Väestökehitys on tasaantunut

Koronakevään jälkeen voi varmuudella sanoa, että ne asiat, joihin koronapandemia vaikuttaa ovat paljon pitkäkestoisempia ja elämän arvoihin vaikuttavampia kuin – ainakaan minä – osasin keväällä arvioida.

Ensinnäkin kyseessä ei ole tilanne, joka ”tuli ja meni”, vaan kyseessä on arkielämäämme jo yli puoli vuotta vaikuttanut ja arkisia toimintatapojamme muuttava virus, joka meidän kaikkien tulee ottaa vakavasti vielä pitkään. Toiseksi kyse on työllisyyden osalta kansainvälisesti ja kansallisesti isosta asiasta, jossa eri väestöryhmien ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset ovat muuttuneet paljon ja osalle ihmisistä muutos on jo nyt ollut raju, varsinkin, jos koronasairaus on vielä kohdistunut juuri heihin. Kolmanneksi opettelemme elämään vielä epävarmemmassa ja näköalattomammassa maailmassa kuin mihin nopeaan ja sirpaleiseen tiedonvälitykseen nojaava some-aika meidät totutti.

Laajasti ihmisten näkemyksiin ja jopa arvoihin vaikuttavalla koronapandemialla on ollut vaikutusta myös Suomen sisäiseen väestökehitykseen. Viime vuosien voimakkaan taloudellisen nousukauden aikana väestö keskittyi kiihtyvää tahtia muuttamaan kasvukeskuskaupunkiin ja niiden lähikuntiin. Kaupungistumisen trendi ei ole perustrendinä poistunut tai poistumassa, mutta trendiin on tullut selkeästi (ainakin joksikin aikaa) uusia elementtejä, jolloin positiivinen väestömuutos koskettaa myös muita alueita ja kuntia kuin vain maan isoimpia kasvukeskuksia.

Vuoden 2019 lopussa Satakunnan kokonaisväestömäärä oli 216 752 henkilöä. Satakunnan osalta vuoden 2020 ensimmäisen kuuden kuukauden väestötietotilastoista voi poimia jo myös plus -merkkisiä väestömuutoslukuja, vaikka totuuden nimissä pitää todeta, että Satakunnan kokonaisväestökehitys on edelleen negatiivinen.

Satakunta on vuoden 2020 ensimmäisen puolen vuoden väestötilastoinnin perusteella kokonaisnettomuutossa plussalla 125 henkilöä. Maan sisäisessä muuttomuuttoliikkeessä Satakunta on vuosipuoliskon aikana miinuksella 141 henkilöä. Toisin sanoen maahanmuuton ansioista muuttoihin perustuva väestökehitys on Satakunnan osalta kääntynyt positiiviseksi.

Kun syntyvyys on Satakunnassa, valitettavasti, kuolleisuutta pienempää, niin maakunnan väestön kokonaiskehitys oli vuoden 2020 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana miinuksella 542 henkilöä.

Suomen maakuntien välisessä vertailussa Satakunta on asukasluvultaan maan 19:stä maakunnasta seitsemänneksi suurin. Nyt alkuvuoden 2020 väestömuutostilastoissa Satakunta on noussut maakuntien välisessä vertailussa eri muuttujien osalta myös noille sijoille, kun muutaman edellisen vuoden ajan Satakunta on ollut väestömuutoksen osalta maan negatiivisimpia alueita.

Väestökehitys riippuu toki monesta muustakin tekijästä kuin kaupungistumiskehityksen uusista trendeistä, jotka ovat voimistuneet koronapandemian aikana. Satakunnan kannalta hyvään suuntaan kääntyneen väestökehityksen eteen tulee tehdä toimenpiteitä, niin työpaikkojen, osaamisen, saavutettavuuden kuin ympäristön ja asuinalueiden viihtyvyydenkin kannalta. Lopulta kuitenkin elämisen laatu ja mutkattomuus sekä työllisyyden ja osaamisen kehittämisen näkymät ratkaisevat sen, mihin kukin meistä haluaa asettua asumaan ja samalla kehittämään omaa lähialuettaan.