentin mielestä etätyössä oli vähemmän keskeytyksiä ja häiriöitä kuin työpaikalla.

Kielteisintä etätyössä on erillään olo työkavereista. Yli puolet tunsi olevansa eristäytyneitä ja kaipaavansa työkavereita.

Toisen tutkimuksen mukaan noin puolet etätyöläisistä haluaa jatkaa työskentelyä etänä myös koronan jälkeen.

Kun esimieheni eläköityi, sovimme työkavereiden kanssa, että järjestämme läksiäiskaffet videopalaverin muodossa. Kaikki myös lupautuivat laittamaan parempaa päälle. Näin tapahtuikin, mutta minä olin kuitenkin ainut, joka ilmestyi linjoille iltapuvussa.

Pori Energian markkinointisuunnittelija Riikka Kaukosalmi on huomannut etätyössä hyvin puolien puolien lisäksi huonojakin puolia.  Sosiaaliset kontaktit ovat rajoitettuja, eikä työkavereiden kanssa synny suunnittelemattomia, hedelmällisiä kohtaamisia.

– Työskentelen normaalisti niin, että työkaverin nähdessäni edistän asioita spontaanisti. Videopuhelut nostavat kynnystä ottaa ihmisiin yhteyttä pienissä asioissa.

Satakunnan ELYn projektikoordinaattori Olli Sipiläkuvailee itseään ihmiseksi, joka tykkää koputella oveen ja keskustella työkaverien kanssa kasvotusten. Vaikka ELYLtä siirtyi iso joukko kerralla etätöihin, moni asia sujuu hyvin.

– Uskon, että työskentely toimiston ulkopuolella tulee lisääntymään, nyt kun tekniikka tukee kehitystä. Meidän järjestelmät ja toimistosovellukset toimivat verkossa, ja sähköinen allekirjoitus mahdollistaa asiakaspalvelun ajasta ja paikasta riippumatta.

Satakunnan ELYn projektikoordinaattori Olli Sipilä kuvailee itseään ihmiseksi, joka tykkää koputella oveen ja keskustella työkaverin kanssa kasvotusten. Vaikka ELYltä siirtyi iso joukko kerralla etätöihin, moni asia sujui hyvin.

Tekniset elementit ovat etätyön onnistumisen ehdottomia edellytyksiä. West Creativella on pidetty toimitusjohtaja Niina Vallin mukaan huolta siitä, että tekniikka toimii.

– Yhteyksien pitää toimia. Meillä on verkossa kaikki – tiedostot, ohjelmat ja keskustelukanavat asiakkaiden kanssa.

Yhteyksien paraneminen helpottaa etätyön edellytyksiä entisestään. Suuret operaattorit ovat rakentaneet 5g -verkkoja jo Porin ja Rauman keskustaan. Lisää rakennetaan maakuntaan koko ajan. Uuden sukupolven verkko vie tiedonsiirtonopeudet aivan uudelle tasolle ja ovat pian kaikkien ulottuvissa.

Uusi normaali on tullut jäädäkseen. Etätyöt ja palvelujen käyttäminen verkon yli tulevat vahvistumaan tulevaisuudessa. Kuntoutuskeskus Combissa se tarkoittaa palvelujen viemistä sinne, missä ihmiset ovat.

Sosiaalinen media on hyvä kanava palveluidemme markkinointiin, joten kehitämme sitä jatkossa.

Ihmisten kohtaaminen on kuitenkin meille molemmille sosiaalinen henkireikä, joten kuntosalimme on toimintamme ydin jatkossakin, Marjo Raukola-Kossi ja Markku Kossi sanovat.

 

Teksti Jarkko Ambrusin, Kuvat Tomi Glad

Ammattiverkostoituja osaa ottaa kaiken irti Porin superviikosta. Verkostoituminen on elinehto, mutta sitä ei kannata ottaa liian vakavasti.

Erola saapui Poriin vuoden 1969 Minillään.

Punainen, vuoden 1969 Mini kaartaa parkkipaikalle. 250 kilometrin matka on taittunut sutjakkaasti. Kravattimiehenä profiloitunut Jan Erola pistää tällä kertaa rusetin kaulaan. Seuraavaksi hän nappaa kolme laatikollista käyntikortteja.

Painatin mukaan 500 korttia. Kyllä ainakin 150 korttia pitäisi tämän viikon aikana jakaa. Muuten olen ollut laiska.

Käyntikortit on hyvä pitää nopeasti saatavilla.

Ensimmäinen työtehtävä on Suomi-Areenan virallisen korumalliston suunnitelleen Viaminnetin keskustelutilaisuus.

Erola osallistuu tänä vuonna kolmeen keskusteluun, joista hän juontaa kaksi. Sen lisäksi ohjelmassa on eri yhteistyökumppaneiden mainoslippujen jakoa, monia kutsuvierastilaisuuksia ja ”Agit-Rock” -yhtyeen Punatähtien konsertti. Pelkkä listauksen kuunteleminen hengästyttää.

Erola on Suomi-Areena -konkari. Hän on ollut Suomi-Areenassa omien muistikuviensa mukaan ainakin kahdeksan kertaa. Ammattiverkostoitujana ja viestintäyrittäjänä hän on siis oikea ihminen antamaan neuvoja verkostoitumiseen.

Erola toimii Viaminnetin solmiomannekiinina Suomi Areenassa.

Erola korostaa, että tärkeintä on löytää itselle sopivat tilaisuudet, jonne mennä ”höpöttämään”. Vaikka Suomi-Areena on yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, liian vakavaksi ei kannata äityä. Tilaisuudesta kannattaa napata jokin yksittäinen teema, jolla voi aloittaa keskustelun helposti. Ensikertalaisen on hyvä ottaa mukaan myös joku konkari esiliinaksi.

Olisi tärkeää että joku tulisi mukaan avaamaan sinulle ovia. Muuten tapahtuma voi olla tylsä.

Ensimmäinen keskustelutilaisuus alkaa. Erola tekee keskustelun osallistujien, Viaminnetin toimitusjohtaja Minna Muhosen ja Iiris Pron Sonja Papusen kanssa nopean käsikirjoituksen, jonka jälkeen kolmikko menee juttelemaan Suomi-Areenan lavalle koruista ja vastuullisuudesta.

ViaMinnetin suunnittelija Minna Muhonen ottaa Erolan vastaan ständillään.

Mikki valmiiksi ja kohti lavaa.

Jan Erola esittelee Viaminnetin koru-sarjaa MTV-lavalla.

Erola tunnustelee Rita Strömmerin korvakoruja.

15 minuutin keskustelun jälkeen Erola, Muhonen ja Papunen astelevat alas lavalta. Keskustelu on soljunut mukavasti. Viaminnet ja heidän alihankkijanaan toimiva Iiris Pro hakevat Suomi-Areenasta tunnettuutta koruille.

– Odotan, että korumme saavat nimen, jonka ihmiset muistavat, Muhonen toivoo.

– Haluamme myös rummuttaa sitä, että auttaisimme toinen toisiamme, yhdessä, Papunen sanoo.

On helppo arvata, kenet koruja markkinoivat naiset haluaisivat verkostoitumisen merkeissä nähdä.

Jenni Haukion!

Jan Erolan päivä jatkuu majoittumisella ja lounaalla. Iltapäivällä edessä on uusi kierros Porin keskustassa.

Jan Erola on valtakunnan tason toimija ja kokenut verkostoituja. Toki verkostoitumisosaamista löytyy myös Satakunnasta. Verkostoitumisesta paljon koulutuksia pitänyt ja itsekin aktiivinen minglaaja eli sosiaalinen verkostoituja, Snuupin markkinointipäällikkö Tiina Salminen kannustaa jokaista verkostoitujaa ottamaan kaiken irti Suomi-Areenasta ja Pori Jazzista.

Milloinkaan muulloin Satakunnassa ei pääse juttelemaan suoraan ja helposti vaikkapa ministerin kanssa. Salminen muistuttaa myös, että verkostoitumisessa ei ole kyse siitä, että heti yritetään toiselle kaupata jotain.

Erola saa Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Pekka Lundilta nenäliinoja lahjaksi.

– Keskustelun idea ei ole heti tarkoitus saada kauppaa vaan rakentaa tukiverkostoa. Tärkeintä on mennä käsi ojossa sanomaan ”terve” ja juttelemaan ihmisten kanssa. 99-prosenttisesti kaupat eivät synny ensimmäisellä kerralla.

Salminen on huomannut työarjessaan minglauksen olevan monelle suomalaiselle bisnesihmiselle edelleen aika vaikeaa.

– Itsensä kehuminen koetaan vaikeaksi ja pelätään, että ”entä jos minulle nauretaan?” Suomessa itsensä kehumista vaikeuttaa mentaliteetti, että hyvin menemistä ei pidä kertoa ja hehkuttaa.

Salmisen mielestä verkostoituminen on nykyisille yrityksille elinehto, olipa kyseessä yksinyrittäjä tai suurempi yritys. Hän muistuttaa, että verkostoitumisesta voi olla hyötyä muun muassa mentoroinnin kautta.

Monet eivät uskalla pyytää apua esimerkiksi someen liittyvissä asioissa. Verkostoitumisen kautta apua voisi hyvinkin olla tarjolla.

Salminen luottaa omassa verkostoitumisessa kahteen kärkeen: LinkedIniin ja lounastreffien sopimiseen siellä.

– Ehdotan lounastreffejä ihan tuntemattomille ihmisille. Yrittäjät lähtevät tosi helposti ja mielellään lounaalle.

Hänen mielestään LinkedIn on nykyään ehdoton verkostoitumisen kanava.

– Se oli aikaisemmin asiantuntijafoorumi, nyt siitä on tullut verkostoitumisen some, jossa on kaikki. Sinne kannattaa mennä keskustelemaan ja heittämään juttua.

Salminen muistuttaa myös henkilökohtaisten tapaamisten tärkeydestä. Tärkeitä kontakteja on hyvä tavata aika ajoin.

– Kun pidät huolta kontakteistasi, he pitävät huolen sinusta.

Salmisen vinkit verkostoitumiseen:

  1. Valmistaudu tilanteeseen. Lue esimerkiksi iltapäivälehtien otsikot ja katso etukäteen mitä keskusteluja Suomi-Areenassa on. Niistä saat jo hyviä keskustelunavauksia.
  2. Mieti omat tavoitteet. Ketä haluaisit verkostoosi? Minkälaiset kontaktit voisivat olla hyödyllisiä? Mitä hyötyä sinä voisit tarjota? Kauppa ei saa olla päätavoite!
  3. Mieti oma pitchi eli myyntipuhe. Muutamalla pointilla, kysymyksellä ja otsikolla pääsee jo pitkälle.
  4. Ota kaveri mukaan. Jos olet ujo ja sinulla on puhelias kaveri, ota hänet mukaan. Silloin toinen voi toimia sinulle ladunavaajana.
  5. Hae laajempia verkostoja. Koskaan ei voi tietää, minkälaista apua toinen tarvitsee tai sinä tarvitset tulevaisuudessa. Älä istu aina samoissa tutuissa pöydissä.
  6. Usko asiaasi. Sillä pääsee pitkälle!

Takaisin Jan Erolan matkaan. Lounas on syöty ja majoitus hankittu. On aika lähteä seuraavalle kierrokselle.

Nyt pitäisi löytää ja jakaa markkinointimateriaalia seuraavaa Erolan edustamaa tapahtumaa, Kalliolan järjestämää ”Tekoälyä ja brekkaria” -aamiaistilaisuutta varten.

Yhdellä puhelinsoitolla selviää, että Kalliolan toiminnanjohtaja ja Heidi Nygren ja viestintäpäällikkö Terhi Leiniö ovat lähellä. Sinne siis.

MTV:n Eeva Lehtimäki ja Akavan poliittisten asioiden johtaja Vesa Vuorenkoski törmäävät sattumalta Erolaan.

Matka sujuu hyvin, toki muutaman mutkan kautta. Vastaan tulee muun muassa Maikkarilta ja viestintätoimisto Ellun Kanoista tuttu Eeva Lehtimäki ja lasten jalkapalloharrastuksistakin tutun Sininauhaliiton toiminnanjohtajan Pekka Lund. Tuttuja moikataan ja vaihdetaan kuulumiset. Samalla sovitaan yhteydenotoista.

– Verkostoja syntyy joka paikassa. Koskaan ei tiedä, mitä kautta tutustuu mielenkiintoisiin ihmisiin, Erola miettii.

Erola vetää tiistaiaamuna tilaisuuden, jossa keskustellaan tekoäyln huonosta hyödyntämisestä sosiaalipalveluissa. Asia on sote-uudistuksen takia akuutti.

– Se on kummallista, että uudistuksessa vain Te-puolella hyödynnetään älyteknologiaa. Haluamme nostaa täällä esille nimenomaan sosiaalipuolen näkökulmia esimerkiksi asiakasdatan hyödyntämisessä ennaltaehkäisevästi, Nygren sanoo.

Toki Kalliola haluaa markkinoida myös omaa setlementtitoimintaansa.

– Me haluamme tehdä asioita tasavertaisesti auttajien kanssa yhdessä, emme jaa vain almuja, naiset tuumaavat.

Kalliolan viestintäpäällikön Terhi Leiniön ja toiminnanjohtajan Heidi Nygrenin kanssa lähdetään hakemaan autolle jääneitä flyereita joita Erolan on tarkoitus jakaa.

Kun markkinointimateriaali on saatu, on aika palata takaisin torille. Matka kuitenkin tyssää alkuunsa, kun paikalle kurvaa Suomi-Areenan vastaava tuottaja Mari Haavisto. Hän aloittaa Erolan kanssa heti vilkkaan keskustelun siitä, mihin kaikkiin tapahtumiin Erola viikon aikana ehtii.

– Voi olla, että Punatähtien katusoittoihin en enää jaksa tulla. Aamulla pitäisi olla jo aikaisin liikkeellä, Erola toteaa Haaviston tiedusteluihin.

Erolan empiminen katusoitoista on ymmärrettävää. Ne nimittäin alkavat yleensä legendaarisen Punaisen Kukon eli PK:n sulkeuduttua torstaina aamuyöllä puoli viisi. Musisointi on mallia joukkokaraoke nuotiokitaralla.

Suomi-Areena on Haaviston mukaan erittäin helppo, matalan kynnyksen tapahtuma verkostoitumiseen. Erilaisia tilaisuuksia on valittavana pilvin pimein ja valtakunnan päättäjät ovat helposti lähestyttävissä.

Suomi-Areena on siitä hieno paikka, että keskustelutilaisuuksien jälkeen voi mennä vaikka nykäisemään ministeriä tai viihdetähteä hihasta ja jatkamaan keskustelua kesäisissä tunnelmissa.

Haavisto vakuuttaa, että tapahtuma on jatkossakin Porissa. Asiat toimivat ja hoituvat hyvin.

Suomi Areenan tuottaja Mari Haavisto vaihtaa nopeat kuulumiset Erolan kanssa.

Pori on Suomi-Areenan koti. Suomi-Areena on perustettu ja omistetaan yhdessä Porin kaupungin kanssa. Tällä hetkellä sopimus on tehty vuoteen 2023 asti, eikä meillä ole mitään suunnitelmia siirtää tapahtumaa muualle.

Kävellessämme takaisin torille on pakko kysyä Jan Erolalta, miten hän pystyy hyppäämään tilanteesta toiseen yhdessä hetkessä. Hän ei koe hektisyyttä kuormittavana.

– Kun edellinen asia on hoidettu, siirryn seuraavaan. Olen myös aina tottunut tekemään montaa asiaa yhtaikaa.

On aika jättää ammattiverkostoituja alkavan illan huomaan. Edessä on vielä ainakin päivällinen Suomi-Areenan järjestäjien kanssa ja seuraavan aamun kello kahdeksalta alkavan tilaisuuden suunnittelua Kalliolan väen kanssa.

Erolan mielestä Porin superviikossa tärkeintä on päästä juttelemaan ihmisten kanssa. Sitä kautta syntyy kontakteja, joista myöhemmin on hyötyä.

– Täällä tulee vastaan paljon outoja kohtaamisia. Yleensä ihmiset ovat omilla aloillaan sinua fiksumpia, joten kuunteleminen on tärkeämpää kuin puhuminen, Erola miettii takin kaulukselle laskeutuneen heinäsirkan kuunnellessa.

Erola heittää lopuksi vielä viimeisen, kultaisen vinkin.

– Jatkoille kannattaa aina mennä, jos kutsu käy!

Jan Erola jatkaa matkaa kohti seuraavia tuttuja ja tuntemattomia, outoja kohtaamisia.

Erola antaa uuden kirjansa Uusien ideoiden Suomi Joel Salmiselle.

Superviikolla on valtava merkitys kaupungille

Porin superviikko eli Suomi-Areena ja Pori Jazz ovat eittämättä yksi Satakunnan kesän kohokohta. Viikolle tullaan nauttimaan, vaikuttamaan ja verkostoitumaan.

Visit Porin toimitusjohtajan Anna Kyhä-Mantereen mielestä Porin superviikon merkitys kaupungille on valtava monessa mielessä.

– Viikossa yhdistyy kaksi eri elementtiä, tapahtumat ja kesäsesonki. Tapahtumaviikko on tutkimustemme mukaan sellainen, jota hehkutetaan ja jonka perusteella tänne palataan uudestaan. Visit Pori markkinoi superviikkoa vahvasti. Markkinointia on kohdennettu vuodesta 2015 lähtien kansainvälisesti varsinkin Saksaan sekä erityisesti Yyteriä vuodesta 2017 lähtien koko Suomeen.

Anna Kyhä-Mantere ihmettelee joitakin puheita siitä, että Poriin ei mahtuisi majoittumaan superviikon aikana.

– Hotellimajoitus täyttyy varmasti, mutta yksityismajoituksia on superviikollakin tarjolla vielä kymmeniä. Yksityismajoitusten rooli on viime vuosina vahvistunut, kiitos AirBnB:n suosion kasvun. Visit Porin kautta yksityismajoituksen oli superviikon alkuun mennessä varannut yli 1 600 ihmistä.

Kyhä-Mantere näkee yksityismajoituksen suosion kasvussa hyvää myös kaupungin imagon kannalta.

– Olen kuullut tarinoita, että majoittaja ja majoitettavat ovat ystävystyneet ja majoittajille on jätetty lahjoja. Vieraanvaraisuutta ja aitoutta on kehuttu. Ilman yksityisten osallistumista tapahtumaviikko ei olisi sellainen kuin se nyt on. Matkailu ei ole Porin ja Satakunnan näkökulmasta mikään pieni hyvinvoinnin tuottaja. Vuonna 2015 matkailu toi maakuntaan jo 337 miljoonaa euroa.

– Minun puolestani puheet siitä, että ”matkailu ei tuo euroja” voidaan hyvin lopettaa.

Porin seutu on pärjännyt viime vuosina kohtuullisen hyvin imagotutkimuksissa ja esimerkiksi hotelliyöpymiset ovat kasvussa. Porin kasvutrendi oli viime vuoteen asti maan keskiarvoa vauhdikkaampaa.

– Varsinkin vapaa-ajanmatkailu on kasvussa. Se kertoo, että Porin seutu houkuttelee.

Viime vuonna tehdyn kävijätutkimuksen mukaan eniten suosituksia Porin kohteista saa Yyteri. Markkinointitutkimuksissa käytetyn NPS-luvun perusteella Yyterin NPS-luku on 69, kun muun Porin luku on 33.
Molemmat ovat erinomaisia lukuja: NPS-luvun skaala on välillä -100 ja 100. Nollaa parempi luku tarkoittaa, että kohdetta ollaan valmiita suosittelemaan ystäville ja kollegoille.

– Tämä on tärkeä signaali, koska elämme nykyisin suosittelukulttuurissa, jossa tutun sana painaa paljon.
Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen on iloinen siitä, että kesän yhdeksi viikoksi on onnistuttu rakentamaan hieno kokonaisuus. Jatkossa Pori haluaa kuitenkin tehdä uusia avauksia myös kesäajan ulkopuolisten tapahtumien määrän ja laadun lisäämiseksi.

– Eräskin suomalaisittain uusi tapahtuma lanseerataan tulevana syksynä.

Luukkonen ei vielä paljasta, minkälaisesta tapahtumasta on kyse.

Luukkonen korostaa, että tapahtumaviikko on erittäin tärkeä paikka sidosryhmätyölle ja verkostoitumiselle. Hän nostaa esimerkkinä hyvistä verkostoitujista Satakuntaliiton ja Satakunnan yrittäjät.

Myös kaupunki tekee viikolla aktiivista sidosryhmätyötä.

– Toki järjestämme sidosryhmien kanssa jatkotapaamisia ympäri vuoden.

Yksi tärkeä verkostoitumisen paikka Porin keskustan lisäksi on Yyteri. Alue kehittyy vinhaa vauhtia. Virkistyshotelli Yyterin remontissa on huomioitu monipuolisesti eri asiakasryhmiä. Sauna- ja juhla-tiloja sekä korkeatasoista majoitusta löytyy aiempaa enemmän.

Toimitusjohtaja Tuomo Ranki sanoo, että superviikon vieraat etsivät heiltä lähinnä majoituspalveluita, mutta muitakin aktiviteetteja toki kysytään.

– Yritykset tuovat omia sidosryhmiään tilaisuuksiin ennen kuin lähdetään keskustaa kohti.

Ranki ei allekirjoita niitä väitteitä, jossa Porin palveluiden ja majoitusten kapasiteettia pidetään aivan liian vähäisinä.

– Varmasti tällaisella viikolla joudutaan myymään ei-oota, mutta myös keskustan ulkopuolella on erilaisia majoitusvaihtoehtoja hyvin tarjolla. Ja ravintolapalvelut Porissa ovat todella hyvät. Ravintolamaailma kehittyy koko ajan.

Ranki on tyytyväinen, että Porin ja koko Satakunnan markkinointi on hyvässä vauhdissa. Tekemistä vielä riittää. Esimerkiksi Yyteri on nimenä tuttu ympäri Suomea, mutta alueen uniikki luonto ja maisema yllättää edelleen vieraat.

– Markkinointi ja tunnettuuden lisääminen on kaikki kaikessa. Digitalisuudessa olemme vielä alkumatkalla. Tarvitsemme vielä kartoitusta siitä, että löydämme hyvän yleispätevän alustan. Olemme siihen menossa, mutta sormia napsauttamalla se ei tapahdu.

Teksti Jarko Ambrusin, Kuvat Tomi Glad

Yritykset vaativat hyvinvointipalveluilta aiempaa pitkäkestoisempia ja mitattavia tuloksia. Porilainen Brand ID lähti Motiviren johdolla parantamaan koko henkilöstönsä hyvinvointia. ”Hyvinvoiva työntekijä on tuottava työntekijä”, toimitusjohtaja Juha Heljakka sanoo.

 – Kuka on syönyt tänään aamupalan?

Suuri osa Brand ID:n Porin yksikön työntekijöistä nostaa kätensä ylös.

Puolikiloa päivässä on yllättävän vähän kasviksia, näyttää Motivireen hyvinvointivalmentaja Ilona Lehtonen.

– Hyvä, koska se on erittäin tärkeä päivän kulun kannalta, Motivireen valmentaja Ilona Lehtonen kertoo hyvinvointiluennon alkutaipaleella.

Miksikö aamiainen on niin tärkeä? Palataan siihen myöhemmin.

Satakuntalaiset ovat suomalaisessa hyvinvointivertailussa aika lailla keskiarvon tuntumassa. THL:n vuoden 2015 tutkimuksessa elämänlaatunsa hyväksi koki 55,9 prosenttia satakuntalaisista 20-64 -vuotiaista. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi koki 36,1 prosenttia 20-64 -vuotiaista, mikä oli valtakunnan tasoa (31,5%) heikompi.

Hyvinvoinnin kokemuksissa on eroja ja hyvinvoinnissa on tapahtumassa selkeää jakaantumista. Tästä syystä myös työpaikoilla on herätty hyvinvoinnin edistämiseen aiempaa aktiivisemmin.

Teollisuuden merkintöjä ja liikepaikkojen brändikonsepteja tekevä Brand ID Oy lähti koko yrityksen voimin porilaisen Motiviren vetämään hyvinvointivalmennukseen. Panostus on työnantajalta mittava, sillä projekti ulottuu Porin toimipisteen lisäksi koko 120-henkisen konsernin viiteen toimipisteeseen.

Ohjelman valmennustapaamiset ja mittaukset tehdään työajalla. Ohjelmaan kuuluu muun muassa kehonkoostumusmittaus ja palautumista mittaava Firstbeat-analyysi sekä henkilökohtaisia valmentajatapaamisia.

Silmilläkin voi syödä. Värikäs ruoka sisältää yleensä paljon antioksidantteja.

– Viimeinen vuosi on ollut yrityksellemme täynnä muutoksia. Olemme kasvaneet yritysostoin ja muuttaneet prosessejamme, joten henkilöstö on joutunut antamaan paljon työn eteen. Haluamme huomioida henkilöstön venymisen ja antaa takaisin. Yhteinen hyvinvointiprojekti on myös hieno tapa kohottaa yhteishenkeämme tekemällä asioita yhdessä, Brand ID:n toimitusjohtaja Juha Heljakka sanoo.

Hyvinvointivalmennukselle ei ole asetettu numeraalisia tavoitteita. Suurempi tavoite kuitenkin on olemassa.

– Hyvinvoiva työntekijä on tuottava työntekijä. Panostamalla ennaltaehkäisyyn, toivomme tärkeimmän voimavaramme, eli osaavan henkilöstömme, pysyvän työkykyisinä ja hyvinvoivina, Heljakka miettii.

Porilainen Motivire on valmentanut vuosien saatossa jo yli 20 000:a ihmistä. Toimitusjohtaja Tuukka Nieminen on iloinen siitä, että yritykset ovat jälleen satsaamassa hyvinvointipalveluihin kymmenen vuotta sitten alkaneen notkahduksen jälkeen. Samalla osaaminen yrityksissä on kasvanut huomattavasti: nykyisin vaaditaan laatua ”hokkuspokkus” -toimien sijaan.

Markkinointikoordinaattori Linnea Mattila aloitti elämäntapamuutoksen jo vuosi sitten. Hyvinvointiohjelmassa nipistetään vielä viimeiset 5 kiloa.

– Takavuosina saattoi kuulla, että ”Meillä on se kesäksi kuntoon -haaste, jolla yritetään pudottaa hulluna painoa.” Nykyään yhä useampi yritys ymmärtää henkilöstön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin olevan merkittävä osa yrityksen menestystä.

Samalla kun ymmärrys yrityksissä on parantunut, myös vaatimustaso valmennusyrityksiä kohtaan on kasvanut. Hyvinvointi-investoinneilta vaaditaan mitattavia tuloksia.

– Palvelun tulee olla osallistava, vain näin se voi olla mitattava ja vaikuttava. Meillä osallistumisprosentti on todella iso, joten tehtyjä tuloksia on mahdollista mitata.

Nieminen luettelee tuloksia, joita heidän valmennusten jälkeen on todettu: sairauspoissaolot ovat vähentyneet, koettu työkyky paranee ja työpäivän aikainen ja jälkeinen vireystila lisääntyy.

– Meillä on ulkopuolisen tutkijatahon osoittamaa näyttöä siitä, että asiakkaidemme elintavoissa tapahtuu merkittävää positiivista muutosta, jopa identiteettitasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset kokevat itsensä terveemmiksi, energisemmiksi ja osaavansa sekä ymmärtävänsä aiempaa enemmän esimerkiksi ravitsemuksesta ja palautumisesta.

Linnea Mattilan liikuntapäiväkirja.

Hyvinvointivalmennukseen osallistunut Brand ID:n markkinointikoordinaattori Linnea Mattila on aloittanut oman hyvinvointiprojektinsa jo vuosi sitten. Hän on kuitenkin saanut valmennuksessa lisävahvistusta ja motivaatiota omiin tavoitteisiinsa. Kesän kruununa siintää puolimaraton.

– Olen erittäin tyytyväinen, että työnantaja on lähtenyt näin suureen satsaukseen. Projektin vaikutuksen huomaa hyvin työarjessa. Teemme asioita yhdessä, keskustelemme omista ajatuksistamme ja tavoitteistamme. Projekti on synnyttänyt pientä kilpailuhenkisyyttäkin. Omien tavoitteiden saavuttamisen lisäksi yritän kovasti yltää yhtä hyviin mittaustuloksiin kuin viereistä työpöytää istuva työtoverini, Mattila nauraa.

Ilona Lehtosen vetämä hyvinvointiluento soljuu eteenpäin. Lehtonen korostaa joka käänteessä, että hyvinvoinnin edistäminen ei ole pilkunviilausta ja kaloreiden kanssa kärvistelyä vaan kyseessä on pitkäkestoinen prosessi.

Kämmen on hyvä mitta annoskoon arvioimiseen.

Jos lauantaina tekee mieli herkkua, se kannattaa syödä. Tärkeää on, mitä teet sunnuntain ja perjantain välisenä aikana.

Ja aamupalankin merkitys selviää.

– Aamiaisella herätetään päivä. Jos jätätte sen syömättä, teillä on käsijarru päällä. Yleensä meillä tekee mieli napostella illalla. Se voi johtua siitä, että aamiainen on jätetty syömättä.

Eli kaurapuuroa – mieluiten proteinilisukkeen kera – keittämään.

Motiviren hyvinvointi valmentaja Ilona Lehtisen vinkit terveempään elämään.

 

Teksti Jarkko Ambrusin, kuvat Tomi Glad

Mitä sinä haluat työelämältä? Monipuoliset ja haasteelliset työmahdollisuudet odottavat sinua Satakunnassa. Lyhyiden etäisyyksien ansiosta työmatkasi sujuvat joustavasti. Yksi hyvinvointimme kulmakivistä on osaaminen. Meillä osataan yrittää ja kouluttaa tarvittaviin työtehtäviin. Satakunnasta löytyy taitajia monipuolisesti eri aloilta. Työelämä on elinvoimaista ja kasvuhakuista. Tarvitsemmekin jatkuvasti uutta työvoimaa ja osaavia työntekijöitä eri aloille. Oletko sinä yksi heistä?

SataIndustry

Satakunnan teollisuudella on loistava tulevaisuus. Suomen johtava teollisuusklusteri ulottuu Porin satamasta Huittisiin. Vyöhykkeen noin 850 teollisuus- ja suunnittelualan yritystä tarjoaa työtä 10 000 ihmiselle  Satakunnassa, mutta työllistävä kokonaisvaikutus on jopa 40 000 ihmistä! Satakunnan  teollisuusvyöhykkeen yritykset toimivat kestävän kehityksen  periaatteita noudattaen. Taloudellista kasvua luodaan vastuullisesti, ympäristö ja  yhteiskunta huomioiden. Innovatiivinen teollisuus tarjoaa entistä monipuolisempia kehitysmahdollisuuksia ja  urapolkuja ihmisille. On selvää, että teollisuuden työpaikkoihin tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa  osaavia ja sitoutuneita työntekijöitä. Klusterissa toimivat muun muassa Cimcorp, Insta Automation, Satmatic, Luvata, Boliden, Pori Offshore Constructions POC, Aurubis, Outotec ja Cupori. Lue lisää yritysten menestystarinoista SataIndustry -liitteestä (Alma Media 5.12.2018).

Robocoast-rekry

Satakunnan automaatio-, ohjelmointi- ja robotiikkayrityksissä on satoja avoimia työpaikkoja. Alueen yritykset tarjoavat ainutlaatuisia uramahdollisuuksia erityisesti ohjelmointi-, automaatio- ja robotiikka-alan insinööreille ja diplomi-insinööreille ja muille korkeasti koulutetuille osaajille.
>> Robocoast-rekry

Satasairaala

Satasairaala, Satakunnan sairaanhoitopiiri, tarjoaa mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä ja monenlaisissa ison organisaation muissa tehtävissä. Potilaan hyvän hoidon takaamiseksi panostetaan työntekijöiden hyvinvointiin. Mahdollisuus osallistua myös tutkimustoimintaan, johon tarjotaan vahva tuki.
>> Satasairaalan rekrytointi

Satakunnan TE-toimisto

Satakunnan työ- ja elinkeinotoimistojen toimipisteistä löydät reaaliaikaista tietoa työpaikoista. Tarvetta on kaikissa ammattiryhmissä! Lisäksi tarjolla on ohjeita työnhakijalle esimerkiksi urasuunnittelusta ja työvoimakoulutuksesta.
>> Satakunnan TE-toimisto
>> MOL.fi

Työnhakupalvelut

Seuraa työnhakupalveluita tai ota suoraan yhteyttä yrityksiin ja tarjoa osaamistasi.
>> Talent Center
>> Enersense Jobs
>> Oikotie
>> Uranus.fi
>> Monster
>> Duunitori
>> KuntaRekry

Edulliset kustannukset, suuri valikoima toimitiloja ja tontteja sekä mahdollisuuksien kirjo houkuttelevat yrittäjiä Satakuntaan. Meiltä saat lähtökohdat menestyksekkäälle liiketoiminnalle. Teemme parhaamme auttaaksemme sinua kohtaamisissasi haasteissa – olit sitten aloitteleva tai kokenut yrittäjä. Kattavat palvelumme tukevat yrityksen perustamisessa, oikean sijainnin löytämisessä ja toiminnan edistämisessä. Satakunnassa yrittäjistä pidetään hyvää huolta!

Satakunnan Yrittäjät

Satakunnan Yrittäjien tehtävänä on parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen edellytyksiä. Saat vinkkejä ja apua yritystoimintaan sekä voit hakea yrityksellesi jatkajaa. Verkkosivuilta löydät monipuolisesti tietoa yrittämisestä Satakunnassa ja Suomessa. Yrityshaun avulla etsit helposti yrityksiä elinkeinoelämän kaikilta toimialoilta, maamme jokaisesta kunnasta.
>> Satakunnan Yrittäjät

Prizztech Oy

Haluaisitko apua yrityksen perustamisessa, sijoittumisessa, kehittämisessä tai yrittäjyyden edistämisessä? Prizztech Oy tarjoaa palveluita yrittäjien ja yritysten tarpeisiin, kattaen yritystoiminnan koko elinkaaren. Tarjolla on yrittäjyyskoulutusta, rahoitusneuvontaa sekä henkilökohtaista neuvontaa niin suunnittelu-, perustamis- kuin ostovaiheessakin. Neuvonta on maksutonta. Yhtiön päätehtävänä on elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten parantaminen. Löydät kaikki palvelut helposti samasta osoitteesta!
>> Prizztech Oy

Satakunnan kauppakamari ja Rauman kauppakamari

Kauppakamarit edistävät toimialueensa elinkeinoelämän yrittäjyyttä, kansainvälistymistä ja toimintaedellytyksiä. Ne tarjoavat jäsenistölleen koulutus-, tiedotus- sekä neuvontapalveluita. Organisaatiot valvovat myös elinkeinoelämän etuja ja ovat mukana edistämässä alueensa eri toimijoiden verkostoitumista.
>> Satakunnan kauppakamari
>> Rauman kauppakamari

Rauma cleantech

Rauma cleantech -katalogi sisältää 30 esittelyä yrityksistä, jotka edustavat raumalaista ympäristöalan osaamista. Lisäksi esillä on Rauman ympäristöystävällisiä teollisuuspuistoja sekä yleistietoa muun muassa Rauman kaupungin toteuttamasta hiilineutraalit kunnat- eli Hinku-toiminnasta.

Rauma cleantech -catalogue in English
Rauma cleantech -catalogue in Chinese

Satakanta

Maksuton yrityshakemisto Satakanta on tarkoitettu Satakunnassa toimiville yrityksille. Sen pyrkimyksenä on helpottaa yritysten välistä verkostoitumista. Yritykset voivat lisätä ja päivittää tietojaan palveluun maksuttomasti. Etsi hakemiston avulla asiakkaita, yhteistyökumppaneita tai kontakteja liiketoimintasi tueksi!
>> Satakanta

Satamittari

Satamittarista löydät Satakuntaa koskevaa tutkimus-, tilasto- ja ennakointitietoa. Julkisen tietopankin tehtävänä on tarjota Satakunnan kehitykseen liittyvää informaatiota, sekä tarkastella alueen elinkeinoelämän kehitystä. Etsi tietoa toimialoista, työmarkkinoista, väestöstä tai vaikka kilpailukyvystä!
>> Satamittari

Apparaatti

Apparaatti toimii linkkinä yritysten ja korkeakouluopiskelijoiden välillä. Se on kohtaamispaikka, jonka pyrkimyksenä on saada opiskelijat ja yritykset työskentelemään yhdessä. Yhdistämällä yritysten tuote- ja palveluideat opiskelijoiden tietotaitoon, saadaan innovatiivista toimintaa. Apparaatti yhdistää ideat oikeiden osaajien kanssa!
>> Apparaatti

Mikä yhdistää maailman johtavaa portaalirobottien valmistajaa, taloushallinnon ja liiketoimintaprosessien automatisointiin keskittyvää yritystä ja puun taimien istutuslaitetuottajaa, joka huokuu kovaa kansainvälistä kasvupotentiaalia? Kaikkien toiminnan ytimessä on robotiikan ja automaation hyödyntäminen. Ja kaikkien kotipesä sijaitsee Satakunnassa.

Ruotsalaisilla on Robotdalen, tanskalaisilla RoboCluster ja meillä suomalaisilla Satakunnan Robocoast. Robottirannikko on vähintäänkin osuva nimitys, sillä Satakunnassa toimii jopa 100 automaatio- ja robottialan yritystä.
– Pelkästään Ulvilassa on useamman kymmenen alan huippuyrityksen keskittymä, kertoo Robocoast-verkoston koordinaattori, vanhempi asiantuntija Mikko Puputti elinkeinoyhtiö Prizztech Oy:stä.

Yhteinen brändi yritysten tukena

Robocoast-verkosto on luotu kehittämään Satakunnan automaatioalan toimijoille yhteinen brändi ja markkinoimaan yksittäisten verkoston yritysten osaamista ja tuotteita. Verkostoa koordinoi ja kutsuu koolle Prizztech Oy yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa.
– Ensimmäisessä vaiheessa on koottu automaatioalan yrityskatalogi, jossa on mukana jo yli 30 alueen yritystä. 

Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot panostavat automaatioalan tutkimukseen ja osaamiseen. Verkoston tavoitteena on edistää alan yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä.
– SAMK:n tutkimustoiminnassa automaatio ja robotiikka muodostavat yhden strategisista painopistealueista ja keskustelu robotiikan sivuaineen perustamisesta on avattu TTY:n Porin laitoksella, paljastaa Puputti.

Automaatioalan osaamisella on suuri vaikutus myös muiden toimialojen yritysten menestykseen ja kilpailukyvyn kehittymiseen. Robotti toimii yhtä tehokkaasti Suomessa kuin Kiinassa., joten hyvin automatisoitua tuotantoa ei logistiikkakustannusten takia kannata enää viedä kauas.
– Sinituote on tästä hyvä esimerkki. He valmistavat äärimmäisen hyviä muovituotteita pitkälle automatisoidussa tuotantolaitoksessaan Kokemäellä.

Uusia haastajia ja investointitarvetta

Isoja, perinteikkäitä automaatioalan yrityksiä on Satakunnassa useita. Niiden rinnalla kasvaa uusien haastajien ketterä ja kasvumahdollisuuksiltaan vähintäänkin kiinnostava rintama. Osaaminen ja kyvykkyys hyödyntää automaatiota ja robotiikkaa on Suomessa valtakunnallisestikin korkealla tasolla, mutta investoinnit laahaavat. Puputin näkemyksen mukaan vaihtoehtoja on kaksi.
– Voimme päättää, että panostamme tuotannon kehittämiseen kotimaassa ja investoimme automatisointiin ja robotiikkaan. Muussa tapauksessa edessä on todennäköisesti tuotannollisen toiminnan entistä jyrkempi supistuminen.

Työn hän ei näe robotiikan myötä loppuvan, mutta työpaikat muuttuvat.
– Esimerkiksi hoitoalalla robotit voisivat tulla avuksi ja tehdä hoitajien työstä miellyttävämpää. Jos robotti avustaisi esimerkiksi fyysisesti kuormittavissa askareissa, kuten nostoapuna, voisivat hoitajat keskittää energiansa niihin tehtäviin, joihin he ovat saaneet koulutuksen.

 

Teksti Kreetta Haaslahti, kuvat Cimcorp ja Julia Hannula

Automaatio haastaa yhä kiivaammin pohtimaan tapaamme tehdä työtä niin tuotantolaitoksissa kuin toimistoissakin. Esimerkiksi vakuutusalalla arvioidaan automaation myötä hävinneen jo noin 2000 työpaikkaa. Teollisuuden ohella robotiikka valtaa koko ajan isompaa alaa myös toimistoautomaatiossa. Tässä valtauksessa porilainen Festum Software Oy aikoo olla mukana.

Festum Software on keskittynyt taloushallinnon ja liiketoimintaprosessien automatisointiin. Yrityksellä on toimipisteet Porissa ja Vantaalla ja sen palveluksessa on tällä hetkellä 28 henkilöä.
– Yhtenä uutena kasvualueenamme on ohjelmistorobotiikan avulla tapahtuva prosessien automatisointi. Aikaisemmin korostimme monikanavaisuuden ja älyteknologian hyödyntämistä – nyt rinnalle on tullut ohjelmistorobotiikan avulla tapahtuva tietojärjestelmien välinen kommunikointi, kertoo liiketoimintajohtaja Jorma Messo Festum Software Oy:stä.

Puhutaan big datasta ja valtaisien tietomäärien hyödyntämisestä.
– Panostamme tähän automaatioon voimakkaasti kouluttamalla koko ajan henkilöstöämme ja tekemällä yhteistyötä alan johtavien kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Koneille koneiden työt

Ohjelmistorobotti on sovellus, joka toimii kuin ihminen toistaen eri tehtävät eri ohjelmissa olevien käyttöliittymien kautta. Käytännössä se automatisoi rutiineja, kuten tiedon syöttöä, hakua ja yhdistämistä ilman sovellusten välisiä liittymärajapintoja.
– Robottien käyttö perustuu opastamiseen. Toisin sanoen järjestelmälle näytetään miten tehtäviä eri ohjelmilla suoritetaan. Robotti oppii ja toistaa tehtävät kysyen tarvittaessa neuvoa asiantuntijalta.

Työt, jotka robotti pystyy tekemään halvemmalla, nopeammin ja virheettömämmin, kannattaa antaa koneen tehtäväksi, olipa kyse teollisuus- tai ohjelmistorobotista.
– Työntekijöiden rooli tulee ilman muuta muuttumaan. Ihmiset voivat keskittyä kuuntelemiseen, ymmärtämiseen ja muuhun asiantuntijatyöhön koneen hoitaessa rutiininomaiset toistuvat työt.

Pitkienkin ketjujen automatisointia

Erityisesti robotiikka helpottaa palvelukeskuksia mm. talous- tai henkilöstöhallinnossa. Rekrytointitilanteessa palkkajärjestelmä, HR ja kulunvalvonta saavat tiedot uudesta henkilöstä automaattisesti sen sijaan, että useampi ihminen kirjaa tietoja eri järjestelmiin. Palkkatiedot kerätään ja lasketaan automaattisesti, tositteiden ja maksatusten käsittely automatisoituu ja raportointia varten saadaan tiedot kerättyä eri excel-tiedostoista ja järjestelmistä entistä nopeammin.
– Kun mukaan otetaan vielä esineiden internet (IoT), voidaan automatisoida jo hyvinkin pitkiä toimintoketjuja.

Jos esimerkiksi älykäs, nettiin kytketty laivamoottori huomaa itsessään toimintahäiriön, voi se automaattisesti tilata varaosan seuraavaan satamaan. Tilaus vastaanotetaan automaattisesti, lähetys lähtee automaattivarastosta automaattisesti ja kuriiri toimittaa varaosan asiakkaalle.
– Samaan aikaan ohjelmarobotti on hoitanut niin tilauskäsittelyn, laskutuksen kuin uuden täydentävän varaosantilauksen alihankkijalta varastoon.

Parempaa palvelua ja kilpailukykyä

Esimerkkinä integraatiosta älykkäisiin laitteisiin Messo nostaa esille myös autovalmistaja Audin uusissa A8-malleissa käytössä jo olevan teknologian.
– Auton infonäyttö tuo kojelaudalle reaaliaikaista, sijainnin ja kuljettajan mieltymysten mukaista tietoa esimerkiksi lähistön palveluista tai sääennusteista. Jatkossa se kenties myös varaa huollot ja vara-auton sekä merkitsee varauksen omistajansa kalenteriin.
– Samalla tekniikalla voidaan vaikkapa päivähoitopaikan hakeminen lapselle automatisoida. Vanhemmat täyttävät sähköisen hakulomakkeen, robotti varmistaa nämä tiedot ja täydentää tarvittaessa sekä vertaa tarjolla olevaan paikkatilanteeseen. Hakijat saavat välittömästi tiedon siitä, onko haluttu paikka tarjolla tai mitkä olisivat vaihtoehdot päivähoidon järjestämiseen.

Tehokkuuden lisäämisen ohella robotiikka tuo uudenlaisia mahdollisuuksia myös myynnille, kun yritystietoon yhdistetään big datan käsite ja sosiaalinen media.
– Pankki voi vaikka halutessaan seurata netissä tapahtuvia autojen ja asuntojen myynti-ilmoituksia ja verrata näitä tietoja asiakasrekisteriinsä. Näiden tietojen perusteella voidaan helposti tarjota lainaa, sijoitusneuvoja tai vakuutuksia. Jatkossa voidaankin kerätä tietoa markkinoista, kysynnästä ja kilpailusta aivan uudella tasolla.

 

Teksti Kreetta Haaslahti, kuvat Julia Hannula