Maakuntavaltuusto hyväksyi Satakuntaliiton vuoden 2025 talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2025–2027. Valtuusto käsitteli kokouksessaan myös aluekehityksen tilanne- ja kehityskuvatyötä, maakuntakaavaa 2050, merialuesuunnittelun tilannekatsauksen sekä totesi maakuntavaltuustoon nimetyt uudet jäsenet.
Maakuntavaltuusto hyväksyi vuoden 2025 talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2025–2027 sekä vuoden 2023 lopulliseen verotilastoon perustuvat jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2025. Lisäksi maakuntavaltuusto myönsi luvan tarvittaessa ylittää talousarvio sillä ehdolla, ettei kuntien maksuosuudet nouse. Talousarvio ja taloussuunnitelma on valmisteltu maakuntahallituksen ohjeistuksen mukaisesti huomioiden kuntien maksuosuuden pysyvän samalla vuoden 2024 tasolla. Tavoitteiden asettelua on ohjannut maakuntavaltuuston toukokuussa 2024 vahvistama Satakuntaliiton strategia 2025–2027.
Satakuntaliiton talousarvioon 2025 ja talous- ja toimintasuunnitelmaan 2025–2027 liittyvissä kuntien antamissa lausunnoissa korostettiin kuntien pitävän hyvänä esitettyä maksuosuutta. Lisäksi kiitettiin strategialähtöistä talousarviota ja toimintasuunnitelmaa, jotka ovat selkeyttäneet kokonaisuutta ja tiivistäneet toiminnan tavoitteet ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi toimialoittain.
On kuitenkin tärkeää tunnistaa myös merkittävät käynnissä olevat tehtävät ja niiden riittävä resurssointi, kuten Satakunnan maakuntaohjelman 2026–2029 ja Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadinta.
Tilanne- ja kehityskuva viestii miten maakunta voi
Maakuntavaltuustolle tuotiin tiedoksi alueen tilanne- ja kehityskuva.
Satakunnan tilanne- ja kehityskuva 2024 mukaan alueen väkiluku on ollut pitkällä aikavälillä laskeva, mutta koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tilapäisesti parantanut kehitystä. Väestönkehityksen haasteena on heikko syntyvyys ja kuolleiden määrän kasvu. Maahanmuutto on kuitenkin parantanut kokonaismuuton tasetta, ja vuonna 2023 Satakunta sai ennätyssuuren nettomaahanmuuton, lähes 1 700 henkeä.
Teollisuuden rakenne Satakunnassa on tilanne- ja kehityskuvan mukaan monipuolinen, ja maakunta tuottaa jopa 7,4 prosenttia Suomen viennin arvosta. Satakunta on myös maamme suurin sähköntuottaja, ja maakunnassa on monipuolinen energiatuotannon keskittymä. EU:n puhdas siirtymä on vauhdittanut energiamurrosta, ja Satakunnassa on suunnitteilla ennätyksellisiä investointeja puhtaan siirtymän hankkeisiin, kuten energiaratkaisuihin, kiertotalouteen ja vihreään vetytalouteen.
Satakunnassa on käynnissä useita merkittäviä TKI-hankkeita, jotka tukevat alueen kehitystä ja elinvoimaa. Esimerkiksi Robocoast-klusteri on kasvanut nopeasti, ja sen liikevaihto on noussut 93 prosenttia vuosina 2010–2023. Lisäksi Satakunnassa on suunnitteilla useita puhtaan siirtymän investointeja, joiden arvo on yli 35 miljardia euroa. Kuitenkin Satakunnan osuus maamme tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista on pieni suhteessa väestöosuuteen. Satakunnan t&k-menot ovat murto-osa maan keskiarvosta.
Valtuustoon nimettiin uusia jäseniä
Valtuusto totesi kuntien nimeämät uudet valtuutetut
Maakuntavaltuustoon uusiksi valtuutetuiksi tulivat nimetyiksi Arto Metsämäki (kesk.) Huittisista, Heikki Pukkila (kok.) Ulvilasta ja Heidi Sakari (ps.) Porista.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Satakunnan tilanne- ja kehityskuva 2024 mukaan alueen väkiluku on ollut pitkällä aikavälillä laskeva, mutta koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tilapäisesti parantanut kehitystä. Väestönkehityksen haasteena on heikko syntyvyys ja kuolleiden määrän kasvu. Maahanmuutto on kuitenkin parantanut kokonaismuuton tasetta, ja vuonna 2023 Satakunta sai ennätyssuuren nettomaahanmuuton, lähes 1 700 henkeä.
Teollisuuden rakenne Satakunnassa on tilanne- ja kehityskuvan mukaan monipuolinen, ja maakunta tuottaa jopa 7,4 prosenttia Suomen viennin arvosta. Satakunta on myös maamme suurin sähköntuottaja, ja maakunnassa on monipuolinen energiatuotannon keskittymä. EU:n puhdas siirtymä on vauhdittanut energiamurrosta, ja Satakunnassa on suunnitteilla ennätyksellisiä investointeja puhtaan siirtymän hankkeisiin, kuten energiaratkaisuihin, kiertotalouteen ja vihreään vetytalouteen.
Satakunnassa on käynnissä useita merkittäviä TKI-hankkeita, jotka tukevat alueen kehitystä ja elinvoimaa. Esimerkiksi Robocoast-klusteri on kasvanut nopeasti, ja sen liikevaihto on noussut 93 prosenttia vuosina 2010–2023. Lisäksi Satakunnassa on suunnitteilla useita puhtaan siirtymän investointeja, joiden arvo on yli 35 miljardia euroa. Kuitenkin Satakunnan osuus maamme tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista on pieni suhteessa väestöosuuteen. Satakunnan t&k-menot ovat murto-osa maan keskiarvosta.
”Satakunnan rooli TKI-toimijana heikkenee, ellei toimintaa vahvisteta esimerkiksi tukemalla alueen korkeakouluja ja houkuttelemalla kansainvälisiä osaajia. Osaajapula voi estää puhtaan siirtymän hankkeiden ja muiden innovatiivisten projektien toteutumisen,” sanoo Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma.
Satakunnan hyvinvointialueen ikärakenne on maan keskiarvoa iäkkäämpi, ja yli 65-vuotiaiden osuus on korkea. Väestön ikärakenteen kehitys kärjistää osaajapulaa pitkällä aikavälillä, ja talouskasvun tulee perustua entistä vahvemmin tuottavuuden kasvuun. Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton kasvun jatkuminen vahvistaa osaltaan huoltosuhdetta.
Suomen Merialuesuunnitelma 2030 sidosryhmäyhteistyö käynnistyy
Suomen Merialuesuunnitelma 2030 hyväksyttiin joulukuussa 2020 rannikon maakuntien liittojen valtuustoissa. Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi rannikon maakuntien liitot ovat päättäneet käynnistää Suomen Merialuesuunnitelman 2030 päivitystyön. Sidosryhmäyhteistyön tueksi on valmistunut vuorovaikutussuunnitelma.
Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti 12.2.2024 osaltaan käynnistää yhteisen merialuesuunnitelman laatimisen Varsinais-Suomen liiton kanssa alueelle, joka kattaa Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan alueet sekä niihin rajautuvat talousvyöhykkeet. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 18.11. esittää maakuntavaltuustolle, että Satakuntaliiton maakuntavaltuusto merkitsee Merialuesuunnittelun vuorovaikutussuunnitelman 2024–2027 tiedoksi.
”Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Suunnittelussa tarkastellaan eri käyttömuotojen tarpeita ja pyritään sovittamaan ne yhteen,” sanoo Satakuntaliiton maakuntainsinööri Anne Nummela.
Tarkasteltavia merellisiä sektoreita on 11 ja läpileikkaavia teemoja neljä: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, ilmastoviisas merialuesuunnittelu, merellinen monikäyttö sekä huoltovarmuus ja turvallisuus.
Loppuvuonna 2024 käynnistetään vuorovaikutus kansallisten sidosryhmien kanssa. Alueelliset sidosryhmätilaisuudet ajoittuvat vuoden 2025 kevääseen. MSP-EGD-hankkeessa valmistuu huhtikuussa 2025 kaksi laajaa selvitystä, joista toinen käsittelee merellistä huoltovarmuutta ja turvallisuutta ja toinen merellisten toimialojen aluetaloudellisia vaikutuksia. Tavoitteena on, merialuesuunnitelman luonnosta aletaan valmistella kesällä 2025, mutta varsinainen merialuesuunnitelman päivitys laaditaan vuoden 2026 aikana.
Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatio tapahtuu Varsinais-Suomen liitosta käsin, ja yhteistyötä tehdään tiiviisti merellisten sektoreiden, asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Satakunnan talouden kehitys jatkui yhä pääosin laskusuuntaisena vuoden 2024 tammi-kesäkuussa. Teollisuuden liikevaihto ja viennin arvo laskivat huomattavasti. Eniten kärsineitä aloja olivat metsä- ja kemianteollisuus sekä metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus. Toisaalta muutama avainala teollisuudessa pääsi jo kunnon kasvuun kiinni. Teollisuudessa keskimäärin henkilöstömääräkin kasvoi hieman. Tämä viittaa suotuisampaan kehitykseen kuin mitä osin hintojen laskuun pohjautuva liikevaihdon ja viennin arvon roima pudotus antaa ymmärtää. Satakunnan rakentamisen suhdanteet piirtyivät hyvin harmaina alkuvuonna. Palvelualojen kehitys jatkui vaihtelevana, mutta kokonaisuutena aiempaa vaisumpana. Palkkasumman kasvu viittaa kuitenkin osaltaan talouden pysyneen jonkinlaisessa vedossa. Näkymät ovat kuitenkin edelleen vaisut, mutta osin on nähtävissä käänteen merkkejä.
Satakunnan menestyjin kuuluivat vuoden 2024 tammi-kesäkuussa koneiden ja laitteiden valmistus, automaatio, meri- ja elintarviketeollisuus sekä liike-elämän palvelut. Näissä liikevaihto ja ainakin osassa henkilöstömäärä kohosivat selvästi kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Metallin eri haarojen liikevaihto laski selvästi konepajoja ja meriteollisuutta lukuun ottamatta. Meri-Porin teollisuusalueella liikevaihto kääntyi keväällä nousuun alkuvuoden romahduksen jälkeen. Automaatio- ja robotiikka kasvoi tuntuvasti. Teknologiateollisuudessa henkilöstömäärä kohosi keskimäärin hieman. Tämä voi viitata tuotannon kasvuun ainakin konepajoilla ja meriteollisuudessa sekä ehkä metallien jalostuksessa, sillä sen liikevaihdon laskun taustalla vaikuttaa suurelta osin alentuneet tuottajahinnat.
Elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto ja henkilöstö kasvoivat alkuvuonna, mutta vienti supistui vähän. Kemianteollisuuden liikevaihto taasen laski roimasti. Rakentamisen liikevaihto aleni merkittävästi. Myös henkilöstöä vähennettiin runsain mitoin merkkinä laskusuhdanteen jatkumisesta. Satakunnan palvelualojen kehitys jatkui vuoden 2024 tammi-kesäkuussa aiempaa vaimeampana. Liikevaihdon nousu on jatkunut enää liike-elämän palveluissa. Palvelualojen henkilöstömääräkin kääntyi laskuun keväällä. Kaupassa sekä liikevaihto että henkilöstömäärä alenivat hieman. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto pysyi käytännössä ennallaan. Luovien alojen laskusuhdanne jatkui.
Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2024 tammi–kesäkuussa 3,8 % vuoden 2023 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa laskua kirjattiin vastaavasti 3,7 %.
”Toisin kuin maassa keskimäärin Satakunnan laskusta suurempi osa selittyy metallien tuottajahintojen laskulla, mutta tuotannon määrälle sillä ei ole yleensä läheskään yhtä suurta vaikutusta. Siten Satakunnassa tuotannon taso lienee pysynyt korkeampana kuin valtakunnallisesti,” sanoo Satakuntaliiton aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen
Puolet maakunnan yrityksistä saavutti tammi–kesäkuussa liikevaihdon kasvua, mikä on aiempaa vähemmän. Vajaa kolmannes yrityskannasta ylsi vähintään 15 %:n nousuun. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu liikevaihdossa on ollut yhä suurta etenkin teollisuudessa, mutta osin myös palveluissa. Eniten laski yli viiden henkilön yritysten liikevaihto, vajaat viisi prosenttia. Alle viiden työntekijän yritysten liikevaihto sen sijaan kohosi 1,3 %. Suurin muutosvaikutus talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi alkuvuoden aikana noin 28 %. Yli viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto laski 4,5 %.
Koko maassa keskimäärin talouden kehitys oli alkuvuonna varsin alavireistä, mutta aloittain vaihtelevaa. Teollisuudessa ainoastaan elintarviketeollisuus välttyi laskulta. Valtakunnallisesti teknologiateollisuus kehittyi Satakuntaa kehnommin konepajojen ja elektroniikkateollisuuden heikomman kehityksen vuoksi. Muillakin aloilla lasku jatkui, mutta keväällä metsäteollisuus pääsi jo kasvuun kiinni. Rakentamisen liikevaihdon romahdus jatkui. Palvelualoilla nousu jatkui liike-elämän palveluissa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto pysyi ennallaan. Kaupan ja etenkin luovien alojen liikevaihto supistui.
Satakunnassa henkilöstömäärä kääntyi hienoiseen laskuun vuoden 2024 alussa. Teollisuudessa henkilöstömäärä kasvoi vähän, tosin alakohtainen vaihtelu oli suurta. Rakentamisessa väkeä vähennettiin alkuvuonna selvästi. Palveluissa henkilöstö aleni hieman.
Toimialoittainen kehitys Satakunnassa tammi–kesäkuussa 2024 (vertailu vuoden 2023 vastaava aika)
- Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto aleni yhä selvästi (-7,7 %) samoin kuin viennin arvo (-10,6 %). Henkilöstömäärä sen sijaan alkoi kasvaa (0,7 %).
- Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihto sukelsi (-8,3 %). Viennin arvokin aleni selvästi (-10,4 %). Henkilöstöä lisättiin silti edelleen (1,4 %).
- Metallien jalostuksen liikevaihto laski yhä poikkeuksellisen runsaasti hintojen laskun vuoksi (-27,5 %).
- Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-8,7 %).
- Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi voimakkaasti (34,3 %).
- Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto laski vähän (-1,4 %).
- Meriteollisuuden liikevaihdon nousu jatkui (6,6 %).
- Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto supistui (-13,4 %).
- Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto romahti (-9,0 %).
- Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto kohosi merkittävästi (17,7 %). Henkilöstöä lisättiin (2,1 %).
- Metsäteollisuuden liikevaihto (-9,1 %) ja viennin arvo (-10,7 %) laskivat yhä tuntuvasti.
- Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-13,3 %).
- Elintarviketeollisuuden liikevaihto kääntyi kasvuun (2,2 %). Viennin arvo putosi hieman (-1,3 %). Henkilöstömäärä kasvoi ripeästi (4,1 %).
- Rakentamisen liikevaihto sukelsi voimakkaasti (-10,9 %). Henkilöstömääräkin laski selvästi (-8.9 %).
- Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto laski vähän (-2,0 %). Henkilöstömäärä aleni aavistuksen (-0,2 %).
- Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto pysyi ennallaan (-0,1 %).
- Liike-elämän palvelujen liikevaihto kohosi edelleen (2,2 %).
- Kaikkien neljän edellä mainitun palvelualan yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski vähän (-0,3 %).
- Luovien alojen liikevaihto laski tuntuvasti (-6,3 %).
Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus julkaistaan PDF-muodossa.
Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa sivulta (sivun loppupuolella)
https://satakunta.fi/aluekehitys/alue-ennakointi-ja-aluetieto/
Valopilkkuja myös pidemmän aikavälin kehityksessä
Turun yliopiston Porin yksikön ProDigy-hankkeen makro-osiossa (Tuottavuudella ja digitalisaatiolla kestävää kilpailukykyä Satakuntaan) on tarkasteltu Satakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä pidemmällä aikavälillä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsaus käsittää koko maakunnan, seutukuntien ja 72 toimialan kehityksen arvioinnit. Myös näistä tarkastelusta löytyy valopilkkuja. Tiedotustilaisuudessa keskitytään Satakunnan talouskehityksen kannalta keskeisimpiin toimialoihin ja uusiin tuloksiin.
Satakunnassa väestön väheneminen on selvästi merkittävä taloudellisen kasvun este. Satakunnan alueellista vetovoimaa muuttoalueena on siksi syytä parantaa eri toimenpitein. Rauman seutukunta on aluetalouden veturi Satakunnassa; työn tuottavuuskehitys on Rauman seutukunnassa jotakuinkin samalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Satakunnassakin työn tuottavuus on kasvanut erittäin merkittävällä tavalla yksityisellä sektorilla, mikä on selvä valopilkku.
Toimialoittaisen kehityksen osalta yksi valoisa esimerkki on konepajateollisuus. Alan arvonlisäys ja työn tuottavuus romahtivat ja ala kriisiytyi 2010-luvun puolivälissä, mutta työn tuottavuus on noussut takaisin lähelle toimialan valtakunnallista tasoa, mikä on erittäin positiivinen kehitysprosessi ja myös valopilkku Satakunnan taloudelle.
Pidemmän aikavälin tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen aluetilinpidon uusimpiin tietoihin ja kattaa toimialojen osalta vuodet 2010–2021. Tulokset julkaistaan kalvosarjana (PowerPoint) ja myöhemmin omana tulosraporttinaan, https://sites.utu.fi/prodigy/.
Lisätietoja:
Aluepäällikkö Jarmo Vehmas, puh. 358 50 342 3912, s-posti: jarmo.vehmas@utu.fi
Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja, +358 41 753 0244, s-posti: jari.kaivo-oja@utu.fi
Tavoitteena vetovoimainen Satakunta
Satakunnan maakuntakaava 2050 laaditaan kaikki maankäyttömuodot kattavana kokonaismaakuntakaavana, jolloin käsitellään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet koko maakunnan alueella. Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadinta perustuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin, jotta kaavan toteutumisen vaikutukset on voitu tarpeellisissa määrin tunnistaa, ennakoida ja ottaa huomioon kaavaa laadittaessa.
Maakuntakaavan keskeisenä lähtökohtana maankäytöllisissä ratkaisuissa ovat olleet voimassa olevat Satakunnan maakuntakaava, Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 ja Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 sekä niiden laadinnan pohjana olleet valmisteluvaiheen teemaraportit ja selvitykset. Satakunnan maakuntakaavan 2050 suunnittelua varten on laadittu uusia maakunnallisia selvityksiä, kuten Vihreän siirtymän hankkeet Satakunnan maakuntakaavassa 2050 -selvitys ja Satakunnan viherrakenneselvitys. Selvitysten ajantasaistamiseksi laadittiin Satakunnan aluerakenne -asuminen ja työssäkäynti -raportti, Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen suojelualueiden nykytilan arviointi, Satakunnan tuulivoimaselvitys ja Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön päivitys- ja täydennysinventointi.
Satakuntaliiton maakuntahallituksen vuoden 2023 keväällä hyväksymät Satakunnan maakuntakaavan 2050 tavoitteet muodostavat alueiden käytön suunnittelulle yleispiirteiset suuntaviivat antavan tavoitekokonaisuuden, jonka keskiössä ovat ympäristö, ihminen ja tulevaisuus. Satakunnan maakuntakaavan 2050 tavoitteena on ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävä ja vetovoimainen Satakunta.
Maakuntakaavaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä
Satakunnan maakuntakaavan 2050 lähtökohtia, tavoitteita ja kehittämistarpeita on käsitelty teemoittain keväästä 2023 alkaen viranomaisten ja sidosryhmien kesken käydyissä työneuvotteluissa. Satakuntaliiton maakuntastrategia- ja maakuntakaavatoimikunta ja kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien edustajista koostuva Satakunnan maakuntakaavan 2050 yhteistyöryhmä on käsitellyt maakuntakaavan teemoja maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaisina kokonaisuuksina syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana tiiviissä tahdissa. Kuntien edustajien kanssa pidetyissä työneuvotteluissa on käsitelty kuntien tavoitteita ja käyty läpi mahdollisia maakuntakaavan ratkaisuehdotuksia. Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen yhteistyö jatkuu ehdotuksen valmistelulla.
Valmisteluvaiheen aineistosta voi antaa mielipiteen
Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä Satakunnan maakuntakaavasta 2050 ja siihen liittyvästä valmisteluaineistosta nähtävilläoloaikana 4.11.-5.12.2024. Aineisto on nähtävillä Satakuntaliitossa arkipäivisin klo 9.00–15.00 sekä Satakuntaliiton jäsenkuntien virastoissa niiden aukioloaikoina.
Satakuntaliiton alueiden käytön suunnittelijat ovat tavattavissa nähtäville asetettua Satakunnan maakuntakaavaa 2050 käsittelevissä avoimissa seudullisissa esittely- ja keskustelutilaisuuksissa. Lisätietoja tilaisuuksista ja valmisteluvaiheen aineistosta Satakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa: satakunta.fi/alueidenkaytto/vireilla/valmistelu/
Satakuntaliitto avasi 13.6.2024 kaksi erillistä JTF-hakua jatkuvana hakuna 31.12.2024 asti. JTF-rahoitusta oli haettavana
- 1,3 miljoonaa euroa yleishyödyllisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin (SATLII-009) ja
- 0,8 miljoonaa euroa kuntien perusrakenteen investointihankkeisiin (SATLII-008).
Rahoitusta oli haettavissa Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan toimintalinjan 7 (Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi) erityistavoitteesta 7.1. (Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä). Hakuilmoituksen mukaisesti haku keskeytetään siinä vaiheessa, kun haettavana oleva rahoitus on käytetty.
Satakuntaliiton JTF-rahoitushaku yleishyödyllisille kehittämis- ja investointihankkeille (SATLII-009) on suljettu 4.11.2024
Satakuntaliitto sulkee JTF-rahoituksen haun yleishyödyllisille kehittämis- ja investointihankkeille ensimmäisellä, 30.9.2024 päättyneellä valintajaksolla saapuneiden hakemusten runsaan määrän vuoksi. Haettavana ollut JTF-rahoitus oli yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Hakuun varatut valtuudet tulevat sidotuksi ensimmäisen valintajakson hakemuksiin.
Satakuntaliiton JTF-rahoitushaku kuntien perusrakenteen investointihankkeille jatkuu 31.12.2024 saakka, rahoitusta haettavana vielä noin 330 000 euroa
Tutustu rahoitushakuun tarkemmin hakuilmoituksesta: SATLII-008: EURA 2021: Satakuntaliiton JTF-rahoitushaku kuntien perusrakenteen investointihankkeille
Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee olla Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan ja Satakunnan oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman mukaisia. Lisäksi hankkeilla edistetään Satakunnan maakuntaohjelman 2022-2025 ja Satakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisia tavoitteita. Hankkeiden valmisteluvaiheessa suosittelemme olemaan yhteydessä Satakuntaliiton yhteyshenkilöihin (yhteystiedot alla).
Seuraava JTF-rahoitushaku järjestetään vuonna 2025.
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä päätti tänään EU:n aluerahoituksen kohdentamisesta ELY-keskukselle ja Satakuntaliitolle. ELY-keskukselle kohdennetaan Euroopan unionin eri rahastojen rahoitusta, ja siihen kiinnittyvää valtion rahoitusta, vuosina 2025 ja 2026 yhteensä 13,4 miljoonaa euroa. Satakuntaliitto saa puolestaan rahoitusta yhteensä 6,9 miljoonaa euroa.
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän kokoontui tänään Säkylässä. Kokouksessa päätettiin seuraavien kahden vuoden rahoituskehyksistä alueviranomaisille. Kaikkiaan myöntövaltuutta edelleen hyviin hankkeisiin kohdennettavaksi on Satakuntaan tulossa yhteensä 20,3 miljoonaa euroa. Rahoitus kattaa Euroopan aluekehitysrahaston, -sosiaalirahaston sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston rahoitusta. Maakuntaan kohdistuu lisäksi Euroopan unionin aluerahoitusta maaseudun kehittämisohjelman kautta. Sitä rahoitusta ei ole tässä mukana. ELY-keskuksen rahoituspotti 13,4 miljoonaa euroa kattaa kaikki rahastot. Satakuntaliitolle kohdentuva 6,9 miljoonan euron rahoitusosuus on aluekehitysrahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoja.
Rahoitus kohdennetaan erillisten hakujen kautta hyviin hankkeisiin. Tukea kohdennetaan tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantamiseen, digitalisaation etujen hyödyntämiseen, Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn tukemiseen, energiatehokkuustoimenpiteiden edistämiseen, ilmastonmuutoksen riskien ehkäisemiseen, kiertotalouden edistämiseen, työelämän erilaisten polkujen kehittämiseen, yhdenvertaisen osallisuuden kehittämiseen, nuorten turva-verkkojen kehittämiseen sekä turpeesta luopumisen oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseen.
Satakunnan maakuntaohjelman valmistelutyön käynnistäminen
Uusi maakuntaohjelma tulee laadittavaksi vuosille 2026–2029. Maakuntaohjelman tavoitteena on antaa kattava kuva maakunnan strategisesta aluekehittämisestä ja lähiajan kehittämistavoitteista. Ohjelma luo puitteet kehittämiselle ja kumppanuuksien syntymiselle eri tasoilla. Se nostaa esiin maakunnan kannalta keskeiset painopisteet ja kehittämisen kohteet. Tavoitteena on Satakunnan kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden edistäminen. Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli kokouksessaan maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja sen laatimisprosessia. Yhteistyöryhmä toimii SOVA-lain (suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi) mukaisena arviointiryhmänä ja asiaa käsitellään tulevissa kokouksissa laajasti enemmänkin.
Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta:
Lisätietoja:
MYR:n puheenjohtaja Petri Salminen p. 050-5985 008
Satakunnan maakunnallinen kulttuurifoorumi järjestetään perjantaina 15.11.2024 klo 9–12 Kulttuuritehdas Kehräämössä (Pumpulikatu/Pohjoisranta 11, Pori).
Ilmoittaudu kulttuurifoorumiin 10.11.2024 mennessä: https://q.surveypal.com/Ilmoittautuminen-Satakunnan-kulttuurifoorumiin-15.11.2024
Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös Teams-yhteydellä, linkki ilmoittautuneille lähetetään lähempänä ajankohtaa.
Tervetuloa!
OHJELMA (päivitetty)
9.00 Aamukahvit Kehräämöllä
9.30 Kulttuurifoorumin avaus, Satakuntaliitto
- Rakastajat -teatterin esittely, Karoliina Ailasmaa / Henri Välikangas
- Satakunnan julkisen taiteen ohjelman julkistaminen, Anni Saisto Porin taidemuseo
- Taikerit, Ville Kirjanen / Tiina Puranen, Taiteen edistämiskeskus
- Tekoäly luovien ja kulttuurialojen ekosysteemissä – LuovAIn!, Susanna Virkki, Turun yliopisto
10.45 Tauko
- IN SITU -hanke: Tietoa Rauman ja Eurajoen maaseutualueiden kulttuuritoimijoista ja kehittämistarpeista, Turun yliopisto / Maunu Häyrynen, Mollu Heino
- Satakuntabrändi – Digital brand management of Satakunta, Paula Kaukiainen / Tommi Iivonen, Turun yliopisto
- Satakuntalaisten yhteinen sormenjälki -teoksen tarina, Ilon ja valon Satakunta -hankkeen kuulumiset, Satakuntaliitto
- Satakunnan maakuntaohjelman 2026 – 2029 valmistelu: kulttuuri, taide ja luovat alat, Satakuntaliitto
- Päätössanat ja Satakunnan 10. kulttuurifoorumin ajankohta vuonna 2025!
12.00 Tilaisuus päättyy
Saapumisohje: Saapumisohje | Rakastajat-teatteri
Lisätiedot:
Krista Tupala, krista.tupala@satakunta.fi, puh. 044 711 4387
Katja Ylinen, katja.ylinen@satakunta.fi, puh. 050 470 0838
Maakunnallisen kulttuurifoorumin 2024 järjestää Ilon ja valon Satakunta – kuntien kulttuuritoiminnan alueellinen kehittämishanke 2023-2024 | Satakunta.fi
Maakuntahallitus päätti käynnistää Satakunnan maakuntaohjelman 2026–2029 valmistelun sisältäen ympäristöselostuksen ja älykkään erikoistumisen strategian 2021–2027 päivityksen. Lisäksi tarvittaessa toteutetaan pitkän aikavälin strategisten linjausten 2050 päivitys osana valmisteluprosessia.
Maakuntaohjelman tavoitteena on antaa kattava kuva maakunnan strategisesta aluekehittämisestä ja lähiajan kehittämistavoitteista. Ohjelma luo puitteet kehittämiselle ja kumppanuuksien syntymiselle eri tasoilla. Se nostaa esiin maakunnan kannalta keskeiset painopisteet ja kehittämisen kohteet. Tavoitteena on Satakunnan kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden edistäminen.
Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaava 2050 valmisteluaineiston
Vuoden 2021 lopussa maakuntahallituksen päätöksellä on aloitettu maakuntakaava 2050 valmistelu. Maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineiston.
Satakunnan maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineiston ja päätti asettaa valmisteluvaiheen aineiston julkisesti nähtäville sekä pyytää kaavan valmisteluvaiheen aineistosta lausunnot. Satakunnan maakuntakaavan 2050 laatiminen käynnistyi Satakuntaliiton maakuntahallituksen päätöksellä vuoden 2021 lopussa. Satakunnan maakuntakaava 2050 laaditaan kaikki maankäyttömuodot kattavana kokonaismaakuntakaavana, jolloin käsitellään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet koko maakunnan alueella.
Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadinnan keskeisenä lähtökohtana ovat voimassa olevat Satakunnan maakuntakaava, Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 ja Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, joiden kaavamerkintöjä ja määräyksiä tarkastellaan uudistuneiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uusimpien selvitysten, suunnitelmien ja inventointitietojen pohjalta. Tarkoituksena on, että voimaan tullessaan Satakunnan maakuntakaava 2050 kumoaa Satakunnan aiemmat kokonais- ja vaihemaakuntakaavat.
Vuoden 2025 talousarvio ja taloussuunnitelma 2025–2027
Maakuntahallitus hyväksyi Satakuntaliiton vuoden 2025 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2027. Talousarviotyötä on ohjannut keväällä Satakuntaliitolle luotu strategia.
Maakuntahallitus hyväksyi Satakuntaliiton talousarvion vuodelle 2025 ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2027. Talousarvio ja taloussuunnitelma on valmisteltu maakuntahallituksen ohjeistuksen mukaisesti huomioiden kuntien maksuosuuden pysyvän samalla vuoden 2024 tasolla. Tavoitteiden asettelua on ohjannut maakuntavaltuuston toukokuussa 2024 vahvistama Satakuntaliiton strategia 2025–2027.
Talousarvion mukaan vuodesta 2025 tulee 80 tuhatta euroa alijäämäinen. Alijäämä on perusteltavissa henkilöstökulujen kasvulla kunta-alan palkankorotusten myötä sekä yleisten kustannusten kohoamisen takia. Aiempien vuosien ylijäämäisyyden vuoksi alijäämä ei vaaranna liiton taloutta ja alijäämäisyys on tarkoitus tasapainottaa suunnitelmavuosien aikana pääosin toiminnan tehostamisen keinoin.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Päivän tarkoitus on juhlistaa Satakuntaa ja satakuntalaisuutta yhdessä maakuntana. Satakunta-päivänä on perinteisesti liputettu Satakunnan lipulla ympäri maakuntaa sekä nostettu esille Satakunnan maakuntatunnuksia ja maakunnalle ominaisia asioita.
Vuoden 2024 Satakunta-päivän teemana on satakuntalainen kulttuuri
Kulttuuri ja taide kuuluvat meille kaikille. Kulttuuri on voimavara, joka luo elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä, vahvistaa hyvinvointia sekä rikastuttaa elämäämme. Kulttuuriperintö on yhteistä pääomaa, joka yhdistää ja tarjoaa ratkaisuja kestävän tulevaisuuden rakentamiselle.
Satakuntaliitto kutsuu Satakunnan kunnat, hyvinvointialueen, koulutuksen järjestäjät ja muut yhteistyötahot mukaan Satakunta-päivän viettoon Otson päivänä 11.10.2024 liputtamalla Satakuntalipulla ja tuomalla esiin satakuntalaisuutta, satakuntalaista kulttuuria, taidetta ja kulttuuriperintöä päivän kunniaksi parhaaksi katsomallaan tavalla.
Satakunta-päivä osuu tänä syksynä Ilon ja valon Satakunta -hankkeen tapahtumaviikoille, jotka jatkuvat aina 31.10. asti. Ilon ja valon Satakunta -hankkeen tavoitteena on edistää Satakunnassa kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta ja toimintaedellytyksiä, kehittää kuntien kulttuuripalvelujen järjestämiseen liittyvää osaamista ja toimintamalleja sekä vahvistaa alueen toimijoiden yhteistyötä.
Ilon ja valon Satakunta -hanke on haastanut Satakunnan kunnat toteuttamaan oman osateoksen ”satakuntalaisten yhteinen sormenjälki” -teokseen.
Kuntia on pyydetty dokumentoimaan teoksen luomistyötä ja jakamaan siitä kuvia sosiaalisessa mediassa Otson päivänä 11.10.2024 tunnisteilla #satakuntapäivä #ilonjavalonsatakunta. Kyseessä on sormivärein toteutettavat 40 x 40 cm kokoiset teokset, jotka ripustetaan valmistuttuaan esille Satakuntaliiton toimistolle 16 teosta kattavana kollaasina. Teoksen toteuttavan ryhmän tai henkilön kunnat saavat itse päättää. Se voi olla esimerkiksi päiväkotiryhmä, harrastusporukka, kuntalaiset esimerkiksi kirjastossa tai vaikkapa kunnanjohtaja.
Vinkit Satakunta-päivän huomioimiseen:
Satakunnan vaakuna värityskuva
Satakunnan laulun sanat
Satakunnan maakuntatunnukset
Someen jaettaessa #otsonpäivä #satakuntapäivä
Lännen olemassaolo, ja tuki lännen kehittymiselle, ovat koko Suomelle välttämättömyys.
”Satakunnalla on mahdollisuus toimia vihreän siirtymän edelläkävijänä”, Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen toteaa ja jatkaa ”koko Länsi-Suomella on keskeinen rooli Suomelle strategisesti tärkeiden investointien kotiuttamisen alustana, mutta hyötyjen täysimääräiseen, tuottavaan ja tarkoituksenmukaiseen ulosmittaamiseen tarvitaan tiivistä kumppanuutta ja tukea valtionhallinnosta ja EU-tasolta. Myös Länsi-Suomi tarvitsee koheesiorahoitusta”.
Suomi tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan kykyä uudistua, vahvistua ja pysyä kilpailukykyisenä globaalissa, muuttuvassa ympäristössä. Viime vuodet ovat osoittaneet, että muutokset kansainvälisellä kentällä voivat olla ennakoimattomia ja äkillisiä, ja vaikutukset Suomeen voivat olla mullistavia.
Turvallisuuspolitiikka ja kansainväliset arvoketjut ovat muuttuneet lyhyessä ajassa, ehkä vuosikymmeniksi. Talouden kasvu Suomessa on ollut heikkoa ja olemme jääneet jälkeen keskeisistä kilpailijamaistamme niin tuottavuuden, koulutustason kehittymisen kuin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnankin saralla. Suomessa on välitön tarve kääntää heikko talouden ja tuottavuuskehityksen suunta ja kytkeä maamme yhä tiiviimmäksi osaksi läntistä Eurooppaa, myös logistisesti.
Vihreän teollisen siirtymän investointien kannalta eletään ratkaisevia aikoja. Suomi ei saa jäädä vain puhtaan sähkön tuottajaksi, vaan tarvitsemme ehdottomasti vähäpäästöistä energiaa hyödyntäviä korkean jalostusasteen investointeja. Suomen huoltovarmuuden vahvistaminen, kokonaisturvallisuuden kehittäminen ja teollisuuden kilpailuedellytysten vahvistaminen vaativat pitkäjänteistä kasvuohjelmaa, jolla voidaan vahvistaa lännen kykyä luoda kasvua koko maahan.
Länsi-Suomen maakunnat ovat omalta osaltaan valmiita kehittämään alueellista investointien edistämisen koordinaatiota ja tuottamaan mm. tarvittavaa tietoa investoinneista ja investointipotentiaalista sekä nopean kehittämisen alueista.
Länsi-Suomen maakunnat katsovat, että Valtioneuvoston toteuttama teollisuuspoliittinen strategiatyö on erinomainen lähtökohta, mutta sen toteuttaminen edellyttää alueellista ohjelmatyötä. Tarvitsemme alueilla tiivistä dialogia investointinyrkin kanssa vauhdittamaan suurinvestointeja, vahvaa yhteistyötä nopean kehittämisen alueiden ja hankkeiden tunnistamiseksi sekä infrainvestointien vahvaa kytkentää teollisuusinvestointien edistämiseen.
Länsi-Suomi on maamme kovinta ja osaavinta teollista ydintä
Länsi on Suomen tuotannon sydänalue, energia- ja elintarvikeosaamisen ja teknologiateollisuuden sekä puolustusvälineteollisuuden keskeinen tihentymä, joka monipuolisen väyläverkostonsa ansiosta kytkee Suomen Eurooppaan ja muualle maailmaan.
Lännessä luodaan globaalisti kestäviä ruokaratkaisuja ja niistä nousevaa uutta kasvua. Se on myös päästöttömyyteen tähtäävän uudistuvan teollisuuden ja vetytalouden ydinaluetta. Siru- ja puolijohdetuotanto, vihreään teolliseen siirtymään ja puhtaan energian varastointiin vaadittujen strategisten raaka-aineiden tuottaminen tarvitsevat lisää energiaa ja suotuisia puitteita – nämä kaikki löytyvät lännestä. Länsi-Suomi on takaamassa koko Suomen huoltovarmuutta.
Länsi on Suomen portti Eurooppaan ja muualle maailmaan – logistisesti, teollisesti ja teknologisesti. Lännen satamat ja logistiset yhteydet ovat oleellinen osa Suomen huoltovarmuutta kaikissa mahdollisissa eteen tulevissa tilanteissa. Merenkurkun ylittävä yhteys Nato-naapurimaahamme Ruotsiin ja edelleen Atlantin satamiin Norjassa on strategisen keskeinen.
Lännen olemassaolo, ja tuki lännen kehittymiselle, ovat koko Suomelle välttämättömyys.
Länsi-Suomella on keskeinen rooli Suomelle strategisesti tärkeiden investointien kotiuttamisen alustana, mutta hyötyjen täysimääräiseen, tuottavaan ja tarkoituksenmukaiseen ulosmittaamiseen tarvitaan tiivistä kumppanuutta ja tukea valtionhallinnosta ja EU-tasolta. Haluamme korostaa, että myös koheesiorahoitusta tarvitaan koko Suomessa.
Suomen menestys kasvaa lännessä.
Etelä-Pohjanmaa
Kanta-Häme
Keski-Suomi
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Satakunta
