Outoja kohtaamisia

Ammattiverkostoituja osaa ottaa kaiken irti Porin superviikosta. Verkostoituminen on elinehto, mutta sitä ei kannata ottaa liian vakavasti.

Punainen, vuoden 1969 Mini kaartaa parkkipaikalle. 250 kilometrin matka on taittunut sutjakkaasti. Kravattimiehenä profiloitunut Jan Erola pistää tällä kertaa rusetin kaulaan. Seuraavaksi hän nappaa kolme laatikollista käyntikortteja.

Painatin mukaan 500 korttia. Kyllä ainakin 150 korttia pitäisi tämän viikon aikana jakaa. Muuten olen ollut laiska.

Ensimmäinen työtehtävä on Suomi-Areenan virallisen korumalliston suunnitelleen Viaminnetin keskustelutilaisuus.

Erola osallistuu tänä vuonna kolmeen keskusteluun, joista hän juontaa kaksi. Sen lisäksi ohjelmassa on eri yhteistyökumppaneiden mainoslippujen jakoa, monia kutsuvierastilaisuuksia ja ”Agit-Rock” -yhtyeen Punatähtien konsertti. Pelkkä listauksen kuunteleminen hengästyttää.

Erola on Suomi-Areena -konkari. Hän on ollut Suomi-Areenassa omien muistikuviensa mukaan ainakin kahdeksan kertaa. Ammattiverkostoitujana ja viestintäyrittäjänä hän on siis oikea ihminen antamaan neuvoja verkostoitumiseen.

Erola korostaa, että tärkeintä on löytää itselle sopivat tilaisuudet, jonne mennä ”höpöttämään”. Vaikka Suomi-Areena on yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, liian vakavaksi ei kannata äityä. Tilaisuudesta kannattaa napata jokin yksittäinen teema, jolla voi aloittaa keskustelun helposti. Ensikertalaisen on hyvä ottaa mukaan myös joku konkari esiliinaksi.

Olisi tärkeää että joku tulisi mukaan avaamaan sinulle ovia. Muuten tapahtuma voi olla tylsä.

Ensimmäinen keskustelutilaisuus alkaa. Erola tekee keskustelun osallistujien, Viaminnetin toimitusjohtaja Minna Muhosen ja Iiris Pron Sonja Papusen kanssa nopean käsikirjoituksen, jonka jälkeen kolmikko menee juttelemaan Suomi-Areenan lavalle koruista ja vastuullisuudesta.

15 minuutin keskustelun jälkeen Erola, Muhonen ja Papunen astelevat alas lavalta. Keskustelu on soljunut mukavasti. Viaminnet ja heidän alihankkijanaan toimiva Iiris Pro hakevat Suomi-Areenasta tunnettuutta koruille.

– Odotan, että korumme saavat nimen, jonka ihmiset muistavat, Muhonen toivoo.

– Haluamme myös rummuttaa sitä, että auttaisimme toinen toisiamme, yhdessä, Papunen sanoo.

On helppo arvata, kenet koruja markkinoivat naiset haluaisivat verkostoitumisen merkeissä nähdä.

Jenni Haukion!

Jan Erolan päivä jatkuu majoittumisella ja lounaalla. Iltapäivällä edessä on uusi kierros Porin keskustassa.

Jan Erola on valtakunnan tason toimija ja kokenut verkostoituja. Toki verkostoitumisosaamista löytyy myös Satakunnasta. Verkostoitumisesta paljon koulutuksia pitänyt ja itsekin aktiivinen minglaaja eli sosiaalinen verkostoituja, Snuupin markkinointipäällikkö Tiina Salminen kannustaa jokaista verkostoitujaa ottamaan kaiken irti Suomi-Areenasta ja Pori Jazzista.

Milloinkaan muulloin Satakunnassa ei pääse juttelemaan suoraan ja helposti vaikkapa ministerin kanssa. Salminen muistuttaa myös, että verkostoitumisessa ei ole kyse siitä, että heti yritetään toiselle kaupata jotain.

– Keskustelun idea ei ole heti tarkoitus saada kauppaa vaan rakentaa tukiverkostoa. Tärkeintä on mennä käsi ojossa sanomaan ”terve” ja juttelemaan ihmisten kanssa. 99-prosenttisesti kaupat eivät synny ensimmäisellä kerralla.

Salminen on huomannut työarjessaan minglauksen olevan monelle suomalaiselle bisnesihmiselle edelleen aika vaikeaa.

– Itsensä kehuminen koetaan vaikeaksi ja pelätään, että ”entä jos minulle nauretaan?” Suomessa itsensä kehumista vaikeuttaa mentaliteetti, että hyvin menemistä ei pidä kertoa ja hehkuttaa.

Salmisen mielestä verkostoituminen on nykyisille yrityksille elinehto, olipa kyseessä yksinyrittäjä tai suurempi yritys. Hän muistuttaa, että verkostoitumisesta voi olla hyötyä muun muassa mentoroinnin kautta.

Monet eivät uskalla pyytää apua esimerkiksi someen liittyvissä asioissa. Verkostoitumisen kautta apua voisi hyvinkin olla tarjolla.

Salminen luottaa omassa verkostoitumisessa kahteen kärkeen: LinkedIniin ja lounastreffien sopimiseen siellä.

– Ehdotan lounastreffejä ihan tuntemattomille ihmisille. Yrittäjät lähtevät tosi helposti ja mielellään lounaalle.

Hänen mielestään LinkedIn on nykyään ehdoton verkostoitumisen kanava.

– Se oli aikaisemmin asiantuntijafoorumi, nyt siitä on tullut verkostoitumisen some, jossa on kaikki. Sinne kannattaa mennä keskustelemaan ja heittämään juttua.

Salminen muistuttaa myös henkilökohtaisten tapaamisten tärkeydestä. Tärkeitä kontakteja on hyvä tavata aika ajoin.

– Kun pidät huolta kontakteistasi, he pitävät huolen sinusta.

Salmisen vinkit verkostoitumiseen:

1. Valmistaudu tilanteeseen. Lue esimerkiksi iltapäivälehtien otsikot ja katso etukäteen mitä keskusteluja Suomi-Areenassa on. Niistä saat jo hyviä keskustelunavauksia.
2. Mieti omat tavoitteet. Ketä haluaisit verkostoosi? Minkälaiset kontaktit voisivat olla hyödyllisiä? Mitä hyötyä sinä voisit tarjota? Kauppa ei saa olla päätavoite!
3. Mieti oma pitchi eli myyntipuhe. Muutamalla pointilla, kysymyksellä ja otsikolla pääsee jo pitkälle.
4. Ota kaveri mukaan. Jos olet ujo ja sinulla on puhelias kaveri, ota hänet mukaan. Silloin toinen voi toimia sinulle ladunavaajana.
5. Hae laajempia verkostoja. Koskaan ei voi tietää, minkälaista apua toinen tarvitsee tai sinä tarvitset tulevaisuudessa. Älä istu aina samoissa tutuissa pöydissä.
6. Usko asiaasi. Sillä pääsee pitkälle!

Takaisin Jan Erolan matkaan. Lounas on syöty ja majoitus hankittu. On aika lähteä seuraavalle kierrokselle.

Nyt pitäisi löytää ja jakaa markkinointimateriaalia seuraavaa Erolan edustamaa tapahtumaa, Kalliolan järjestämää ”Tekoälyä ja brekkaria” -aamiaistilaisuutta varten.

Yhdellä puhelinsoitolla selviää, että Kalliolan toiminnanjohtaja ja Heidi Nygren ja viestintäpäällikkö Terhi Leiniö ovat lähellä. Sinne siis.

Matka sujuu hyvin, toki muutaman mutkan kautta. Vastaan tulee muun muassa Maikkarilta ja viestintätoimisto Ellun Kanoista tuttu Eeva Lehtimäki ja lasten jalkapalloharrastuksistakin tutun Sininauhaliiton toiminnanjohtajan Pekka Lund. Tuttuja moikataan ja vaihdetaan kuulumiset. Samalla sovitaan yhteydenotoista.

– Verkostoja syntyy joka paikassa. Koskaan ei tiedä, mitä kautta tutustuu mielenkiintoisiin ihmisiin, Erola miettii.

Erola vetää tiistaiaamuna tilaisuuden, jossa keskustellaan tekoäyln huonosta hyödyntämisestä sosiaalipalveluissa. Asia on sote-uudistuksen takia akuutti.

– Se on kummallista, että uudistuksessa vain Te-puolella hyödynnetään älyteknologiaa. Haluamme nostaa täällä esille nimenomaan sosiaalipuolen näkökulmia esimerkiksi asiakasdatan hyödyntämisessä ennaltaehkäisevästi, Nygren sanoo.

Toki Kalliola haluaa markkinoida myös omaa setlementtitoimintaansa.

– Me haluamme tehdä asioita tasavertaisesti auttajien kanssa yhdessä, emme jaa vain almuja, naiset tuumaavat.

Kun markkinointimateriaali on saatu, on aika palata takaisin torille. Matka kuitenkin tyssää alkuunsa, kun paikalle kurvaa Suomi-Areenan vastaava tuottaja Mari Haavisto. Hän aloittaa Erolan kanssa heti vilkkaan keskustelun siitä, mihin kaikkiin tapahtumiin Erola viikon aikana ehtii.

– Voi olla, että Punatähtien katusoittoihin en enää jaksa tulla. Aamulla pitäisi olla jo aikaisin liikkeellä, Erola toteaa Haaviston tiedusteluihin.

Erolan empiminen katusoitoista on ymmärrettävää. Ne nimittäin alkavat yleensä legendaarisen Punaisen Kukon eli PK:n sulkeuduttua torstaina aamuyöllä puoli viisi. Musisointi on mallia joukkokaraoke nuotiokitaralla.

Suomi-Areena on Haaviston mukaan erittäin helppo, matalan kynnyksen tapahtuma verkostoitumiseen. Erilaisia tilaisuuksia on valittavana pilvin pimein ja valtakunnan päättäjät ovat helposti lähestyttävissä.

Suomi-Areena on siitä hieno paikka, että keskustelutilaisuuksien jälkeen voi mennä vaikka nykäisemään ministeriä tai viihdetähteä hihasta ja jatkamaan keskustelua kesäisissä tunnelmissa.

Haavisto vakuuttaa, että tapahtuma on jatkossakin Porissa. Asiat toimivat ja hoituvat hyvin.

Pori on Suomi-Areenan koti. Suomi-Areena on perustettu ja omistetaan yhdessä Porin kaupungin kanssa. Tällä hetkellä sopimus on tehty vuoteen 2023 asti, eikä meillä ole mitään suunnitelmia siirtää tapahtumaa muualle.

Kävellessämme takaisin torille on pakko kysyä Jan Erolalta, miten hän pystyy hyppäämään tilanteesta toiseen yhdessä hetkessä. Hän ei koe hektisyyttä kuormittavana.

– Kun edellinen asia on hoidettu, siirryn seuraavaan. Olen myös aina tottunut tekemään montaa asiaa yhtaikaa.

On aika jättää ammattiverkostoituja alkavan illan huomaan. Edessä on vielä ainakin päivällinen Suomi-Areenan järjestäjien kanssa ja seuraavan aamun kello kahdeksalta alkavan tilaisuuden suunnittelua Kalliolan väen kanssa.

Erolan mielestä Porin superviikossa tärkeintä on päästä juttelemaan ihmisten kanssa. Sitä kautta syntyy kontakteja, joista myöhemmin on hyötyä.

– Täällä tulee vastaan paljon outoja kohtaamisia. Yleensä ihmiset ovat omilla aloillaan sinua fiksumpia, joten kuunteleminen on tärkeämpää kuin puhuminen, Erola miettii takin kaulukselle laskeutuneen heinäsirkan kuunnellessa.

Erola heittää lopuksi vielä viimeisen, kultaisen vinkin.

– Jatkoille kannattaa aina mennä, jos kutsu käy!

Jan Erola jatkaa matkaa kohti seuraavia tuttuja ja tuntemattomia, outoja kohtaamisia.

Superviikolla on valtava merkitys kaupungille

Porin superviikko eli Suomi-Areena ja Pori Jazz ovat eittämättä yksi Satakunnan kesän kohokohta. Viikolle tullaan nauttimaan, vaikuttamaan ja verkostoitumaan.

Visit Porin toimitusjohtajan Anna Kyhä-Mantereen mielestä Porin superviikon merkitys kaupungille on valtava monessa mielessä.

– Viikossa yhdistyy kaksi eri elementtiä, tapahtumat ja kesäsesonki. Tapahtumaviikko on tutkimustemme mukaan sellainen, jota hehkutetaan ja jonka perusteella tänne palataan uudestaan. Visit Pori markkinoi superviikkoa vahvasti. Markkinointia on kohdennettu vuodesta 2015 lähtien kansainvälisesti varsinkin Saksaan sekä erityisesti Yyteriä vuodesta 2017 lähtien koko Suomeen.

Anna Kyhä-Mantere ihmettelee joitakin puheita siitä, että Poriin ei mahtuisi majoittumaan superviikon aikana.

– Hotellimajoitus täyttyy varmasti, mutta yksityismajoituksia on superviikollakin tarjolla vielä kymmeniä. Yksityismajoitusten rooli on viime vuosina vahvistunut, kiitos AirBnB:n suosion kasvun. Visit Porin kautta yksityismajoituksen oli superviikon alkuun mennessä varannut yli 1 600 ihmistä.

Kyhä-Mantere näkee yksityismajoituksen suosion kasvussa hyvää myös kaupungin imagon kannalta.

– Olen kuullut tarinoita, että majoittaja ja majoitettavat ovat ystävystyneet ja majoittajille on jätetty lahjoja. Vieraanvaraisuutta ja aitoutta on kehuttu. Ilman yksityisten osallistumista tapahtumaviikko ei olisi sellainen kuin se nyt on. Matkailu ei ole Porin ja Satakunnan näkökulmasta mikään pieni hyvinvoinnin tuottaja. Vuonna 2015 matkailu toi maakuntaan jo 337 miljoonaa euroa.

– Minun puolestani puheet siitä, että ”matkailu ei tuo euroja” voidaan hyvin lopettaa.

Porin seutu on pärjännyt viime vuosina kohtuullisen hyvin imagotutkimuksissa ja esimerkiksi hotelliyöpymiset ovat kasvussa. Porin kasvutrendi oli viime vuoteen asti maan keskiarvoa vauhdikkaampaa.

– Varsinkin vapaa-ajanmatkailu on kasvussa. Se kertoo, että Porin seutu houkuttelee.

Viime vuonna tehdyn kävijätutkimuksen mukaan eniten suosituksia Porin kohteista saa Yyteri. Markkinointitutkimuksissa käytetyn NPS-luvun perusteella Yyterin NPS-luku on 69, kun muun Porin luku on 33.
Molemmat ovat erinomaisia lukuja: NPS-luvun skaala on välillä -100 ja 100. Nollaa parempi luku tarkoittaa, että kohdetta ollaan valmiita suosittelemaan ystäville ja kollegoille.

– Tämä on tärkeä signaali, koska elämme nykyisin suosittelukulttuurissa, jossa tutun sana painaa paljon.
Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen on iloinen siitä, että kesän yhdeksi viikoksi on onnistuttu rakentamaan hieno kokonaisuus. Jatkossa Pori haluaa kuitenkin tehdä uusia avauksia myös kesäajan ulkopuolisten tapahtumien määrän ja laadun lisäämiseksi.

– Eräskin suomalaisittain uusi tapahtuma lanseerataan tulevana syksynä.

Luukkonen ei vielä paljasta, minkälaisesta tapahtumasta on kyse.

Luukkonen korostaa, että tapahtumaviikko on erittäin tärkeä paikka sidosryhmätyölle ja verkostoitumiselle. Hän nostaa esimerkkinä hyvistä verkostoitujista Satakuntaliiton ja Satakunnan yrittäjät.

Myös kaupunki tekee viikolla aktiivista sidosryhmätyötä.

– Toki järjestämme sidosryhmien kanssa jatkotapaamisia ympäri vuoden.

Yksi tärkeä verkostoitumisen paikka Porin keskustan lisäksi on Yyteri. Alue kehittyy vinhaa vauhtia. Virkistyshotelli Yyterin remontissa on huomioitu monipuolisesti eri asiakasryhmiä. Sauna- ja juhla-tiloja sekä korkeatasoista majoitusta löytyy aiempaa enemmän.

Toimitusjohtaja Tuomo Ranki sanoo, että superviikon vieraat etsivät heiltä lähinnä majoituspalveluita, mutta muitakin aktiviteetteja toki kysytään.

– Yritykset tuovat omia sidosryhmiään tilaisuuksiin ennen kuin lähdetään keskustaa kohti.

Ranki ei allekirjoita niitä väitteitä, jossa Porin palveluiden ja majoitusten kapasiteettia pidetään aivan liian vähäisinä.

– Varmasti tällaisella viikolla joudutaan myymään ei-oota, mutta myös keskustan ulkopuolella on erilaisia majoitusvaihtoehtoja hyvin tarjolla. Ja ravintolapalvelut Porissa ovat todella hyvät. Ravintolamaailma kehittyy koko ajan.

Ranki on tyytyväinen, että Porin ja koko Satakunnan markkinointi on hyvässä vauhdissa. Tekemistä vielä riittää. Esimerkiksi Yyteri on nimenä tuttu ympäri Suomea, mutta alueen uniikki luonto ja maisema yllättää edelleen vieraat.

– Markkinointi ja tunnettuuden lisääminen on kaikki kaikessa. Digitalisuudessa olemme vielä alkumatkalla. Tarvitsemme vielä kartoitusta siitä, että löydämme hyvän yleispätevän alustan. Olemme siihen menossa, mutta sormia napsauttamalla se ei tapahdu.

Teksti Jarko Ambrusin, Kuvat Tomi Glad