Uuden EU-ohjelmakauden valmistelut ovat käynnistyneet. EU Komissio esitteli 16.7.2025 ehdotuksensa EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) vuosille 2028–2034. Kyseessä on noin 2 000 miljardin euron suuruinen rahoituspotti. Tuleva MFF on ”suurempi, älykkäämpi ja terävämpi”, ja tulee olemaan kunnianhimoisin, mitä koskaan on ehdotettu, toteaa EU komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Hän korosti, että tulevassa rahoituskehyksessä tulee olemaan tärkeää, että jäsenvaltioiden jäsenmaksut pysyvät ennallaan ja budjetin kasvattamista pyritään sillä, että lisätään muutoksia EU:n omiin varoihin.

Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui tänään Porissa. Kokouksessa esiteltiin tulevan uuden EU rahoituskauden valmisteluja. Uuden kauden budjetti on komission puheenjohtajan esityksessä massiivinen, 2000 miljardia euroa.

Uusi monivuotinen rahoituskehys on tarkoitus koota neljän otsikon alle: 1. Euroopan taloudellisen, alueellisen, sosiaalisen maaseudun ja merialueiden kestävää vaurautta ja turvallisuutta koskeva kokonaisuus (1 062 mrd. €), 2. Kilpailukyky- vauraus ja turvallisuus -kokonaisuus (590 mrd. €), 3. Global Europe (215 mrd. €), 4. EU:n omat hallintokulut (118 mrd. €). Ensimmäinen ja selvästi suurin otsikko pitää sisällään kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat, joilla mahdollistetaan investoinnit ihmisiin, jäsenvaltioihin ja alueisiin (sisältää mm. Euroopan aluekehitysrahaston, sosiaalirahaston maatalouden tuet ja rajat ylittävän Interreg-rahoituksen toimet sekä paikalliset maaseutu- ja kaupunkialoitteet). Myös Covid- lainan takaisinmaksu on budjetoitu ensimmäisen otsakkeen alle. Toinen otsikko sisältää EU:n kilpailukykyrahaston (ml. Horisontti EU, Green Defence, liikenneverkkoihin kytkeytyvän CEF-rahoituksen, EU:n koulutuksen, nuorisoalan ja urheilun ohjelman Erasmuksen toimet jne.). Kolmas kokonaisuus sisältää toimet, jolla vahvistetaan Euroopan asemaa ja yhteyksiä kolmansiin maihin.

Arvio tulevan valmistelun isoista linjoista

➢ Syksy 2025: Suomen kannat budjettineuvotteluihin käsittelyssä eduskunnassa

➢ 2025–26: keskeiset EU-asetusehdotukset käsittelyssä eduskunnassa

➢ 2026–2027: kansallisen NRP-suunnitelman laatiminen

Päätökset rahoista

Jos vuosien 2028–2034 MFF:n paatosprosessi etenisi samalla tavalla kuin 2021–2027, niin aikataulu olisi seuraava:

➢ Kesä 2027: jäsenmaat pääsevät sopuun rahoituskehyksestä

➢ Joulu 2027: Euroopan parlamentti hyväksyy rahoituskehyksen

➢ Syksy 2028: Suomessa vastuullinen ministeri(t) tekee päätöksen kansallisesta rahanjaosta

Muutokset aikatauluun ovat mahdollisia.

EU-ohjelman toteutukseen merkittävä muutos vuosille 2026 ja 2027

Euroopan komissio on 1.4.2025 julkistanut koheesiopolitiikan uudistuspaketin, joka tarjoaa mahdollisuuksia kohdistaa ns. välitarkastelun yhteydessä ohjelmarahoitusta uusiin prioriteetteihin. Suomi on päättänyt toteuttaa ohjelmanmuutoksen ja kohdentaa vuosien 2026 ja 2027 rahoitusta kahteen uuteen erityistavoitteeseen yhteensä 300 miljoonaa euroa. Toinen erityistavoite keskittyy sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseen ja toinen teollisen kapasiteetin lisäämiseen puolustusteollisuudessa. Nämä uudet erityistavoitteet vähentävät olemassa olevaa EAKR ja ESR+-kehystä vuosille 2026 ja 2027 ja ne toteutuvat siten pienempinä.

Vuoden 2026 alusta aloittavalle Lounais-Suomen elinvoimakeskukselle ensimmäinen strateginen tulossopimus

Vanhat Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) poistuvat vuoden 2026 alusta Suomen aluehallintojen kartalta ja uudet elinvoimakeskukset aloittavat toimintansa. Satakunta kuuluu yhdessä Varsinais-Suomen kanssa uuteen Lounais-Suomen elinvoimakeskukseen, jolla on toimipaikat Turussa ja Porissa. Tulossopimusesityksen valmistelua ja sisältöä on valmisteltu Satakunnan alueella yhteistyössä Satakunnan ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton kanssa. Kokousedustajille esiteltiin uuden tulossopimuksen sisältöä, jonka painopisteet ovat: Kestävä kasvu, Puhdas siirtymä, Varautuminen ja kokonaisturvallisuus sekä hyvinvointi ja yhdenvertaisuus.

Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta:

Esityslistahaku (tweb.fi)

Lisätietoja antavat

MYR:n puheenjohtaja Petri Salminen p. 050 598 5008

Huolestuttavaa on etenkin aivan vuoden alussa virinneen teollisuuden liikevaihdon ja viennin nousun vaihtuminen selväksi laskuksi keväällä. Toisaalta automaatio, kone- ja metallituoteteollisuus sekä meriteollisuus olivat osin vahvassa nousussa. Kuten aiemmin, osa teollisuuden liikevaihdon laskusta on syntynyt maakunnassa vahvan metallien jalostuksen tuottajahintojen pudotuksesta, joten tuotantomäärät eivät ole supistuneet aivan yhtä paljon kuin mitä liikevaihdon lasku antaisi ymmärtää. Tätä tukee myös se, että teollisuudessa keskimäärin henkilöstömäärä laski vain hieman. Rakentamisessa liikevaihdon lasku pysähtyi keväällä. Palvelualojen kehitys jatkui aiempaa vaimeampana. Talouden palkkasumman kasvu jäi aiempaa vaisummaksi. Talouden näkymissä on kuitenkin valopilkkuja.

Teknologiateollisuudessa keskimäärin liikevaihto ja vienti kääntyivät vahvaan nousuun aivan alkuvuodesta, mutta keväällä kirjattiin selvää laskua, joka on peräisin metallien jalostuksesta. Koko alkuvuoden ajan henkilöstömäärä kasvoi kuitenkin hieman. Liikevaihto nousi selvästi automaatiossa ja robotiikassa sekä konepajoilla. Metallituotteiden valmistuksessa ja meriteollisuudessa liikevaihto kohosi hieman. Meri-Porin teollisuusalueella liikevaihto kasvoi alkuvuonna kohisten. Teknologiateollisuudessa liikevaihto laski metallien jalostuksessa sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa.

Elintarviketeollisuuden liikevaihto ja etenkin vienti supistuivat alkuvuonna. Henkilöstömäärä pysyi kuitenkin ennallaan. Metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto laski yhä. Metsäteollisuuden viennin arvo kasvoi selvästi aivan alkuvuodesta, mutta sen arvo kuitenkin aleni uudelleen kevään kuluessa. Rakentamisen liikevaihto aleni vielä aivan alkuvuodesta, mutta keväällä lasku pysähtyi. Henkilöstöä vähennettiin kuitenkin yhä huomattavasti.

Satakunnan palvelualojen kehitys jatkui vuoden 2025 tammi-kesäkuussa edelleen alavireisen vaihtelevana. Liikevaihdon nousu on jatkunut enää luovilla aloilla. Kaupan liikevaihto pysyi käytännössä ennallaan, mutta henkilöstöä vähennettiin. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto aleni yhä. Liike-elämän palveluidenkin liikevaihto kääntyi laskuun.

Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2025 tammi-kesäkuussa 1,8 prosenttia vuoden 2024 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa keskimäärin liikevaihto kasvoi jo hieman, mikä on jo varsin selkeä käänteen merkki. Satakunnan laskusta osa selittyy metallien tuottajahintojen laskulla, jolla ei ole tuotannon määrälle yhtä suurta vaikutusta. Siten Satakunnassa tuotannon tason ero valtakunnalliseen kehitykseen ei ole yhtä suuri kuin liikevaihdon ero antaa ymmärtää.

46 prosenttia maakunnan yrityksistä saavutti tammi–kesäkuussa liikevaihdon kasvua. 30 prosenttia yrityskannasta ylsi vähintään 15 prosentin nousuun. Molemmat osuudet jäivät alle aiemman tason. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on edelleen ollut suurta. Eniten laski yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, vajaat kolme prosenttia. Alle viiden työntekijän yritysten liikevaihto sen sijaan kohosi vajaan prosentin. 5–19 henkilöä työllistävien yritysten liikevaihto aleni vajaan prosentin. Suurin muutosvaikutus talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi alkuvuoden aikana 18 prosenttia. Yli viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto laski runsaat pari prosenttia.

Koko maassa keskimäärin talouden kehitys oli jo aiempaa selvästi pirteämpää, mutta aloittain vaihtelevaa. Myönteistä oli viennin nopea kasvu ja liikevaihdon nousu useilla päätoimialoilla. Teollisuudessa liikevaihdon kasvua kertyi lähes kautta linjan, vain konepajoilla ja metsäteollisuudessa liikevaihto supistui. Teknologiateollisuus kehittyi Satakuntaa suotuisammin lähinnä painoarvoltaan merkittävän elektroniikkateollisuuden myönteisemmän kehityksen vuoksi. Myös metallien jalostuksen vähäisempi osuus vaikutti. Rakentamisen liikevaihto alkoi kohota pitkästä aikaa. Palvelualoilla nousu jatkui liike-elämän palveluissa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Kaupan liikevaihto aleni vähän.

Satakunnassa henkilöstömäärä aleni jonkin verran (-1,7 %) vuoden 2025 tammi-kesäkuussa. Teollisuudessa henkilöstömäärä laski hieman, teknologiateollisuudessa kirjattiin kuitenkin hienoista kasvua. Rakentamisessa väkeä vähennettiin alkuvuonna eniten päätoimialoista. Palveluissa henkilöstömäärä aleni entistä nopeammin.

Toimialoittainen kehitys Satakunnassa tammi–kesäkuussa 2025 (vertailu vuoden 2024 vastaava aika)

• Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto supistui yhä jonkin verran (-4,3 %). Viennin arvo kutistui aavistuksen (-0,4 %). Henkilöstömäärä aleni hieman (-0,7 %).
• Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihdon lasku jäi vähäiseksi (-0,3 %). Viennin arvo kasvoi selvästi (3,6 %). Henkilöstöä lisättiin edelleen (0,4 %).
• Metallien jalostuksen liikevaihto laski yhä ainakin osin hintojen laskun vuoksi (-3,9 %).
• Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi jälleen (2,3 %).
• Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto kohosi vahvasti (8,0 %).
• Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-1,7 %)
• Meriteollisuuden liikevaihdon nousu jatkui (1,0 %).
• Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto supistui (-3,1 %).
• Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto kasvoi kohisten (12,5 %).
• Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto kasvoi merkittävästi (8,6 %). Henkilöstöäkin lisättiin (1,7 %).
• Metsäteollisuuden liikevaihto (-5,8 %) laski yhä tuntuvasti. Viennin arvo kasvoi (2,3 %).
• Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-7,5 %).
• Elintarviketeollisuuden liikevaihto aleni selvästi (-5,5 %) samoin kuin viennin arvo (-15,3 %). Henkilöstömäärä pysyi kuitenkin ennallaan (0,1 %).
• Rakentamisen liikevaihdon lasku pysähtyi keväällä (-1,8 %). Henkilöstömäärä laski yhä (-3,8 %).
• Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto pysyi entisellään (0,0 %). Henkilöstömäärä aleni (-2,3 %).
• Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto supistui jonkin verran (-3,1 %).
• Liike-elämän palvelujen liikevaihto putosi vähän (-0,5 %).
• Kaikkien neljän edellä mainitun palvelualan yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski jonkin verran (-1,9 %).
• Luovien alojen liikevaihto kasvoi (1,5 %).

Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus julkaistaan kalvosarjana (PowerPoint).

 Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa tältä sivulta (sivun loppupuolella).

Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi osaltaan kahden ison EU-hankkeen rahoittamisen. Tukea myönnetään yli miljoona euroa tekoälyn valjastamiseen biotalouden tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä hyvinvointialueen datamassan hyödyntämisen tehostamiseen Satakunnassa.

Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän kokoontui tänään Eurassa. Kokousedustajat pääsivät työstämään maakuntaohjelmaa sähköisen howspace-alustan kautta. Maakuntaohjelmatyössä Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä toimii maakuntaohjelman vaikutusten arvioinnin ns. sova-ryhmänä – Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005), joka edellyttää, että maakuntaohjelman valmisteluun tulee liittää sen ympäristövaikutusten arviointi. Työpajasta saadun evästyksen tukemana valmistellaan ympäristövaikutusten arvioinnin dokumentaatio ohjelma liitteeksi.

Kokouksessa puollettiin kahden ison EAKR-hankkeen rahoitusta. Rahoitusta saavat:

’ Tekoälyn valjastaminen Satakunnan biotalouden tutkimus- ja kehittämistoiminnan ajuriksi (BioAI)’-hanke, jossa kehitetään uutta tekoälyteknologiaa hyödyntäviä ennakointityövälineitä, joiden avulla satakuntalaisessa elinkeinoelämässä kyetään kehittämään ajoissa 1. vesiympäristöön liittyvän elinkeinotoiminnan ja 2. elintarvikeketjun toimintoja vastaamaan ennakoituihin tulevaisuuden haasteellisiin muutoksiin (EU-tuki 500 000 euroa) sekä HyvoData – Hyvinvointialueen data tehokäyttöön’-hanke, jossa tarve on lisätä hyvinvointialueiden omaa tietotuotantoa, tiedon hyödyntämistä ja datatalouden kumppanuuksien rakentamista. Hankkeessa kehitetään myös työn tekemistä helpottavan tilannekuvan rakentamista tutkitun tiedon sekä kokemuksen ja datan yhteispelin avulla (EU-tuki 540 000 euroa). Sen sijaan kokouksessa ei puollettu ’Yritysturvallisuus – ennakointi ja tiedolla johtaminen’-hankkeen rahoittamista. Hankkeesta tehdään hylkäyspäätös.

Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Satakunnassa-raportti valmistunut

Kokouksessa esiteltiin elinkeinoelämän toimintaedellytykset Satakunnassa-raportin sisältöä. Raportissa Satakunnan elinkeinoelämän vahvan teollisuuden ja energiatuotannon turvaamisen rinnalla on nostettu esille kehittämistavoitteina muun muassa digi- ja datatalouden ja innovaatioklustereiden edistäminen sekä liikenteen ja logistiikan kehittäminen. Satakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset -selvityksen loppuraportti valmistui vuoden 2025 tammikuun alussa ja se on julkaistu Satakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa satakunta.fi/alueidenkaytto/vireilla/selvitykset/.

Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta:

Esityslistahaku (tweb.fi)

Lisätietoja antavat

MYR:n 1.varapuheenjohtaja Eveliina Lehto p. 044 5011 131

aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma p. 044 7114 330

rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050 5696 818