Nyt on ”palloja ilmassa”, olennaista on hahmottaa vaikutuksia ja kokonaisuuksia.

Olen tehnyt nykyistä työtäni reilut kolme ja puoli vuotta. Koko tämän ajan on ollut liikkeellä erilaisia kehittämishankkeita niin elinkeinotoiminnan kuin hallinnonkin kehittämisen osalta, niin kuin pitääkin olla.

Harjavallan suurteollisuuspuisto. Kuva: Tomi Glad / Glad Media

Mutta koronapandemiasta selviytymistoimet ja samaan aikaan ajoittuvat EU:n uuden ohjelmakauden valmistelu sekä siihen ajallisesti sidottu Suomen oman aluepoliittisen lainsäädännön ja toimintatavan muutosprosessi yhdistettynä Satakunnan alueen omaan sisäiseen tulevaisuussuunnitteluun sekä maakunnassa tapahtuneeseen edunvalvonnalliseen aktivoitumiseen ovat aikaansaaneet varsinaisen valmistelutoimien ruuhkan vuoden 2020 lopulle.

Teemme töitä EU-ohjelmien ohella kansallisen tason valmistelussa sekä rakennamme yhdessä laajan ja toimivan satakuntalaisten toimijoiden verkoston kanssa maakunnallisia kehittämisohjelmia sekä maakunnan pitkäntähtäimen että isojen yksittäisten hankkeidenkin osalle. Olennaista ei ole se, mitä kaikkia ulkopuoleltamme edellytettyjä tai maakunnan sisältä tärkeiksi nähtyjä ohjelma- tai kehittämistöitä olemme tekemässä, olennaista on yrittää ymmärtää tehtävien töiden vaikutuksia ja eri töiden muodostamaa kokonaisuutta. Eri toimintalohkoja eri mittaisin tavoittein koskevat työt pitää saada kokonaisuuden kannalta yhtenäiseksi prosessiksi, eivätkä toimet voi olla irrallisia tai ristiriidassa keskenään tai ristiriidassa maakunnan eri osa-alueiden tai toimialojen kehityksen kannalta.

Ymmärrän hyvin, että erilaisten, tulevaisuuteen tähtäävien ohjelmien valmistelussa voidaan irrota liian kauas nykyisestä todellisuudesta ja päätyä epärealistisiin tavoitteisiin. Parhaiten tätä tulevaisuussuunnittelun yhtä helmasyntiä pystytään välttämään laajalla eri toimijoiden yhteistyöllä. Samalla yhteistyön kautta voidaan varmistaa, että valmistellut tavoitteet ovat yhteisesti hyviksi koettuja ja että tavoitteisiin voidaan sitoutua. Tulevaisuuteen kohdistuvan suunnittelun ymmärrettävyyttä heikentää myös se, että suunnittelussa käytetyt termit ja lyhenteet ovat usein erittäin hankalia – yhdenlaista ”munkkilatinaa”, jonka ymmärtävät ilman termien avaamista vain he, jotka tekevät tuota työtä niin kansainvälisissä, kansallisissa kuin alueellisissakin verkostoissa.

Vaikka välillä voi olla sellainen tunne, että erilaisilla ohjelmilla ei saavuteta tuloksia, niin asia ei kuitenkaan ole noin, jos ohjelmat on tehty hyvin ja ohjelmien perustelut sekä tavoitteet ovat selkeitä. Ilman maakunnallisella tasolla tapahtuvaa Satakunnan tavoitteiden kokoamista emme pääse mukaan kansallisen tason ja pääosin kansallisen tason kautta EU-tason kehittämistavoitteisiin ja -resursseihin. Useimmiten kehittämisohjelmamme ja -toimenpiteemme toimivat ikään kuin avaimina, joilla päästään sisään eri resurssilähteisiin ja sen jälkeen on maakuntamme eri toimijoiden osaamisesta ja aktiivisuudesta kiinni se, kuinka hyvin näitä resurssilähteitä pystytään hyödyntämään niin työllisyyden, innovaatioiden, osaamisen, viihtyvyyden kuin saavutettavuudenkin kannalta.

Kuten otsikossa totean, niin juuri nyt, loppuvuonna 2020, on monia ”palloja ilmassa” eli teemme ja osallistumme useiden erilaisten suunnitelmien valmisteluun ja tekemiseen. Edellä kirjoittamieni näkökulmien ohella haluan korostaa vielä yhtä näkökulmaa: pikavoittoja ei ole odotettavissa ja pitkäjänteinen johdonmukaisuus on tärkeää. Eri tahojen, jotka ovat mukana yhteisessä työssä pitää voida sitoutua yhteisiin päämääriin ja tavoitteisiin. Vaikka itse ei olisi suurin hyötyjä, hyöty pitää uskaltaa nähdä kokonaisuuden kannalta, ei vain itsensä kannalta. Ja toki tavoitteet ja painopisteet voidaan muuttaa, mutta muutoksetkin pitää tehdä yhdessä, perustellusti ja johdonmukaisesti.

  • Asko Aro-Heinilä
    Asko Aro-Heinilä

    Maakuntajohtaja

    +358 50 350 1505
    etunimi.sukunimi@satakunta.fi