Risutec rakentaa metsiä
Maapallon metsävaroista häviää tällä hetkellä noin 200 000 neliökilometriä vuodessa. Aika iso ala, jos sitä vertaa vaikka Suomen maapinta-alaan, joka on hiukan yli 300 000 neliökilometriä. Maapallon ekosysteemien terveydelle tahti on haitallinen. Ja tahtia hidastamassa on nakkilalainen Risutec.
Halli nakkilalaisen maatilan pihapiirissä on tyhjää täynnä. Pajatso on tyhjentynyt haastattelua edeltävänä päivänä, kun kolmen puuntaimen istutuslaitteen toimitus on lähtenyt kohti Kiinaa. Mutta mikä se tällainen Risutec oikein onkaan?
Juuret ja nykyisyys Nakkilassa
Risutecin toimitusjohtaja Jussi Aikala syntyi maatalon pojaksi Nakkilan Ruskilaan. Sukupolvenvaihdoksen myötä hän otti tilan hoitaakseen ja hankki maanviljelyksen oheen metsäkoneen. Omia ja yhdistyksen metsiä hoitaessa tuli tarve kehittää taimikonhoitoon sopiva laite. Kun toimelias tee-se-itse -mies tuli samoihin aikoihin lupautuneeksi tuttavan koneistamolle työnjohtoavuksi, alkoi taitoa ja näkemystä karttua metallialan ja koneistuksen saralta.
– Olen ollut tarpeeksi hullu ja jaksanut selvittää ja puurtaa asioiden parissa. Nyt on reilu 10 vuotta tehty töitä Risutecin parissa ja tällä hetkellä näyttää paremmalta kuin koskaan. Tarjouspyyntöjä tulee päivittäin ja projekteja on vireillä runsaasti, kertoo Aikala.
Automatisoitua tehoa istutukseen
Maailmalla metsiä raivataan mm. öljypalmu-, soija-, ja puuplantaasien sekä karjalaitumien tieltä eikä tarve nykyisellä väestönkasvutahdilla olla vähenemässä. Kun tasaiset metsämaat halutaan valjastaa viljelyskäyttöön, täytyy puiden istutukselle löytää uusia sijoja.
– Otollisia ovat esimerkiksi viljelyyn kelpaamattomat rinteet ja kivikkoiset alueet, mutta taimien istuttaminen niihin on hankalaa. Silloin avuksi tulee haastaviin olosuhteisiin suunniteltu laite.
Risutecin päätuotteita ovat puuntaimien istutuslaitteet niin pohjoisiin oloihin kuin subtrooppisille alueillekin. Tehokkaimmalla laitteella istuttaa keskimäärin 400 taimea tunnissa. Istutuksen ohella laite huolehtii lannoituksen, kastelun ja torjunta-aineiden ajon ja tallentaa istutetun taimen paikkatiedon.
– Kun jokaisen taimen istutuspaikka tiedetään tarkasti, voidaan automatisoida myös jälkihoitoa. Esimerkiksi kastelu ja perkaus käy paikannuksen avulla nopeammin ja tehokkaammin.
– Ns. semimekaaninen istutuslaite vaatii kahdeksan ihmisen työpanoksen. Risutecin laitteella työ hoituu kahden hengen voimin; toinen operoi laitetta ja toinen toimittaa täydennyksiä.
Tehokkuus ja automaatio kiinnostavat globaalisti ja kiinnostus lupailee kasvua. Vuoden 2016 alku ennakoi puolen miljoonan liikevaihtoa, mikä on selvästi aiempaa enemmän.
Toimiva alihankintaverkosto on elinehto
Ennen kuin istutuslaite on valmis toimitettavaksi asiakkaalle, esimerkiksi suomalaiselle metsäurakoitsijalle tai eteläamerikkalaiselle metsäyhtiölle, on tarvittu monta työvaihetta ja useiden alihankkijoiden työpanosta. Aikalan lisäksi työhön osallistuvia muita osakkaita on tällä hetkellä kolme; yksi brasilialainen ja kaksi suomalaista eri osa-alueiden asiantuntijaa. Heidän lisäkseen luotettavien ja pitkäaikaisten toimittajien merkitys on suuri.
– Olen paikallisuuden kannattaja ja teen paljon yhteistyötä hyviksi todettujen, lähellä toimivien kumppanien kanssa polttoleikkeistä koneistukseen, hitsauksesta maalaukseen ja sähköjohdotukseen.
Hyvää asiantuntemusta on tarjonnut myös porilainen Siru Innovations, joka on auttanut Risutecin järjestelmän ja käyttäjän välisen, kosketusnäyttöön perustuvan interaktion kehittämisessä.
– Heillä on ohjelmistopuolen ja käyttöliittymäsuunnittelun osaamista, joka täydentää hyvin omaa tietämystäni.
Räätälöityjä ratkaisuja
Linkkuveitsiratkaisua – yhtä mallia, joka sopii kaikille asiakkaille – ei tässä bisneksessä ole. Jokainen laite räätälöidään kohdemaan, sen käytäntöjen, olosuhteiden ja istutettavien kasvien mukaan.
– Brasilia, Kiina, Etelä-Afrikka ja Australia, luettelee Aikala kuluvalle vuodelle suunniteltuja kartoitus- ja myyntineuvottelukohteita.
Pelkästään latinalaisessa Amerikassa myydään vuodessa noin 300 istutuslaitetta, joten matkailu saattaa hyvinkin avartaa – paitsi Aikalan mieltä, myös yrityksen tilauskirjaa ja rekrytointisuunnitelmia.
Teksti Kreetta Haaslahti, kuvat Julia Hannula