Satakunnan vesistöt ovat matkailuvaltti
”Ihminen tutkitusti viihtyy sekä haluaa käyttää aikaansa vesistöjen vierellä” – Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola.
Kesäyö on Selkämeren rannalla valoisa, lämmin ja kaunis. Meri on peilityyni, eivätkä kaunista hiljaisuutta häiritse kuin muutamat lokinrääkäisyt.
Pian Heikki Salokangas vääntää veneensä moottorin päälle.
Hän lähtee hiljalleen lipumaan kohti ulappaa – niin kuin tekee käytännössä joka päivä aikaisin aamuyöllä tai auringonnousun aikaan. Selkämeren vesillä on pyytänyt kalaa aikanaan jo hänen isoisänsä sekä isänsä.
– Olen kalastanut noin 60 vuotta, joten on tässä jo aika paljon nähty. Kalastus ei sinällään ole kovin paljon muuttunut, mutta kaikki muu siinä ympärillä onkin, hän naurahtaa.
Salokangas on kalastaja kolmannessa sukupolvessa.
Satakunta jos jokin on kalastusmaakunta – tai oikeastaan vesistömaakunta.
Esimerkiksi Kokemäenjoki ja Merikarvianjoki tunnetaan Etelä-Suomen parhaimpina kalajokina, kun taas koko lounaisen Suomen suurin järvi, aavasta ulapastaan tunnettu Pyhäjärvi, on yksi Euroopan kalaisimmista järvistä.
Maakunnan suuri vahvuus on, että Satakunnasta löytyvät kaikki mahdolliset vesistötyypit.
– On merenrantoja, aavaa merta, jokia, koskia ja järviä, jotka soveltuvat hyvin erilaisiin virkistyskäyttöön kalastuksesta, veneilyyn, melomiseen, sukellukseen tai veden äärellä tapahtuviin eri aktiviteetteihin kuten lintujen tarkkailuun kertoo Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola.
– Mutta sitten pitää huomioida myös se, että vesistöjen käytön ei tarvitse liittyä varsinaiseen vedenkäyttöön. Ihminen tutkitusti viihtyy sekä haluaa käyttää aikaansa vesistöjen vierellä: voi katsoa maisemia, aistia ympäristöä ja kuunnella sen luomia ääniä.
Selkämeren silakkasaalis on 80% koko Suomen silakkasaaliista.
Satakunnassa tähän tarjoutuukin mainiot mahdollisuudet. Selkämeren rannikkoalueen Yyteri, Kokemäenjoen suistoalue ja noin 300 saaresta koostuvat Rauman saaristo ovat koko Suomen tuntemia kohteita. Tuntemattomampia “helmiä” ovat esimerkiksi Kokemäen ja Huittisten Puurijärvi, joka on tunnettu linnuista ja satakuntalaisesta kulttuurimaisemastaan. Joutsijärven retkeilyreitti sen sijaan yhdistää järvi- ja metsämaiseman kiehtovalla tavalla, kun taas Pohjois-Satakunnassa sijaitseva Jämijärven ympäristö on tunnettu kumpuilevasta viljelymaisemastaan.
Tänään silakkaa on tullut vuodenaikaan nähden hyvin, noin 150 kiloa.
Iso osa vesistöistä on vieläpä Suomen mittakaavassa uniikkeja kohteita, jotka houkuttelevat jo nyt ihmisiä ympäri Suomea virkistäytymään eri aktiviteettien muodossa. Potentiaalia on Savolan mukaan silti vielä parempaan. Maakunnan vesistöissä riittää vielä matkailu- ja virkistyskäytön sekä hyvinvointipalvelujen kasvumahdollisuuksia niin kotimaan matkailun kuin lähimatkailunkin osalta.
Kuinka moni satakuntalainen on esimerkiksi käynyt melomassa tai SUP-lautailemassa Kokemäenjoen lehtomaisissa pienissä joenuomissa? Tai hiihtänyt talvella Yyterissä, joka muistuttaa lumikinosten keskellä melkein Lappia?
– Emme aina ymmärrä, kuinka ainutlaatuiset vesistöt meillä täällä Satakunnassa oikein onkaan. Emmekä sitä, että ne ovat käytössä ympäri vuoden eivätkä vain kesäkuukausina. Minulle esimerkiksi Selkämeren rannikko on oikea henkireikä ympäri vuoden, Savola päättää.
Kalastaja Salokankaalle Selkämeren rannikko on henkireikä.
Tavalliset ihmiset istuvat vielä aamupalapöydässä, kun hänen työpäivänsä ensimmäinen vaihe alkaa olla takana. Kalastaja palaa saaliineen rantaan, minkä jälkeen alkaa kalankäsittely ja kylmäsäilytys. Tämän jälkeen auto starttaa rannasta kohti Porin toria, missä päivän saaliit laitetaan myyntiin.
Kalat lähtevät Porin kauppatorille, jossa Salokankaan vaimo Tuija Salokangas myy silakat asiakkaille.
Työtunteja vuorokaudessa riittää, mutta Salokangas jaksaa yhä puurtaa.
– Ei se kala myyntitiskille ilman kalastamista tule, hän kertoo.
Seuraavan päivänä edessä on jälleen sama ohjelma: varhain aamulla hän lähtee hiljalleen lipumaan kohti ulappaa. Rauhallisesta meri-idyllisestä ei kuitenkaan seuraavana päivänä välttämättä ole tietoakaan, vaan tilalla saattaa olla Selkämeren karut olosuhteet ja aavan meren luonnonvoimat.
Kaunista on Selkemeren rannalla on silti aina – olosuhteista riippumatta.
Varsinkin aamuyön hetki Selkämerellä on aina taianomainen.
Satakunnan vesistöistä on moneksi.
Kokemäenjokea ja Satakuntalaista perinnemaisemaa Huittisissa.
Säkylän Pyhäjärvi tarjoaa paljon virkistysmahdollisuuksia. www.visitpyhajarviseutu.fi
Yyteri tarjoaa aktiviteettejä ympäri vuoden. www.visityyteri.fi
Jämillä pääset esimerkiksi melomaan Jyllinjokea pitkin. www.jami.fi
Kokemäenjoen Huvilajuopa Porissa tarjoaa upeat mahdollisuudet veneilyyn tai vaikka suppailuun. www.visitpori.fi
