Euroopan komissio teki joulukuussa 2022 päätöksen JTF-rahaston toimenpiteiden sisällyttämisestä alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027. JTF on osa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on saavuttaa Euroopan unionin hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Suomessa rahoitusta voidaan hyödyntää 14 maakunnassa, joissa vähennetään turpeen energiakäyttöä ja edistetään vihreää siirtymää. Rahastosta tuetaan niitä maakuntia, joihin turpeen käytöstä luopumisen taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset kohdistuvat selvimmin. Näitä alueita ovat Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Satakunnan maakunnat sekä Pirkanmaan maakunnasta Punkalaitumen, Virtain, Parkanon ja Kihniön kunnat.

Tavoitteena turvetuotannon vähentämisestä aiheutuvien vaikutusten helpottaminen

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston tavoitteena on helpottaa ja hallita turvetuotannon vähentämisestä aiheutuvia aluetaloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. JTF-rahoituksella tuetaan siis alueiden elinkeinorakenteen monipuolistamista sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämistä. Toimenpiteillä edistetään vihreää siirtymää tukemalla liiketoiminnan uudistamista sekä elinkeinoelämälähtöistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tuetaan vihreän talouden työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä vihreän teknologian ratkaisujen kehittämistä. Rahoituksen suuntaamisessa huomioidaan EU:n hiilineutraaliustavoite sekä maakuntien alueelliset suunnitelmat.

– Tavoitteena on monipuolistaa maakuntien elinkeinoja sekä vahvistaa aluetaloutta ja elinvoimaa. Osaamisen kehittämisen ja työllistämisen osalta rahoituksen painopisteinä ovat turvetoimialalta työttömäksi jääneet ja työttömyysuhanalaiset henkilöt sekä nuoret, summaa Länsi-Suomen maakuntaliittojen ohjelmapäällikkö Katja Laitinen Satakuntaliitosta.

JTF-rahaston varat tulevat alueiden käyttöön keväällä 2023

Länsi-Suomessa JTF-rahoitusta myöntävät maakuntien liitot ja Keski-Suomen ELY-keskus. Rahoitusta voivat hakea esimerkiksi pk-yritykset, kunnat ja muut julkiset organisaatiot, tutkimuslaitokset, korkeakoulut, oppilaitokset, säätiöt ja yhdistykset. Haut avautuvat tämänhetkisen tiedon mukaan alkuvuoden 2023 aikana. Rahoitushauista tiedotetaan sekä rakennerahastot.fi-verkkosivustolla että viranomaisten omilla verkkosivuilla.

Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö Jaakko Ryymin rohkaisee yrityksiä ja hanketoimijoita tutustumaan alueidensa siirtymäsuunnitelmiin ja olemaan yhteydessä rahoittajiin JTF- rahoituksen tarjoamista mahdollisuuksista.

– Rahoitusta suunnataan monipuolisesti eri toimialoille pk yritysten kehittämiseen ja investointeihin. Keskeisiä toimia ovat muun muassa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden uudet ratkaisut sekä turvetuotantoalueiden ennallistaminen ja jatkokäyttöön kytkeytyvät toimenpiteet.

Lisätietoja:

• Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto
• Ohjelma-asiakirja
• Alueelliset siirtymäsuunnitelmat
• Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 20.10.2022: Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto tukee alueita uudistamaan elinkeinorakennetta ja vahvistamaan työllisyyttä

Yhteystiedot:
Rahoitusyksikön päällikkö Jaakko Ryymin, Keski-Suomen ELY-keskus @ely-keskus.fi
Aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma, Satakuntaliitto @satakunta.fi
Aluekehitysjohtaja Heli Rintala, Etelä-Pohjanmaan liitto @etela-pohjanmaa.fi
Aluekehitysjohtaja Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto @keskisuomi.fi
Aluekehitysjohtaja Matti Lipsanen, Pirkanmaan liitto @pirkanmaa.fi
Kehittämis- ja elinkeinopäällikkö Niklas Ulfvens, Pohjanmaan liitto @obotnia.fi (Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi, Pohjanmaan liitto @obotnia.fi)

Satakuntaliitto jakaa vuosittain hopeisen Satakunta-mitalin, pronssisen Satakunta-mitalin, Satakunnan aluesuunnittelumitalin sekä palkitsee Vuoden nuoren satakuntalaisen. Päätökset huomionosoitusten myöntämisestä on tehnyt Satakuntaliiton maakuntahallitus kokouksessaan 19.12.2022.

Hopeinen Satakunta-mitali

Satakunta-mitali myönnetään tunnustuksena erityisen ansiokkaasta toiminnasta Satakunnan maakunnan hyväksi. Hopeinen mitali voidaan myöntää yksityiselle henkilölle.

Mitali myönnettiin Lasse Schultzille. Hän on tehnyt merkittävän uran, josta viimeiset vuodet, vuodesta 2010 alkaen satakuntalaisen ammatillisen koulutuksen parissa Länsirannikon koulutus Oy:n toimitusjohtajana. Schultzin johdolla WinNovan toimintaa on kehitetty neljän vuoden jaksoissa, ja vuosi 2021 päätti yhtiön kolmannen strategiakauden. Lasse Schultzin aikana WinNova on vakiinnuttanut asemansa Suomen johtavien ammatillisen koulutuksen järjestäjien joukossa ja toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen.

Erityisen tärkeää Schultzille on ollut ammattitaidon SM‐kisojen järjestäminen Satakunnassa. WinNova sai vuoden 2022 järjestämisvastuun Helsingissä Taitaja2017‐tapahtuman yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa. Satakunnassa, Porissa järjestetty Taitaja2022 kisa oli koronavuosien jälkeen upea läsnä tapahtuma, joka nosti hienolla tavalla esiin ammatillisen koulutuksen huikean osaamistason ja samalla Satakunnan näkyvästi ammatillisen koulutuksen kartalle.

Pronssinen Satakunta-mitali

Satakunta-mitali myönnetään tunnustuksena erityisen ansiokkaasta toiminnasta Satakunnan maakunnan hyväksi. Pronssinen mitali voidaan myöntää yhteisölle.

Pronssinen Satakunta-mitali myönnettiin yhteisesti Vatajankoski Oy:lle ja Kankaanpään kaupungille innovatiivisesta ja eteenpäin katsovasta yhteistyöstä. Kankaanpään kaupunki ja Vatajankoski ovat tiivistäneet yhteistyötään energia‐asioissa edistääkseen energiaan liittyvien tavoitteidensa saavuttamista, ja ovat solmineet sopimuksen energiakumppanuudesta. Tavoitteena on muun muassa se, että Kankaanpään kaupunki pääsee kokonaan irti fossiilisesta öljystä vuoden 2025 loppuun mennessä ja parantaa energiatehokkuuttaan.

Osapuolet pyrkivät hyödyntämään Kankaanpään kaupunkia alustana kumppanuuteen perustuvien räätälöityjen ja kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Mahdollisuuksien mukaan ratkaisuja pyritään monistamaan ja ottamaan käyttöön muuallakin Suomessa.

Vatajankoski Oy:n kehittämät energiaa säästävät pilottihankkeet pudottavat merkittävästi kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöjä ja Kankaanpään kaupunki toimii suunnannäyttäjänä kiinteistöjen päästöjen vähentämisessä ja hukkalämmön hyödyntämisessä.

Satakunnan aluesuunnittelumitali

Satakunnan aluesuunnittelumitalia voidaan jakaa henkilölle tai yhteisölle, joka valtakunnallisella, maakunnallisella, seudullisella tai paikallisella tasolla on tehnyt sellaista tunnustusta ansaitsevaa työtä tai toimintaa, jolla on katsottava olevan erityistä merkitystä Satakunnan tai sen osan alueellisessa kehittymisessä.

Vuoden 2022 Satakunnan aluesuunnittelumitali myönnettiin Selkämeren kansallispuiston ystävät ry:lle. Selkämeren kansallispuiston ystävät ry:n toiminnan

tarkoituksena on edistää Selkämeren luonnon‐ ja kulttuuriperinnön suojelua ja hoitoa sekä tutkimusta ja ympäristökasvatusta. Selkämeren kansallispuiston ystävät ry rakentaa kumppanuutta yhteisöjen ja kansalaisten keskinäistä verkostoitumista ja viestintää. Yhdistys tukee Metsähallituksen ylläpitämän Selkämeren kansallispuiston toimintaa.

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry on oivallisesti kytkenyt viranomaistahot, yritykset sekä kolmannen sektorin tahot kumppanuuteen, jolla on saatu aikaan merkittäviä kehitysaskelia Selkämeren meri‐ ja rannikkoalueella. Yhdistys on toteuttanut useita hankkeita lähinnä Leader‐rahoituksella. Hankkeilla on tuettu kotimaan matkailua ja kulttuuriperinnön säilymistä luonto‐ ja kulttuurioppaita laatimalla sekä perinteisten kalastuspaikkojen kartoituksella ja niihin liittyvien tarinoiden keruulla. Yhdistys on ollut kumppanina useissa muissa hankkeissa kuten Metsähallituksen Seliskerin laiturien kunnostushankkeessa.
Selkämeren kansallispuiston ystävät ry:n toiminnassa on mukana laaja joukko Selkämerestä kiinnostuneita ihmisiä ja yhdistyksiä. Satakuntaliitto on yhdistyksen kannattajajäsen. Aktiivisten vapaaehtoisten joukko on tärkeä voimavara Selkämeren kansallispuiston ystävät ry:n toiminnalle.

Yhdistyksen keskiössä on ollut Lasse Lovén, joka on hyödyntänyt asiantuntemustaan ja laajoja yhteistyöverkostojaan yhdistyksen toiminnan kehittämisessä. Lovén on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran Metsähallituksessa ja Metsätutkimuslaitoksen palveluksessa. Myöntäessään Satakunnan aluesuunnittelumitalin Selkämeren kansallispuiston ystävät ry:lle Satakuntaliitto kiitti erityisesti yhdistyksen puheenjohtajaa, metsänhoitaja evp Lasse Lovénia Satakunnan ja Selkämeren meri‐ ja rannikkoalueen hyväksi tehdystä merkittävästä työstä.

Nuori Satakuntalainen

Palkinnon saaja voi olla nuori henkilö (13-29 -vuotias) tai yhteisö. Kriteereinä on taiteeseen, kulttuuriin, liikuntaan tai muuhun kunnostautumiseen liittyvä teko, jolla on ollut paikallista tai laajempaa merkitystä. Myös opintomenestys tai ansioituminen työelämässä voivat oikeuttaa palkinnon saamiseen.

Nuori Satakuntalainen-mitali myönnettiin ansiokkaasta työstään Satakunnan ja nuorten hyväksi Pyhäjärvi‐teatterin nuorten ryhmälle. Palkintoa noutamassa olivat Mikaela Heinonen, Sanni Kivistö, Sanni Rinta-Keturi, Mirella Saine, Frida Salomaa, Iina Lindholm, Touko Hulmi, Aarre Hulmi, Noora Riihijärvi, Milla Kivistö ja Tiia-Mari Oksanen. Mukana ryhmässä ovat olleet myös: Liina Alho, Iris Heikkilä, Kaisa Heikkilä ja Iivari Toimela. Nuoret tekevät Pyhäjärviseudun lapsille ilmaisia näytelmiä omalla ajallaan.

Viime keväänä Pyhäjärvi‐teatteri sai opetus‐ ja kulttuuriministeriöstä avustuksen nuorten ilmaisutaitokurssin ohjaajien palkkaamista varten. Tämä ryhmä kokoontui keväästä alkaen ja kurssi huipentui nuorten itse kirjoittaman näytelmän esittämiseen. Kesällä nuorten ryhmä teki ja käsikirjoitti lasten näytelmän Euran Pelastakaa Lapset ry:n juhlaan. Syksyllä Pyhäjärvi-teatterin puheenjohtaja ehdotti lapsille suunnattua joulunäytelmää, joka esitettiin 17.12.2022. Ryhmään saatiin uusia nuoria mukaan, keväällä ja kesällä mukana olleiden lopettaessa. Näytelmän harjoitteluja suoritettiin nuorten halusta ilman ohjaajaa. Ryhmä järjesti itselleen roolivaatteet, kulissit ja rekvisiitat. Käsikirjoitus muodostui ideariihen tapaan yhdessä kirjoittaen.

Ryhmä on täynnä mainioita nuoria: kekseliäitä, rohkeita, hyviä tiimipelaajia, toisiaan kannustavia. Tämä nuorten omatoiminen ja aktiivinen ryhmä ansaitsee esimerkillään Nuori Satakuntalainen ‐palkinnon, joka on 1 000 euroa. Tuon summan ryhmä voi käyttää haluamallaan tavalla esimerkiksi lavasteisiin, rooliasuihin, uusien näytelmien tekemisen aiheuttamiin kuluihin tai yhteiseen virkistäytymiseen.

Suomen sähköjärjestelmä toimii, kun sähköntuotanto ja sähkön kulutus ovat yhtä suuria. Sähkön riittävyyteen vaikuttavat sekä tuotannon että kulutuksen määrät. Tänä talvena voi olla edessä tilanteita, että Suomessa sähkönkulutus on suurempaa kuin tuotanto eikä naapurimaista saada ostettua riittävästi sähköä, syntyy sähköpula.

Satakunnan kuntajohtajat ovat kokouksessaan 30.11. päättäneet, että Satakuntaan kootaan energiaverkkojen mahdollisia säännöstelyjä ja häiriötilanteita ajatellen maakunnan kattavasti sähköverkkoyhtiöiden, Fingridin ja aluehallinnon toimijoiden, sekä kuntien ja keskeisimpien sidosryhmien yhteinen vuorovaikutusryhmä (energianyrkki). Kyseinen ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 21.12.2022.

Energianyrkki on laatinut yhteistyössä tiedotteen kotitalouksille ja yrityksille Satakunnan alueella, jossa on koottuna yhteen ajankohtaista tietoa sähköpulasta sekä varautumisesta mahdollisiin sähkökatkoihin.. Tiedotteet kotitalouksille sekä yrityksille tulevat nähtäväksi eri toimijoiden viestinnässä ja uutiskirjeissä satakuntalaisten energia-alan toimijoiden, viranomaisten sekä elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kautta.

1. Tiedote kotitalouksille
2. Tiedote yrityksille

Satakuntaliiton virasto lomailee ja on suljettuna 27.-30.12.2022. Kyseisenä ajankohtana ei kirjaamopalveluita.

Määrärahalisäyksiä esitetään muun muassa Nakkilan eritasoliittymän ramppien parantamiseen, Niinisalon Taulunkyläntien sekä Siikaisten Lauttijärventien huonokuntoisten päällysteiden uusimiseen ja Kokemäki-Rauma- välisen henkilöjunaliikenteen edellytysten selvitykseen. Myös Selkämeren kansallispuistolle ja Pyhäjärvi-instituutille esitetään määrärahaa ensi vuoden budjetissa.

Valtionvarainvaliokunta esittää 900 000 euron määrärahaa valtatie 2:n eritasoliittymän ramppien parantamiseen Nakkilassa. Turvallinen ja sujuva liikenne on tärkeää erityisesti vilkkaasti liikennöidyllä valtatiellä – kiihdytyskaistojen rakentamisella helpotetaan etenkin aamu- ja iltapäiväliikenteen ruuhkaisuutta.

-Tällä hetkellä Nakkilan eritasoliittymästä puuttuvat kokonaan kiihdytyskaistat, joka on vilkkaalla valtatiellä huomattava liikenneturvallisuusriski. Valtatie 2 yhdistää työssäkäyntialueita ja sillä liikkuu myös paljon raskasta tavaraliikennettä. Nyt päätetty rahoitus on osoitus satakuntalaisten kansanedustajien hyvästä yhteistyöstä. Valtakunnallisesti sekä seudullisesti tärkeää tietä on parannettu vuosien kuluessa, mutta töitä riittää edelleen, toteaa vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski.

Niinisalon Taulunkyläntien päällysteen uusimiseen esitetään 550 000 euron määrärahaa ensi vuoden budjetista. Hankkeessa päällystetään huonokuntoista tieosuutta noin 6,1 km osuudelta.

-Hienoa, että Kankaanpään Niinisalossa sijaitseva Taulunkyläntie sai rahoituksen uudelleen päällystämiseen. Tie on jo pitkään ollut erittäin huonossa kunnossa. Tien vaikutuspiirissä on alkutuotantoa, pienyritystoimintaa ja harrastustoimintaa sekä lisäksi Niinisalon varuskunnan läheisyys lisää liikennettä, sanoo SDP:n kansanedustaja Heidi Viljanen.

Kokemäki-Rauma- yhteysvälin henkilöjunaliikenteen edellytysten selvitystä varten esitetään 150 000 euron määrärahaa. Ratayhteyttä on jo aiemmin edistetty Digirata-hankkeella, joka luo mahdollisuuksia kasvavalle henkilöjuna- ja tavaraliikenteelle.

-Henkilöjunaliikenteen palauttaminen Kokemäki-Rauma -rataosuudelle edistäisi vahvasti alueen elinvoimaa ja saavutettavuutta palvellen niin työssäkäyntiä, opiskelua kuin vaikkapa alueen matkailun kehittämistä. Junaliikenne palaisi tämän myötä myös Eurajoelle ja Euran Kiukaisiin. Tämä nyt tehty rahoituspäätös Väylän ja radan varren kuntien yhteisestä selvityksestä vie asiaa edelleen ison harppauksen kohti toteutumista. Junayhteyden avaamista odottavatkin laajasti niin alueen asukkaat, kunnat, yritykset kuin oppilaitokset, iloitsee keskustan kansanedustaja Eeva Kalli.

Kalli on tyytyväinen myös Siikaisten Lauttijärventien päällysteen uusimiseen, jolle esitetään 250 000 euron määrärahaa ensi vuoden budjetista.

-Lauttijärventien uudelleen päällystäminen Siikaisissa tulee todella tarpeeseen. Tie palvelee niin henkilöliikennettä kuin raskasta liikennettä sekä toimii yhtenä reittinä kohti Geopark-kohde Katselmaa. Tien vaikutuspiiriin ulottuu myös vasta vahvistettu uusi asemakaava, jonka alueella on sekä mökkiasutusta että uusia tontteja. On hienoa, että nyt päätetyllä määrärahalla saadaan huonokuntoista tieosuutta kunnostettua noin 2,6 kilometrin osuudelta, Kalli sanoo.

Valtionvarainvaliokunta esittää myös lisäpanostuksia Satakunnan luonto- ja erähankkeisiin. Pyhäjärvi-instituutille esitetään Pyhäjärven kalastuksen kautta tapahtuvaan ravinteiden poistoon 100 000 euroa, josta 50 000 euroa käytetään ei-kaupallisen kalan kalastukseen ja 50 000 euroa kestävän kalastuksen turvaamiseen seuraamalla kalastuksen vedenlaatuvaikutuksia, kalansaaliita ja -kantoja.

-Pyhäjärvellä vajaasti hyödynnetyn kalan käyttöä on kehitetty erilaisissa hankkeissa jo yli 25 vuotta. Taloudellisesti kannattava ja ekologinen ravinteiden poisto Pyhäjärvestä toimii osana elinkeinokalataloutta. Kalastus on erittäin kustannustehokas tapa poistaa järveen jo päätyneitä ravinteita ja se ansaitsee oikein toteutettuna paikkansa vesienhoidon keinopaletissa. Näiden kahden näkökulman menestyksekäs yhdistäminen tekee Pyhäjärvestä ekologisen ravinteiden kierrätyksen edelläkävijän. Pyhäjärvi-instituutti ansaitsisi toiminnalleen jatkossa jo pysyvän valtion rahoituksen, sanoo Viljanen.

Kotimaan matkailu on ollut jo pidempään kasvussa, ja pandemia kiihdytti sen suosiota entisestään. SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen korostaa, että Satakunnassa on paljon matkailu- ja virkistyskohteita, joiden täyttä potentiaalia ei ole vielä saatu irti.

-Olen erittäin iloinen myös Selkämeren kansallispuistolle esitetystä 250 000 euron määrärahasta. Upean Selkämeren kansallispuiston pinta-alasta 98 prosenttia on vettä, ja puisto tarjoaa mahdollisuuden lyhyemmille tai pidemmille meriretkille joko purjehtien tai moottoriveneellä. Määrärahalla parannetaan neljän saaren eli Rauman Kuuskajaskarin sekä Porin Iso-Enskerin, Seliskerin ja Munakarin saavutettavuutta. Rahoituksen avulla kansallispuistoa voidaan kehittää vastaamaan kasvaneeseen kysyntään, samalla huolehtien suomalaisesta meriluonnosta. Rahoitus vastaa myös kestävän kehityksen periaatteisiin. Hienoa, että hanke saa rahoitusta valtion ensi vuoden budjetista, päättää Salonen.

 

Lisätiedot:
Kristiina Salonen, Kansanedustaja
Puh. 050 512 0010

 

 

Satakunnan talous kasvoi edelleen kohisten vuoden 2022 tammi-kesäkuun aikana. Valtaosassa päätoimialoista liikevaihto kasvoi nopeasti, osin jopa poikkeuksellisen ripeästi. Näitä olivat metsä- ja teknologiateollisuus keskimäärin sekä rakentaminen. Liikevaihdon kasvun taustalla vaikuttaa osin myös hintojen nousu etenkin teknologiateollisuudessa. Toisaalta usean päätoimialan henkilöstömäärä oli kasvussa, mikä viittaa osaltaan tuotantomäärien nousuun. Palkkasummakin on kohonnut samalla vankasti. Talouden näkymiä varjostavat inflaatio, talouspakotteiden vaikutukset, raaka-aine- ja komponenttipula sekä kallis energia. Taantumakin on varsin mahdollinen.

Satakunnan päätoimialat olivat vuoden 2022 tammi-kesäkuussa mainiossa iskussa. Kevät ja alkukesä sujuivat myös varsin mainiosti Ukrainan sodasta huolimatta. Ainoastaan automaatiossa kirjattiin liikevaihdon laskua aivan alkuvuodesta, tosin siinäkin henkilöstö jatkoi kasvuaan. Talous on myös kasvanut edelleen vähän nopeammin kuin valtakunnallisesti teollisuuden ja rakentamisen vankemman vedon ansiosta. Satakunnan vienti veti alkuvuonna vahvasti, sillä merkittävimpien vientialojen, teknologia- ja metsäteollisuuden, vienti kasvoi maakunnassa yhä rivakasti. Molempien alojen viennin kehitys oli poikkeuksellisen vauhdikasta.

Satakunnan menestyjin kuuluivat vuoden 2022 tammi-kesäkuussa metallien jalostus, metallituotteiden valmistus sekä metsäteollisuus. Muutkin metallialat pysyivät edelleen tukevasti nousu-uralla. Meriteollisuuden liikevaihto kääntyi kasvuun. Automaatio- ja robotiikkaklusterin kehitys jatkui vaihtelevana liikevaihdon jäädessä hieman pakkaselle alkuvuonna. Meri-Porin teollisuusalue jatkoi ripeää elpymistään. Kemianteollisuus kykeni edelleen toipumaan alkuvuonna. Elintarviketeollisuuden kehitys näytti varsin myönteiseltä, sillä liikevaihto kohosi selvästi, tosin monen muun alan tapaan ainakin osin hintojen nousun siivittämänä. Rakentaminen ylsi edelleen huippuvauhtiin, mutta alan näkymät ovat synkkenemässä.

Satakunnan palvelualat kehittyivät alkuvuonna 2022 myönteisissä merkeissä, sillä kaikki palvelualat pääsivät kunnon kasvuun kiinni. Kaupan liikevaihto kohosi yhä nopeasti. Liike-elämän palveluiden kasvu jatkui muun talouden nousun vanavedessä. Majoitus- ja ravitsemistoiminta kuroi koronan synnyttämää kuilua kiinni nopeasti. Luovilla aloilla alkuvuosi sujui varsin mainiosti.

Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kohosi vuoden 2022 tammi–kesäkuussa 21,4 % vuoden 2021 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa kasvua kirjattiin vastaavasti 17,2 %. Ero Satakunnan hyväksi selittyy pitkälti maakunnan teollisuuden ja rakentamisen paremmalla vedolla. Satakunnassa ja maassa keskimäärin koronaa edeltänyt taso on ylitetty selvästi.

Satakunnan yrityksistä 59 % saavutti tammi–kesäkuussa liikevaihdon kasvua. 42 % yrityskannasta ylsi vähintään 15 %:n nousuun. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on ollut aiempaa vähäisempää, sillä lähes kaikkien päätoimialojen liikevaihto kasvoi nopeasti tai erittäin nopeasti, tosin osin inflaation vuoksi. Eniten kasvoi yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, n. 24 %. 5–19 työntekijän yritysten liikevaihto kohosi 14. Alle viiden hengen yritysten nousu oli 18 %:n luokkaa. Suurin muutosvaikutus Satakunnan talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi alkuvuoden aikana n. 60 %. Yli viisi vuotta toimineiden kasvu oli keskimäärin 20 %:n luokkaa.

Koko maassa keskimäärin talous kasvoi poikkeuksellisen kovalla vauhdilla. Lähinnä teollisuuden ja etenkin metallialojen sekä rakentamisen vaisumpi vauhti alkuvuonna 2022 heikensi liikevaihdon kasvun Satakuntaa hieman hitaammaksi, joskin näissäkin liikevaihdon kasvu oli silti yhä erittäin nopeaa. Kaikki päätoimialat pääsivät kasvuun kiinni.

Satakunnassa henkilöstömäärien kasvu jatkui ripeänä tammi-kesäkuussa 2022, jolloin kasvua kertyi 3,9 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Henkilöstömäärät ovat ylittäneet päätoimialoilla koronakriisiä edeltäneen tason. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna Satakunnassa 4,8 % ja maassa keskimäärin 7,2 %.

Toimialoittainen kehitys Satakunnassa tammi–kesäkuussa 2022 (vertailu vuoden 2021 vastaava aika)

• Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi voimakkaasti (30,4 %). Viennin arvokin nousi hyvin voimakkaasti (37,2 %). Henkilöstömäärä kohosi myös (5,0 %).
• Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihto nousi nopeasti (34,6 %). Viennin arvo kasvoi vauhdilla (37,3 %). Henkilöstöäkin lisättiin selvästi (7,0 %).
• Metallien jalostuksen liikevaihto kohosi ripeästi värimetallien hintojen nousun vanavedessä (45,7 %).
• Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kohosi hyvin nopeasti (33,0 %).
• Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon nousu jatkui ripeänä (15,7 %).
• Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto nousi vauhdilla (17,6 %).
• Meriteollisuuden liikevaihto kääntyi nopeaan nousukiitoon (17,4 %).
• Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto kohosi vauhdikkaasti (34,7 %).
• Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto elpyi voimalla (44,3 %).
• Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto aleni (-10,5 %). Henkilöstömäärä nousi yhä selvästi (5,9 %).
• Metsäteollisuuden liikevaihto (30,9 %) ja vienti (37,7 %) kohosivat tuntuvasti.
• Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi nopeasti (20,1 %).
• Elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvoi selvästi (10,4 %). Henkilöstömääräkin nousi (3,4 %).
• Rakentamisen liikevaihdon ripeä nousu jatkui (20,4 %). Henkilöstömääräkin kasvoi (5,9 %).
• Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihdon kohoaminen jatkui (7,9 %).
• Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto elpyi vauhdikkaasti (27,3 %).
•  Liike-elämän palvelujen liikevaihto kohosi (7,0 %).
• Kaikkien kolmen edellä mainitun palvelualan sekä yksityisten SOTE-alojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä kasvoi selvästi (4,8 %).
• Luovien alojen liikevaihto kohosi rivakasti (11,5 %).

Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus julkaistaan kalvosarjana (PowerPoint).

Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa sivulta: https://satakunta.fi/aluekehitys/alue-ennakointi-ja-aluetieto/

Lisätiedot: