Otsikolla tarkoitan sekä tätä viheliäistä koronaa että toki paljon positiivisempaa eli Satakunnan kykyä ja tahtoa uudistua.

Ensin pakollinen ja vastentahtoinen korona, joka vaikeuttaa jälleen tekemisiämme ja vaikuttamistoimenpiteitämme paljon enemmän kuin vielä marraskuun 2021 alussa oletimmekaan. Nyt joulun ja vuodenvaihteen alla toivon sydämestäni, että kaikki, jotka voivat suojata läheisiään ja itseään rokottautumalla, sen myös tekisivät. Nyt jälleen kerran tapaamisiamme harkitusti ja suojatusti toteuttamalla pysymme saamaan tuon muuntuvan, viheliäisen viruksen hallintaan. Pois emme virusta saa, mutta tässäkin asiassa meidän pitää oppia elämään ”uudessa normaalissa”.

Kiitoksen sanon siitä, että asiat on saatu sujumaan, vaikka tapaamiset ovat olleet rajallisia jo lähes kahden vuoden ajan. Hyvin ihmiset ovat jaksaneet viedä asioita eteenpäin ja järjestelmät ovat muuntuneet uusiin toimintatapoihin.

Päättyvän vuoden 2021 aikana kuntavaalien jälkeen on saatu uudet poliittiset toimielimet valittua ja aktiivinen toiminta on päässyt hyvään vauhtiin. Satakuntaliiton osalta erityisen merkittävää on loppuvuoden aikana ollut osaamisen kehittämistä koskevan työn eteenpäin kuljettaminen, uuden Satakuntastrategian hyväksyminen maakuntavaltuustossa joulukuussa ja elinkeinorakenteen uudistumista edistävissä edunvalvontatöissä mukana oleminen. Unohtaa ei toki pidä ilmastopolitiikan merkityksen kasvua ja sitä, että Satakuntaliitto sai ympäristöministeriöltä kuntien ilmastotoimia edistävään hankkeeseen rahoituksen vuoden 2021 lopulla.

Kun katsomme Satakuntaliiton näkökulmasta vuoteen 2022, niin vuoden alussa korostuvat Satakuntastrategian toimeenpanoon liittyvät asiat erityisesti maakuntaohjelman toteuttamisen ja kokonaismaauntakaavan uudistamistyön aloittamisen sekä maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman hyväksymisprosessin kautta. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden käytännön aloittaminen sekä uuden aluekehityslain mukaiset aluekehitystoimet ovat vuoden 2022 alussa merkittävässä roolissa. Myös Satakunnan hyvinvointialueen käynnistymisen edistäminen on Satakuntaliiton kannalta iso ja merkittävä asia.

Nostan erikseen esille osaamisen kehittämistä koskevan prosessin, jossa vuoden 2022 alussa jatketaan kesällä 2021 valmistuneen ja loppuvuoden aikana jo osaltaan positiivisen vaikutuksen maakunnan kehittymisedellytyksiin antaneen (esim. Porin yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulujen uudet avaukset ja painopisteet) Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan työn toimeenpanoa. Tätä työtä jatketaan kahdeksan valitun painopistee kautta:

  • tarvitaan yhteinen etenemisstrategia
  • tarvitaan pitkäjänteisen työn tekemiseksi resurssi
  • tekniikan yliopistopohjaisen kandidaattikoulutuksen aloittaminen ja lisäämisen yhteensovittaminen SAMKn tekniikan toimintojen kanssa
  • sote-alan koulutuksen ja tutkimuksen lisääminen (sekä määrä että monipuolisuus)
  • koulutuspohjaisen maahanmuuton lisääminen ja siihen liittyvät toimet
  • yliopistokeskustoiminnan kehittäminen (lainsäädäntöpohja ja hyödyt emoyliopistoille)
  • Turun yliopiston Raumalla olevan kampuksen kehittämisen turvaaminen ja edistäminen osana Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämisen kokonaisuutta
  • tki-klusterin parempi hahmottaminen ja klusterin kehittäminen yhdessä alueen elinkeinoelämätoimijoiden kanssa

Vahvasti satakuntalaisten ihmisten osaamiseen ja kehitystahtoon luottaen haluan toivottaa kaikille hyvää ja rauhallista joulunaikaa ja menestystä vuodelle 2022!

Muille varmaan varsin näkymätön, mutta maakuntaliitoille ja ELY-keskuksille hyvin merkityksellinen ja lähes kaksi vuotta jatkuneen työn sekä seurannan kohteena ollut prosessi on saanut painokkaan aluepoliittisesti arvotetun päätöksensä.

Kyseessä on EU:n alkaneen rakennerahastokauden 2021–2027 kehittämisresurssien kansallinen päätös, jolla kehittämisresurssit on kohdennettu maan eri osiin. Päätös koskee EU:n rakennerahastoja: EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) ja ESR+ (Euroopan sosiaalirahasto+) sekä uutena ja mahdollisesti vain alkaneeseen ohjelmakauteen rajoittuvana oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, JTF.

Satakunnalle kansallinen kehittämisresurssien jako merkitsee resurssimäärän kasvua 25 %:lla verrattuna edelliseen vastaavan mittaiseen ohjelmakauteen. Vaikka kehittämisresursseja on nyt laskettu ”ylhäältä alas ja alhaalta ylös etuperin ja takaperin” niin vieläkin on epävarmuutta aivan lopullisesta Satakunnan saannosta. Satakuntaan tullee EU-rahastoista ja kansallista julkisista vastinrahoista vuosien 2021 – 2027 ohjelmakauden aikana käytettäväksi yhteensä noin 90 miljoonan euron kehittämisresurssi.

Kehittämisresurssien kasvu tapahtuu kuitenkin käytännössä pelkästään JTF-rahoituksen mukaantulon kautta. Näiden kehittämisresurssien käyttöön ja vaikuttavuuteen on nyt iso merkitys sillä, millaiset ovat tämän JTF-rahoituksen hyödyntämismahdollisuudet. Toive ja näkymä siitä, että JTF-rahoitus olisi lähes EAKR-rahoituksen kaltaisesti sovellettavaa, on korkealla, mutta EU:n kanssa neuvoteltavat kansalliset soveltamisohjeet ovat vielä kesken. Ministeri Lintilä on hyvin tietoinen soveltamisohjeen ja laajan soveltamismahdollisuuden tarpeesta ja jaksan uskoa, että tällainen ohje saadaan lähiviikkojen aikana.

Kun tuo kansallinen kehittämisresurssien jakopäätös on nyt vihdoin saatu tehtyä, niin uusi ohjelmakausi voi käytännössä käynnistyä marraskuussa 2021, mikä tarkoittaa, että ensimmäiset EAKR, ESR+ ja JTF -haut voivat Satakunnassakin aueta vuoden 2022 alussa aukaistavilla hakukierroksilla.

Kaikista olennaisinta ovat kuitenkin itse kehittämistoimet ja -hankkeet. Pelkällä raharesurssilla tai myöntöoikeudella ei ole merkitystä. Merkitys on sillä, että maakuntaa kehittävät niin yritys-, tutkimus-, koulutus- ja yhteisöhankkeet syntyvät alueen toimijoiden valmistelussa rahoituskelpoisiksi Satakunnan kehitystä eteenpäin vieviksi toimiksi.

Ja vaikka nyt hehkutan edellä luettelemiani EU:n rakennerahastoasioita, niin ymmärrän hyvin, että kehitystä tapahtuu (onneksi) huomattavan paljon myös muissa ympäristöissä kuin EU:n rakennerahastojen kautta.

Isosti nostan esille tässä esimerkiksi satakuntalaisten kuntien vahvan elinkeinopolitiikkatyön, jota tehdään vihreää siirtymää edistävien, erityisesti akkuklusterin ja siihenkin liittyvien bio- ja kiertotalouden kehittämistoimien ympärillä. Nämä ovat pitkäjänteisiä töitä, joita tehdään maakäytön suunnittelun, elinkeinotoimijoiden ja yhteistyökumppanien yhteistyönä.

Blogini lopuksi haluan todeta, että loppukesään 2021 asti lausunnoilla ollut Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö on saanut lausunnonantajien osalta laadukasta, positiivista palautetta. Selitystyön esitysten analysointi jatkuu nyt saatujen lausuntojen pohjalta ja uskon, että saamme aikaiseksi panostuksia vaativan, laadukkaan ja yhteisen perustan jatkotyöllemme.

Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö on valmistunut

Selvityshenkilö Kalervo Väänäsen haastava ja ansiokas selvitystyö Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämismahdollisuuksista valmistui nyt kesäkuun puolivälissä. Työssään Kalervo Väänänen esittää laadukkaasti perustellen 15 eri kehittämistoimenpidettä Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämiseksi.

Satakuntaliiton maakuntahallitus vastaanotti selvityksen 21.6.2021 ja päätti samalla, että kaikki halukkaat voivat antaa selvitystä koskevat lausuntonsa 1.9.2021 mennessä. Lausunnot tulee toimittaa määräajan kuluessa osoitteeseen kirjaamo@satakunta.fi. Selvityksen raportti löytyy Satakuntaliiton nettisivuilta, www.satakunta.fi.

Osaltaan Satakunnan korkeakouluselvitystyön aktivoimana myös maan kuusi yliopistokeskusaluetta, niiden keskuskaupungit, maakuntaliitot ja yliopistokeskukset ovat laatimassa yhteistä keskustelunavausta opetus- ja kulttuuriministeriölle yliopistokeskusten toiminnan lainsäädännölliseen ja rahoituksellisen aseman kehittämisestä.

Kuntavaalit pidetty, aluevaalit tulossa

Demokraattisen yhteiskuntamme kulmakivi ovat vapaat yleiset vaalit ja näiden vaalien tulos on ehdottomasti oikea. Itsekin toivon ja haluan tehdä työtä korkean äänestysprosentin eteen. Mutta myös äänestämättömyys on kannanotto, jolla äänioikeutensa käyttämättä jättävä hyväksyy sen, että muiden äänillä valitut luottamushenkilöt ja heidän tekemänsä päätökset vievät meitä eteenpäin.

Satakunnassa kuntavaalit toivat mukanaan muutoksia, mutta loivempia kuin moni odotti. Nyt kunnissa on menossa uusien valtuustojen järjestäytymisen valmistelu sekä poliittisten luottamuselinten paikkojen jako. Uudet valtuustot tulevat toimivaltaisiksi 1.8.2021 alkaen.

Satakuntaliiton osalta kuntavaalien tulos muuttaa jonkin verran maakuntavaltuuston ja -hallituksen poliittista jakoa. Näkyvin muutos on varmaankin se, että maakuntahallituksen osalta keskusta menettää yhden paikan ja tämän paikan saavat vihreät.

Eduskunta hyväksyi 23.6.2021 sote-uudistuksen toteuttamisen. Tämä on tärkeä päätös, jotta vuosikymmeniä eri muodoissaan valmisteltu kokonaisuus saa nyt vihdoin uuden perusmuodon. Toki tiedän, että erilaisia kehittämistarpeita on ja niihin pitää tarttua, mutta olennaista ehdottomasti on se, että päästään pitkään velloneesta ”JOS”-tilanteesta ”KUN”-tilanteeseen. Eli tilanteeseen, että KUN sote-uudistus toteutuu vuoden 2023 alussa. Sote-uudistus toteutuu hyvinvointialueina, jonka vastuulle siirtyvät perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveydenhoidon sekä pelastustoimen palvelujen järjestäminen ja osaltaan myös tuottaminen. Hyvinvointialueet tulevat demokraattisesti ohjatuiksi uusiksi toiminnan tasoiksi ja hyvinvointialueiden ensimmäiset aluevaltuustovaalit pidetään jo vuoden 2022 tammikuussa!

Toivon kaikille uusille ja uudelleenvalituille luottamushenkilöille, tulevien aluevaalien ehdokkaille ja vaalityön tekijöille menestystä ja yhteistyöhakuisuutta tulevien, vaativien asioiden hoitamisessa.

Onko Suomi ja Satakunta uskottava investointikohde uudistuvalle kansainväliselle yritystoiminnalle?

Tiedän ja osaan yhteiskunnan vallan kolmijaon, jossa oikeuslaitos on riippumaton ja sen ratkaisuja ei tule arvostella poliittisen toimeenpano- tai lainsäädäntövallan käyttäjien toimesta. Tuon edellä olevan ymmärtäen totean, että meillä kuuluukin olla oikeus arvioida ja tarvittaessa valittaa julkisen vallan tekemistä päätöksistä, jotka oikeuslaitos sitten harkitsee olemassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Mutta millainen uskottavuuskuilu syntyy silloin, kun vuosia eri viranomaisten kanssa valmisteltu hanke saa oikeuslaitokselta hyvin erilaisen päätöksen kuin asiantuntijoiden valmistelu ja aiemmat virkavastuulle tehdyt päätökset ovat antaneet ymmärtää. Kansallinen uskottavuutemme esimerkiksi ympäristöllisesti kestävämmän kasvun ja ns. vihreän siirtymän suuntaa ei näytä vahvalta, kun asiantuntijavalmistelu ja oikeuslaitos ovat kovin eri linjoilla.

Luotan siihen, että kaikki haluamme kehittää ja vaalia tervettä ja turvallista ympäristöä, jossa nykyiset hiilidioksidi- ja muut päästöt saadaan minimoitua. Samalla uskon meidän haluavan osaamis- ja elintason uudistumista. Nämä kaikki edellyttävät investointeja ympäristöasioihin ja myös koulutukseen, tki-toimintaan sekä rakennettuun infraan. Yritystoiminnan investoinnit ovat keskeinen osa uudistuvaa toimintaamme ja investointien suunnittelu ja toteuttamisjänne ovat pitkiä.

Tarvitaan pitkäjänteistä, uskottavaa ja luotettavaa kansallista toimintaympäristöä, että kansainvälisessä ympäristössä toimivat yritykset toteuttavat uudistavia investointisuunnitelmiaan Suomeen ja Satakuntaan. Tässä meillä on vielä paljon parannettavaa eikä aikaa ole tuhlattavissa esimerkiksi akkuklusterin kehittymisen näkökulmasta.

EU:n alue- ja rakennepolitiikan uusi kausi: Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma

Useasti näissä blogeissani viimeisen kahden vuoden aikana esille ottamani rakennerahastojen kansallinen alueellinen resurssien jako on edelleen kesken ja valtioneuvoston ratkaisu menee kesälomakauden yli. Ratkaisua on yritetty jo noin puolitoista vuotta, viimeisen vuoden ajan ratkaisun etsintä on ollut työ- ja elinkeinoministeriön valmistelussa. Toivon, että lomakauden jälkeen tämäkin asia saadaan ratkaisuun, jossa EU-säädöksiä kunnioittaen rakennerahastojen kehittämisresurssit kohdennetaan mahdollisimman vaikuttavasti.

Toivon hyvää ja tervettä kesäaikaa kaikille!

Olennaisen havaitsemisen tuska ja toissijaisen välttämisen pakko

Vuosi korona-aikaa on tuonut esille muun muassa sen, että ensin korona-ajan alkaessa asioita siirrettiin ja jäätiin odottamaan ”normaaliaikaa”. Kun aikaa kului ja korona-aika jatkui, käynnistettiin sekä odottamaan jätettyjen että koronasta johtuvien, ja uusien esille tulleiden asioiden valmistelu. Ja näin etäkokousten sekä suunnitelmaluonnosten ruuhka on valmis! Enää ei tarvitse muuta kuin liittyä palaverista toiseen ja puhista kiirettään. Mutta kuka pysähtyy miettimään, mikä on tarpeellista, mikä vaikuttavaa ja mikä vain sitä, että mennään, kun muutkin menevät?

Etätyö on luontevaa asiantuntijatyötä tekeville organisaatioille, kuten Satakuntaliitolle. Käytännössä kokonaan etätyössä olevalle organisaatiolle etätyö on kuitenkin myös hyvin vaikeaa johtamisen ja kokonaisuuksien hahmottamisen kannalta. Kaikki tekevät täysiä työpäiviä, mutta kokonaisnäkemys tilanteesta ja tavoitteista jää ohueksi, kun ihmiset eivät kohtaa työyhteisön arjessa. Oman kokemukseni kautta korostan, että sillä, ”mitä ilmaa hengitämme” eli mitä arjessa koemme tässä ja nyt, on iso merkitys siihen, miten jäsennämme työtämme ja työmme tavoitteita.

Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö

Selvityshenkilö Kalervo Väänänen tekee selvitystyötä vielä koko kevään ajan. Osaamisen kehittäminen niin ammatillisen koulutuksen kuin korkeakoulutuksenkin osalla on Satakunnalle elintärkeää. Uudistumiskykymme on pitkälti kiinni osaamistasosta. Hyvillä koulutustoimijoilla on myös selkeä yhteys alueella toteutettavaan tki-toimintaan. Samoin hyvä, monipuolinen ja työllistävä koulutus toimii alueelle sisään vetävänä ja alueella pitävänä voimana. Koulutuksen kautta voimme saada alueelle niin kotimaisia kuin ulkomaisia koulutettavia, jotka pystyvät maakuntaamme elämään jäädessään ja tänne työllistyessään parantamaan väestörakennettamme ja -määräämme. Uskoakseni Kalervo Väänäsen tekemä selvitystyö tulee valmistuttuaan olemaan Satakunnan päättäjien keskuudessa yksi luetummista ja eniten keskustelua herättävistä töistä.

Kuntavaalit 13.6.2021

Satakuntaliitto järjestää Satakunnassa kuntavaaliehdokkaille ”Satakunta -informaatiotilaisuuden” etäyhteyksillä tiistaina 11.5.2021 klo 17.30 – 19.00. Toivottavasti Satakunnan kuntiin saadaan puolueiden ja valitsijayhdistysten kautta laajasti hyviä, näkemyksellisiä ehdokkaita ja toivottavasti kuntavaaleissa kuntien asukkaat äänestävät aktiivisesti. Demokratialla on nyky-yhteiskunnassa useita ilmenemismuotoja, mutta yleisten ja yhtäläisten vaalien kautta toteutuva edustuksellinen demokratia (kuntavaalit, valtiolliset vaalit ja tulevaisuudessa myös aluevaalit) on kansanvallan keskeisin toteutumisen muoto.

Suomen kestävän kasvun ohjelman ensimmäinen luonnos

Teimme Satakunnassa päättyneen vuoden loppupuolella ison työn, kun maakunnan eri toimijat yhdessä valmistelivat ”Satakunnan kasvun mahdollisuus” –asiakirjan joka osaltaan toimii maakunnan sisällä kehittämistoimenpiteiden perustana ja kansallisella tasolla satakuntalaisten tavoitteiden esille tuojana. Satakunnan kasvun mahdollisuus työn toteutumisen kannalta on juuri tällä hetkellä tärkeää, että satakuntalaiset toimijat tutustuisivat kansallisesti laadittuun Suomen kestävän kasvun ohjelman ensimmäiseen luonnokseen, joka on saatettu EU:n komission arvioitavaksi ja joka on tarkoitus saada valmiiksi huhtikuun loppuun mennessä. On tärkeää käydä tuo Suomen kestävän kasvun ohjelman ensimmäinen luonnos läpi ja katsoa, löytyykö ohjelmaluonnoksesta nyt oikeita yhtymäkohtia Satakunnassa tunnistettuihin omiin kehittämistavoitteisiin. Vielä voidaan vaikuttaa siihen, että kansallisen tason ohjelmaa voidaan kehittää Satakunnan kannalta luonnostakin paremmaksi.

EU:n alue- ja rakennepolitiikan uusi kausi: Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma

EU:n alue- ja rakennepolitiikan kansallinen ohjelmaehdotus, Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027, ja siihen liittyvä ympäristöselostus on lausuntokierroksella 16.4.2021 saakka. Ohjelmaehdotus sisältää Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) tuettavat toimet.

Ohjelma tulee sisältämään myös oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund, JTF) toimenpiteitä, joista järjestetään samanaikaisesti alkuvaiheen kuuleminen. Myös siihen voi antaa lausuntoja 16.4.2021 saakka.

Lausuntoja ohjelmaehdotuksesta ja ympäristöselostuksesta voi jättää 16.4.2021 klo 16.00 asti Lausuntopalvelu.fi:ssä.
Lausuntoja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston valmistelun ja siihen liittyvän ympäristöarvioinnin aloittamisesta voi jättää 16.4.2021 klo 16.00 asti Lausuntopalvelu.fi:ssä.

Hyvää ja toivottavasti tervettä vuotta 2021 kaikille!

Olemme tulleet vuoteen 2021 vaikean ja erikoisen ajan kautta. Toivoa paremmasta on, mutta tuo toivo on lunastettava, sillä emme saavuta paluuta vapaampaan toimintaympäristöön tai Satakunnalle parempaa tulevaisuutta ilman omia toimenpiteitämme. Nyt ovat kyseessä meidän kaikkien toimenpiteet niin jokapäiväisessä elämässämme kuin päätösvaltaa omaavien toimet Satakunnan vetovoiman, viihtyvyyden, osaamisen ja elinkeinorakenteen uudistamisessa.

Muistan taas mainita, että Satakunnan asukasluku on noin neljä prosenttia Suomen väestöstä, Satakunnassa on noin kuusi prosenttia Suomen teollisista työpaikoista ja (reilut) kuusi prosenttia Suomen ulkomaankaupan arvosta tehdään Satakunnassa. Satakunnan satamien kautta kulkee noin kymmenen prosenttia Suomen ulkomaankaupan arvosta. Satakunnan palvelualojen ja erityisesti tapahtuma-, matkailu- ja ravitsemusalan nykyinen vaikea tilanne ja toisaalta kasvupotentiaali pitää ilman muuta myös tunnistaa. Otan nämä luvut esille siksi, että alueemme ja osaamisemme on kansantaloudellisesti Suomen menestyksen kannalta kokoaan merkittävämpää ja Satakuntaan kohdistuvat kehittämistoimet tuovat selvästi lisäarvoa koko Suomelle, ei vain Satakunnalle ja satakuntalaisille.

Resursseja ja toimenpiteitä uudistustyöhön

Vuosina 2021 – 2023 Suomessa ja siis myös Satakunnassa on käytettävissä enemmän julkisen vallan kehittämisresursseja kuin pitkään aikaan, niin historiaan ja myös tulevaisuuteen katsoen, on ollut tai tulee olemaan. Näistä kehittämisresursseista päätetään pääosin kansallisten tavoitteiden perusteella, mutta osa päätöksistä tehdään aluetasolla. Kun kasvaneet julkiset kehittämisresurssit perustuvat pitkälti koronaviruspandemian takia välttämättömään elvyttävään lainoitukseen, niin näillä julkisilla kehittämisresursseilla pitää aikaansaada sellaista osaamisen ja erityisesti yksityisen tki-toiminnan kasvua, joilla luodaan kyky aikaansaada uutta, vastuullista työllisyyttä ja hyvinvointia, joiden kautta kykenemme maksamaan pidemmällä ajanjaksolla tämän nyt otetun ja otettavan velan pois.

Olemme tehneet päättyneen vuoden 2020 aikana maakunnan eri toimijoiden yhteistyönä ison työn Satakunnan kasvun mahdollisuuksien löytämiseksi ja nyt vuoden 2021 aikana julkisia kehittämispanostuksia kohdennetaan hankkeisiin, jotka toteuttavat näitä Satakunnan kasvun mahdollisuus -työn tavoitteita. Niin Satakunnan, Suomen kuin EU:n tavoitteissa keskeisenä on ympäristöllisesti kestävä kasvu, ns. vihreä siirtymä ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Alkuvuodesta 2021 Satakunnan menestyksen kannalta merkittävä työ kohdistuu myös Satakunnan osaamistason, korkeakoulutuksen ja tki-toiminnan kehittämiseen. Vain osaamisen kautta voimme menestyä jatkossa. Tämä tarkoittaa aloitetun Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämisselvityksen tekemistä niin, että siinä otetaan huomioon niin ammatillisen asteen osaamistason muutostarpeet kuin korkeakoulutason tarpeet ja mahdollisuudet kuin myös elinkeinoelämän ja satakuntalaisen yhteisön tarpeet ja mahdollisuudet. Kehittämistyössä ei pidä tavoitella jotain mallia, tai nimeä. Tavoitella pitää osaamisen ja tki-toiminnan vaikuttavuutta ja vuorovaikutusta. Työssä pitää lähteä rakentamaan nykytilanteesta uutta, ei rikkomaan olemassa olevaa. Ja tuomioon: ”ei siitä mitään tule” ei saa alistua selvittämättä ja pyrkimättä kehittämään nykyistä tilannetta.

Turvetoimiala

Satakunnalle merkitsee paljon se, miten turvealan nopeasti muuttunut toimintaympäristö ja mahdollisuudet saadaan hallittua. Turveala on paljon muutakin kuin energiaturvetta niin biologisten kasvu- kuin kasvatusalustojen tai ekologisiin ratkaisuihin perustuvan materiaalituotannon osalta. Turveala on erityisen merkittävä Pohjois-Satakunnalle, mutta turvealaan liittyviä merkittäviä toimijoita on maakuntamme kaikilla seuduilla.

Turvetuotannon lopettamisesta suurimmat negatiiviset työllisyysvaikutukset kohdentuvat Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin. Seuraavaksi eniten henkilötyövuosia häviää Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Lapissa. Turvetuotantoalan voidaan arvioida työllistävän Pohjois-Satakunnan seutukunnassa yhteensä vähintään noin 200 henkilötyövuotta. Koska Pohjois-Satakunnassa syntyy 79 % alan suorasta työllisyydestä (2018), samaa suhdelukua käyttäen saadaan turvetuotannon suoraksi ja välilliseksi yhteisvaikutukseksi koko Satakunnassa noin 250 henkilötyövuotta. Yhteisvaikutuksen osuus maakunnan yritysten henkilöstömäärästä on 0,5 %. Kuitenkin Pohjois-Satakunnan seutukunnassa turvetuotannon noin 200 henkilön kokonaistyöllistävyys muodostaa viisi prosenttia alueen yritysten työpaikoista.

Suomen tasolla tehdään töitä kansallisten toimenpiteiden aikaansaamiseksi, jotta turvealan muutos olisi huomattavasti nyt pelättävissä olevaa muutosnopeutta hallitumpi. Tällöin kyseeseen tulevat niin EU-pohjainen Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) ja kansalliset toimenpiteet, joita Suomen hallitus vie eteenpäin.

Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan

Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat ovat edenneet toimialan yhteistyössä viime vuonna käynnistyneiden sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamien hankkeiden kautta hyvin. Työ ei ole olut julkisuudessa erityisen näkyvää, koska työtä tehdään toimialan sisällä niin, että eri toimijoiden työskentelytapoja, tietopohjia ja toimintojen sisältöjä kehitetään ja yhdistetään asiakkaiden palvelujen saatavuuden ja laadun kannalta paremmiksi kokonaisuuksiksi. Tämä kehittämistyö tulee nyt vuoden 2021 alkupuolella enemmän näkyviin, koska hankkeista alkaa tulla käytäntöön otettavia toimenpiteitä ja koska kansallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamista koskeva lainsäädäntö etenee eduskunnan käsittelyssä.

Satakunnassa on alkukesästä alkaen tehty laajasti eri yhteistyökumppanien ja eri kokoonpanojen kautta työtä Satakunnan erityisten vahvuuksien ja kehittämismahdollisuuksien tunnistamiseksi. Olemme saamassa kootuksi laajan materiaalin niistä toimenpiteistä, joiden pohjalta Satakunta pystyy nousemaan koronapandemian toisessa vaiheessa ja pandemian jälkeen ekologisesti, inhimillisesti ja taloudellisesti kestävään kasvuun.

Eri valmisteluryhmien ja tilaisuuksien sekä keskustelujen perusteella syntyvästä laajasta kehittämisohjelmasta voidaan ja pitää pystyä tekemään myös kehittämiskärkiä koskeva tiivistys.

Esitän seuraavaksi ”Kasvun mahdollisuus” -työn ohjausryhmän käsittelyn jälkeen syntyneen, kolmeen pääkohtaan niputetun tiivistelmän:

Kohta 1. muodostaa tärkeimmän kokonaisuuden, jonka toteuttamista kohdat 2. ja 3. tukevat.

  1. Satakunnan teollisuuden uudistaminen ja kehittäminen sekä elinkeinoelämäperustaisen tki-toiminnan edistäminen huomioiden vihreä kasvu ja digitaalisuus
    1. Automaatio- ja robotiikka, Robocoast-yritysverkoston ja RoboAI-tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen kehittäminen sekä klusterin osaamisen yhdistäminen myös hyvinvointi- ja terveysteknologiaan.
    2. Akkuklusteri ja teknologia-/värimetallit, huomioiden kiertotalous: Työvoimapoolien perustaminen mm. teollisuuspuistoihin. Miten edistetään syntyneiden ja kehittyvien ekosysteemien innovaatiokykyä yliopisto- ja korkeakoulutason yhteistyön kautta?
    3. Elintarvike- ja biotalous: Elintarvike- ja biotalouden tutkimustoiminnan ja yksiköiden vahvistaminen.
    4. Meriosaaminen: Merilogistiikan tutkimuskeskuksen kehittäminen Raumalle, joka keskittyy erityisesti digitalisaatioon. Merituulipuistoihin liittyvän osaamisen kehittäminen.
    5. Uusiutuvan energian kehittämistoimet ja uusiutuvan energian käytön ja jakelun edistäminen
  1. Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen sekä soveltaminen elinkeinoelämän tarpeisiin.
    1. Resursointi Satakunnan koulutukseen ja osaamisprofiilin vahvistamiseen kaikilla koulutusasteilla. Yliopistojen ekosysteemitutkimus vahvistamaan johtamis- ja toimintamalleja.
    2. Työvoiman jatkuvan oppimisen ja työkyvyn edistäminen, kohtaannon ja ennakoinnin vahvistaminen, akuutteihin työvoimatarpeisiin vastaaminen (täsmäkoulutukset)
    3. Sosiaalinen kestävyys: toimintamallit koulutuspolulle ja työelämään palaamiseen ja koulupudokkaiden vähentämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn sekä osatyökykyisten työelämäosallisuuden vahvistaminen
    4. Vihreän kasvun tematiikan ja vastuullisuuden huomiointi koulutuksessa
    5. Digitaalisuus: digivalmiuksien ja digiosallisuuden vahvistaminen
  1. Satakunnan logistiikan kehittäminen huomioiden digitaalinen tieto ja fyysinen logistiikka sekä huoltovarmuus.
    1. Vihreä siirtymä, liikenteen CO2-päästöjen vähentäminen
    2. Digitaalisuus, älyteiden ja -väylien kehittäminen
    3. Huoltovarmuuden ja liikenneyhteyksien edistäminen

Mutta koronapandemiasta selviytymistoimet ja samaan aikaan ajoittuvat EU:n uuden ohjelmakauden valmistelu sekä siihen ajallisesti sidottu Suomen oman aluepoliittisen lainsäädännön ja toimintatavan muutosprosessi yhdistettynä Satakunnan alueen omaan sisäiseen tulevaisuussuunnitteluun sekä maakunnassa tapahtuneeseen edunvalvonnalliseen aktivoitumiseen ovat aikaansaaneet varsinaisen valmistelutoimien ruuhkan vuoden 2020 lopulle.

Teemme töitä EU-ohjelmien ohella kansallisen tason valmistelussa sekä rakennamme yhdessä laajan ja toimivan satakuntalaisten toimijoiden verkoston kanssa maakunnallisia kehittämisohjelmia sekä maakunnan pitkäntähtäimen että isojen yksittäisten hankkeidenkin osalle. Olennaista ei ole se, mitä kaikkia ulkopuoleltamme edellytettyjä tai maakunnan sisältä tärkeiksi nähtyjä ohjelma- tai kehittämistöitä olemme tekemässä, olennaista on yrittää ymmärtää tehtävien töiden vaikutuksia ja eri töiden muodostamaa kokonaisuutta. Eri toimintalohkoja eri mittaisin tavoittein koskevat työt pitää saada kokonaisuuden kannalta yhtenäiseksi prosessiksi, eivätkä toimet voi olla irrallisia tai ristiriidassa keskenään tai ristiriidassa maakunnan eri osa-alueiden tai toimialojen kehityksen kannalta.

Ymmärrän hyvin, että erilaisten, tulevaisuuteen tähtäävien ohjelmien valmistelussa voidaan irrota liian kauas nykyisestä todellisuudesta ja päätyä epärealistisiin tavoitteisiin. Parhaiten tätä tulevaisuussuunnittelun yhtä helmasyntiä pystytään välttämään laajalla eri toimijoiden yhteistyöllä. Samalla yhteistyön kautta voidaan varmistaa, että valmistellut tavoitteet ovat yhteisesti hyviksi koettuja ja että tavoitteisiin voidaan sitoutua. Tulevaisuuteen kohdistuvan suunnittelun ymmärrettävyyttä heikentää myös se, että suunnittelussa käytetyt termit ja lyhenteet ovat usein erittäin hankalia – yhdenlaista ”munkkilatinaa”, jonka ymmärtävät ilman termien avaamista vain he, jotka tekevät tuota työtä niin kansainvälisissä, kansallisissa kuin alueellisissakin verkostoissa.

Vaikka välillä voi olla sellainen tunne, että erilaisilla ohjelmilla ei saavuteta tuloksia, niin asia ei kuitenkaan ole noin, jos ohjelmat on tehty hyvin ja ohjelmien perustelut sekä tavoitteet ovat selkeitä. Ilman maakunnallisella tasolla tapahtuvaa Satakunnan tavoitteiden kokoamista emme pääse mukaan kansallisen tason ja pääosin kansallisen tason kautta EU-tason kehittämistavoitteisiin ja -resursseihin. Useimmiten kehittämisohjelmamme ja -toimenpiteemme toimivat ikään kuin avaimina, joilla päästään sisään eri resurssilähteisiin ja sen jälkeen on maakuntamme eri toimijoiden osaamisesta ja aktiivisuudesta kiinni se, kuinka hyvin näitä resurssilähteitä pystytään hyödyntämään niin työllisyyden, innovaatioiden, osaamisen, viihtyvyyden kuin saavutettavuudenkin kannalta.

Kuten otsikossa totean, niin juuri nyt, loppuvuonna 2020, on monia ”palloja ilmassa” eli teemme ja osallistumme useiden erilaisten suunnitelmien valmisteluun ja tekemiseen. Edellä kirjoittamieni näkökulmien ohella haluan korostaa vielä yhtä näkökulmaa: pikavoittoja ei ole odotettavissa ja pitkäjänteinen johdonmukaisuus on tärkeää. Eri tahojen, jotka ovat mukana yhteisessä työssä pitää voida sitoutua yhteisiin päämääriin ja tavoitteisiin. Vaikka itse ei olisi suurin hyötyjä, hyöty pitää uskaltaa nähdä kokonaisuuden kannalta, ei vain itsensä kannalta. Ja toki tavoitteet ja painopisteet voidaan muuttaa, mutta muutoksetkin pitää tehdä yhdessä, perustellusti ja johdonmukaisesti.

Koronakevään jälkeen voi varmuudella sanoa, että ne asiat, joihin koronapandemia vaikuttaa ovat paljon pitkäkestoisempia ja elämän arvoihin vaikuttavampia kuin – ainakaan minä – osasin keväällä arvioida.

Ensinnäkin kyseessä ei ole tilanne, joka ”tuli ja meni”, vaan kyseessä on arkielämäämme jo yli puoli vuotta vaikuttanut ja arkisia toimintatapojamme muuttava virus, joka meidän kaikkien tulee ottaa vakavasti vielä pitkään. Toiseksi kyse on työllisyyden osalta kansainvälisesti ja kansallisesti isosta asiasta, jossa eri väestöryhmien ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset ovat muuttuneet paljon ja osalle ihmisistä muutos on jo nyt ollut raju, varsinkin, jos koronasairaus on vielä kohdistunut juuri heihin. Kolmanneksi opettelemme elämään vielä epävarmemmassa ja näköalattomammassa maailmassa kuin mihin nopeaan ja sirpaleiseen tiedonvälitykseen nojaava some-aika meidät totutti.

Laajasti ihmisten näkemyksiin ja jopa arvoihin vaikuttavalla koronapandemialla on ollut vaikutusta myös Suomen sisäiseen väestökehitykseen. Viime vuosien voimakkaan taloudellisen nousukauden aikana väestö keskittyi kiihtyvää tahtia muuttamaan kasvukeskuskaupunkiin ja niiden lähikuntiin. Kaupungistumisen trendi ei ole perustrendinä poistunut tai poistumassa, mutta trendiin on tullut selkeästi (ainakin joksikin aikaa) uusia elementtejä, jolloin positiivinen väestömuutos koskettaa myös muita alueita ja kuntia kuin vain maan isoimpia kasvukeskuksia.

Vuoden 2019 lopussa Satakunnan kokonaisväestömäärä oli 216 752 henkilöä. Satakunnan osalta vuoden 2020 ensimmäisen kuuden kuukauden väestötietotilastoista voi poimia jo myös plus -merkkisiä väestömuutoslukuja, vaikka totuuden nimissä pitää todeta, että Satakunnan kokonaisväestökehitys on edelleen negatiivinen.

Satakunta on vuoden 2020 ensimmäisen puolen vuoden väestötilastoinnin perusteella kokonaisnettomuutossa plussalla 125 henkilöä. Maan sisäisessä muuttomuuttoliikkeessä Satakunta on vuosipuoliskon aikana miinuksella 141 henkilöä. Toisin sanoen maahanmuuton ansioista muuttoihin perustuva väestökehitys on Satakunnan osalta kääntynyt positiiviseksi.

Kun syntyvyys on Satakunnassa, valitettavasti, kuolleisuutta pienempää, niin maakunnan väestön kokonaiskehitys oli vuoden 2020 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana miinuksella 542 henkilöä.

Suomen maakuntien välisessä vertailussa Satakunta on asukasluvultaan maan 19:stä maakunnasta seitsemänneksi suurin. Nyt alkuvuoden 2020 väestömuutostilastoissa Satakunta on noussut maakuntien välisessä vertailussa eri muuttujien osalta myös noille sijoille, kun muutaman edellisen vuoden ajan Satakunta on ollut väestömuutoksen osalta maan negatiivisimpia alueita.

Väestökehitys riippuu toki monesta muustakin tekijästä kuin kaupungistumiskehityksen uusista trendeistä, jotka ovat voimistuneet koronapandemian aikana. Satakunnan kannalta hyvään suuntaan kääntyneen väestökehityksen eteen tulee tehdä toimenpiteitä, niin työpaikkojen, osaamisen, saavutettavuuden kuin ympäristön ja asuinalueiden viihtyvyydenkin kannalta. Lopulta kuitenkin elämisen laatu ja mutkattomuus sekä työllisyyden ja osaamisen kehittämisen näkymät ratkaisevat sen, mihin kukin meistä haluaa asettua asumaan ja samalla kehittämään omaa lähialuettaan.

On varsin helppoa toivoa ja edellyttää enemmän ja nopeammin, kun ei joudu suhteuttamaan omia näkemyksiä ja tarpeita ympärillä oleviin muihin tarpeisiin ja toimiin. On varsin helppoa sanoa, että jotkin asian sujuvat tai eivät suju, kun niistä ei ole itse vastuussa. On varsin helppo sanoa, että ei tiedä jotain, vaikka miellyttävää olisi, että kokee vastuuta tiedon hankintaan ennen kuin julistaa näkemyksiä. Työurani alussa kokenut kunnanjohtaja opasti minua, kaikentietävää nuorta maisteria, sanoilla: ”maalla on hyvä olla viisas, kun merellä tuulee”. Oletan ottaneeni ainakin jonkin verran opikseni!

Satakuntalaisina saamme olla ylpeitä monipuolisesta elinkeinorakenteestamme, jonka kautta maakuntamme on kestänyt keskimääräistä paremmin vaikean koronakevään ongelmat. Vielä ei voi eikä saa sanoa, että korona tai sen vaikutukset olisivat ohi, mutta ainakin toistaiseksi maakunnan resilienssi (=kyky selvitä ongelmatilanteessa) on osoittautunut laadukkaaksi. Toki EU-tasonkin mittarit kertovat, että pitkittyessään koronapandemian vaikutukset tulevat kasvamaan suuriksi juuri Satakunnan kaltaisilla EU:n sisäiseen ja muuhun kansainväliseen kauppaan vahvasti nojaavalla teollisuusvyöhykkeellä.

Sen ohella, että arvostan ja kiitän suuresti satakuntalaisia kansanedustajia ja muita keskeisiä toimijoita siitä työstä ja tarmosta, millä he ovat ajaneet maakuntamme edunvalvonnan kannalta tärkeitä hankkeita eteenpäin niin koronapandemiatilannetietojen vaihdon, saavutettavuuden (esim. vt 8 Eurajoen risteysalueen rahoitus) kuin osaamisen kehittämisen (esim. SAMK:n opiskelijapaikat ja opintosuunnat) osalta, haluan korostaa sitä yksituumaisuutta, jolla satakuntalaiset toimijat ovat suhtautuneet maakuntahallituksen kesäkuun alussa tekemään päätökseen perustaa laaja-alainen yhteinen ”Kasvun mahdollisuus” -ryhmä. Tämän ryhmän toimesta tehdään alkusyksyyn mennessä yhteiset painotukset siitä, millä tavoitteilla Satakunta vahvistaa niin toiminnallista, taloudellista kuin inhimillistäkin hyvinvointiaan koronapandemian jälkeen. Vuoden loppuun mennessä nämä tavoitteet muodostetaan yhteisiksi toimenpide-ehdotuksiksi, joita yhteisvoimin sitten viedään eteenpäin.

Nyt kesällä ja tulevan syksyn aikana on tulossa alueellisen kehitystyön kannalta merkittäviä päätöksiä niin EU-tasolta (esim. EU:n kaavailemat elpymisrahoitukset) kuin kansallisestikin (esim. tulevan EU:n ohjelmakauden 2021 -2027 eri rahastojen varojen kohdentuminen alueille). Meillä Suomessakin nämä tulevat kehittämismäärärahat ovat olleet koko alkuvuoden eritasoisissa valmisteluissa ja tavoitteet varojen jaon osalta ovat valmisteluissa nostattaneet tunteita ja lukinneet mielipiteitä niin voimakkaasti, että sopiminen on ollut välillä ylivoimaisen vaikeaa. Itse toivon, että kun päätöksiä kuitenkin joudutaan tekemään, niin jokainen päätösten jälkeen ymmärtäisi sen, että hyvä päätös ei ole useinkaan kenenkään tavoitteiden mukainen, vaan kompromissi, jossa jokainen joutuu luopumaan jostakin omasta tavoitteestaan. Ja päätösten jälkeen ei pidä katsoa päätöstä edeltävään, vaan toimia mahdollisimman laadukkaasti ja vaikuttavasti niillä resursseilla, jotka päätösten jälkeen ovat käytössä.

Koronakevään jälkeen voi varmuudella sanoa, että jos liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten purkuja voidaan jatkaa, niin meille on tulossa todella vilkas ja työntäyteinen syksy, jolloin toteutetaan syksyn normaaleja toimintoja ja myös keväältä peruuntuneita asioita. Lisäksi syksyn alkaessa paluu työpaikkojen normaalitoimintaan on edessä jokaisessa työyhteisössä ja eikä tämäkään tule tapahtumaan ihan kitkattomasti, kun on totuttu jo muunlaisiin toimintatapoihin. Tämä ns. normaalitilaan palaaminen koskettaa kaikkia työyhteisöjä, on sitten oltu nyt kevään ajan etätöissä tai työpaikoilla, joissa kuitenkin kaikissa on ollut erityisjärjestelyjä ja työyhteisöllisten kohtaamisten rajoituksia.

Edellä kirjoittamistani haasteista riippumatta haluan omalta osaltani toivottaa kaikille hyvää, kaunista ja inhimillisesti lämmintä kesää – nyt on aika antaa tilaa itselle ja läheisille!