Maakuntavaltuusto hyväksyi Satakuntaliiton talousarvion – Kunnat painottavat toiminnallisten painopisteiden tärkeyttä

Maakuntavaltuusto hyväksyi Satakuntaliiton vuoden 2025 talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2025–2027. Valtuusto käsitteli kokouksessaan myös aluekehityksen tilanne- ja kehityskuvatyötä, maakuntakaavaa 2050, merialuesuunnittelun tilannekatsauksen sekä totesi maakuntavaltuustoon nimetyt uudet jäsenet.

Maakuntavaltuusto hyväksyi vuoden 2025 talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2025–2027 sekä vuoden 2023 lopulliseen verotilastoon perustuvat jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2025. Lisäksi maakuntavaltuusto myönsi luvan tarvittaessa ylittää talousarvio sillä ehdolla, ettei kuntien maksuosuudet nouse. Talousarvio ja taloussuunnitelma on valmisteltu maakuntahallituksen ohjeistuksen mukaisesti huomioiden kuntien maksuosuuden pysyvän samalla vuoden 2024 tasolla. Tavoitteiden asettelua on ohjannut maakuntavaltuuston toukokuussa 2024 vahvistama Satakuntaliiton strategia 2025–2027.

Satakuntaliiton talousarvioon 2025 ja talous- ja toimintasuunnitelmaan 2025–2027 liittyvissä kuntien antamissa lausunnoissa korostettiin kuntien pitävän hyvänä esitettyä maksuosuutta. Lisäksi kiitettiin strategialähtöistä talousarviota ja toimintasuunnitelmaa, jotka ovat selkeyttäneet kokonaisuutta ja tiivistäneet toiminnan tavoitteet ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi toimialoittain.

On kuitenkin tärkeää tunnistaa myös merkittävät käynnissä olevat tehtävät ja niiden riittävä resurssointi, kuten Satakunnan maakuntaohjelman 2026–2029 ja Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadinta.

Tilanne- ja kehityskuva viestii miten maakunta voi

Maakuntavaltuustolle tuotiin tiedoksi alueen tilanne- ja kehityskuva.

Satakunnan tilanne- ja kehityskuva 2024 mukaan alueen väkiluku on ollut pitkällä aikavälillä laskeva, mutta koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tilapäisesti parantanut kehitystä. Väestönkehityksen haasteena on heikko syntyvyys ja kuolleiden määrän kasvu. Maahanmuutto on kuitenkin parantanut kokonaismuuton tasetta, ja vuonna 2023 Satakunta sai ennätyssuuren nettomaahanmuuton, lähes 1 700 henkeä.

Teollisuuden rakenne Satakunnassa on tilanne- ja kehityskuvan mukaan monipuolinen, ja maakunta tuottaa jopa 7,4 prosenttia Suomen viennin arvosta. Satakunta on myös maamme suurin sähköntuottaja, ja maakunnassa on monipuolinen energiatuotannon keskittymä. EU:n puhdas siirtymä on vauhdittanut energiamurrosta, ja Satakunnassa on suunnitteilla ennätyksellisiä investointeja puhtaan siirtymän hankkeisiin, kuten energiaratkaisuihin, kiertotalouteen ja vihreään vetytalouteen.

Satakunnassa on käynnissä useita merkittäviä TKI-hankkeita, jotka tukevat alueen kehitystä ja elinvoimaa. Esimerkiksi Robocoast-klusteri on kasvanut nopeasti, ja sen liikevaihto on noussut 93 prosenttia vuosina 2010–2023. Lisäksi Satakunnassa on suunnitteilla useita puhtaan siirtymän investointeja, joiden arvo on yli 35 miljardia euroa. Kuitenkin Satakunnan osuus maamme tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista on pieni suhteessa väestöosuuteen. Satakunnan t&k-menot ovat murto-osa maan keskiarvosta.

Valtuustoon nimettiin uusia jäseniä

Valtuusto totesi kuntien nimeämät uudet valtuutetut

Maakuntavaltuustoon uusiksi valtuutetuiksi tulivat nimetyiksi Arto Metsämäki (kesk.) Huittisista, Heikki Pukkila (kok.) Ulvilasta ja Heidi Sakari (ps.) Porista.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.