Maakuntien kasvupotentiaali käyttöön

Maakuntajohtajat esittävät, että maakuntien liitot ottavat entistä enemmän vastuuta alueellisen kasvupolitiikan valmistelusta ja toteuttamisesta. Maakuntien liitot vastaavat jo nyt alueidensa kehittämisen strategisesta suunnasta, ennakoinnista, edunvalvonnasta sekä maakuntakaavoituksesta, joka on edellytys isoille teollisille ja energiainvestoinneille.

Kasvu ei synny ylhäältä ohjaamalla, vaan maakunnissa eri puolilla Suomea. Kasvuun tähtäävien toimien vauhdittamiseksi ja yhteensovittamiseksi tarvitaan aiempaa vahvempaa strategista sopimuksellisuutta valtion, maakuntien ja kuntien välille. Sopimukset on kytkettävä tulevaan, vuonna 2028 alkavaan EU-ohjelmakauteen ja sen rahoitukseen.

Maakuntien liitot korostavat, että lähikuukausina valmisteltava seuraavan EU-kauden kansallinen ja alueellinen suunnitelma tulee olla aluelähtöinen.

”Alueiden vahvuuksiin ja todellisiin tarpeisiin pureutuva lähestymistapa varmistavat EU-rahoituksen parhaan vaikuttavuuden uuden kasvun aikaansaamiseksi”, korostaa maakuntajohtajien puheenjohtajana vuonna 2026 toimiva Satu Sikanen Etelä-Karjalan liitosta.

Maakuntien liitot näkevät tärkeinä EU:n kilpailukykyrahaston potentiaalin.

“Satakunnalle tämä on myös uusi tekemisen paikka: jotta voimme jatkossakin hyödyntää Euroopan unionin tutkimus- ja kehittämisrahoitusta, meidän on pystyttävä menestymään entistä paremmin kilpailussa eurooppalaisesta rahoituksesta. Hyvä esimerkki tästä on Satakunnan ammattikorkeakoulun RoboAI-tutkimus- ja tuotekehityskeskus, jonka yhteiskäyttölaboratorio on rakennettu osin EU-rahoituksen turvin. Se tuottaa jo nyt alueelle merkittävää, uudistavaa arvoa eikä jää irralliseksi hankkeeksi, vaan näkyy konkreettisina ratkaisuina ja osaamisena maakunnassa,” toteaa Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.

Suoraan Brysselistä haettava, innovaatioita, tutkimusta ja teollista uudistumista tukeva rahoitus on Euroopan komission pohjaehdotuksen mukaan yli kaksinkertaistumassa. Kilpailukykyrahaston kotiuttamisella voidaan parantaa Suomen nettomaksuasemaa EU:ssa.

Maakuntien liitot korostavat, että valtion on järkevä sijoittaa maakuntien liitoille siemenrahoitusta, jotta liitot voivat omissa maakunnissaan ja maakuntien yhteistyössä luoda edellytyksiä hakea ja saada EU:n kilpailtua rahoitusta. Jokainen kansallisesti sijoitettu miljoona voi poikia kymmeniä miljoonia lisää ja vauhdittaa tarpeellisia investointeja muun muassa osaamiseen ja teollisuuden uudistumiseen.

“Vaikka valtion myöntämä aluekehitysrahoitus maakuntien liitoille on ollut suhteellisen pieni, sen vaikutus alueella on ollut suuri. Satakunnassa rahoitus on mahdollistanut muun muassa vetytiekartan valmistelun ja lentokenttäalueen kehittämisen käynnistämisen. Nämä ovat konkreettisia avauksia, joilla pienikin panos on kääntynyt merkittäväksi alueelliseksi kasvuksi,” Salonen jatkaa.

Lue täältä maakuntajohtajien näkemyksistä seuraavalle vaalikaudelle 2027-2031