Rakennerahastopäätös on tehty – nyt haetaan vaikuttavuutta kehittämistoimilla ja -hankkeilla

Muille varmaan varsin näkymätön, mutta maakuntaliitoille ja ELY-keskuksille hyvin merkityksellinen ja lähes kaksi vuotta jatkuneen työn sekä seurannan kohteena ollut prosessi on saanut painokkaan aluepoliittisesti arvotetun päätöksensä.

Kyseessä on EU:n alkaneen rakennerahastokauden 2021–2027 kehittämisresurssien kansallinen päätös, jolla kehittämisresurssit on kohdennettu maan eri osiin. Päätös koskee EU:n rakennerahastoja: EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) ja ESR+ (Euroopan sosiaalirahasto+) sekä uutena ja mahdollisesti vain alkaneeseen ohjelmakauteen rajoittuvana oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, JTF.

Satakunnalle kansallinen kehittämisresurssien jako merkitsee resurssimäärän kasvua 25 %:lla verrattuna edelliseen vastaavan mittaiseen ohjelmakauteen. Vaikka kehittämisresursseja on nyt laskettu ”ylhäältä alas ja alhaalta ylös etuperin ja takaperin” niin vieläkin on epävarmuutta aivan lopullisesta Satakunnan saannosta. Satakuntaan tullee EU-rahastoista ja kansallista julkisista vastinrahoista vuosien 2021 – 2027 ohjelmakauden aikana käytettäväksi yhteensä noin 90 miljoonan euron kehittämisresurssi.

Kehittämisresurssien kasvu tapahtuu kuitenkin käytännössä pelkästään JTF-rahoituksen mukaantulon kautta. Näiden kehittämisresurssien käyttöön ja vaikuttavuuteen on nyt iso merkitys sillä, millaiset ovat tämän JTF-rahoituksen hyödyntämismahdollisuudet. Toive ja näkymä siitä, että JTF-rahoitus olisi lähes EAKR-rahoituksen kaltaisesti sovellettavaa, on korkealla, mutta EU:n kanssa neuvoteltavat kansalliset soveltamisohjeet ovat vielä kesken. Ministeri Lintilä on hyvin tietoinen soveltamisohjeen ja laajan soveltamismahdollisuuden tarpeesta ja jaksan uskoa, että tällainen ohje saadaan lähiviikkojen aikana.

Kun tuo kansallinen kehittämisresurssien jakopäätös on nyt vihdoin saatu tehtyä, niin uusi ohjelmakausi voi käytännössä käynnistyä marraskuussa 2021, mikä tarkoittaa, että ensimmäiset EAKR, ESR+ ja JTF -haut voivat Satakunnassakin aueta vuoden 2022 alussa aukaistavilla hakukierroksilla.

Kaikista olennaisinta ovat kuitenkin itse kehittämistoimet ja -hankkeet. Pelkällä raharesurssilla tai myöntöoikeudella ei ole merkitystä. Merkitys on sillä, että maakuntaa kehittävät niin yritys-, tutkimus-, koulutus- ja yhteisöhankkeet syntyvät alueen toimijoiden valmistelussa rahoituskelpoisiksi Satakunnan kehitystä eteenpäin vieviksi toimiksi.

Ja vaikka nyt hehkutan edellä luettelemiani EU:n rakennerahastoasioita, niin ymmärrän hyvin, että kehitystä tapahtuu (onneksi) huomattavan paljon myös muissa ympäristöissä kuin EU:n rakennerahastojen kautta.

Isosti nostan esille tässä esimerkiksi satakuntalaisten kuntien vahvan elinkeinopolitiikkatyön, jota tehdään vihreää siirtymää edistävien, erityisesti akkuklusterin ja siihenkin liittyvien bio- ja kiertotalouden kehittämistoimien ympärillä. Nämä ovat pitkäjänteisiä töitä, joita tehdään maakäytön suunnittelun, elinkeinotoimijoiden ja yhteistyökumppanien yhteistyönä.

Blogini lopuksi haluan todeta, että loppukesään 2021 asti lausunnoilla ollut Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö on saanut lausunnonantajien osalta laadukasta, positiivista palautetta. Selitystyön esitysten analysointi jatkuu nyt saatujen lausuntojen pohjalta ja uskon, että saamme aikaiseksi panostuksia vaativan, laadukkaan ja yhteisen perustan jatkotyöllemme.

  • Asko Aro-Heinilä
    Asko Aro-Heinilä

    Maakuntajohtaja

    +358 50 350 1505
    etunimi.sukunimi@satakunta.fi