Satakunnassa on tehty jo pitkään ilmastotyötä useamman kunnan yhteistyönä hankerahoitteisesti, esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksella. Vuodesta 2018 lähtien kansallista ilmastopolitiikkaa on edistetty Satakunnassa kuusivuotisessa EU:n Life IP Canemure – Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hankkeessa, jota koordinoi alueella Satakunnan ammattikorkeakoulu. Kansallisena koordinaattorina laajassa hankkeessa toimii Suomen ympäristökeskus.
Canemure-hankkeen tavoitteena on edistää kuntien osallistumista Hinku -ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijäverkostoon, joka edellyttää kunnilta sitoutumista Hinku-laskennan mukaiseen 80% päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kuntien osallistumisen kautta myös maakunta voi hakea Hinku-maakunnaksi. Satakunnasta Hinku-kuntia ovat Rauma, Pori, Eurajoki ja Harjavalta.
Hinku-kunnan tulee sitoutua myös kunta-alan vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen. Sopimukseen voi sitoutua myös ilman Hinku-tavoitetta. Satakunnasta kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa ovat mukana Hinku-kuntien lisäksi Kankaanpää ja Säkylä.
Satakunnan kunnat ovat asettaneet ilmastotavoitteita tai laatineet ilmasto-ohjelmia ja -suunnitelmia myös muuten. Kankaanpäällä on ilmasto-ohjelma vuosille 2017-2025, Nakkilassa on tehty ilmastopäivitysraportti 2021, Kokemäellä hyväksyttiin vuonna 2022 vihreän siirtymän ohjelma, Eurassa ympäristöohjelma kohdistuu vuosille 2022-2026 ja Huittisissa resurssiviisas ilmastovastuullisuuden tiekartta tähtää vuoteen 2030. Ilmastotavoitteita on voitu asettaa myös kuntastrategiassa kuten esimerkiksi Ulvilassa on tehty.
Satakunnassa toimii maakunnallinen ilmastoyhteistyöryhmä
Satakunnan kaikki kunnat ovat mukana maakunnallisessa ilmastoyhteistyöryhmässä, jonka toiminnan Satakuntaliitto käynnisti keväällä 2022 ympäristöministeriön osarahoittaman Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hankkeen myötä.
Konkreettisia ilmastotoimia kunnissa ovat esimerkiksi ulkopuolisen rahoituksen hakeminen ilmastotyölle, verkostoituminen muiden kuntien kanssa ilmastoteemasta, kannustaminen kunnan omassa toiminnassa ilmastoystävällisiin toimintatapoihin, vähähiilisyyteen tähtäävät laitehankinnat ja investoinnit sekä muut ilmastoystävälliset ratkaisut, kuntalaisten tai kunnassa toimivien yritysten kannustaminen aktiiviseen ilmastotyöhön ja ilmastoasioiden edistäminen strategisesti. Satakunnan kuntiin keväällä 2023 tehdyssä kyselyssä ulkopuolisen rahoituksen hakeminen ilmastotyölle nähtiin kunnissa erittäin tärkeäksi, siihen aiotaan panostaa ja siihen toivottiin myös ulkopuolista tukea.
Kunnissa tehdään tällä hetkellä oman toiminnan energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian lisäämiseen liittyviä suunnitelmia ja investointeja. Satakunnan kunnissa on käynnissä lukuisia selvityksiä ja toteutukseen ehtineitä uusiutuvan energian hankkeita, joiden tavoitteena on lisätä päästöttömän energian tuotantoa ja sitä myötä vauhdittaa yhteiskunnan vihreää siirtymää. Kunnat edistävät hankkeita maankäytön suunnittelulla.
Viime hallituskaudella uudistettuun ilmastolakiin lisättiin velvoite kuntien ilmastosuunnitelmista. Kuntien tulee laatia ilmastosuunnitelmat ensimmäisen kerran seuraavan valtuustokauden, vuosien 2025-2029 aikana ja ylläpitää niitä jatkossa valtuustokausittain. Ilmastosuunnitelmien laatimiseen on ollut mahdollista hakea avustusta jo keväästä 2023 alkaen. Satakunnan kunnista avustusta on tähän mennessä hakeneet Rauma ja Eura. Uuden hallitusohjelman kirjauksessa taloudellisista päätöksistä kuitenkin todetaan, että kunnille asetettu velvoite laatia ilmastosuunnitelmat perutaan lakimuutoksella (ajoitus HE2024), jolla perutaan myös niihin varattu vuosittainen 3 miljoonan euron rahoitus.
Satakuntastrategia ilmastotyön perustana
Satakuntaliiton ilmastotyö perustuu sen laatimaan ilmastonmuutoksen huomioon ottavaan Satakunta-strategiaan, jonka tavoitteena on maakunnan kilpailukyvyn, elinvoiman, kasvun ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Siihen voidaan päästä edistämällä vihreän siirtymän investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Satakuntaliitto on myös käynnistänyt Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadinnan, jossa otetaan huomioon mm. ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen, tulvariskialueet sekä luontokato. Maakunnallisen ilmastotyön tukena ja taustamateriaalina on myös käytössä Canemure-hankkeen päivittämä Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia vuoteen 2030.
Maakunnallista ilmastotyötä toteutetaan Satakuntaliitossa kevääseen 2025 saakka alueelliset innovaatiot ja kokeilut -hankkeessa, jonka tavoitteena on laajentaa ilmastotyötä Satakunnan kunnissa sopeutumisteemaan liittyen ja kytkeä myös hyvinvointialue maakunnalliseen ilmastoyhteistyöhön. Hankkeessa edistetään oikeudenmukaisen siirtymän rahoituksen (JTF) käyttöä Satakunnassa, kehitetään maakuntakaava 2050 ilmastovaikutusten arviointia ja edistetään vihreää siirtymää maakunnassa Satakunta-strategian ja maankäytön tavoitteet huomioiden.
Karttaliite: Satakunnan kunnat – Ilmastotyö, Satakuntaliitto 29.6.2023
Kirjoittajat
Riitta Dersten, ilmasto- ja vihreän siirtymän asiantuntija, Satakuntaliitto, Maakunnallisen ilmastotyön laajentaminen vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän hankkeiden edistämiseksi Satakunnassa – alueelliset innovaatio ja kokeilut (AIKO) -hanke
Taija Seppälä, projektipäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) – Life IP -hanke
Teksti on julkaistu Satakunnan Kansassa yliönä 9.7.2023.
JTF-rahoitushaku yleishyödyllisille kehittämis- ja investointihankkeille ja kuntien perusrakenteen investoinneille on avoinna 30.6.-15.12.2023
Hankehaku toteutetaan jatkuvana hakuna 15.12.2023 saakka. Hakemus tulee jättää viranomaiskäsittelyyn EURA 2021 -järjestelmässä 30.6. – 15.12.2023 välisenä aikana. Hakemuksia otetaan käsittelyyn jaksoittain EURA 2021 -järjestelmän ilmoittaman hakemuksen jättämisajankohdan perusteella.
Määräaika hakemuksille:
Hakujakso 1: 30.6. – 30.9.2023
Hakujakso 2: 2. 1.10.- 15.12.2023
Rahoitusta on haettavana yhteensä noin 5 000 000 euroa Uudistuva ja osaava Suomi 2021 – 2027 -ohjelman toimintalinjan 7 (Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi) erityistavoitteesta 7.1. (Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä). Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee olla Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan ja Satakunnan oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman mukaisia. Lisäksi hankkeilla edistetään Satakunnan maakuntaohjelman 2022-2025 ja Satakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisia tavoitteita.
Tutustu hakuilmoitukseen (SATLII-004: EURA 2021: JTF-rahoitushaku yleishyödyllisille kehittämis- ja investointihankkeille ja kuntien perusrakenteen investoinneille Satakunnassa) ja hae rahoitusta EURA2021-järjestelmässä: (eura2021.fi). Haku voidaan sulkea ilmoitettua aiemmin, mikäli käytettävissä oleva myöntövaltuus tulee sidotuksi aikaisemmalla hakujaksolla.
Hakuinfon 16.8.2023 materiaalit
Satakuntaliitto järjesti avoinna olevaa rahoitushakua koskevan JTF-rahoitusinfon ke 16.8.2023 klo 13 Teams -yhteydellä. Infossa esitetyt materiaalit sekä tilaisuudessa esitetyt kysymykset ja niiden vastaukset ovat luettavissa alla olevien linkkien kautta:
Satakuntaliiton JTF-info 16.8.2023
Tuen hakeminen EURA 2021 -järjestelmässä
JTF-info kysymykset ja vastaukset
Hankkeen tunnistaa tästä lähin iloisesta karhusta, joka viestii kulttuuriin liittyvistä teemoista ja ajankohtaisista asioista kaikkialla Satakunnassa. Ilon ja valon Satakunta -hankkeen graafisen ilmeen on luonut Oskari Huhtanen.
Ilon ja valon Satakunta (1.1.2023-31.12.2024) on Satakuntaliiton koordinoima, Opetus- ja kulttuuriministeriön osarahoittama kuntien kulttuuritoiminnan alueellinen kehittämishanke.
Ramboll Finland Oy:n laatiman inventoinnin lähtökohtana on ollut vuosina 2004–2005 valmistunut Satakunnan rakennusperintö -inventointi. Aineiston ajantasaistaminen sisälsi lähtötietojen tarkastelun, maastotyövaiheen, arvottamisvaiheen sekä inventoinnin tuloksien viimeistelyä edeltävän kunnille ja sidosryhmille tarkoitetun kommentointivaiheen. Inventointihankkeen ohjausryhmässä oli edustettuna Satakuntaliiton lisäksi Museovirasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Satakunnan Museo. Selvitystyön yhteistyöryhmänä toimi Satakunnan Kulttuuriympäristötyöryhmä.
Tarkastelussa pääpaino asetettiin maakuntatason mittakaavaan ja kohteiden maakunnalliseen merkittävyyteen. Lisäksi inventoinnissa keskityttiin yksinomaan rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ja rajattiin maisemaan perustuvia alueita ja muinaisjäännökset aineiston ulkopuolelle. Inventointihankkeessa tarkistettiin kohteiden säilyneisyys ja kuvaustekstit. Arvoalueiden määrittelyssä ja kuvausteksteissä on huomioitu aiempaa vahvemmin hyvinvointivaltion rakentamista maakunnassa parhaiten ilmentävät yhtenäiset asuinalueet, koulurakennukset, virastotalot, kulttuuri- ja liikuntaympäristöt, terveydenhuollon ja yhdyskuntahuollon rakentaminen sekä seurakuntien rakennusperintö. Suurin osa uuden inventoinnin mukaisista arvoalueista on osoitettu Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 maakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi. Inventoinnissa määritellyillä uusilla ja muuttuneilla alueilla kuntien maankäyttöön ja rakennusvalvontaan liittyvissä toimissa voi kysyä Satakunnan Museolta lausuntotarvetta.
Päivitys- ja täydennysinventoinnin tiedot sekä aluerajaukset on tallennettu Satakunnan Museon ylläpitämään PAKKI-tietokantaan. Aineisto on tarkoitus myöhemmin julkaista myös kaikille avoimessa Y-Pakki sovelluksessa. Inventointiaineiston kunnittain koottuihin tietoihin sekä loppuraporttiin voi tutustua osoitteessa: Selvitykset | Satakunta.fi
Inventointityön keskeisiä tuloksia kokoava loppuraportti sisältää maakunnallisen selvityksen taustat, keskeiset päivitys- ja täydennystarpeet, työohjelman ja arvottamismenetelmien kuvaukset. Raportti antaa yleiskuvauksen maakunnan rakennetusta kulttuuriympäristöstä käsitellen rakennusperinnön arvoja eri teemojen ja kuntakohtaisten katsausten avulla.
Lisätietoja antavat:
Maakunta-arkkitehti Daniel Nagy, Satakuntaliitto, puh. 044 711 4348, daniel.nagy@satakunta.fi
Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, Satakuntaliitto, puh. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi
Rakennetun kulttuuriympäristön asiantuntija Niina Uusi-Seppä, Ramboll Finland Oy, puh. 040 1840628, niina.uusi-seppa@ramboll.fi
Nopeat muutokset geopolitiikassa ja Suomen liittyminen sotilasliitto Naton jäseneksi ovat nostaneet esiin uusia näkökulmia myös liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen Suomessa. Raideyhteys Tahkoluodon sataman ja Niinisalon varuskunnan välillä on kriittinen kehittämishanke uudessa tilanteessa.
Porin kaupunki, Kankaanpään kaupunki, Parkanon kaupunki, Porin satama, Satakuntaliitto ja Satakunnan kauppakamari yhdistävät voimansa ja edistävät yhdessä maakunnalle tärkeää liikennehanketta.
Raideyhteys Tahkoluodon satamasta Porin kautta Kankaanpään Niinisaloon on osa Pori-Parkano-Haapamäki-rataa, jonka käyttöönottoa on selvitetty 2010-luvulla ja uudelleen vuonna 2020 osana selvitystä Suomen kehäradasta. Toimintaympäristön muutoksen myötä rataosuutta on nyt tarkasteltu myös puolustuspoliittisesta ulottuvuudesta. Lisäksi radan vaikutusalueella on merkittäviä elinkeinohankkeita, jotka hyötyisivät uudesta radasta. Toimijoiden yhteinen intressi on selvittää rataosuuden käyttöönoton edistämiseen tarvittavia toimenpiteitä ja vaikuttamista.
Satakuntaliitto yhteistyökumppanina Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä Porissa 6.-7.10.2023
Satakuntaliitto tuo tapahtumassa esille Satakunnan maakuntaa. Tapahtuma on huomattava ponnistus maakunnan tunnettuuden ja näkyvyyden kannalta. Satakuntaliiton ja Satakunnan Yrittäjien kesken on marraskuussa 2022 solmittu alueellinen elinvoimalupaus yhteistyön vahvistamisesta. Tämä Suomen Yrittäjien vuosittainen päätapahtuma, joka saadaan tänä vuonna Poriin, edistää tärkeää yhteistyötä maakuntaliiton sekä Satakunnan Yrittäjien välillä.
Maakuntahallitus hyväksyi Satakuntaliiton talousarvion valmistelun muutokset
Kuntien maksuosuuksia korotetaan 4 %. Syy kuntien maksuosuuksien korotuksiin liittyy kustannusten nousun huomioimiseen, maakuntaliiton laajentuneiden vastuiden alueiden käytön ja aluekehityksen osalta sekä brändityön että maakuntaliiton oman viestinnän merkityksen tukemiseen.
Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön päivitys- ja täydennysinventointi on valmistunut
Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön päivitys- ja täydennysinventoinnissa tarkistettiin maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen tiedot ja aluerajaukset sekä täydennettiin kohdeluetteloa modernin rakennusperinnön osalta. Kulttuuriympäristön inventointi antaa alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin kattavan kuvan Satakunnan rakennetun ympäristön historiallisesta kehityksestä ja ominaispiirteistä.
Lisätiedot:
Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/MH120623
- Tutustu rahoitushaun sisältöihin hakuilmoituksesta, joka on julkaistu Satakuntaliiton nettisivuilla
- Haettavissa on yhteensä 460 000 euroa
- Tukiprosentti on enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista
- Enimmäistuki yhteen hankkeeseen on 80 000 euroa
- Hakemus toimitetaan Satakuntaliiton kirjaamoon allekirjoitettuna sähköpostitse (kirjaamo@satakunta.fi) torstaihin 31.8.2023 klo 15.00 mennessä.
Tuen hakeminen ja lisätiedot:
Rahoitushaun lisätiedot ja hakuilmoitus:
Avoimet rahoitushaut | Satakunta.fi
Hakulomake ja ohje hankkeiden hakijoille:
Ohjeet ja lomakkeet | Satakunta.fi
Lisätietoja antavat Satakuntaliiton hanketiimin jäsenet:
aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma, p. 044–711 4330, etunimi.sukunimi@satakunta.fi
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg, p. 050-569 6818, etunimi.sukunimi@satakunta.fi
aluekehitysasiantuntija Krista Tupala, p. 044-711 4387, etunimi.sukunimi@satakunta.fi
aluekehitysasiantuntija Tiina Palonen-Roihupalo, p. 044-711 4380, etunimi.sukunimi@satakunta.fi
aluekehitysasiantuntija Jenny Katila, p. 044 711 4361, etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Tiistaina 27.6. kuullaan keskustelu nuorten mielen hyvinvoinnista
- Onko nuorissa sittenkään tulevaisuus? Miten satakuntalaiset nuoret voivat?
- tiistai 27.6.2023 klo 10-10.45 MTV-lava
Paneelikeskustelun järjestää Satakuntaliiton rahoittama sekä koordinoima hanke: Maakunnallinen nuorisovaltuusto SataNuva ja digitaalisuuden hyödyntäminen Satakunnan nuorisovaltuustoiminnassa (Satli SataNuva). Paneelikeskustelu kokoaa yhteen SataNuvan nuoret, aluevaltuutettu Laura Pullisen sekä kansanedustaja ja psykoterapeutti Ville Merisen, joka tunnetaan nuorten keskuudessa Terapeuttivillenä.
Paneelikeskustelussa hyödynnetään nuorille suunnatun “Mitä sulle kuuluu?” -kyselyn tuloksia ja pohditaan yhteisesti, miten SataNuva voi viedä asioita eteenpäin hyvinvointialueella ja vaikuttaa näihin tärkeisiin teemoihin.
Perjantaina 30.6. Satakunnan kansanedustajat kokoontuvat keskustelemaan ajankohtaisista asioista
- Satakunnan kansanedustajat lauteilla
- perjantai 30.6.2023 klo 12-12.45 Raatihuoneenpuiston lava
Satakunnan kansanedustajat kokoontuvat kertomaan mielipiteitään valtakunnan ajankohtaisista ja Satakunnalle merkittävistä asioista juontaja Antti Laakson (YLE Satakunta) johdolla. Paneelikeskustelussa keskustelemassa Satakunnan kansanedustajat Laura Huhtasaari (PS), Petri Huru (PS), Eeva Kalli (kesk.), Mari Kaunistola (kok.), Krista Kiuru (SDP), Jari Koskela (PS), Matias Marttinen (kok.) sekä Juha Viitala (SDP).
Lisätiedot
Koko SuomiAreenan ohjelma ja aikataulut (linkki ohjaa SuomiAreenan omille sivuille)
Suontausta vakuutti tuomariston kokoonsa nähden erittäin runsaalla toiminnallaan. Suontaustan kylässä asuu noin 30 henkeä, joista suurin osa on jollakin tavalla mukana kylän toiminnassa. Kylän toimintaan ovat tervetulleita myös muualla asuvat ja kyläyhdistyksen jäsenmäärä onkin lähes kaksi kertaa suurempi kuin kylän väkiluku.
Pienessä kylässä naapuriapu on aidosti voimissaan ja kylälle on nimetty turvahenkilö. Kyläyhdistys myös muistaa syntyneitä lapsia, pyöreitä täyttäviä sekä poisnukkuneita. Tänä vuonna 20 vuotta täyttävä kyläyhdistys järjestää omia tapahtumia ja tekee yhteistyötä sekä muiden kyläyhdistysten että erilaisten muiden toimijoiden kanssa. Suontaustan kylästä on kirjoitettu kyläkirja ja kyläyhdistyksen toimintaa on vuosien varrella dokumentoitu kiitettävästi. Myös toiminnasta tiedottaminen tehdään hienolla tavalla.
”Suontaustassa on jo viime vuosisadan alusta asti tehty voimakasta yhdistystoimintaa ja se on antanut meille voimaa jatkaa aktiivista toimintaa tällekin vuosisadalle. Pieni kylä, mutta toisiaan tukeva, vahva auttamishalu ja yhdessä tekeminen on ollut suontaustalaisille aina kunnia asia. Perinteitä halutaan kunnioittaa, mutta samalla tehdään rohkeasti myös uutta ja kehitetään asioita yhdessä”, sanoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Helena Manninen.
Suontausta on Satakunnan 29. Vuoden Kylä. Vuoden Kylän valinnalla on haluttu nostaa esiin kylien monipuolista asukastoimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Tavoitteena on myös kannustaa kyliä jatkamaan arvokasta omaehtoista kehittämistyötä.
Vuoden 2023 kilpailussa oli mukana seitsemän kylää: Hormisto-Pyssykangas-Matomäki Nakkilasta, Korkeaoja Kokemäeltä, Peipohja Kokemäeltä, Raitio Kokemäeltä, Rikantilan koulun kylät Eurajoelta, Suontausta Huittisista ja Vasarainen Raumalta. Kilpailu oli avoin kaikille Satakunnan kylille. Maakunnallisen kilpailun voittaja osallistuu myös Suomen Kylät ry:n järjestämään valtakunnalliseen Vuoden Kylä -kilpailuun keväällä 2024.
Vuoden Kylä -kilpailu huipentuu maakunnallisilla kyläpäivillä Porin Kellahdella, jossa uusi Vuoden Kylä perinteen mukaan palkitaan. Satakunnan Vuoden Kylää oli valitsemassa Satakuntaliiton ja SataKylien sekä viime vuoden voittajakylän Kellahden edustajista koottu tuomaristo. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden Kylän 3 400 euron määrärahalla. Kilpailun käytännön järjestelyistä vastasi SataKylät ry.
Rikantilan koulun kylät on yleisön suosikki
Rikantilan koulun kylien alue eli Rikantila, Lutta, Saari, Vaimala ja Köykkä on äänestäjien mielestä Vuoden Kylä -kilpailun paras. Alueen pienet kylät muodostavat vanhan koulupiirin ja nykyisin myös kyläyhdistyksen eli Rikantilan koulun kyläyhdistys ry:n.
Äänestäjät kehuivat kyläryhmää mm. aktiiviseksi, pirteäksi, yhteisölliseksi ja toimivaksi. Myös kyläkoulu ja kyläyhdistyksen aktiivinen toiminta nostettiin lukuisissa vastauksissa esiin.
Eräs vastaaja perusteli valintaansa seuraavasti: ”Pieni koulu ja mahtava kyläyhteisö takaa toimivan asumispaikan. Kiitos kaikille toimijoille. Toimintaa ympäri vuoden!”
Jokaisesta halukkaasta ehdokaskylästä tehtiin SataKylien toimesta lyhyt esittelyvideo. Videot koottiin kylien lähettämistä kuvista sekä lyhyestä esittelytekstistä. Esittelyvideot ovat nähtävillä SataKylien YouTube -kanavalla ja SataKylien nettisivuilla.
Yleisöäänestys järjestettiin SataKylien Facebookin ja kotisivujen avulla ja siihen saatiin kaiken kaikkiaan 1064 ääntä. Yleisön suosikki Rikantilan koulun kylät huomioidaan Vuoden Kylä -kilpailussa kunniamaininnalla.
Lisätiedot:
Hanna Ruohola, kyläasiamies, SataKylät ry p. 044-357 6181
Helena Manninen, puheenjohtaja, Suontaustan kyläyhdistys ry p. 050-550 2806
Satakuntaliitto toimi työryhmän koolle kutsujana
Satakuntalaiset sivistysjohtajat, mukaan lukien Sataedun ja WinNovan edustajat, kokoontuivat keskustelemaan siitä, miten laajennetun oppivelvollisuuden toteuttamisessa voidaan onnistua parhaalla mahdollisella tavalla. Keskusteluissa päätettiin perustaa työryhmä, jonka Satakuntaliitto kutsui koolle. Työryhmään kuului edustajia Satakunnan ammatillisista oppilaitoksista, oppivelvollisuuskoordinaattoreita, sivistystoimenjohtajia ja lukion rehtori.
Työryhmän tehtävänä oli kartoittaa tutkintoon valmistevan koulutuksen (TUVA-koulutus) tilannetta ja laatia kartta, joka kokoaisi yhteen Satakunnan eri oppilaitoksissa järjestettävistä nivelvaiheen koulutuksista.
Työryhmä valmisteli kaksi tärkeää sopimusta kuntien sekä WinNovan ja Sataedun välille
Työryhmä suunnitteli ja neuvotteli sopimuksen yhteistyöstä, joka takaa yhtenäiset periaatteet opintojen toteuttamiselle. Sopimus solmittiin kuntien, WinNovan ja Sataedun välillä. Yhteiset periaatteet tukevat perusopetuksen oppimäärien suorittamista, arvosanojen korottamista sekä lukiokurssien suorittamista.
”Tämä kertoo siitä, että kaikilla osapuolilla oli vahva yhteinen tahtotila saada tämä asia järjestykseen”, kertoo työryhmän puheenjohtaja ja WinNovan opiskelijapalveluiden johtaja Fia Heino.
Työryhmä keskittyi erityisesti työpajojen merkityksen korostamiseen laajennetun oppivelvollisuuden kontekstissa. Työryhmä neuvotteli kuntien kanssa sopimuksen yhteistyöstä, jossa sovittiin yhtenäiset periaatteet siitä, miten opiskelijalle voidaan järjestää tuettu työpajajakso. Lähes kaikki Satakunnan kunnat allekirjoittivat tämän sopimuksen Sataedun ja WinNovan kanssa.
”Yhteistyötä sekä työpajojen, perusopetuksen ja lukion kanssa helpottaa merkittävästi se, että meillä on yhtenäiset periaatteet ja sovitut korvaukset”, sanoo työryhmän sihteeri ja Sataedun opiskelijapalvelupäällikkö Kristiina Salmi.
Työryhmä laajensi yhteistyötä myös ammatillisten erityisoppilaitosten, kuten Luovin ja Spesian kanssa.
Luovi sai lisää opiskelupaikkoja Porin TUVA-koulutukseen, kun tarvetta tuntui olevan työryhmän tekemän kyselyn perusteella. Lisäksi WinNova ja Luovi solmi sopimuksen uudesta yhteistyömallista ”Telakka-mallista”, jolla saatiin tuplattua Luovin järjestämän ammatillisen koulutuksen tutkintopaikkojen määrä. Telakka-mallissa 12 Luoviin valittua opiskelijaa tekee ammatillisia opintoja WinNovassa kolmessa eri perustutkinnon ryhmässä.
”Nyt entistä useampi vaativaan erityistä tukea tarvitseva nuori voi kouluttautua kotoaan käsin, vaikka opiskelupaikkoja kaivataan edelleen lisää”, kertoo Fia Heino.
Yhteistyön tuloksena Satakuntaan perustettiin nivelvaiheen työryhmä, joka on saavuttanut merkittäviä tuloksia
Yhteistyö on ollut tuloksellista ja koettu erittäin tarpeelliseksi. Nivelvaiheen työryhmän tehtävänä on varmistaa satakuntalaisten tukea tarvitsevien nuorten siirtymävaihe perusopetuksesta toiselle asteelle ja varmistaa oppivelvollisuuden toteutuminen parhaalla mahdollisella tavalla.
Tavoitteiden toteuttamisen kannalta tärkeää on kerätä ennakoivaa tietoa. Työryhmä selvittää vuosittain kuntien perusopetuksen tilannetta esimerkiksi tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määriä ja arvioita koulutukseen hakeutumisesta. Tämän kevään tuloksia on jo käsitelty useassa foorumissa ja nämä luvut antavat koulutuksen järjestäjille arvokasta ennakointitietoa koulutuspaikkojen tarpeesta ja yleiskuvaa Satakunnan oppilaiden tuen tarpeesta siirryttäessä toiselle asteelle.
Yhteistyö kuntien kanssa on alkanut vilkkaana. Työryhmä on järjestänyt esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa tilaisuuden kuntien oppivelvollisuuden toteutumisten koordinoiville henkilöille. Tavoitteena on kiinnittää huomiota siirtymävaiheen toimivuuteen ja kehittää sitä kaikkien toimijoiden kanssa paremmaksi.
Ryhmään kuuluvat:
- Fia Heino, pj. WinNova Johtaja, opiskelijapalvelut
- Kristiina Salmi, siht. Sataedu, Opiskelijapalvelupäällikkö
- Mari Fabig, Kankaanpää Lukion rehtori
- Maija Timonen, Luovi Koulutuspäällikkö
- Hanna Lehtonen, Spesia Koulutuspäällikkö
- Nestori Mäkelä, Laitila Palvelupäällikkö
- Eija Mattila, Huittinen Sivistysjohtaja
- Kirsi Nikali-Rouva, Sasky Rehtori
- Mika Ruuhiala, Pori Oppivelvollisuuskoordinaattori
- Amanda Kaskisto, Rauma Oppivelvollisuuskoordinaattori
Lisätiedot:
Fia Heino,
fia.heino@winnova.fi
