Seesteisen salaperäinen Sammallahdenmäki

Kesäinen aamun sarastus tuo oman mystisen vivahteensa vierailulle vuosisatojen takaisilla hautaröykkiöillä. Lähes neljäkymmentä kivistä koottua rakennelmaa Rauman Lapissa Satakunnassa kertovat ajasta, jolloin läntisessä Suomessa omaksuttiin uusi hautaustapa – vainajia alettiin haudata kivistä tehtyihin röykkiöihin. Sammallahdenmäen hautaröykkiöalue on UNESCOn maailmaperintökohde.

 

Hautaröykkiöalue on peräisin pronssikaudelta (1500–500 eKr.). Sen eteläpuolella sijaitsee asuinpaikka, jonka on arvioitu olevan samaa ikää nuorimpien hautojen kanssa.

Alueen ympäri kulkee noin 1,5 kilometrin mittainen opastettu, helppokulkuinen reitti, joka ei tosin sovellu liikuntarajoitteisille. Herkän kalliokasvillisuuden suojelemiseksi alueella liikumiseen toivotaan käytettävän vain olemassa olevia polkuja.

Polut on merkitty maastoon Hannunvaakuna -merkein.

Kallioiden yli levittäytyvät puiden juuret ovat osa Sammallahdenmäen ikiaikaista, karun kaunista luontomaisemaa.

Yksi röykkiöistä on muodoltaan poikkeuksellinen, nelikulmainen Kirkonlaattia. Rakenteensa perusteella sekin on tulkittu hautaröykkiöksi.

Pysäköintialueet löytyvät pohjoispuolella Sammallahdentien ja etelässä Savulaaksontien päästä. Paikoitusalueiden yhteydessä olevilta infopisteiltä löytyy sekä tietoa kohteesta että esitteitä. Jälkimmäisellä pysäköintialueella on myös wc vierailijoiden käytössä.

Kesäopas on paikalla 3.–31.7.2018 arkisin klo 11–17 (2 €/hlö). Opastuksen omalle ryhmälle voi tilata Rauman matkailuneuvonnasta.

Sammallahdenmäki oli Suomen ensimmäinen esihistoriallinen muinaisjäännös, joka nimitettiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1999. UNESCO on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö, ja yksi sen toimialueista on maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön vaaliminen. UNESCOn alaisilla sopimuksilla pyritään suojelemaan kulttuuriperintöä kansainvälisellä ja kansallisella tasolla. 

Varhaisena kesäaamuna voi alueen eteläpäässä, Saarnijärven rantaniityllä kohdata uljaan kurjen tai ihailla mailleen painuvan kuun vuoronvaihtoa nousevan auringon kanssa.

Viimeistään aamu-usvainen näkymä saa mielen rauhoittumaan, jollei sitä alueen historiallinen henki ole jo tehnyt.

Tiesitkö, että Suomen suurin kiviröykkiöhauta on myös Satakunnassa? Euran Panelian Kuninkaanhautana tunnettu röykkiö on halkaisijaltaan 36 metriä ja korkeudeltaan viisi metriä. Sen oletetaan ajoittuvan nuoremmalle pronssikaudelle, aikavälille 1100–500 eKr.

Tekstien koonti Kreetta Haaslahti Kuvat Tomi Glad