Päivän tarkoitus on juhlistaa Satakuntaa ja satakuntalaisuutta yhdessä maakuntana. Satakunta-päivänä on perinteisesti liputettu Satakunnan lipulla ympäri maakuntaa sekä nostettu esille Satakunnan maakuntatunnuksia ja maakunnalle ominaisia asioita.

Vuoden 2024 Satakunta-päivän teemana on satakuntalainen kulttuuri

Kulttuuri ja taide kuuluvat meille kaikille. Kulttuuri on voimavara, joka luo elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä, vahvistaa hyvinvointia sekä rikastuttaa elämäämme. Kulttuuriperintö on yhteistä pääomaa, joka yhdistää ja tarjoaa ratkaisuja kestävän tulevaisuuden rakentamiselle.

Satakuntaliitto kutsuu Satakunnan kunnat, hyvinvointialueen, koulutuksen järjestäjät ja muut yhteistyötahot mukaan Satakunta-päivän viettoon Otson päivänä 11.10.2024 liputtamalla Satakuntalipulla ja tuomalla esiin satakuntalaisuutta, satakuntalaista kulttuuria, taidetta ja kulttuuriperintöä päivän kunniaksi parhaaksi katsomallaan tavalla.

Satakunta-päivä osuu tänä syksynä Ilon ja valon Satakunta -hankkeen tapahtumaviikoille, jotka jatkuvat aina 31.10. asti. Ilon ja valon Satakunta -hankkeen  tavoitteena on edistää Satakunnassa kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta ja toimintaedellytyksiä, kehittää kuntien kulttuuripalvelujen järjestämiseen liittyvää osaamista ja toimintamalleja sekä vahvistaa alueen toimijoiden yhteistyötä.

Ilon ja valon Satakunta -hanke on haastanut Satakunnan kunnat toteuttamaan oman osateoksen ”satakuntalaisten yhteinen sormenjälki” -teokseen.

Kuntia on pyydetty dokumentoimaan teoksen luomistyötä ja jakamaan siitä kuvia sosiaalisessa mediassa Otson päivänä 11.10.2024 tunnisteilla #satakuntapäivä #ilonjavalonsatakunta. Kyseessä on sormivärein toteutettavat 40 x 40 cm kokoiset teokset, jotka ripustetaan valmistuttuaan esille Satakuntaliiton toimistolle 16  teosta kattavana kollaasina. Teoksen toteuttavan ryhmän tai henkilön kunnat saavat itse päättää. Se voi olla esimerkiksi päiväkotiryhmä, harrastusporukka,  kuntalaiset esimerkiksi kirjastossa tai vaikkapa kunnanjohtaja.

Vinkit Satakunta-päivän huomioimiseen:
Satakunnan vaakuna värityskuva
Satakunnan laulun sanat
Satakunnan maakuntatunnukset
Someen jaettaessa #otsonpäivä #satakuntapäivä

Lännen olemassaolo, ja tuki lännen kehittymiselle, ovat koko Suomelle välttämättömyys.

”Satakunnalla on mahdollisuus toimia vihreän siirtymän edelläkävijänä”, Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen toteaa ja jatkaa ”koko Länsi-Suomella on keskeinen rooli Suomelle strategisesti tärkeiden investointien kotiuttamisen alustana, mutta hyötyjen täysimääräiseen, tuottavaan ja tarkoituksenmukaiseen ulosmittaamiseen tarvitaan tiivistä kumppanuutta ja tukea valtionhallinnosta ja EU-tasolta. Myös Länsi-Suomi tarvitsee koheesiorahoitusta”.

Suomi tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan kykyä uudistua, vahvistua ja pysyä kilpailukykyisenä globaalissa, muuttuvassa ympäristössä. Viime vuodet ovat osoittaneet, että muutokset kansainvälisellä kentällä voivat olla ennakoimattomia ja äkillisiä, ja vaikutukset Suomeen voivat olla mullistavia.

Turvallisuuspolitiikka ja kansainväliset arvoketjut ovat muuttuneet lyhyessä ajassa, ehkä vuosikymmeniksi. Talouden kasvu Suomessa on ollut heikkoa ja olemme jääneet jälkeen keskeisistä kilpailijamaistamme niin tuottavuuden, koulutustason kehittymisen kuin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnankin saralla. Suomessa on välitön tarve kääntää heikko talouden ja tuottavuuskehityksen suunta ja kytkeä maamme yhä tiiviimmäksi osaksi läntistä Eurooppaa, myös logistisesti.

Vihreän teollisen siirtymän investointien kannalta eletään ratkaisevia aikoja. Suomi ei saa jäädä vain puhtaan sähkön tuottajaksi, vaan tarvitsemme ehdottomasti vähäpäästöistä energiaa hyödyntäviä korkean jalostusasteen investointeja. Suomen huoltovarmuuden vahvistaminen, kokonaisturvallisuuden kehittäminen ja teollisuuden kilpailuedellytysten vahvistaminen vaativat pitkäjänteistä kasvuohjelmaa, jolla voidaan vahvistaa lännen kykyä luoda kasvua koko maahan.

Länsi-Suomen maakunnat ovat omalta osaltaan valmiita kehittämään alueellista investointien edistämisen koordinaatiota ja tuottamaan mm. tarvittavaa tietoa investoinneista ja investointipotentiaalista sekä nopean kehittämisen alueista.

Länsi-Suomen maakunnat katsovat, että Valtioneuvoston toteuttama teollisuuspoliittinen strategiatyö on erinomainen lähtökohta, mutta sen toteuttaminen edellyttää alueellista ohjelmatyötä. Tarvitsemme alueilla tiivistä dialogia investointinyrkin kanssa vauhdittamaan suurinvestointeja, vahvaa yhteistyötä nopean kehittämisen alueiden ja hankkeiden tunnistamiseksi sekä infrainvestointien vahvaa kytkentää teollisuusinvestointien edistämiseen.

Länsi-Suomi on maamme kovinta ja osaavinta teollista ydintä

Länsi on Suomen tuotannon sydänalue, energia- ja elintarvikeosaamisen ja teknologiateollisuuden sekä puolustusvälineteollisuuden keskeinen tihentymä, joka monipuolisen väyläverkostonsa ansiosta kytkee Suomen Eurooppaan ja muualle maailmaan.

Lännessä luodaan globaalisti kestäviä ruokaratkaisuja ja niistä nousevaa uutta kasvua. Se on myös päästöttömyyteen tähtäävän uudistuvan teollisuuden ja vetytalouden ydinaluetta. Siru- ja puolijohdetuotanto, vihreään teolliseen siirtymään ja puhtaan energian varastointiin vaadittujen strategisten raaka-aineiden tuottaminen tarvitsevat lisää energiaa ja suotuisia puitteita – nämä kaikki löytyvät lännestä. Länsi-Suomi on takaamassa koko Suomen huoltovarmuutta.

Länsi on Suomen portti Eurooppaan ja muualle maailmaan – logistisesti, teollisesti ja teknologisesti. Lännen satamat ja logistiset yhteydet ovat oleellinen osa Suomen huoltovarmuutta kaikissa mahdollisissa eteen tulevissa tilanteissa. Merenkurkun ylittävä yhteys Nato-naapurimaahamme Ruotsiin ja edelleen Atlantin satamiin Norjassa on strategisen keskeinen.

Lännen olemassaolo, ja tuki lännen kehittymiselle, ovat koko Suomelle välttämättömyys.

Länsi-Suomella on keskeinen rooli Suomelle strategisesti tärkeiden investointien kotiuttamisen alustana, mutta hyötyjen täysimääräiseen, tuottavaan ja tarkoituksenmukaiseen ulosmittaamiseen tarvitaan tiivistä kumppanuutta ja tukea valtionhallinnosta ja EU-tasolta. Haluamme korostaa, että myös koheesiorahoitusta tarvitaan koko Suomessa.

Suomen menestys kasvaa lännessä.

Etelä-Pohjanmaa
Kanta-Häme
Keski-Suomi
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Satakunta

Kokous järjestetään aikana, jolloin Suomi tarvitsee enemmän kuin koskaan kykyä uudistua, vahvistua ja pysyä kilpailukykyisenä globaalissa, muuttuvassa ympäristössä.

Länsi-Suomi on näiden yhteisten haasteiden edessä ratkaisevassa asemassa. Lännen maakunnat ovat selkäranka, joka tukee koko Suomen teollista tuotantoa, omavaraisuutta ja taloudellista menestystä. Maakunnat muodostavat yhdessä teollisen tuotannon, teknologiateollisuuden ja energiatuotannon keskittymän, joka ei ainoastaan ylläpidä kansantaloutta, vaan myös sähköistää, ruokkii ja suojaa koko Suomen.

  • Vanhoilla avaimilla ei avata uusia ovia. Suomessa aitoa kilpailua vältetään ja riski on hinnoiteltu väärin. Ainakin nämä ovat rytminvaihdoksen ytimessä, sanoo futuristi ja Länsi-Suomen huippukokouksen keynote-puhuja Ilkka Halava.

Länsi on siis kiistattomasti Suomen kovinta ja osaavinta teollista ydintä. Lännen rooli on Suomelle keskeisen tärkeä myös strategisesti tärkeiden investointien kotiuttamisen alustana. Länsi kykenee luomaan kasvua koko maahan, mutta ei ilman sen tosiseikan tunnistamista, että myös dynaamiset alueet tarvitsevat vipuvartta.

  • Meidän pitää pystyä pärjäämään tässä muuttuneessa globaalissa kilpailuympäristössä, jota värittävät valtion tuet, teknologian murros, vihreä teollinen siirtymä, huoli osaavasta työvoimasta ja Euroopan turvallisuusrakenteen muutos, sanoo Hämeen maakuntajohtaja Toni K. Laine, joka toimii Länsi-Suomen maakuntien puheenjohtajana vuonna 2024.

Länsi-Suomen huippukokouksessa pureudutaan edellä mainittuihin teemoihin. Ylen Jussi-Pekka Rantasen luotsaamana lavalle nousevat futuristi Ilkka Halavan lisäksi yrityksiä tämän hetken kuumilta teollisuuden aloilta kuten Patria, AGCO Power, Wärtsilä, Atria ja Teollisuuden Voima. Mukana on myös kansanedustajia, ministeriöiden edustajia ja tietysti Länsi-Suomen maakuntien johtohahmoja.

On aika tunnistaa tosiasia: Suomen menestys kasvaa lännessä.

Länsi-Suomen maakunnista lisätietoja antavat:

Kanta-Häme: Toni K. Laine, maakuntajohtaja, p. 050 463 7810
Etelä-Pohjanmaa: Heli Seppelvirta, maakuntajohtaja, p. 040 529 4638
Keski-Suomi: Pekka Hokkanen, maakuntajohtaja, p. 040 595 0016
Pirkanmaa: Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, p.050 572 0945
Pohjanmaa: Mats Brandt, maakuntajohtaja, p. 044 493 4576
Satakunta: Kristiina Salonen, maakuntajohtaja, p. 050 512 0010

Valtion aluehallintouudistusta koskevassa lainsäädäntöesityksessä Satakunnan ELY-keskus yhdistyisi osaksi uutta Lounais-Suomen elinvoimakeskusta. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen toimialueeseen kuuluisivat Satakunnan lisäksi Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnat. Elinvoimakeskuksen päätoimipaikka sijoittuisi Turkuun ja toimipaikka Poriin. Valtiovarainministeriö on pyytänyt laajaa lausuntokierrosta hallituksen esitysluonnoksesta, joka koskee valtion aluehallintouudistusta. Maakuntahallitus teki kokouksessaan maanantaina seitsemän linjausta Satakuntaliiton lausunnon pohjaksi.

Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että lakiluonnoksessa varmistetaan elinvoimakeskusten aito läsnäolo kaikissa maakunnissa. Valtion aluehallinnon on oltava toimivallallaan vahvasti läsnä Satakunnassa toimien kehittäjäkumppanina kunnille ja maakunnalle. Paikallisten olosuhteiden, alueen vahvuuksien ja heikkouksien tuntemus on keskeistä, jotta valtion aluehallinto voi toimia tehokkaasti ja edistää alueen kehitystä. Asetusluonnoksessa elinvoimakeskuksille nimettäisiin myös toimipaikka päätoimipaikan lisäksi. Satakunnalle Porin toimipaikan nimeäminen ja toimivallan säilyminen maakunnassa on erittäin merkittävää alueen kehityksen kannalta. Satakuntaliitto on yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa vaikuttanut valmisteluvaiheessa Porin toimipaikan nimeämiseen asetuksessa. Lisäksi maakuntahallitus korostaa, että elinvoimakeskuksen toimipaikkojen kriteeristö tulee määritellä tarkasti lain perusteissa, asetuksessa ja työjärjestyksessä, jotta alueellinen tasapaino ja oikeudenmukainen kehitys voidaan varmistaa.

Maakuntahallitus linjaa, että maakuntien liittojen rooli aluekehitysviranomaisina tulee säilyä selkeänä ja vahvana. Elinvoimakeskusten tehtäväksi on määritelty Euroopan Unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanotehtävät. Esityksen mukaan jatkossa näitä tehtäviä voidaan edelleen vahvistaa, mutta esitys ei ota kantaa, miten se tehdään. Maakunnan liitoilla tulee aluekehitysviranomaisina olla jatkossakin vähintään nykyinen rooli alue- ja rakennepolitiikan toteuttajina ja rahoitusta välittävinä viranomaisina, jotta varmistetaan toimien ja rahoituksen sijoittuminen Satakuntaan.

Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät tehtävät ovat kansainvälisyyttä tavoittelevalle maakunnalle tärkeitä. Maakuntahallitus toteaa, että Satakunnan kannalta huolestuttavaa on maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvien tehtävien keskittäminen pääosin Etelä-Suomen elinvoimakeskukseen. Etenkin päätökset kotoutumisen edistämisestä aiheutuvista kustannuksista ja ko. päätösten tekeminen vaatii paljon paikallista yhteistyötä mm. kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa, ja olisi toivottavaa sijoittaa nämä tehtävät osaksi Lounais-Suomen elinvoimakeskusta.

Satakuntaliiton lausunto valmistuu maakuntahallituksen linjausten pohjalta kokonaisuudessaan määräaikaan 1.9.2024 mennessä.

Linkki kokouksen esityslistaan.

Kiinnostaako kulttuuriperinnön vaaliminen ja sen näkyväksi tekeminen? Haluatko oppia lisää kulttuuriperinnön mahdollisuuksista kestävän matkailu kehittämisessä?

Museovirasto, Satakunnan Museo ja Satakuntaliiton Ilon ja valon Satakunta -hanke järjestävät yhteistyössä Kulttuuriperintö ja kestävä matkailu -tilaisuuden 17.9.2024 klo 12–16.
Tilaisuus järjestetään Satakunnan Museon Taavi-lavalla (Hallituskatu 11, Pori). Osallistua voi myös etäyhteydellä. (Tilaisuuden ohjelma alla)

Tilaisuudessa kuulet kulttuuriperintöalan kansainvälisistä ohjelmista ja sopimuksista, sekä siitä mitä mahdollisuuksia ne voivat tarjota matkailu- ja kulttuuriperintöalan yhteiselle kehittämiselle aina ruohonjuuritasolta lähtien.

Kulttuuriperintö ei ole vain museoiden toimintaa, vaan siihen kuuluu myös esimerkiksi taide, rakennettu ympäristö ja maisemat, ruoka- ja juomakulttuuri, juhlaperinteet ja luontoon liittyvät aktiviteetit. Matkailusta tuttu ”live like a local” -trendi limittyy tiiviisti elävään kulttuuriperintöön. Tilaisuus on suunnattu kulttuuri- ja kulttuuriperintömatkailun parissa työskenteleville: matkailuyrityksille, museoille, kotiseututoimijoille ja kulttuurin ja kulttuuriperinnön ammattilaisille, kuntien edustajille ja rahoittajille. Monenlaiset kulttuuriperintötoimijat ovat siis tervetulleita mukaan tilaisuuteen.

Ilmoittautuminen 10.9.2024 mennessä tämän linkin kautta: https://q.surveypal.com/Ilmoittautuminen–kulttuuriperinto-ja-kestava-matkailu-17.9.2024

OHJELMA

12:00 Tilaisuuden avaus

12:10 Johdanto: kulttuuriperinnön mahdollisuudet kestävän matkailun kehittämisessä, Anni Alho

12:20 Unescon maailmanperintösopimus, Stefan Wessman

12:40 Aineeton elävä kulttuuriperintö alueiden voimavarana, Leena Marsio

13:00 Euroopan neuvoston kulttuurireitit matkailun ja kulttuuriperinnön yhteistyön kehittämisen välineenä, Anni Alho

13:20 Euroopan kulttuuriperintötunnus, Leena Marsio
13:40 Iltapäiväkahvi

14:10 Kipinäpuheenvuorot: Tarja Hosiasluoma, Karvian kunta ja Niina Aalto, Satakunnan ammattikorkeakoulu 

14:30 Työpajat pienryhmissä: Kulttuurimatkailun potentiaali Satakunnassa

15:25 Keskustelun purku

15:50 Loppupuheenvuoro

16:00 Tilaisuus päättyy

Lisätietoa:

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimus
Unescon maailmanperintösopimus
Euroopan neuvoston kulttuurireittiohjelma
Euroopan kulttuuriperintötunnus
Kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartta
Opas elävän perinnön vastuulliseen matkailulliseen tuotteistamiseen

Logo, jossa teksti Ilon ja valon Satakunta sekä karhu

Satakuntaliiton hallintojohtajan virkaan tuli määräaikaan mennessä yhteensä 22 hakemusta. Kehittämistoimikunta haastatteli neljää hakijaa 24.6.2024. Hallintojohtaja vastaa Satakuntaliiton hallintopalveluiden johtamisesta ja kehittämisestä sekä asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta. Hänen vastuullaan on maakuntaliiton päätöksenteon tukipalvelut ja henkilöstöpalvelut sekä talous- ja tietohallintopalvelut.

Hallintojohtajaehdokkaiden haastattelut pidettiin maanantaina 24.6.2024 ja kehittämistoimikunta kokoontui haastatteluiden jälkeen. Maakuntahallitus päätti nimittää Olli Luoman Satakuntaliiton uudeksi hallintojohtajaksi kehittämistoimikunnan ehdotuksen mukaisesti. Luoma siirtyy Satakuntaliittoon Katja Aallon seuraajaksi, kun Aalto siirtyy Uudenkaupungin hallintojohtajan tehtävään.

Luoma on työskennellyt hallintojohtajana Harjavallan kaupungissa nykyisessä tehtävässään vuodesta 2011. Luoma on aiemmin työskennellyt myös Kiikoisten kunnansihteerinä.

”Luoma on erittäin kokenut hallintojohtaja ja tehnyt jo pitkän uran Harjavallan kaupungissa monipuolisella työnkuvalla. Ja sen lisäksi, että hän on vahva hakija, eduksi on myös vahva toimintaympäristön tuntemus. Hän tuntee Satakunnan, alueen kunnat sekä toimijat,” sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Rainer Lehti.

Satakuntaliitto työpaikkana kiinnostaa hakijoita ja se näkyy useiden hyvien hakijoiden määrässä, joilla on pitkäaikaista kokemusta haetusta tehtävänkuvasta.

”Olen viihtynyt nykyisessä työssä hyvin ja tehtävää ollut mahdollisuus tehdä mielenkiintoisella sekä monipuolisella työkuvalla. Yli 10 vuotta on pitkä aika yhden työnantajan palveluksessa, minkä takia uusi paikka nosti kiinnostuksen ja ajatuksen siitä, että asioita voi katsoa myös eri kulmasta. Satakuntaliiton tehtävänä on edistää Satakunnan ja sen asukkaiden hyvinvointia, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi odotan työskentelyä uudessa organisaatiossa sekä yhteistyötä muiden maakunnan toimijoiden kanssa,” sanoo Satakuntaliiton tuleva hallintojohtaja Olli Luoma.

Luoma aloittaa hallintojohtajan tehtävässä 1.9. 2024.

 

Linkki hallituksen esityslistaan.

 

Lisätiedot:
Kristiina Salonen
Maakuntajohtaja
+358 50 512 0010
etunimi.sukunimi@satakunta.fi

Katja Aalto
Hallintojohtaja
+358 44 711 4389
etunimi.sukunimi@satakunta.fi

Aloitteen tavoitteena on vahvistaa Euroopan innovaatioekosysteemejä ja valjastaa innovaatiopotentiaali vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Innovaatiolaaksojen tavoitteena on lisäksi kuroa umpeen innovaatiokuilua EU:n eri alueiden välillä. Aloite on yksi uuden eurooppalaisen innovaatio-ohjelman lippulaivahankkeista.

Alueellisiksi innovaatiolaaksoiksi on valittu yhteensä 100 aluetta. Valikoidut alueet sitoutuvat tekemään alueiden välistä yhteistyötä paikallisten ja koko EU:n laajuisten haasteiden ratkaisemiseksi samalla edistäen EU:n strategisia prioriteetteja. Innovaatiolaaksoiksi valitut alueet saavat myös tukea Euroopan komissiolta sopivien kumppanuuksien ja yhteistyömahdollisuuksien löytämiseen.

Satakuntaliitto teki kiinnostuksenilmaisun kiertotalouden edistämisen -teeman innovaatiolaaksoksi. Kiinnostuksenilmauksessa perusteluina tuotiin esille mm. maakunnan vahva osaaminen energia-, teknologiametalli-mineraali- ja akkuklustereissa sekä automaatio- ja robotiikka ja elintarvikeklustereissa. Satakunta tarjoaa kilpailukykyisen toimintaympäristön kiertotalouden ja biotalouden kasvulle.

Euroopan komissio on myöntänyt 19. kesäkuuta Satakunnalle innovaatiolaakso tunnuksen. Komission arvioinnin mukaan Satakunta osoittaa sitoutumista EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan sekä älykkään erikoistumisen edistämiseen ja Satakunnalla on valmiudet osallistua alueiden väliseen innovaatioyhteistyöhön.

Inforegio – Regional Innovation Valley – Matchmaking map now available (europa.eu)

Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 17.6.2024 valmisteluaikataulun Satakuntaliiton vuoden 2025 talousarvion laadintaan. Maakuntahallitus evästi kokouksessaan myös talousarvion jatkovalmistelua. Kuntatalouden ollessa haasteellinen kuntien maksuosuuksiin ei esitetä korotusta vuodelle 2025. Linjaus tarkoittaa kuitenkin samalla sitä, että maakuntaliiton kustannusten nousupaine tulee kattaa muilla toimilla. Kustannusnousua aiheuttavat niin palkkojen sopimuskorotukset kuin yleinen hintojen nousu. Inflaation pahin kasvuvauhti näyttää kuitenkin taittuneen.

Toukokuussa 2024 maakuntavaltuuston hyväksymä Satakuntaliiton strategia tullaan huomioimaan osana tulevaa talousarvioprosessia. Strategian toiminnan painopisteitä ja niille asetettuja tavoitteita tuodaan talousarvioon. Talousarvion valmisteluaikataulu venyy hieman aiemmasta henkilöstövaihdosten vuoksi.  Maakuntahallitus päättää lokakuun kokouksessaan luonnoksesta talousarvion ja taloussuunnitelman periaatteista ja linjauksista, ja sen jälkeen niistä pyydetään jäsenkuntien lausunnot. Maakuntavaltuusto käsittelee ja hyväksyy talousarvion marraskuun kokouksessaan.

Satakuntaliitto jatkaa IQ-net -verkoston jäsenyyttään

IQ-Net on Euroopan laajuinen verkosto, jonka tarkoituksena on rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnin laadun parantaminen kokemuksia vaihtamalla. Olemalla verkoston jäsen ja toimimalla siellä aktiivisesti, saa runsaasti tietoa rakennerahastojen toiminnasta sekä hallinto- ja välittävien viranomaisten käytännöistä myös muissa jäsenmaissa. Verkosto on lisäksi hyvä vaikuttamiskanava EU-instituutioiden suuntaan.

Satakunnan maakuntahallitus päätti, että Satakuntaliitto osallistuu edelleen IQ-Net -verkoston toimintaan toimikaudella 2024-2027. Satakuntaliitto toimii Länsi-Suomen koordinoivana liittona seuraavan sopimuskauden ajan.

Maakuntavaltuuston jäsen vaihtuu

Maakuntavaltuuston jäsen Joonas Immonen on jättänyt Huittisten kaupunginhallitukselle eroanomuksen luottamustehtävistään maakuntavaltuustossa. Satakuntaliiton perussopimuksen 11 §:n 4 momentin mukaan jäsenen edustama kunta päättää eron myöntämisestä ja uuden jäsenen valitsemisesta kesken toimikauden eroavan maakuntavaltuuston jäsenen tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Huittisten kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan 27.5.2024 Joonas Immoselle eron maakuntavaltuuston jäsenen tehtävästä ja valitsi hänen sijalleen Arto Metsämäen uudeksi jäseneksi maakuntavaltuustoon jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Linkki valtuuston esityslistaan.

Tuodaan yhdessä iloa ja valoa satakuntalaisille!

Ilon ja valon Satakunta -tapahtumaviikkojen ympyränmallinen tunnus, jossa silmää iskevä karhu sekä päivämäärät 23.9.-31.10.

Ilon ja Valon Satakunta tapahtumaviikot toteutetaan 23.9.-31.10.2024

Tarkoituksena on tuoda näkyvästi esille erilaisia tapahtumia koko Satakunnan alueella. Tämän toivotaan tuovan kulttuuria ja taidetta lähemmäs asukkaita, palvelevan uusia yleisöjä sekä madaltavan askelmia kulttuurin äärelle ja uusien harrastusten pariin.

Haastamme satakuntalaiset toimijat laajasti mukaan järjestämään kaikille avoimia tapahtumia. Esitellään kulttuuria ja taidetta, harrastusmahdollisuuksia ja yhteisöjä. Tapahtumia toivotaan kaikkialle Satakuntaan.

Ilon ja valon Satakunta -materiaalit

Ilon ja valon Satakunta -tunnukset ja materiaalit ovat vapaasti tapahtumajärjestäjien käytettävissä: Ilon ja valon Satakunta -tunnukset ja logot | Satakunta.fi

Logot ja tunnukset on suunnitellut ja toteuttanut graafinen suunnittelija Oskari Huhtanen.

 

Tulevaisuutta silmällä pitäen kehitetty Riuttala-Mustajoen kyläyhdistys Porin Laviasta vakuutti Vuoden Kylää etsivän tuomariston. Kylälle on lähivuosina rakennettu kylän yhteisöllisyyttä vahvistavaa infraa, kuten kylätalo, perinnetalo sekä kota. Varautumista ja turvallisuutta on ajateltu hankkimalla kylätalolle muun muassa sydäniskuri ja aggregaatti. Kyläyhdistys tekee yhteistyötä myös vapaaehtoisen pelastuspalvelun kanssa.

”Tuomaristo totesi, että Riuttala-Mustajoen kyläyhdistyksen toiminta näyttäytyy hyvin organisoituna, sitä on paljon, säännöllisesti ja se tavoittaa runsaasti kyläläisiä,” sanoo Satakunnan kylien kyläasiamies Hanna Ruohola.

Vuoden Kylä valittiin tänä vuonna Satakunnassa jo 30. kerran. Juhlavuoden kunniaksi kilpailussa etsittiin nimenomaan tulevaisuuteen katsovaa kylää. Vuoden 2024 kilpailussa oli mukana viisi kylää: Korkeaoja Kokemäeltä, Kullaa Ulvilasta, Peipohja Kokemäeltä, Rikantilan koulun kylät Eurajoelta ja Riuttala-Mustajoki Porin Laviasta.

Satakunnan Vuoden Kylää oli valitsemassa Satakuntaliiton ja SataKylien sekä viime vuoden voittajakylän Suontaustan edustajista koottu tuomaristo. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden Kylän 3 400 euron palkintosummalla. Kilpailun käytännön järjestelyistä vastasi SataKylät ry.

Asko Aro-Heinilälle luovutettiin maakuntaneuvoksen arvonimi

Maakuntaneuvos Asko Aro-Heinilä poseeraa puvussa kukkakimppu kädessä kameralle. Hänellä takanaan on viherseinä ja vieressään ruukussa lahjaksi saama puu. Askolla on päällään vaaleansininen puku.

Satakunnan maakuntahallitus yhdessä Rauman kaupungin kanssa on hakenut Asko Aro-Heinilälle maakuntaneuvoksen arvonimeä. Tasavallan presidentti myönsi 19.4.2024 eläkkeellä olevalle Aro-Heinilälle maakuntaneuvoksen arvonimen. Arvonimi on kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä.

Maakuntavaltuuston kokous yhteydessä Asko Aro-Heinilälle luovutettiin maakuntaneuvoksen arvonimi juhlallisin menoin.

 

Maakuntavaltuusto hyväksyi Satakuntaliiton vuoden 2023 tilinpäätöksen

Valtuusto hyväksyi tilintarkastuskertomuksen mukaisesti tilinpäätöksen vuodelta 2023 ja myöntää kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-31.12.2023.

Linkki valtuuston esityslistaan.