Satakunnan viherrakenneselvityksessä on määritelty olemassa olevan luontotiedon pohjalta Satakunnan tärkeimmät luonnon ydinalueet sekä erilaisten paikkatietoaineistojen ja maastokäyntien pohjalta niiden välisiä ekologisia yhteyksiä eli viherkäytäviä. Satakunnan viherrakenne on osa laajempaa kokonaisuutta ja työssä on huomioitu myös ylimaakunnalliset yhteydet Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle. Maastotyövaihe oli luonteeltaan yleispiirteinen, jossa tarkistettiin tausta-aineistojen perusteella tuotettujen mahdollisten ekologisten yhteyksien ja luonnon ydinalueiden luonnetta ja laatua.
Olemassa olevat suojelualueet muodostavat luonnon ydinalueiden ytimen
Viherrakenneselvityksessä määriteltiin ekologisiin ominaispiirteisiin perustuen Satakunnan luonnon ydinalueiksi yhteensä 20 aluetta, jotka edustavat monipuolisesti maakunnan arvokkaimpia luontokohteita. Niiden välille hahmoteltiin ekologisiin arvoihin perustuen viherkäytäväverkosto, joka yhdistää luonnon ydinalueet toisiinsa. Vahvimmat käytävälinjat sijaitsevat Keski- ja Pohjois-Satakunnassa, jossa on ollut vähiten maankäyttöpainetta. Heikoimmat ekologiset käytävälinjat sijaitsevat Lounais- ja Etelä-Satakunnassa, jossa on ollut voimakasta maankäyttöä niin viljelysten kuin suuriin taajamiin liittyvän rakentamisen vuoksi. Jokireitit ovat suurelta osin arvokas osa sinirakenneverkostoa, mutta toisaalta suuret joet, kuten Kokemäenjoki, voi myös muodostaa maaeliöstölle estevaikutusta. Haasteita luovat myös uudet tuulivoimaloiden alueet sekä leveät tieväylät ohituskaistoineen ja riista-aitoineen. Viherrakenneselvityksessä on esitetty myös joukko vahvistamista vaativia viherkäytäviä, joiden yhteys on tällä hetkellä varsin heikko.
Selvityksen laadinnan etenemistä on esitelty Satakunnan luontoselvitysten (Sataluonto) ja aluesuunnittelun (Sata-alsu) yhteistyöryhmissä.
Satakunnan viherrakenneselvityksen tekijäksi valikoitui avoimen tarjouskilpailun jälkeen Ahlman Group Oy, joka on vastannut valmistuneen selvityksen laadinnasta. Selvitys on ladattavissa Satakuntaliiton verkkosivuilta.
Selvitys toimii Satakunnan maakuntakaavojen uudistamisen yhtenä tausta-aineistona
Satakuntaliitto hyödyntää koko maakunnan kattavaa viherrakenneselvitystä Satakunnan maakuntakaavojen uudistamistyössä yhtenä suunnittelun tausta-aineistona. Maakuntakaava on strateginen, pitkän tähtäimen yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa sovitetaan yhteen maakunnan kannalta tärkeimmät toiminnot ja kansalliset runkoverkot maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Viherverkkoselvitystä on mahdollista hyödyntää myös vapaaehtoisuuteen perustuvien Metso-ohjelman ja Helmi-elinympäristöohjelman toteuttamisen edistämisessä.
Tavoitteena on käynnistää Satakunnan maakuntakaavojen uudistamisprosessi loppuvuoden 2021 aikana. Suomessa on käynnissä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus, mikä mahdollisesti vaikuttamaan myös tulevan maakuntakaavan laadintaan ja sen sisältöön. Viherrakenne on ollut lakiluonnoksissa mukana yhtenä maakuntakaavan sisältöteemana.
Useat maakuntaliitot ovat toteuttaneet viime vuosina selvityksen oman maakuntansa viherverkostosta sekä ekologisista yhteystarpeista osana maakuntakaavatyötä.
Mitä viherrakenteella tarkoitetaan?
Selvityksessä viherrakenteella tarkoitetaan pääosin rakentamattomien ja kasvullisten alueiden sekä niiden välisten yhteyksien muodostamaa verkostoa, joka kattaa muun muassa suojelualueet ja luonnon monimuotoisuuden kannalta muuten merkittävät alueet sekä niiden väliset ekologiset yhteydet.
Ekologisilla yhteyksillä tarkoitetaan vaihtelevan levyisiä metsä- ja suovyöhykkeitä tai metsä-suo-pelto-ketjuja ja muita pääosin rakentamattomia maa- ja vesialueita, joiden kautta eliöt voivat siirtyä alueelta toiselle tai joiden kautta voidaan varmistaa suotuisien elinalueiden saavutettavuus epäsuotuisien alueiden poikki.
Luontoarvot voivat koskea käytännössä mitä tahansa eliöryhmiä, esimerkiksi liito-oravia, linnustoa, kasvillisuutta ja luontotyyppejä sekä erilaisia geologisia muodostumia. Erityistä merkitystä on useiden eliöryhmien kannalta tärkeillä kokonaisuuksilla ja niiden yhteyksillä.
Karttaote Satakunnan viherrakenneselvityksessä esitetyistä luonnon ydinalueista ja viherkäytävistä (Ahlman Group Oy 2021)
Metsolan luonnonsuojelualuetta Eurassa. Kuva: Esa Hankonen.
Lisätietoja:
Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, Satakuntaliitto, puh. 044 711 4334
susanna.roslof@satakunta.fi
Ympäristöasiantuntija Anne Savola, Satakuntaliitto, puh. 050 596 1362
anne.savola@satakunta.fi
Toimitusjohtaja Santtu Ahlman, Ahlman Group Oy, puh. 044 509 6814
santtu@ahlmangroup.fi
Esa Hankonen, puh. 050 517 7147
Sähköistyminen lisää metallien tarvetta Ilmastonmuutos ja digitalisaatio johtavat yhteiskunnan kiihtyvään sähköistymiseen. Uudet liikenteen, energian tuotannon ja varastoinnin sekä elektroniikan sovellukset rakentuvat niin sanottujen akku- ja teknologiametallien varaan.
Moderneissa akuissa, elektroniikassa, johteissa ja sähkömoottoreissa tarvitaan muun muassa kuparia, nikkeliä, kobolttia, kultaa, hopeaa ja harvinaisia maametalleja.
Akku- ja teknologiametallien kysynnän arvioidaan moninkertaistuvan liikenteen ja muun yhteiskunnan toiminnan sähköistyessä.
Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus vastata metallien tarpeeseen.
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Rainer Lehti kokoaa yhteen maakuntahallituksen toiminnan alkumetrit maanantain 22.11.2021 kokouksen perusteella:
”Uutena maakuntahallituksen puheenjohtajana olen oikein motivoitunut ja innostunut uudesta luottamustehtävästä, joka on minulle osoitettu. Hallitus on kokoontunut kaksi kertaa ja tunnelma ja innostus näkyy koko hallitusryhmän työskentelyssä. Tässä on vielä ns. sisäänajovaihe menossa, mutta on hienoa, että mukana on myös kokeneita ja monta vuotta toiminnassa olleita henkilöitä. Asioiden valmistelu tuntuu hyvältä ja kaikki info esityksistä on erittäin hyvää virkamiestyötä, joiden pohjalta on hyvä tehdä esityksiä valtuustolle ja päättää niistä asioista mitkä kuuluvat hallitukselle. Uskon vahvasti, että tästä tulee hyvä yhteen hitsautuva ryhmä, joka tekee työtä Satakunnan ja sen kuntien ja ihmisten parhaaksi.”
Maakuntahallitus esittää Satakunta-strategian hyväksymistä
Satakunta-strategian päätavoitteena on maakunnan kilpailukyvyn ja elinvoiman sekä satakuntalaisten hyvinvoinnin vahvistaminen. Satakunta-strategian toteuttamisella tavoitellaan strategian tulevaisuuskuvien mukaista tahtotilaa, jonka mukaan Satakunta on vuonna 2050 elinvoimainen, energinen ja uudistuva maakunta, hyvinvoiva ja vetovoimainen maakunta sekä vastuullinen ja osaava maakunta. Strategia muodostuu vuoteen 2050 tähtäävästä pitkän aikavälin maakuntasuunnitelmasta, joka kuvaa tulevaisuuden tahtotilaa, sekä lähivuosien kehitystarpeita määrittelevästä maakuntaohjelmasta 2022–2025. Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto hyväksyy Satakunta-strategian.
Vuoden 2022 talousarvio, taloussuunnitelma 2022-2023 sekä talouden neljännesvuosikatsaus 3/2021
Maakuntahallitus esitti, että maakuntavaltuusto hyväksyy Satakuntaliiton talousarvion vuodelle 2021 ja taloussuunnitelman vuosille 2022 – 2024, hyväksyy jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2022 pitäen ne vuoden 2021 tasolla sekä myöntää maakuntahallitukselle luvan tarvittaessa ylittää talousarvio ehdolla, etteivät kuntien maksuosuudet nouse.
Neljännesvuosikatsaus
Maakuntahallitus merkitsi Satakuntaliiton neljännesvuosikatsauksen tiedoksi ja saattoi asian maakuntavaltuustolle tiedoksi.
Yhteistyö Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa
Diak, Porin kaupunki ja Satakuntaliitto ovat käyneet keskusteluja Diakin toimintaan liittyvän pitkäjänteisen yhteistyön luomisesta Satakunnan alueella. Tavoitteena on luoda tapa, jolla varmistetaan, että Diakin toiminnan kehittäminen sekä Diakin alueelle tarjoama lisäarvo tulevat mahdollisimman hyvin huomioonotetuiksi koko maakunnan kehityksen kannalta.
Maakuntahallitus hyväksyi osaltaan Diakin, Porin kaupungin ja Satakuntaliiton välille valmistellun strategisen aiesopimusluonnoksen. Maakuntahallitus korosti sitä, että Satakuntaliiton osalta kyse on maakunnan edunvalvontaan ja yhteiskuntasuhteisiin liittyvästä yhteistyöstä.
Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakennuslaiksi
Maakuntahallitus päätti antaa varsin kriittisen lausunnon lakiluonnoksesta. Lausunnon keskeinen sisältö on, että lain valmistelu nykymuodossaan on syytä keskeyttää.
Satakunnan vesien- ja merenhoidon toteuttamisen edistämistä koskeva sopimus 2021 – 2027
Maakuntahallitus päätti että, Satakuntaliitto hyväksyy Satakunnan vesien- ja merenhoidon toteuttamisen edistämistä koskevan sopimuksen 2021–2027 ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman.
Satavesi-ohjelman päätavoitteena on vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja siihen liittyvien toimenpideohjelmien sekä Satavesi-työssä laadittujen paikallisten kehittämisohjelmien toimeenpanon edistäminen, joiden konkreettisia toimienpiteitä maakuntahallitus päätti kuulla jossain lähiajan kokouksessaan.
Maakuntahallitus asetti toimielimiä
Maakuntahallitus päätti nimetä seuraavat edustajat vuosille 2021-2025 maakunnan yhteistyöryhmään. Linkki edustajiin.
Lisäksi maakuntahallitus asetti maakuntahallituksen kehittämistoimikunnan ja päätti asettaa Satakunnan suurpetotyöryhmän sekä Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnan.
Maakuntahallitus ohjasi valmisteltavia aluekehityskeskusteluja
Uusi, vuoden 2021 syyskuusta voimassa ollut aluekehityslaki vahvisti valtion ja alueiden välistä yhteistyötä luomalla yhteistyön foorumiksi ns. aluekehityskeskustelut. Aluekehityskeskusteluihin valmistautumista tehdään parhaillaan, varsinaisesti keskustelut toteutuvat helmikuussa 2022.
Lisätiedot:
Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/3HHD1nD
Viimeisten vuosien aikana matkailu toimialana on ottanut valtavan harppauksen eteenpäin Satakunnassa. Vaikka koronapandemia on kurittanut matkailualaa, se on edellyttänyt alan yrityksiltä uusiutumista.
Nyt perustettu Matkailun kehittämiskeskus tukee tätä positiivista kehitystä Satakunnassa. Keskeistä Satakunnan ammattikorkeakoulussa toimivan kehittämiskeskuksen toiminnassa on alan liiketoiminnan vahvistaminen ja matkailuyritysten rohkaiseminen toimintansa kehittämisessä. Kehittämiskeskus aktivoi matkailualan yhteistyötä käynnistämällä verkostoja ja yhdistämällä toimijoita. Toiminnan kautta satakuntalainen matkailutoimiala pysyy alan valtakunnallisen ja kansainvälisen kehityksen tahdissa.
– On tärkeää lisätä maakunnan elin- ja vetovoimaa huolehtimalla matkailusta elinkeinona. Koska pienet yritykset ovat alan kivijalka, niiden toiminnan kehittäminen on avain alan menestykseen, painottaa tutkimuspäällikkö Sanna-Mari Renfors.
Satakunnassa matkailu on erittäin potentiaalinen kasvuala. Matkailulla on maakunnassa merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Sen arvonlisäyksen osuus BKT:stä on maakunnassa yli kaksi kertaa suurempi kuin esimerkiksi puuteollisuuden tai sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuudet. Matkailutoimialojen työllisyys on Satakunnassa suurempi kuin esimerkiksi elintarviketeollisuuden tai kemianteollisuuden. Matkailu tuo siten kaivattuja tuloja ja työpaikkoja maakuntaan.
Satakunnan matkailun kasvuohjelman 2030 lähtökohtana on, että matkailuelinkeino Satakunnassa kasvaa, on kannattavaa ja menestyy sekä sen työllistävä vaikutus kasvaa.
– Kehittämiskeskus vastaa omalta osaltaan tähän tavoitteeseen, toteaa matkailun asiantuntija Soile Vahela.
Kehittämiskeskus yhdistää myös alan tutkimus- ja kehittämistoiminnan
Satakunnan ammattikorkeakoulu on toteuttanut maakunnassa matkailun tutkimus- ja kehittämistoimintaa satojen yrittäjien ja kumppaneiden yhteistyönä vuodesta 2013 lähtien. Viime vuosien aikana SAMK on koonnut erityisesti matkailun mikroyrittäjien yhteistyöryhmiä, joissa tähän mennessä 50 yritystä on kehittänyt omaa liiketoimintaansa yhdessä.
Kehittämiskeskuksen toiminnan keskeisiä teemoja ovat kestävä ja vastuullinen matkailu sekä matkailun digitaalinen kehitys. Matkailun kehittäminen maaseudulla ja vesistöissä sekä erityisesti luonto, ruoka ja kulttuuri ovat merkittävässä asemassa keskuksen toiminnassa.
Uusimpia toimenpiteitä ovat esimerkiksi kesällä 2021 toteutettu #GastroSatakunta -ruokamatkailukampanja maakunnan kohteille, jotka myyvät lähiruokaa raaka-aineina tai tuotteina tai tarjoavat lähiraaka-aineista valmistettua ruokaa tai juomaa. Satakuntalaiset matkailuyritykset kouluttautuvat yhdessä myös vastuullisen matkailun osaajiksi vuoden 2022 aikana, sillä kestävän matkailun merkitys on korostunut merkittävästi koronapandemian myötä.
Lisätiedot:
Tutkimuspäällikkö Sanna-Mari Renfors
Satakunnan ammattikorkeakoulu / Matkailun kehittämiskeskus
sanna-mari.renfors@samk.fi
044 7103821
Uusi maakuntahallitus kokoontui puheenjohtaja Rainer Lehden johdolla ensimmäiseen kokoukseensa.
Maakuntahallitus hyväksyi Satakuntaliiton kansainvälisen toiminnan sisäisen toimintaohjeen.
Maakuntahallitus päätti pyytää Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) aiemminkin jäseniä asettaneilta tahoilta sekä maakunnan alueella toimivilta Leader -ryhmiltä esitykset ehdokkaista maakunnan yhteistyöryhmään.
Maakunnan yhteistyöryhmän asettamispäätöksen maakuntahallitus tekee myöhemmin.
Maakuntahallitus valitsi edustajansa seuraaviin yhteistyöryhmiin:
Satakunnan vanhusneuvoston uudelle kaudelle 2021-2023 valittiin varsinaiseksi jäseneksi Sari Kalliokorpi ja hänen henkilökohtaiseksi varaedustajakseen Jari Pajukosken.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sisältö- ja rakenneuudistuksen Satakunnan ohjausryhmään 3 jäsentä; Rainer Lehti, Anne Holmlund ja Tapio Huhtanen ja heille henkilökohtaiset varajäsenet Lassi Salomäki, Jari Laaksonen ja Jari Pajukoski.
Länsi-Suomen liittojen puheenjohtajien kokouksiin kaksi Satakuntaliiton edustajaa, jotka ovat maakuntahallituksen puheenjohtaja Rainer Lehti ja maakuntavaltuuston puheenjohtaja Matias Marttinen. Varajäseninä toimivat varapuheenjohtajat.
Pori-Parkano-Haapamäki -raideliikennekäytävän työryhmään valittiin edustajaksi Kari Kähkönen ja Tapio Huhtanen.
Helsinki – Forssa – Pori Valtatien 2 kehittämiseen keskittyvään neuvottelukuntaan vuosille 2021-2025 valittiin edustajaksi Mikko Kaunisto, Anne Holmlund ja Harri Kivenmaa.
Maakuntastrategia- ja maakuntakaavatoiminnan asettaminen
Maakuntahallitus päätti asettaa toimikaudekseen maakuntastrategia- ja maakuntakaavatoimikunnan, jonka tehtävänä on maakuntastrategian ja maakuntakaavan valmistelun ohjaus. Puheenjohtajaksi valittiin Harri Kivenmaa, hänelle varajäseneksi Katri Kujanpää. Varapuheenjohtajaksi valittiin Anne Holmlund, hänelle varajäseneksi Sampsa Kataja. Maakuntahallitus valitsi keskuudestaan varsinaisiksi jäseniksi seuraavat henkilöt: Sanna Grönmark, Jari Pajukoski, Satu Pietilä ja Jari Laaksonen, ja heille varajäsenet: Timo Aro, Mikko Kannisto, Tapio Huhtanen ja Sari Kalliokorpi.
Maakuntahallitus hyväksyi Länsi-Suomen maakuntaliittojen yhteistyösopimuksen koskien EU:n uuden rakennerahastokauden toimintaa. Lisäksi maakuntahallitus päätti, että Satakuntaliitto osallistuu edelleen IQ-Net -verkoston toimintaan toimikaudella 2021-2024 siten, että ensi vuodesta alkaen Satakuntaliitto maksaa Länsi-Suomen koordinaatiosta vastaavana liittona isompaa 3 100 euron jäsenmaksua toimikauden loppuun asti. Q-Net on Euroopan laajuinen verkosto, jonka tarkoituksena on rakennerahasto[1]ohjelmien hallinnoinnin laadun parantaminen kokemuksia vaihtamalla. Olemalla verkoston jäsen ja toimimalla siellä aktiivisesti, saa runsaasti tietoa rakennerahastojen toiminnasta sekä hallinto- ja välittävien viranomaisten käytännöistä myös muissa jäsenmaissa.
Maakuntahallitus hyväksyi ympäristöministeriölle jätetyn ”Alueet kuntien ilmastotyön tukena” hankehakemuksen.
Hankkeen tavoite on edistää alueellista ilmastotyötä Satakunnassa siten, että huomioidaan paikalliset erityispiirteet ja kannustetaan etenkin uusia kuntia lähtemään mukaan ilmastotyöhön tarjoamalla ajankohtaista ilmastotietoa ja mahdollisuuksia verkostoitua. Tavoitteena on myös maakunnan kilpailukyvyn, elinvoiman, kasvun ja hyvinvoinnin vahvistaminen edistämällä vihreän siirtymän investointeja, osaamistason nostoa sekä teemaan liittyvää tutkimusta ja TKI-toimintaa. Hanke ajoittuu 1.1.2022 – 31.5.2023 väliselle ajalle.
Satakunnan korkeakoulutuksen selvitystyö saa jatkoa.
Satakuntaliitto toteutti Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön selvityshenkilönä lääketieteen ja kirurgian tohtori Kalervo Väänänen. Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön loppuraportista saatiin kaikkiaan 13 lausuntoa. Maakuntahallitus päätti, että maakuntajohtaja kokoaa muutaman hengen ryhmän, joka koostuu ainakin oppilaitoksia, kuntia ja elinkeinoelämää edustavista henkilöistä. Ryhmän tehtävänä on valmistella Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön loppuraportin ja siitä saatujen lausuntojen perusteella esitykset heti työn alle otettavista asioista, tarvittavasta kehittämistoimien strategiasta ja kehittämistyön resurssoinnista. Ryhmän työhön osallistuu myös Satakunnan korkeakoulutuksen selvityshenkilönä toiminut Kalervo Väänänen. Ryhmän edellytetään saavan esityksensä valmiiksi vuoden 2021 aikana.
Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/3lxHIHp
Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 30.9.2021 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoituksen alueellisen jakoa. EU:n alue- ja rakennepolitiikan tavoitteena on tasoittaa alueiden kehityseroja Euroopassa ja lisätä unionin talouden kasvua ja kilpailukykyä.
Satakunta on saamassa Euroopan unionilta rahoitusta vuosina 2021-2027 yhteensä 57 626 901 euroa. Se on 38,0 euroa asukasta kohti.
EU-rahoitus jakautuu seuraavasti (ilman kansallista rahoitusosuutta):
- Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) 22 730 210 euroa (15,0 euroa / asukas)
- Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) 14 530 077 euroa (9,6 euroa /asukas)
- Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) 20 366 614 euroa (13,4 euroa / asukas)
- Yhteensä koko kaudella 57 626 901 euroa (38 euroa / asukas)
Kansallinen rahoitusosuus huomioiden Satakunta saisi ohjelmakaudella:
- EAKR-rahoitusta 37,8 Meuroa (EU 22,7+kansallinen julkinen 15,1 Meuroa) eli 5,4 milj./vuosi
- ESR-rahoitusta 24,1 Meuroa (EU 14,5+kansallinen julkinen 9,6 Meuroa) eli 3,5 milj./vuosi
- JTF-rahoitusta 29,1 Meuroa (EU 20,4+kansallinen julkinen 8,7 Meuroa) eli 4,1 milj./vuosi
- yhteensä koko kaudella 91 Meuroa (EU+kansallinen julkinen) eli 13 milj.euroa/vuosi
Ratkaisu tuo hieman lisää EAKR – ja ESR osuutta verrattuna EU-ohjelmakauteen 2014-2020. Lisäksi uutena rahastona JTF tuo merkittävän lisäpanostuksen alueen kehittämisrahoitukseen.
Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilän mukaan on hienoa, että päätös on tehty. Summat eivät EAKR:n ja ESR:n osalta vastaa alkuperäisiä tavoitteitamme, mutta pitkän ja vaikean neuvotteluprosessin tuloksena näihin tulee toki olla tyytyväisiä. Nyt pitää keskittyä tekemään töitä kehittämishankkeiden käyntiin saamiseksi.
Tavoitteena on, että Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma hyväksytään valtioneuvostossa lokakuun aikana ja toimitetaan Euroopan komission hyväksyttäväksi. Ohjelman on tarkoitus käynnistyä marraskuun 2021 aikana.
Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoman mukaan tavoitteena on, että uuden ohjelmakauden rahoitushaut saadaan Satakunnassa auki vuoden 2022 alussa ja rahoituspäätöksiä hankkeille voidaan tehdä saman kevään aikana.
Maakunnallinen nuorisovaltuusto SataNuva ja digitaalisuuden hyödyntäminen Satakunnan nuorisovaltuustoiminnassa (Satli SataNuva) -hanke lähti käyntiin elokuun puolessa välissä ja jatkuu 31.12.2022 asti. Hanke on osa Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -ohjelman hankkeita. Hankekoordinaattorina hankkeessa toimii Emmi Haapanen.
Satakunnassa on tunnistettu tarve pysyväisluontoiselle maakunnalliselle nuorisovaltuustolle. Taustalla on nuorten tarve ja oikeus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja julkisten palvelujen toiminnan suunnitteluun sekä toteutukseen. Nuorten vaikuttamistoimielin lisää myös Satakunnan maakuntavaltuustossa käsitellyn aloitteen mukaista osallisuuden lisäämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.
Keskeisenä tavoitteena on löytää keinoja edesauttaa ja vahvistaa nuorten maakunnallista vaikuttamistoimintaa Satakunnassa. Hankkeessa etsitään ja kokeillaan tapoja varmistaa SataNuva-toiminnan, eli maakunnallisen nuorisovaltuustotoiminnan alueellinen yhdenvertaisuus, jatkuvuus ja vaikuttavuus tulevan Sote-maakunnan nuorisovaltuustoon.
Hankkeessa lisätään nuorten osallisuutta maakunnan kehittämisessä ja tulevaisuuden rakentamisessa. Tavoitteena on digitaalisuuden ja digitaalisten työkalujen käytön sulautuminen luontevaksi osaksi nuorten vaikuttamista ja osallisuutta Satakunnassa. Nuorten päästessä vaikuttamaan itselleen tärkeissä ja vaikuttavissa asioissa lisääntyy samalla nuorten hyvinvointi sekä kokemus omasta kotimaakunnasta vahvistuu. Poikkeusolot ja SataNuvan siirtyminen Porin kaupungilta Satakuntaliitolle, sekä aivan uusi hanke on hieman hidastanut tämänhetkistä nuorten maakunnallista vaikuttamista. SataNuva-hankkeessa korostuu digitaalisuus, osallisuus, verkostoituminen sekä ryhmäytyminen.
Lisätietoa:
Hankekoordinaattori Emmi Haapanen p. 044 7114349 emmi.haapanen@satakunta.fi
Edunvalvonta- ja viestintäasiantuntija Sanna Oksa p. 044 7114390 sanna.oksa@satakunta.fi
Vesistöjen äärelle voi lähteä rentouttavalle melontaretkelle, maistella merellisiä ruoka-annoksia tai nauttia rennosta tunnelmasta terassilla virkistävän juoman kera. Eikä perisuomalaista saunakokemusta veteen pulahtamisineen voi tietenkään unohtaa. Jotta nyt ja tulevaisuudessa pääsemme nauttimaan kaikesta siitä, mitä meri ja muut vesistöt voivat meille tarjota, tarvitsemme toimijoita, jotka kehittävät osaamistaan.
Kestävyys ja vastuullisuus ovat Suomen merellisen matkailun kehittämisen avainsanoja. Jätteiden lajittelupisteet, paikallinen ruoka, kierrätysmateriaalien käyttäminen ja hävikin vähentäminen ovat toimia, joita olemme voineet nähdä jo useiden vuosien ajan suomalaisessa merimatkailussa. Viestintä, jossa kerrotaan toimittavan vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen, on kuitenkin jäänyt puuttumaan. Merellisen matkailun toimijoilta kaivataan lisää osaamista ja taitoja viestiä vastuullisesta toiminnastaan. Olemme Suomessa jo hyvin ymmärtäneet, että matkailun kehittämisen pitää lähteä vastuullisista ja kestävistä periaatteista. Nyt tarvitaan taitoja, jotta tämä asia saadaan asiakkaiden nähtäviksi.
Yksi matkailualan vastuullisuuden edelläkävijöistä Satakunnan alueella on Avec Marja – Marjan matkassa- elämysmatkailuyritys. Yrityksen yhtenä toiminta-ajatuksena on vastuullisuus ja siitä viestitään konkreettisten esimerkein yrityksen nettisivuilla. Yritys välttää kertakäyttötuotteiden käyttöä, retkeilee roskattomasti, suosii merkittyjä reittejä ja paikallisia toimittajia. Avec Marja – Marjan matkassa ottaa kaikessa toiminnassa huomioon ympäröivän luonnon ja viestii siitä avoimesti.
Viestintä- ja markkinointiosaaminen onkin yksi tärkeimmistä taidoista, joita merellisen matkailun toimijat tarvitsevat. Kun markkinat muuttuvat, asiakkaiden tunnistamiseen ja saavuttamiseen liittyvät taidot korostuvat. Erityisesti digitaalisen markkinoinnin osaaminen on nykymarkkinoilla tarpeen. Lisäksi osaamista tarvitaan palvelujen ja tuotteiden myynnistä digitaalisesti. Verkko-ostamisen helppous ohjaa asiakkaita yhä enemmän verkko-ostosten pariin ja myös merellisen matkailun toimijoiden pitää varmistaa, että heidän tuotteensa ja palvelunsa ovat helposti löydettävissä ja ostettavissa verkon kautta.
Visit Satakunta on kuluneen vuoden aikana perustanut satakuntalaisille matkailutoimijoille ”Osta Satakunnasta”- sivuston, jotta tuotteet ja palvelut ovat verkon kautta helpommin löydettävissä ja ostettavissa. Satakunnan merellinen matkailu on sivulla hyvin edustettuna. Tarjolla on mm. melontaretkiä, sisävesiristeilyjä ja yleisöpurjehduksia, katso lisää tarjontaa.
Hyvinvointia merestä
Kuluneen talven aikana oli selvästi nähtävissä suomalaisten hakeutuminen avantouintiin ja sen terveysvaikutusten pariin. Lisäksi vesiurheilu, sauna, raitis ilma, hiljaisuudesta nauttiminen ja kalan syömisen terveysvaikutukset ovat asioita, jotka ovat yhdistetty mereen ja hyvinvointiin. Meren hyvinvointivaikutuksen hyödyntämiseen liittyviä taitoja pitää kehittää jatkossakin, jotta saadaan asiakkaille laadukkaita merellisiä palveluja ja tuotteita.
Tuotteistaminen vesistöjen ominaispiirteiden huomioon ottaen on taito, jota tarvitaan merellisen matkailun kehittämisessä. Lisäksi yhteistyön kehittämiseen kaivataan lisää osaamista. Turvallisuus ja siihen liittyvät riskit tulee huomioida liikuttaessa vesistöissä ja siksi turvallisuuteen liittyvää osaamista on alalla lisättävä. Turvallisuuteen liittyen on monia erilaisia säädöksiä, joita pitää noudattaa, mutta osaamista tarvitaan myös muusta lainsäädännöstä, jotta liiketoimintaa voidaan kehittää lain vaatimalla tavalla. Lainsäädäntö ja erilaiset säädökset vaikuttavat monin tavoin toimijoiden arkeen ja toimintojen kehittämiseen. Yksi merelliseen matkailuun vaikuttuva tekijä on merialuesuunnittelu, jolla edistetään merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista.
Ilmastonmuutos ja sen tuomat haasteet vaikuttavat merelliseen matkailuun. Osa yrittäjistä painii liian lämpimien talvien takia. Talvisin vesistöistä puuttuva jääkerros vaikeuttaa meren hyödyntämistä talvisiin tarkoituksiin kuten retkiluisteluun, pilkkimiseen tai avantouintiin. Ilmastonmuutoksesta voi kuitenkin olla myös hyötyä osalle yrittäjistä. Entistä lämpimämmät keväät ja syksyt tuovat jatkoa suosittuun kesäsesonkiin ja mahdollistavat matkailijavirrat myös kysytyimmän sesongin ulkopuolella.
Koronan vaikutukset merelliseen matkailuun
On tietenkin selvää, että koronapandemia on tuonut merellisen matkailun yrityksille haasteita rajoituksineen. Varsinkin heti pandemian levittyä Suomeen, matkailualan toimijat menettivät lähes kaikki tulonsa ja varaukset peruttiin. Kuitenkin Suomessa matkailun keskittyminen kotimaan matkailuun on auttanut merellisen matkailun toimijoita ja osan liiketoiminta viime kesänä oli yhtä kiireistä tai jopa kiireisempää kuin edeltävänä kesänä. On kuitenkin huomionarvoista, että viime kesänä kansainväliset matkailijat ja yritysmatkailijat puuttuivat ja osa matkailualan yrityksistä kärsi matkailijoiden puutteesta. Varsinkin isku on osunut kesäajan ulkopuolelle. Osa matkailuyrityksistä on pystynyt kehittämään toimintaansa ja etsimään muun muassa uusia asiakkaita ja markkinointikeinoja.
Vaikka pandemia on tuonut haasteita merelliseen matkailuun, on aika ajatella merellisen matkailun tulevaisuutta. Merellisen matkailun parissa on mukana joukko osaavia ja innostuneita toimijoita, joilla on suunnitelmia ja ideoita alan kehittämiseksi. Kuten usein on tapana sanoa: ”Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos” pätee myös merelliseen matkailuun. Alalla toimivien pitää vastata muutosten (meri)tuuliin ja purjehtia merellisen matkailun aallokossa niin myrskytuulessa kuin auringonpaisteessakin.
*Vesistömatkailussa tarvittavaa osaamista kartoitettiin keväällä 2021 Satakunnan ammattikorkeakoulun koordinoimassa kansainvälisessä Erasmus+ Skills4CMT-hankkeessa. Kyseisen hankkeen tavoitteena on kehittää merellisen matkailun alakohtaista osaamista sekä alaan liittyvän korkeakoulutuksen laatua ja digitalisointia Euroopan kylmillä vesialueilla eli Itämerellä, Pohjanmerellä ja Euroopan Atlantilla. Selvitystyö toteutettiin samanaikaisesti Suomessa, Virossa, Latviassa, Alankomaissa ja Irlannissa. Kaikkien maiden selvitysten tulokset yhdistetään ja muunnetaan myöhemmin eurooppalaiseksi vesistömatkailun opetussuunnitelmaksi.
Artikkelin teksti ja kuvat: Jonna Huuhka, lehtori, matkailuliiketoiminta, SAMK
Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö on valmistunut
Selvityshenkilö Kalervo Väänäsen haastava ja ansiokas selvitystyö Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämismahdollisuuksista valmistui nyt kesäkuun puolivälissä. Työssään Kalervo Väänänen esittää laadukkaasti perustellen 15 eri kehittämistoimenpidettä Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämiseksi.
Satakuntaliiton maakuntahallitus vastaanotti selvityksen 21.6.2021 ja päätti samalla, että kaikki halukkaat voivat antaa selvitystä koskevat lausuntonsa 1.9.2021 mennessä. Lausunnot tulee toimittaa määräajan kuluessa osoitteeseen kirjaamo@satakunta.fi. Selvityksen raportti löytyy Satakuntaliiton nettisivuilta, www.satakunta.fi.
Osaltaan Satakunnan korkeakouluselvitystyön aktivoimana myös maan kuusi yliopistokeskusaluetta, niiden keskuskaupungit, maakuntaliitot ja yliopistokeskukset ovat laatimassa yhteistä keskustelunavausta opetus- ja kulttuuriministeriölle yliopistokeskusten toiminnan lainsäädännölliseen ja rahoituksellisen aseman kehittämisestä.
Kuntavaalit pidetty, aluevaalit tulossa
Demokraattisen yhteiskuntamme kulmakivi ovat vapaat yleiset vaalit ja näiden vaalien tulos on ehdottomasti oikea. Itsekin toivon ja haluan tehdä työtä korkean äänestysprosentin eteen. Mutta myös äänestämättömyys on kannanotto, jolla äänioikeutensa käyttämättä jättävä hyväksyy sen, että muiden äänillä valitut luottamushenkilöt ja heidän tekemänsä päätökset vievät meitä eteenpäin.
Satakunnassa kuntavaalit toivat mukanaan muutoksia, mutta loivempia kuin moni odotti. Nyt kunnissa on menossa uusien valtuustojen järjestäytymisen valmistelu sekä poliittisten luottamuselinten paikkojen jako. Uudet valtuustot tulevat toimivaltaisiksi 1.8.2021 alkaen.
Satakuntaliiton osalta kuntavaalien tulos muuttaa jonkin verran maakuntavaltuuston ja -hallituksen poliittista jakoa. Näkyvin muutos on varmaankin se, että maakuntahallituksen osalta keskusta menettää yhden paikan ja tämän paikan saavat vihreät.
Eduskunta hyväksyi 23.6.2021 sote-uudistuksen toteuttamisen. Tämä on tärkeä päätös, jotta vuosikymmeniä eri muodoissaan valmisteltu kokonaisuus saa nyt vihdoin uuden perusmuodon. Toki tiedän, että erilaisia kehittämistarpeita on ja niihin pitää tarttua, mutta olennaista ehdottomasti on se, että päästään pitkään velloneesta ”JOS”-tilanteesta ”KUN”-tilanteeseen. Eli tilanteeseen, että KUN sote-uudistus toteutuu vuoden 2023 alussa. Sote-uudistus toteutuu hyvinvointialueina, jonka vastuulle siirtyvät perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveydenhoidon sekä pelastustoimen palvelujen järjestäminen ja osaltaan myös tuottaminen. Hyvinvointialueet tulevat demokraattisesti ohjatuiksi uusiksi toiminnan tasoiksi ja hyvinvointialueiden ensimmäiset aluevaltuustovaalit pidetään jo vuoden 2022 tammikuussa!
Toivon kaikille uusille ja uudelleenvalituille luottamushenkilöille, tulevien aluevaalien ehdokkaille ja vaalityön tekijöille menestystä ja yhteistyöhakuisuutta tulevien, vaativien asioiden hoitamisessa.
Onko Suomi ja Satakunta uskottava investointikohde uudistuvalle kansainväliselle yritystoiminnalle?
Tiedän ja osaan yhteiskunnan vallan kolmijaon, jossa oikeuslaitos on riippumaton ja sen ratkaisuja ei tule arvostella poliittisen toimeenpano- tai lainsäädäntövallan käyttäjien toimesta. Tuon edellä olevan ymmärtäen totean, että meillä kuuluukin olla oikeus arvioida ja tarvittaessa valittaa julkisen vallan tekemistä päätöksistä, jotka oikeuslaitos sitten harkitsee olemassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Mutta millainen uskottavuuskuilu syntyy silloin, kun vuosia eri viranomaisten kanssa valmisteltu hanke saa oikeuslaitokselta hyvin erilaisen päätöksen kuin asiantuntijoiden valmistelu ja aiemmat virkavastuulle tehdyt päätökset ovat antaneet ymmärtää. Kansallinen uskottavuutemme esimerkiksi ympäristöllisesti kestävämmän kasvun ja ns. vihreän siirtymän suuntaa ei näytä vahvalta, kun asiantuntijavalmistelu ja oikeuslaitos ovat kovin eri linjoilla.
Luotan siihen, että kaikki haluamme kehittää ja vaalia tervettä ja turvallista ympäristöä, jossa nykyiset hiilidioksidi- ja muut päästöt saadaan minimoitua. Samalla uskon meidän haluavan osaamis- ja elintason uudistumista. Nämä kaikki edellyttävät investointeja ympäristöasioihin ja myös koulutukseen, tki-toimintaan sekä rakennettuun infraan. Yritystoiminnan investoinnit ovat keskeinen osa uudistuvaa toimintaamme ja investointien suunnittelu ja toteuttamisjänne ovat pitkiä.
Tarvitaan pitkäjänteistä, uskottavaa ja luotettavaa kansallista toimintaympäristöä, että kansainvälisessä ympäristössä toimivat yritykset toteuttavat uudistavia investointisuunnitelmiaan Suomeen ja Satakuntaan. Tässä meillä on vielä paljon parannettavaa eikä aikaa ole tuhlattavissa esimerkiksi akkuklusterin kehittymisen näkökulmasta.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan uusi kausi: Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma
Useasti näissä blogeissani viimeisen kahden vuoden aikana esille ottamani rakennerahastojen kansallinen alueellinen resurssien jako on edelleen kesken ja valtioneuvoston ratkaisu menee kesälomakauden yli. Ratkaisua on yritetty jo noin puolitoista vuotta, viimeisen vuoden ajan ratkaisun etsintä on ollut työ- ja elinkeinoministeriön valmistelussa. Toivon, että lomakauden jälkeen tämäkin asia saadaan ratkaisuun, jossa EU-säädöksiä kunnioittaen rakennerahastojen kehittämisresurssit kohdennetaan mahdollisimman vaikuttavasti.
Toivon hyvää ja tervettä kesäaikaa kaikille!
Satakuntaliiton maakuntahallitus vastaanotti selvityksen 21.6.2021 ja päätti samalla, että kaikki halukkaat voivat antaa selvitystä koskevat lausuntonsa 1.9.2021 mennessä. Lausunnot tulee toimittaa määräajan kuluessa osoitteeseen kirjaamo@satakunta.fi.
Selvityshenkilö Kalervo Väänäsen laatima Satakunnan korkeakouluselvitys on valmistunut. Selvityksen pääset lukemaan tästä.
Tiedotustilaisuudessa esitettyyn koontiin pääset tutustumaan tästä.
