Pitää pystyä kokonaisvaltaiseen valmisteluun ja päätöksentekoon!

Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö on valmistunut

Selvityshenkilö Kalervo Väänäsen haastava ja ansiokas selvitystyö Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämismahdollisuuksista valmistui nyt kesäkuun puolivälissä. Työssään Kalervo Väänänen esittää laadukkaasti perustellen 15 eri kehittämistoimenpidettä Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämiseksi.

Satakuntaliiton maakuntahallitus vastaanotti selvityksen 21.6.2021 ja päätti samalla, että kaikki halukkaat voivat antaa selvitystä koskevat lausuntonsa 1.9.2021 mennessä. Lausunnot tulee toimittaa määräajan kuluessa osoitteeseen kirjaamo@satakunta.fi. Selvityksen raportti löytyy Satakuntaliiton nettisivuilta, www.satakunta.fi.

Osaltaan Satakunnan korkeakouluselvitystyön aktivoimana myös maan kuusi yliopistokeskusaluetta, niiden keskuskaupungit, maakuntaliitot ja yliopistokeskukset ovat laatimassa yhteistä keskustelunavausta opetus- ja kulttuuriministeriölle yliopistokeskusten toiminnan lainsäädännölliseen ja rahoituksellisen aseman kehittämisestä.

Kuntavaalit pidetty, aluevaalit tulossa

Demokraattisen yhteiskuntamme kulmakivi ovat vapaat yleiset vaalit ja näiden vaalien tulos on ehdottomasti oikea. Itsekin toivon ja haluan tehdä työtä korkean äänestysprosentin eteen. Mutta myös äänestämättömyys on kannanotto, jolla äänioikeutensa käyttämättä jättävä hyväksyy sen, että muiden äänillä valitut luottamushenkilöt ja heidän tekemänsä päätökset vievät meitä eteenpäin.

Satakunnassa kuntavaalit toivat mukanaan muutoksia, mutta loivempia kuin moni odotti. Nyt kunnissa on menossa uusien valtuustojen järjestäytymisen valmistelu sekä poliittisten luottamuselinten paikkojen jako. Uudet valtuustot tulevat toimivaltaisiksi 1.8.2021 alkaen.

Satakuntaliiton osalta kuntavaalien tulos muuttaa jonkin verran maakuntavaltuuston ja -hallituksen poliittista jakoa. Näkyvin muutos on varmaankin se, että maakuntahallituksen osalta keskusta menettää yhden paikan ja tämän paikan saavat vihreät.

Eduskunta hyväksyi 23.6.2021 sote-uudistuksen toteuttamisen. Tämä on tärkeä päätös, jotta vuosikymmeniä eri muodoissaan valmisteltu kokonaisuus saa nyt vihdoin uuden perusmuodon. Toki tiedän, että erilaisia kehittämistarpeita on ja niihin pitää tarttua, mutta olennaista ehdottomasti on se, että päästään pitkään velloneesta ”JOS”-tilanteesta ”KUN”-tilanteeseen. Eli tilanteeseen, että KUN sote-uudistus toteutuu vuoden 2023 alussa. Sote-uudistus toteutuu hyvinvointialueina, jonka vastuulle siirtyvät perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveydenhoidon sekä pelastustoimen palvelujen järjestäminen ja osaltaan myös tuottaminen. Hyvinvointialueet tulevat demokraattisesti ohjatuiksi uusiksi toiminnan tasoiksi ja hyvinvointialueiden ensimmäiset aluevaltuustovaalit pidetään jo vuoden 2022 tammikuussa!

Toivon kaikille uusille ja uudelleenvalituille luottamushenkilöille, tulevien aluevaalien ehdokkaille ja vaalityön tekijöille menestystä ja yhteistyöhakuisuutta tulevien, vaativien asioiden hoitamisessa.

Onko Suomi ja Satakunta uskottava investointikohde uudistuvalle kansainväliselle yritystoiminnalle?

Tiedän ja osaan yhteiskunnan vallan kolmijaon, jossa oikeuslaitos on riippumaton ja sen ratkaisuja ei tule arvostella poliittisen toimeenpano- tai lainsäädäntövallan käyttäjien toimesta. Tuon edellä olevan ymmärtäen totean, että meillä kuuluukin olla oikeus arvioida ja tarvittaessa valittaa julkisen vallan tekemistä päätöksistä, jotka oikeuslaitos sitten harkitsee olemassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Mutta millainen uskottavuuskuilu syntyy silloin, kun vuosia eri viranomaisten kanssa valmisteltu hanke saa oikeuslaitokselta hyvin erilaisen päätöksen kuin asiantuntijoiden valmistelu ja aiemmat virkavastuulle tehdyt päätökset ovat antaneet ymmärtää. Kansallinen uskottavuutemme esimerkiksi ympäristöllisesti kestävämmän kasvun ja ns. vihreän siirtymän suuntaa ei näytä vahvalta, kun asiantuntijavalmistelu ja oikeuslaitos ovat kovin eri linjoilla.

Luotan siihen, että kaikki haluamme kehittää ja vaalia tervettä ja turvallista ympäristöä, jossa nykyiset hiilidioksidi- ja muut päästöt saadaan minimoitua. Samalla uskon meidän haluavan osaamis- ja elintason uudistumista. Nämä kaikki edellyttävät investointeja ympäristöasioihin ja myös koulutukseen, tki-toimintaan sekä rakennettuun infraan. Yritystoiminnan investoinnit ovat keskeinen osa uudistuvaa toimintaamme ja investointien suunnittelu ja toteuttamisjänne ovat pitkiä.

Tarvitaan pitkäjänteistä, uskottavaa ja luotettavaa kansallista toimintaympäristöä, että kansainvälisessä ympäristössä toimivat yritykset toteuttavat uudistavia investointisuunnitelmiaan Suomeen ja Satakuntaan. Tässä meillä on vielä paljon parannettavaa eikä aikaa ole tuhlattavissa esimerkiksi akkuklusterin kehittymisen näkökulmasta.

EU:n alue- ja rakennepolitiikan uusi kausi: Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma

Useasti näissä blogeissani viimeisen kahden vuoden aikana esille ottamani rakennerahastojen kansallinen alueellinen resurssien jako on edelleen kesken ja valtioneuvoston ratkaisu menee kesälomakauden yli. Ratkaisua on yritetty jo noin puolitoista vuotta, viimeisen vuoden ajan ratkaisun etsintä on ollut työ- ja elinkeinoministeriön valmistelussa. Toivon, että lomakauden jälkeen tämäkin asia saadaan ratkaisuun, jossa EU-säädöksiä kunnioittaen rakennerahastojen kehittämisresurssit kohdennetaan mahdollisimman vaikuttavasti.

Toivon hyvää ja tervettä kesäaikaa kaikille!