Satakunnan kunnissa tehdään ilmastotyötä kuntien omista lähtökohdista
Satakunnassa on tehty jo pitkään ilmastotyötä useamman kunnan yhteistyönä hankerahoitteisesti, esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksella. Vuodesta 2018 lähtien kansallista ilmastopolitiikkaa on edistetty Satakunnassa kuusivuotisessa EU:n Life IP Canemure – Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hankkeessa, jota koordinoi alueella Satakunnan ammattikorkeakoulu. Kansallisena koordinaattorina laajassa hankkeessa toimii Suomen ympäristökeskus.
Canemure-hankkeen tavoitteena on edistää kuntien osallistumista Hinku -ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijäverkostoon, joka edellyttää kunnilta sitoutumista Hinku-laskennan mukaiseen 80% päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kuntien osallistumisen kautta myös maakunta voi hakea Hinku-maakunnaksi. Satakunnasta Hinku-kuntia ovat Rauma, Pori, Eurajoki ja Harjavalta.
Hinku-kunnan tulee sitoutua myös kunta-alan vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen. Sopimukseen voi sitoutua myös ilman Hinku-tavoitetta. Satakunnasta kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa ovat mukana Hinku-kuntien lisäksi Kankaanpää ja Säkylä.
Satakunnan kunnat ovat asettaneet ilmastotavoitteita tai laatineet ilmasto-ohjelmia ja -suunnitelmia myös muuten. Kankaanpäällä on ilmasto-ohjelma vuosille 2017-2025, Nakkilassa on tehty ilmastopäivitysraportti 2021, Kokemäellä hyväksyttiin vuonna 2022 vihreän siirtymän ohjelma, Eurassa ympäristöohjelma kohdistuu vuosille 2022-2026 ja Huittisissa resurssiviisas ilmastovastuullisuuden tiekartta tähtää vuoteen 2030. Ilmastotavoitteita on voitu asettaa myös kuntastrategiassa kuten esimerkiksi Ulvilassa on tehty.
Satakunnassa toimii maakunnallinen ilmastoyhteistyöryhmä
Satakunnan kaikki kunnat ovat mukana maakunnallisessa ilmastoyhteistyöryhmässä, jonka toiminnan Satakuntaliitto käynnisti keväällä 2022 ympäristöministeriön osarahoittaman Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hankkeen myötä.
Konkreettisia ilmastotoimia kunnissa ovat esimerkiksi ulkopuolisen rahoituksen hakeminen ilmastotyölle, verkostoituminen muiden kuntien kanssa ilmastoteemasta, kannustaminen kunnan omassa toiminnassa ilmastoystävällisiin toimintatapoihin, vähähiilisyyteen tähtäävät laitehankinnat ja investoinnit sekä muut ilmastoystävälliset ratkaisut, kuntalaisten tai kunnassa toimivien yritysten kannustaminen aktiiviseen ilmastotyöhön ja ilmastoasioiden edistäminen strategisesti. Satakunnan kuntiin keväällä 2023 tehdyssä kyselyssä ulkopuolisen rahoituksen hakeminen ilmastotyölle nähtiin kunnissa erittäin tärkeäksi, siihen aiotaan panostaa ja siihen toivottiin myös ulkopuolista tukea.
Kunnissa tehdään tällä hetkellä oman toiminnan energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian lisäämiseen liittyviä suunnitelmia ja investointeja. Satakunnan kunnissa on käynnissä lukuisia selvityksiä ja toteutukseen ehtineitä uusiutuvan energian hankkeita, joiden tavoitteena on lisätä päästöttömän energian tuotantoa ja sitä myötä vauhdittaa yhteiskunnan vihreää siirtymää. Kunnat edistävät hankkeita maankäytön suunnittelulla.
Viime hallituskaudella uudistettuun ilmastolakiin lisättiin velvoite kuntien ilmastosuunnitelmista. Kuntien tulee laatia ilmastosuunnitelmat ensimmäisen kerran seuraavan valtuustokauden, vuosien 2025-2029 aikana ja ylläpitää niitä jatkossa valtuustokausittain. Ilmastosuunnitelmien laatimiseen on ollut mahdollista hakea avustusta jo keväästä 2023 alkaen. Satakunnan kunnista avustusta on tähän mennessä hakeneet Rauma ja Eura. Uuden hallitusohjelman kirjauksessa taloudellisista päätöksistä kuitenkin todetaan, että kunnille asetettu velvoite laatia ilmastosuunnitelmat perutaan lakimuutoksella (ajoitus HE2024), jolla perutaan myös niihin varattu vuosittainen 3 miljoonan euron rahoitus.
Satakuntastrategia ilmastotyön perustana
Satakuntaliiton ilmastotyö perustuu sen laatimaan ilmastonmuutoksen huomioon ottavaan Satakunta-strategiaan, jonka tavoitteena on maakunnan kilpailukyvyn, elinvoiman, kasvun ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Siihen voidaan päästä edistämällä vihreän siirtymän investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Satakuntaliitto on myös käynnistänyt Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadinnan, jossa otetaan huomioon mm. ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen, tulvariskialueet sekä luontokato. Maakunnallisen ilmastotyön tukena ja taustamateriaalina on myös käytössä Canemure-hankkeen päivittämä Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia vuoteen 2030.
Maakunnallista ilmastotyötä toteutetaan Satakuntaliitossa kevääseen 2025 saakka alueelliset innovaatiot ja kokeilut -hankkeessa, jonka tavoitteena on laajentaa ilmastotyötä Satakunnan kunnissa sopeutumisteemaan liittyen ja kytkeä myös hyvinvointialue maakunnalliseen ilmastoyhteistyöhön. Hankkeessa edistetään oikeudenmukaisen siirtymän rahoituksen (JTF) käyttöä Satakunnassa, kehitetään maakuntakaava 2050 ilmastovaikutusten arviointia ja edistetään vihreää siirtymää maakunnassa Satakunta-strategian ja maankäytön tavoitteet huomioiden.
Karttaliite: Satakunnan kunnat – Ilmastotyö, Satakuntaliitto 29.6.2023
Kirjoittajat
Riitta Dersten, ilmasto- ja vihreän siirtymän asiantuntija, Satakuntaliitto, Maakunnallisen ilmastotyön laajentaminen vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän hankkeiden edistämiseksi Satakunnassa – alueelliset innovaatio ja kokeilut (AIKO) -hanke
Taija Seppälä, projektipäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) – Life IP -hanke
Teksti on julkaistu Satakunnan Kansassa yliönä 9.7.2023.
