Teksti: Timo Riihentupa Kuvat: Tomi Glad

Satakunta on mökkeilijän paratiisi

Etätyötrendi on saanut monen mieleen ajatuksen: mitä jos kesämökki muutettaisiin vakituiseksi asunnoksi?

Nainen meloo kanootissa.

Hannele Jokisalo istuu kesämökkinsä sohvalla: sylissä on kannettava tietokone, jolla hän hoitaa työasioita.
Kun katseen nostaa näytön ylitse, työasiat unohtuvat hetkessä.

Edessä avautuu aava Selkämeri.

Se on näkymä, joka on Jokisalon mieleen.

Se on myös näkymä, josta hän ei voi nauttia samalla tavalla kotikaupungissaan.

Haaveena olisi joskus koti meren äärellä. Täällä Merikarvialla mökki on meren rannalla, mutta Espoossa merenranta-asuminen olisi mahdollista vasta lottopotin osuessa kohdalle, Jokisalo naurahtaa

Jokisalo työskentelee pääkaupunkiseudulla liikunta-alalla. Suunta kohti Satakuntaa ja Merikarviaa otetaan heti, kun siihen tulee vain mahdollisuus.

”Mertsi” on rakas paikka. Monesti minun oletetaan jopa olevan Merikarvialta kotoisin. Toisinaan en välttämättä edes korjaa, jos joku näin vahingossa olettaa.

Nainen kannettavalla tietokoneella mökin sohvalla.

Työt hoituvat tarvittaessa Jokisalolta mökin sohvaltakin.

Monipaikkaisuus lisääntyy

Jokisalo ei ole ainoa, joka ottaa vapaa-aikanaan suunnaksi Merikarvian.

Niin tekevät hyvin monet muutkin. Merikarvialla oli jo vuonna 2016 reilut 1700 vapaa-ajan asuntoa, kun taas vakituisia asuntoja löytyi reilut 1500.

– Nyt vapaa-ajan asuntoja taitaa olla jo yli 2000, sanoo Merikarvian kesäasukkaat ry:n puheenjohtaja Helena Heljakka.

Pitkän rantaviivan ja lukemattomien järvien Satakunta on kesämökkimaakunta – ja Merikarvia on kesämökkikunta.

Heljakka on itse mökkeillyt Merikarvialla jo noin 25 vuoden ajan.

Tunne on yhä sama jokaisella kerralla, kun hän saapuu Porista Merikarvialle.

– Verenpaine alenee ja stressi helpottaa, kun saapuu tänne luonnon keskelle. Mökillä pääsee irti arjen oravanpyörästä, Heljakka kuvailee.

Merikarvian Kesäasukkaat ry:n toiminta käynnistyi uudelleen muutama vuosi sitten. Syy oli selvä: Merikarvian vapaa-ajan asujien etuja ajavalle yhdistykselle oli tarvetta.

– Merikarvialla on vapaa-ajan asukkaita hyvin paljon, joten tällainen yhdistys on hyvä olla olemassa. Nykyisin olemme melko aktiivinen toimija. Järjestämme jos jonkinlaista tapahtumaa ja toimintaa. Teemme myös tiivistä yhteistyötä kunnan kanssa. Eikä toimintamme ole tarkoitettu vain jäsenillemme, vaan aivan kaikille kuntalaisille, Heljakka sanoo.

Nainen lukee kirjaa selällään sohvalla.

Työelämästä eläkkeelle jäämisen jälkeen Helena Heljakalla riittää aikaa lukemiselle.

Vapaa-ajan asukkaat ovatkin monen pienen paikkakunnan elinvoimaisuuden kannalta merkittävä tekijä.

Itä-Suomen yliopiston, Oulun yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Pellervon taloustutkimuksessa selvitettiin vuonna 2020 kausiasukkaiden merkitystä eri alueille. Tutkimuksessa todettiin, että julkisen keskustelun välittämä kuva taantuvasta maaseudusta muuttuu, kun alueiden osa-aikainen käyttö otetaan huomioon. Tällöin iso osa myös harvaan asutusta maaseudusta onkin kasvattanut kausiväestöään.

Satakunta onkin vahva mökkimaakunta, jossa tutkimusten mukaan etenkin rannikkoseutu ja osin sisämaan järviseudut edustavat vahvaa kausiasumista. Alueilla tehdään myös etätöitä.

– Merikarvialla sen on huomannut, millä tavalla varsinkin kesäisin koko kylä syttyy uuteen eloon. Palveluita vapaa-ajan asukkaille on hyvä olla tarjolla, sillä se lisää kunnan houkuttelevuutta. Merikarvialla on mielestäni hienosti onnistuttu tässä, Heljakka kehuu.

Punainen suuri satamarakennus meren rannalla.

Krookan satamasta löytyvät monipuoliset palvelut niin mökkeilijöille kuin turisteillekin.

Samaa mieltä on myös pääkaupunkiseudulla asuva Jokisalo.

Ruuhka-Suomesta saapuminen rauhallisemmalle maaseudulle voi olla jo arvo itsessään, mutta pidempiaikainen oleilu voi kuitenkin vaatia myös muuta.  Pelkkä mökki, arkielämää askeettisemmat olot ja etätyömahdollisuudet eivät välttämättä lohduta, jos oma harrastus jää aina viikkojen tauolle mökille saavuttaessa.

Yleisesti ottaen peruspalveluiden pitää olla kunnossa. Täytyy olla kaikenlaista tekemistä ja palvelua. Liikunta-alan ammattilaisena olen aina ihastellut Merikarvian kunnan liikuntapuitteita. Kaikki on todella lähellä ja paikat ovat kunnossa. Harrastamattomuus ei siis ainakaan voi jäädä tästä kiinni, Jokisalo sanoo.

Koronan tuoma etätyötrendi on entisestään lisännyt kausiasumista. Lopulliset vaikutukset nähtäneen vasta vuosien päästä, mutta etätöiden määrä hyvin todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessakin.

Se lisännee Merikarvian kaltaisten kuntien houkuttelevuutta.

– Varmasti monella on viime vuoden aikana ollut harkinnassa oman elämänsä arvot ja se, elääkö niiden mukaan. Jos yhä useammin työt voi tehdä etänä, niin varmasti oman asuinpaikan viihtyvyyden merkitys korostuu, Jokisalo miettii.

Nainen lähikuvassa satamassa, meren rannalla. Taustalla punainen satamarakennus.

Hannele Jokisalo ohjaa kesän ajan Joogaa Galleria Vanhassa savussa.

Mökistä vakituinen asunto?

Jos mökillä viihtyy paremmin kuin vakituisessa asunnossa, niin monelle saattaakin tulla mieleen ajatus: olisipa mukava asua mökillä vakituisesti.

Vapaa-ajan asunnon muuttamisessa vakituiseksi asunnoksi pitää kuitenkin huomioida muutama eri asia.

Kesämökin käyttötarkoitukseksi on usein rakennusluvassa merkitty vapaa-ajan asunto. Jos mökki on vapaa-ajan asunto, asukkaiden on haettava käyttötarkoituksen muutosta. Kesämökille ei siis voi muuttaa vakituisesti asumaan ilman lupamenettelyä.

Loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen vakituiseksi asuinrakennukseksi saattaa yleensä vaatia, kaavoituksesta riippuen, myös poikkeamisluvan. Aiemmin luvat käsitteli ELY-keskus, mutta vuodesta 2016 lähtien päätösvalta on ollut kunnilla.

– Rakennuksen on myös täytettävä tiettyjä kriteerejä, jotta se voidaan muuttaa vakituiseksi asunnoksi. Näitä asioita ovat vakituisen asunnon rakentamismääräykset muun muassa energiatehokkuuden, terveellisyyden ja turvallisuuden osalta. Rakennuksen tulee täyttää muutoinkin nykyaikaiset elinolosuhteet, jotka sisältävät esimerkiksi, hygienia-, ruoanlaitto-, oleskelu- ja nukkumatilat sekä käymälän. Lisäksi vakituinen asunto ei voi sijaita saaressa, jos sinne ei kulje autotietä, sanoo Merikarvian kunnan rakennustarkastaja Aarne Muurinen.

Koronan aikana moni mökillä etätöitä tehnyt on herännyt pohtimaan, että maalle voisi asettua kokonaan asumaan. Merikarvian Kesäasukkaiden puheenjohtaja Heljakka sanoo, että suuntaus on ollut nähtävissä myös Merikarvialla.

– Paljon on niitä, jotka asuvat mökeillään lähes ympärivuotisesti. Niitäkin on joka vuosi useampia, jotka ovat muuttaneet mökkinsä vakinaiseksi asunnoksi, hän sanoo.

Muurinen arvioi, että hän käsittelee vuodessa noin kymmenkunta poikkeamislupahakemusta.

Monella voi olla ollut käsitys, että poikkeamisluvan saaminen on hankalaa.  Toisinaan se sellaista voikin olla ja kaikista kesämökeistä ei välttämättä edes voi tehdä vakituista asuntoa.

Useammin prosessi etenee kuitenkin jouhevasti.

– Merikarvian kunta on hoitanut nämä asiat hienosti. Prosessia ei vaikeuteta, vaan päinvastoin, Heljakka kiittelee.

– Totta kai haluamme auttaa ja olla tukena, jos loma-asunnon muuttamiselle vakituiseksi asunnoksi on kaikki edellytykset. Yhteensä koko lupaprosessi kestää keskimäärin noin 3 kuukautta, Muurinen kertoo.

Nainen kasvihuoneessa ripustamassa naruja kasveille.

Helena Heljakalla eniten aikaa kuluu kesämökillä kasvihuoneessa.

Pääkaupunkiseudulta maalle?

Espoolainen Hannele Jokisalo mieltää itsensä kausiasukkaaksi, mutta myöntää toisinaan miettivänsä muuttoa Merikarvialle. Selkämeri, Ouran saariston pikkusaaret, Merikarvianjoen suojaisat rannat ja monet muut asiat vetävät puoleensa.

– Nykyisessä elämänvaiheessa ei kuitenkaan ole mahdollista muuttaa vakituisesti Merikarvialle, hän sanoo.

– Mutta ehkä joskus.

Kenties vahvimmin muuttohalut tulevat mieliin juuri kotiinpaluun hetkillä: Pää on nollattu arkihuolista ja akut ladattu. Auto pakattu ja edessä on yli kolmetuntinen ajomatka kohti pääkaupunkiseutua.

– Usein se lähtö myöhästyy, kun millään lähtisi malttaisi täältä pois, Jokisalo naurahtaa.

Nainen hymyilee aurinkolasit päässään.

Hannele Jokisalo viihtyy Merikarvialla niin usein, että häntä luullaan välillä paikalliseksi.