Satakunnan tulevaisuuden kehitys edellyttää panostuksia TKI-toimintaan ja ratkaisuja osaajapulaan
Satakunnan maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan Satakunnan tilanne- ja kehityskuvan 2024, joka toimii pohjana maakuntaohjelmatyölle.
Satakunnan tilanne- ja kehityskuva 2024 mukaan alueen väkiluku on ollut pitkällä aikavälillä laskeva, mutta koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tilapäisesti parantanut kehitystä. Väestönkehityksen haasteena on heikko syntyvyys ja kuolleiden määrän kasvu. Maahanmuutto on kuitenkin parantanut kokonaismuuton tasetta, ja vuonna 2023 Satakunta sai ennätyssuuren nettomaahanmuuton, lähes 1 700 henkeä.
Teollisuuden rakenne Satakunnassa on tilanne- ja kehityskuvan mukaan monipuolinen, ja maakunta tuottaa jopa 7,4 prosenttia Suomen viennin arvosta. Satakunta on myös maamme suurin sähköntuottaja, ja maakunnassa on monipuolinen energiatuotannon keskittymä. EU:n puhdas siirtymä on vauhdittanut energiamurrosta, ja Satakunnassa on suunnitteilla ennätyksellisiä investointeja puhtaan siirtymän hankkeisiin, kuten energiaratkaisuihin, kiertotalouteen ja vihreään vetytalouteen.
Satakunnassa on käynnissä useita merkittäviä TKI-hankkeita, jotka tukevat alueen kehitystä ja elinvoimaa. Esimerkiksi Robocoast-klusteri on kasvanut nopeasti, ja sen liikevaihto on noussut 93 prosenttia vuosina 2010–2023. Lisäksi Satakunnassa on suunnitteilla useita puhtaan siirtymän investointeja, joiden arvo on yli 35 miljardia euroa. Kuitenkin Satakunnan osuus maamme tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista on pieni suhteessa väestöosuuteen. Satakunnan t&k-menot ovat murto-osa maan keskiarvosta.
”Satakunnan rooli TKI-toimijana heikkenee, ellei toimintaa vahvisteta esimerkiksi tukemalla alueen korkeakouluja ja houkuttelemalla kansainvälisiä osaajia. Osaajapula voi estää puhtaan siirtymän hankkeiden ja muiden innovatiivisten projektien toteutumisen,” sanoo Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma.
Satakunnan hyvinvointialueen ikärakenne on maan keskiarvoa iäkkäämpi, ja yli 65-vuotiaiden osuus on korkea. Väestön ikärakenteen kehitys kärjistää osaajapulaa pitkällä aikavälillä, ja talouskasvun tulee perustua entistä vahvemmin tuottavuuden kasvuun. Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton kasvun jatkuminen vahvistaa osaltaan huoltosuhdetta.
Suomen Merialuesuunnitelma 2030 sidosryhmäyhteistyö käynnistyy
Suomen Merialuesuunnitelma 2030 hyväksyttiin joulukuussa 2020 rannikon maakuntien liittojen valtuustoissa. Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi rannikon maakuntien liitot ovat päättäneet käynnistää Suomen Merialuesuunnitelman 2030 päivitystyön. Sidosryhmäyhteistyön tueksi on valmistunut vuorovaikutussuunnitelma.
Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti 12.2.2024 osaltaan käynnistää yhteisen merialuesuunnitelman laatimisen Varsinais-Suomen liiton kanssa alueelle, joka kattaa Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan alueet sekä niihin rajautuvat talousvyöhykkeet. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 18.11. esittää maakuntavaltuustolle, että Satakuntaliiton maakuntavaltuusto merkitsee Merialuesuunnittelun vuorovaikutussuunnitelman 2024–2027 tiedoksi.
”Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Suunnittelussa tarkastellaan eri käyttömuotojen tarpeita ja pyritään sovittamaan ne yhteen,” sanoo Satakuntaliiton maakuntainsinööri Anne Nummela.
Tarkasteltavia merellisiä sektoreita on 11 ja läpileikkaavia teemoja neljä: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, ilmastoviisas merialuesuunnittelu, merellinen monikäyttö sekä huoltovarmuus ja turvallisuus.
Loppuvuonna 2024 käynnistetään vuorovaikutus kansallisten sidosryhmien kanssa. Alueelliset sidosryhmätilaisuudet ajoittuvat vuoden 2025 kevääseen. MSP-EGD-hankkeessa valmistuu huhtikuussa 2025 kaksi laajaa selvitystä, joista toinen käsittelee merellistä huoltovarmuutta ja turvallisuutta ja toinen merellisten toimialojen aluetaloudellisia vaikutuksia. Tavoitteena on, merialuesuunnitelman luonnosta aletaan valmistella kesällä 2025, mutta varsinainen merialuesuunnitelman päivitys laaditaan vuoden 2026 aikana.
Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatio tapahtuu Varsinais-Suomen liitosta käsin, ja yhteistyötä tehdään tiiviisti merellisten sektoreiden, asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
-
Kristiina Salonen
Maakuntajohtaja
+358 50 512 0010
etunimi.sukunimi@satakunta.fi -
Olli Luoma
Hallintojohtaja
+358 44 432 5202
etunimi.sukunimi@satakunta.fi