HOPEINEN SATAKUNTA-MITALI
Satakunta-mitali myönnetään tunnustuksena erityisen ansiokkaasta toiminnasta Satakunnan maakunnan hyväksi. Hopeinen mitali voidaan myöntää yksityiselle henkilölle.
Satakunta-mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Matti Kava. Mitalin etupuoli kuvaa satakuntalaista joenrantapeltoa ja symbolisoi maakunnan hengenviljelyä ja kulttuuria. Mitalin kääntöpuoli kuvaa Satakunnan teollista kehitystä ja symbolisoi yhteishengen voimaa ja merkitystä. Lokit ja tyylittely kertovat meren läheisyydestä. Mitali on valmistettu lyömällä hopeasta ja pronssista ja sen halkaisija on 70 mm.
Satakunta-mitalissa esiintyvää kuva-aihetta, kynnöspeltoa, käytettiin myös tasavallan presidentin Urho Kekkosen hautamuistomerkissä.
Satakunnan Maakuntaliitto ry lyötti Satakunta-mitalin vuonna 1986 maakuntaliiton 55-vuotisjuhlan merkeissä. Maakuntaliiton hallitus hyväksyi mitalin luonnokset 18.5.1987 ja säännöt mitalin käytöstä hyväksyttiin 21.9.1987.
Mitali myönnettiin yhteisesti Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispalle sekä Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Norelle heidän ansiokkaasta työstään Satakunnan hyväksi. Molempien erittäin aktiivinen ote, kykynsä rakentaa ja hyödyntää yhteistyöverkostoja, uusien avauksien ja toimintatapojen käyttöönotto, ahkera työ erilaisissa projekteissa ja kauppakamareiden keskinäisen yhteistyön vahvistaminen ovat ne perustavat syyt, joiden vuoksi hopeinen Satakuntamitali myönnetään Riikka Piispalle ja Minna Norelle.
Satakunnan ja Rauman kauppakamarit ovat löytäneet yhteiseen tekemiseen erityisen lisävoiman Noren ja Piispan toimitusjohtajuuksien aikana ja hyödyntäneet tätä monipuolisesti työssään. Yhteistyö hyödyttää koko aluetta ja alueella toimivia yrityksiä, ja tämä yhteistyö on mahdollistunut tehokaksikko Piispan ja Noren toiminnan tuloksena. Yhteistyö Satakunnan ja Rauman kauppakamareiden välillä, yhteistyö maakunnan eri toimijoiden suuntaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on mutkatonta ja monimuotoista.
Rauman kauppakamari ja Satakunnan kauppakamari saivat yhteisesti myös Vuoden kauppakamari palkinnon esimerkillisestä yhteistyöstään.
PRONSSINEN SATAKUNTA-MITALI
Satakunta-mitali myönnettiin tunnustuksena erityisen ansiokkaasta toiminnasta Satakunnan maakunnan hyväksi. Pronssinen mitali voidaan myöntää yhteisölle.
Satakunta-mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Matti Kava. Mitalin etupuoli kuvaa satakuntalaista joenrantapeltoa ja symbolisoi maakunnan hengenviljelyä ja kulttuuria. Mitalin kääntöpuoli kuvaa Satakunnan teollista kehitystä ja symbolisoi yhteishengen voimaa ja merkitystä. Lokit ja tyylittely kertovat meren läheisyydestä. Mitali on valmistettu lyömällä hopeasta ja pronssista ja sen halkaisija on 70 mm.
Satakunta-mitalissa esiintyvää kuva-aihetta, kynnöspeltoa, käytettiin myös tasavallan presidentin Urho Kekkosen hautamuistomerkissä.
Satakunnan Maakuntaliitto ry lyötti Satakunta-mitalin vuonna 1986 maakuntaliiton 55-vuotisjuhlan merkeissä. Maakuntaliiton hallitus hyväksyi mitalin luonnokset 18.5.1987 ja säännöt mitalin käytöstä hyväksyttiin 21.9.1987.
Pronssinen Satakunta-mitali myönnettiin Terttu Hermanssonille, Pasi Talvitielle sekä Laura Koivumäelle.
Kolmen maakunnan alueelle sijoittuva Lauhanvuori – Hämeenkangas Geopark sai UNESCO Global Geopark -statuksen heinäkuussa 2020. Statuksen saaminen on ollut pitkän työn tulos. Satakunnan kunnista Kankaanpää, Karvia, Jämijärvi ja Siikainen ovat kehittäneet vuosia aluetta kohti Unescon Geopark-verkoston jäsenyyttä yhteistyössä Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen sekä yritysten, yhdistysten ja asukkaiden kanssa. Jäsenyys edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista Geoparkin jatkuvaan kehittämiseen ja ylläpitämiseen myös tulevaisuudessa. Geopark-status mahdollistaa geologisesti arvokkaan alueen ja sen elinvoiman kehittämisen verkostomaisesti sekä alueen arvokkaan luonnon ja kulttuurin esille nostamisen.
Toiminnanjohtaja Terttu Hermansson on ollut mukana alueen luontomatkailun kehittämisessä ja verkostoitumisen edistämisessä jo 2010-luvun alkupuolelta lähtien useissa Metsähallituksen hallinnoimissa projekteissa. Ensimmäiset työt alueella koskivat Metsähallituksen teettämiä kävijätutkimuksia ja vuonna 2013 valmistuneen, eri tahojen kanssa yhteistyössä laaditun Lauhanvuoren-Hämeenkankaan alueen luontomatkailusuunnitelman laadintaa. Alueen erityisen geologisen historian perusteella suunnitelmassa todettiin tarve selvittää alueen mahdollisuudet päästä osaksi Geopark-verkostoa.
Geologi Pasi Talvitie on vastannut ja vastaa Geopark-alueen geologiaan perustuvasta osaamisesta erilaisissa projekteissa ja kehittämishankkeissa kehitettäessä koko alueen geologiaan perustuvia geokohteita. Talvitie oli laatimassa Geopark-statuksen hakemusta yhdessä Terttu Hermanssonin kanssa.
Projektipäällikkö Laura Koivumäki on tehnyt töitä erilaisissa ympäristökasvatukseen ja kestävään kehitykseen liittyvissä kehittämishankkeissa Geopark-alueella. Ympäristökasvatus kuuluu Geoparkkien tärkeimpiin tehtäviin. Ymmärrys alueesta kasvattaa halua vaalia sen erityispiirteitä.
NUORI SATAKUNTALAINEN
Palkinnon saaja voi olla nuori henkilö (13-29 -vuotias) tai yhteisö. Kriteereinä on taiteeseen, kulttuuriin, liikuntaan tai muuhun kunnostautumiseen liittyvä teko, jolla on ollut paikallista tai laajempaa merkitystä. Myös opintomenestys tai ansioituminen työelämässä voivat oikeuttaa palkinnon saamiseen.
Nuori Satakuntalainen mitali myönnetään 14-vuotiaalle Aino Kylälehtoselle hänen työstään Satakunnan ja erityisesti nuorten hyväksi. Aino on erittäin ansioitunut nuoresta iästään huolimatta. Aino on aina ollut monella tapaa aktiivinen muun muassa 4H -yrittäjänä sekä Huittisten nuorisovaltuutettuna.
Ainolla on selvästi omia kiinnostuksen kohteita, joissa hän haluaa olla mukana ja joihin hän erityisesti haluaa olla vaikuttamassa, mutta pitää silti kaikkia asioita aina yhtä tärkeinä. Aino näkee asioita laajempina kokonaisuuksina ja ymmärtää, miten eri asiat vaikuttavat omalla tavallaan kaikkeen. Hän osaa ottaa huomioon muita näkökantoja ja on avoin myös sille, että oma mielipide voi muuttua, kun saa lisää tietoa. Aino on monelle erittäin hyvä kaveri ja ystävä – hän huolehtii siitä, että myös muut nuoret saavat ääntänsä kuuluviin ja tsemppaa heitä osallistumaan ja olemaan mukana. Aino osaa huolehtia myös omasta jaksamisestaan ja muistaa ottaa aikaa myös itselleen.
Aino harrastaa mm. uintia ja tanssia, ja hän on käynyt myös laulutunneilla sekä toiminut
seurakuntanuorissa. Kun korona pandemia katkaisi Ainon liikuntaharrastukset, hän hakeutui 4H yrittäjäkurssille.
Ainon perustama yritys tarjoaa esimerkiksi juhliin ja tilaisuuksiin tarjoiluapua sekä lastenhoitopalveluja. Yritys työllistää nykyisinkin Ainoa satunnaisesti viikonloppuisin, vaikka harrastukset on palanneet osaksi arkea.
Maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan kulttuuristrategian
Satakunnan kulttuuristrategia 2030 on valmistunut. Satakunnan edellinen kulttuuristrategia (2015–2020) hyväksyttiin vuonna 2015. Kulttuuristrategia päivitettiin Satakunnan kulttuuristrategiaksi 2030. Tavoitteena oli laatia asiakirja, jossa on selkeät konkreettiset tavoitteet ja malli strategian vaikuttavuuden seurantaan (mittarit). Lisäksi korostettiin strategian jalkauttamista, siihen sitoutumista ja siitä viestimistä.
Maakuntahallituksen vastaus Keskustan maakuntavaltuustonryhmän aloitteeseen kotimaisen ja lähiruoan suosimisesta
Satakunnan maakuntavaltuuston keskustaryhmä jätti valtuuston kokouksessa 10.12.2021 aloitteen, jossa se esitti, että Satakuntaliitto toimisi suunnannäyttäjänä koko maakunnalle ja suosii järjestämiensä tilaisuuksien tarjoiluissa kotimaisia ja erityisesti lähellä tuotettuja raaka-aineita.
Selvityksen mukaan Satakuntaliitto ostaa järjestämiinsä tilaisuuksiin ruokatuotteita ja -palveluja pääsääntöisesti lähialueen palveluntarjoajilta. Tulevaisuudessa tullaan ottamaan huomioon, että Satakuntaliiton kahvituksissa siirrytään oman meijerin lähimaidon käyttöön sekä hyödyntämään tarjoiluissa, tilauksissa ja hankinnoissa entistä enemmän lähileipomojen, makeisvalmistajien yms. tuotteita sekä kauden kasviksia. Satakuntaliitto pyrkii myös viraston ulkopuolella ja yhteistyökumppanien kanssa järjestetyissä tilaisuuksissa edistämään tarjoilujen kotimaisuutta ja lähiruoan käyttöä.
Maakuntahallitus merkitsi tiedokseen Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen ohjelmakauden 2021-2027 teknisestä tuesta
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 31.3.2022 Satakuntaliitolle välittävän toimielimen teknistä tukea ohjelmakauden 2021-2027 hallintoa varten 750.000 euroa. Tuki on 50 % avustusta, joka vaatii Satakuntaliitolta 50 % vastinrahoitusosuuden. Myönnetystä tuesta 190.000 euroa (50 % tuki) on korvamerkitty Länsi-Suomen ohjelmakoordinaatioon ohjelmakaudella 2021-2027. Ohjelmakoordinaation osalta myös muut Länsi-Suomen maakuntaliitot osallistuvat tuen vastinrahoitusosuuden maksamiseen.
Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/3OCD0EU
Tavoitteena oli päivitystyön yhteydessä laatia aikaisempaa fokusoidumpi ja kiteytetympi strategia-asiakirja, jossa on selkeät konkreettiset tavoitteet ja malli strategian vaikuttavuuden seurantaan (mittarit). Lisäksi korostettiin strategian jalkauttamista, strategiaan sitoutumista ja strategiasta viestimistä.
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän tänään pidetyssä kokouksessa käsiteltiin mm. Satakunnan kulttuuristrategian 2030 sisältöä. Kulttuuristrategiassa on kuvattu toimintaympäristön nykytilaa ja tunnistettu toimintaympäristöön vaikuttavia muutostekijöitä. Lisäksi on tarkasteltu mm. kulttuuristrategian kytkeytymistä muihin maakunnallisiin ohjelmiin ja strategioihin.
Kulttuuristrategian 2030 luonnoksessa määritetään keskeisiä tavoitteita sekä toimenpide-ehdotuksia kolmen kokonaisuuden alla:
- Kulttuuri kuuluu kaikille
- Kulttuuri- ja taidealan vaikuttavuus
- Kulttuuri ja taide elinvoiman ja hyvinvoinnin lähteenä
Satakunnan maakuntahallituksen on tarkoitus hyväksyä Satakunnan kulttuuristrategian 2030 kokouksessaan 25.4.2022.
Satakuntaliiton kaavoituskatsauksessa keskityttiin maakuntakaavoituksen lisäksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja merialuesuunnitteluun
Satakuntaliiton kaavoituskatsauksessa 2021 on esitelty Satakuntaliitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat maakunnan alueidenkäytön suunnitelmat ja muut kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavat toimenpiteet maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 15 §) mukaisesti.
Maakunnan alueiden käytön suunnitelmien lisäksi Satakuntaliiton kaavoituskatsaukseen 2021 on poimittu muita ajankohtaisia hankkeita ja yhteistyöryhmiä. Tämän vuoden keväällä Satakuntaliiton alueiden käytön toimialan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu Satakunnan maakuntakaavan 2050 suunnittelun aloittaminen.
Satakunnan maakuntakaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos on asetettu julkisesti nähtäville 1.4.-13.5.2022 väliselle ajalle palautteiden antamista varten. Lisäksi Satakuntaliitto on lähettänyt kunnille, sidosryhmille ja viranomaistahoille lausuntopyynnöt osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kyselyn kaavan tavoitteista. Muita ajankohtaisia asioita ovat Satakuntaliiton maakuntahallituksen maaliskuun kokouksessa hyväksymä Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä merialuesuunnitteluun liittyvä toiminta.
Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy täältä
Lisätiedot
- MYR:n puheenjohtaja Petri Salminen p. 050-5985 008
- aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma p. 044-7114330
- rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050-5696 818.
Satakunnan maakuntakaava 2050 laaditaan kaikki maankäyttömuodot kattavana kokonaismaakuntakaavana, jolloin käsitellään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet koko maakunnan alueella. Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadinnan keskeisenä lähtökohtana ovat voimassa olevat Satakunnan maakuntakaava, Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 ja Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, joiden kaavamerkintöjä ja määräyksiä tarkastellaan uudistuneiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uusimpien selvitysten, suunnitelmien ja inventointitietojen nojalla. Tarkoituksena on, että voimaan tullessaan Satakunnan maakuntakaava 2050 kumoaa Satakunnan aiemmat kokonais- ja vaihemaakuntakaavat.
Satakunnan maakuntakaavan 2050 aloitusvaiheessa on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukainen virallinen asiakirja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoituksena on antaa Satakunnan kunnille, asukkaille ja yhdistyksille, viranomaisille ja sidosryhmille sekä muille kaavoituksesta kiinnostuneille tietoa Satakunnan maakuntakaavan 2050 prosessin lähtökohdista, alustavista tavoitteista, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioimisesta.
Satakunnan maakuntakaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos on asetettu julkisesti nähtäville palautteiden antamista varten. Osallistumis- ja arviointi- suunnitelma on nähtävillä 13.5.2022 asti Satakuntaliiton virastossa, Satakunnan kuntien virallisilla ilmoitustauluilla ja Satakuntaliiton verkkosivuilla: https://satakunta.fi/alueiden-kaytto/vireilla-olevat-maakuntakaavat/aloitusvaihe/
Satakuntaliiton maakuntahallitukselle osoitetut kirjalliset palautteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi toimittaa nähtävilläoloaikana sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@satakunta.fi tai postiosoitteeseen Satakuntaliitto, Maakuntahallitus, PL260, 28101 Pori.
Satakuntaliitto on lähettänyt kunnille, viranomaisille ja sidosryhmille lausuntopyynnön Satakunnan maakuntakaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavan tarkemmat tavoitteet määritellään kaavaprosessin kuluessa vuorovaikutteisesti kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Satakuntaliitto on osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevan lausuntopyynnön yhteydessä pyytänyt kunnilta, viranomaisilta ja sidosryhmiltä esityksiä kaavan tavoitteiksi.
Satakuntaliitto on pyytänyt Satakunnan kuntia nimeämään edustajansa hankkeen ajaksi maakunnan ilmastoyhteistyöryhmään. Lisäksi Satakuntaliitto on kutsunut ryhmään Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten sekä SAMKin Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeen edustajat, joiden mukanaolo on tärkeää maakunnallisen kumppanuusverkoston kehittämisen kannalta. Ilmastoyhteistyöryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran kevään 2022 aikana.
Aikavälillä 1.1.2022-31.5.2023 toteutettavassa Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hankkeessa kannustetaan etenkin uusia kuntia mukaan tavoitteelliseen ilmastotyöhön. Kunnille tarjotaan ajankohtaista ilmastotietoa ja tietoa rahoitusmahdollisuuksista, sekä mahdollistetaan kuntien verkostoituminen keskenään ja muiden hanketoimijoiden kanssa maakunta- ja seutukuntatasolla. Keskeinen osa hankkeen toteutusta on kehittää kuntien hallintokuntien keskinäistä ja luottamushenkilöiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja tietoisuutta ilmastoasioissa 1-3 esimerkkikunnan kanssa.
Hankkeen tuloksena valmistuu toimintamalli, joka keskittyy maakunnan liiton mahdollisuuksiin tehdä uuden aluekehityslain 17§:n mukaista maakunnallista ilmastotyötä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.
Lue lisää: Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa
Maatalouden pitkäaikainen kannattavuuden heikkeneminen yhdistettynä viime vuosien huonoihin satoihin ja tuotantopanosten kustannusten rajuun nousuun uhkaa kuitenkin maatilojen elinkelpoisuutta ja sitä myötä ruokahuoltoamme. Ukrainan sodan ja Venäjän pakotteiden myötä odotettavissa on maailmanlaajuinen ruokakriisi. Samoin Venäjän aloittama sodan seurauksena energiaomavaraisuuden merkitys on kasvanut olennaisesti, mikä tarkoittaa myös turvetuotannon uudelleenarvioinnin tarvetta.
Markkinahinnat Suomessa eivät ole seuranneet tuotantokustannusten nousua, minkä vuoksi talouskriisi maatiloilla on ennen kokemattoman raju. Tilanteesta ei selvitä ilman tuottajahintojen selvää nousua.
Markkinoiden ohella tarvitaan myös yhteiskunnan ja muiden tahojen vastuullista toimintaa.
Kriisin vuoksi maatalousyrittäjät ja muut tuotantoketjujen alkupäässä olevat toimijat joutuvat harkitsemaan tuotannon lopettamista taloudellisten syiden pakottamana tai koska ovat uupuneita ja turhautuneita tilanteeseen, jossa tuotannon kannattavuus, pitkäjänteisyys ja mielekkyys ovat kadonneet.
On kiire saada konkreettiset signaalit siitä, että suomalainen ruuan– ja energiantuotanto halutaan säilyttää ja siihen ollaan valmiita panostamaan.
Tulevaa kasvu– ja nostokautta koskevat tuotantopäätökset tehdään juuri nyt. Myöskään kotieläinten hoito ja ruokinta eivät voi jatkua tappiollisena.
Kriisi on nostanut kotimaisen huoltovarmuuden arvostusta. Me kaikki voimme kantaa vastuuta kotimaisesta ruoka – ja energiaturvasta.
Julkisten tahojen päätöksillä on suuri vaikutus esimerkiksi ruokahankinnoista, joiden pitäisi täyttää suomalaisen lainsäädännön vaatimukset kaikilta osin. Yhteiskunnan tehtävä on myös taata käytännön kriisivalmiuden toimivuus.
MTK–Satakunta ja Satakuntaliitto esittävät vakavan vetoomuksen maa– ja metsätalousministeriölle, että maatalousyrittäjille ja muille alkutuotannon tekijöille keskeiset tuotantokustannukset kohtuullistettaisiin ja toiminnan keskeiset edellytykset turvattaisiin nopeilla, vielä tuotantokauden 2022 toiminnan mahdollistavilla, päätöksillä.
Allekirjoittajat
Otso Heikola
johtokunnan puheenjohtaja MTK–SATAKUNTA
Rainer Lehti
maakuntahallituksen puheenjohtaja SATAKUNTALIITTO
Maakuntahallitus päätti myöntää humanitaarista avustusta Ukrainalle UNICEFin kautta
Ukraina on joutunut sodan ja kriisin keskelle Venäjän hyökättyä maahan 24.2.2022. Sen myötä Ukrainaan ja sen lähialueille on syntynyt humanitäärinen kriisi ja avun tarve on valtava. Maakuntahallituksen päätöksellä myönnetään viiden tuhannen euron (5 000 €) avustus UNICEFin kautta Ukrainalle sodasta kärsivien avustamiseen.
Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan virkavapaa-anomuksen
Maakuntahallitus hyväksyi Asko Aro-Heinilän palkattoman virkavapausanomuksen 2.3.2022 alkaen siihen saakka, kunnes Satakunnan aluevaltuustossa valittava hyvinvointialuejohtaja aloittaa viran hoitamisen. Satakuntaliiton maakuntajohtajan viran hoito toteutetaan maakuntajohtajan virkavapauden ajan Satakuntaliiton johtoryhmän jäsenten toimesta.
Satakuntaliiton osallistuminen Porin lentokenttäalueen kehittämistyöhön
Porin lentokentän säilyminen toimintakykyisenä on välttämätön edellytys paitsi lentoyhteyksien kannalta, myös lentokentän alueen monipuolisten toimintojen ylläpitämiselle ja laajentamiselle. Maakuntahallitus päätti, että Satakuntaliitto osallistuu jatkossakin Porin lentokenttäalueen kehittämistyöhön ja vetää ryhmää yhdessä Porin kaupungin kanssa.
Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön loppuraportti jatkokäsittelyyn Maakuntahallitus päätti, että Satakuntaliitto valmistelee yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavaksi Satakunnan korkeakoulutuksen pitkäjänteistä koordinaatiotoimintaa esimerkiksi kolmivuotisena AKKE –rahoitushankkeena ja evästi Satakuntaliiton jatkovalmistelua lahjoitusprofessuurista maakuntaliiton taseeseen kertyneistä ylijäämistä.
Satakunnan maakuntakaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos sai hyväksynnän ja asetetaan nähtäville
Maakuntahallitus merkitsi Satakunnan maakuntakaavan 2050 suunnittelutilanteen tiedokseen ja hyväksyi maakuntakaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksen. Maakuntakaava 2050 asetetaan nähtäville ja lähetetään lausunnolle 2022 maalis-huhtikuun vaihteessa. Kunnille, sidosryhmille ja viranomaisille lähetetään lausuntopyyntö osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kysely Satakunnan maakuntakaavan 2050 tavoitteista.
Maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman
Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma on maakunnan toimijoiden yhteinen näkemys Satakunnan liikennejärjestelmän tulevaisuuden tilasta. Suunnitelmaa on laadittu vuorovaikutuksessa alueen kuntien, valtion liikenneviranomaisten ja sidosryhmien kanssa.
Satakuntaliiton tilinpäätös ja toimintakertomus 2021 sai maakuntahallituksen hyväksynnän
Satakuntaliiton vuoden 2021 tilinpäätös on ylijäämäinen. Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että ylijäämä 201 397,24 euroa kirjataan voitto- ja tappio –tilille ja merkitsi toimintakertomuksen tiedokseen.
Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/3q3bDco
Inventoinnissa tarkistetaan Satakunnan maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen tiedot ja aluerajaukset sekä täydennetään kohdeluetteloa modernin rakennusperinnön osalta. Inventointiaineistoa hyödynnetään ensisijaisesti maakuntakaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa.
Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kulttuuriympäristön huomioimista maakuntakaavojen laadinnassa. Satakunnan kulttuuriympäristön päivitys- ja täydennysinventointia käytetään vuoden 2022 alussa käynnistyneen Satakunnan maakuntakaavan 2050 suunnittelun tausta-aineistona. Inventointi toimii lähtöaineistona myös kuntien maankäytön suunnittelulle.
Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön päivitys- ja täydennysinventoinnin lähtökohtana on vuosina 2004–2005 laadittu Satakunnan rakennusperintö -inventointi. Päivitysinventoinnissa tarkastellaan kulttuuriympäristössä tapahtuneita muutoksia ja samalla tutkitaan rakennettujen kulttuuriympäristöjen aluerajauksia suhteessa maisema-alueisiin ja muinaisjäännöksiin. Lisäksi inventointiaineistoa täydennetään uusilla modernin rakennusperinnön kohteilla, joihin kuuluvat muun muassa koulurakennukset, valtion ja kuntien virastotalot, terveydenhoidon ja muun palvelurakentamisen esimerkit. Inventointi-työn tavoitteena on tuottaa alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin kattava kuvaus Satakunnan rakennetun ympäristön historiallisesta kehityksestä ja ominaispiirteistä.
Tarjouskilpailun perusteella Satakuntaliitto valitsi inventoinnin tekijäksi Ramboll Finland Oy:n. Inventointityö alkaa kunnille ja sidosryhmille nyt keväällä lähetettävällä kyselyllä ja lähtöaineistojen keruulla. Kesällä 2022 konsultin edustajat tekevät maastokatselmuksia kohteilla. Olemassa olevien aineistojen, maastotöiden ja sidosryhmäpalautteen sekä asiantuntijavuorovaikutuksen pohjalta tuotetaan päivitetty ja täydennetty tietopaketti maakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Työhön kuuluu loppuraportti, joka valmistuu keväällä 2023.
Tiedot inventointikohteista tulevat nähtäville Satakunnan Museon ylläpitämään Y-Pakkiin, jossa on tiedot myös aiemmasta Satakunnan rakennusperintö 2005-inventoinnista. Inventointityön etenemisestä, kuten maastotöiden alkamisesta, tiedotetaan myös jatkossa.
Maakuntahallituksen kuulemat selvitykset
Satavesi-ohjelma
Maakuntahallitus kuuli Satavesi-ohjelman etenemisestä selvityksen ELY-keskuksen sekä Satakuntaliiton omilta edustajilta. Satavesi-ohjelman päätavoitteena on vuosina 2021–2027 vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja siihen liittyvien toimenpideohjelmien sekä Satavesi-työssä laadittujen paikallisten kehittämisohjelmien toimeenpanon edistäminen.
Viherrakenneselvitys
Maakuntahallitus sai Satakuntaliiton viraston katsauksen toteutetusta Viherrakenneselvityksestä. Viherrakenteella tarkoitetaan erilaisten luontoalueiden ja niiden välillä olevien yhteyksien muodostamaa verkostoa. Viherrakenne on yhdessä rakennetun ympäristön ja liikenneverkon kanssa osa yhdyskuntarakennetta
Satakunnan viherrakenneselvityksessä on määritelty olemassa olevan luontotiedon pohjalta Satakunnan tärkeimmät luonnon ydinalueet sekä erilaisten paikkatietoaineistojen ja maastokäyntien pohjalta niiden välisiä ekologisia yhteyksiä eli viherkäytäviä. Satakunnan viherrakenne on osa laajempaa kokonaisuutta ja työssä on huomioitu myös ylimaakunnalliset yhteydet Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle.
Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistyö
Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistyön osalta maakuntahallitus sai suullisen väliraportin selvityksessä esitettyjen kehittämiskohteiden etenemisen eteen tehdystä maakunnallisesta työstä. Maakuntahallitus merkitsi tiedokseen korkeakoulutuksen kehittämistyön jatkamisen.
Merialuesuunnittelu
Merialuesuunnittelun toisen suunnittelukierroksen hoitamista koskien maakuntahallitus sai katsauksen suunnitteilla olevaan hankekokonaisuuteen ja päätti sitoutumisestaan suunnittelukierroksen alkuvaiheen hankkeeseen.
Aluekehittämisen keskustelut maakuntien ja valtiohallinnon kesken
Satakuntaliitto sekä Satakunnan tärkeät sidosryhmät osallistuivat Valtioneuvoston edustajien välillä pidettyyn vuoropuheluun Satakunnan aluekehittämisestä 3.2.2022.
Satakuntaliiton lisäksi keskusteluihin osallistuivat mm. ELY-keskuksen, kaupunkien, kauppakamarien, korkeakoulujen, toisen asteen oppilaitosten sekä eri kehittämisorganisaatioiden edustajat. Valtion puolelta mukana oli kahdeksan eri ministeriön edustajat.
Keskusteluissa käsiteltiin kolmea, osapuolten yhdessä valmistelemaa keskusteluteemaa, jotka olivat:
- Osaavan työvoiman saatavuus, työvoiman liikkuvuus ja osaamistason nosto
- Elinkeinoelämän ympäristöllisesti kestävä uudistuminen erityisesti bio- ja akkuklusterissa sekä kiertotaloudessa (Green Satakunta)
- Maakunnan vetovoiman ja hyvinvoinnin edistäminen.
Tiedoksiantoasiat
- Satakuntaliitto osallistuu kesän 2022 SuomiAreena-tapahtumaan järjestämällä perinteiseen tapaan Kansanedustajat lauteilla -keskustelun satakuntalaisille kansanedustajille.
- Satakuntaliitto sai tammikuussa 2022 päättyneessä haussa käsiteltäväksi yhteensä 16 hankehakemusta alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen kansalliseen ohjelmarahaan (AKKE). Rahoitusta haettiin yhteensä 1 010 000 euroa. Haettu summa on kaksi kertaa sen, mikä on mahdollista myöntää hankkeille avustuksena.
Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/3Bk290E
Valtatie 8 älyväylä -hankkeesta on juuri valmistunut WSP Finlandin laatima Esiselvitys elinkeinoelämän tarpeista ja väylän älykkyyden mahdollisuuksista 2021/2022. Kyseessä on ensimmäinen laajempi selvitys, joka luo pohjaa liikennemuotojen ja digitalisaation älykkäälle yhteensovittamiselle. Älykkään infrastruktuurin ja monipuolisten palvelujen keinoin tieliikenteessä on mahdollista saavuttaa merkittäviä päästö- ja tehokkuusvaikutuksia.
Matkalla kohti Kasitien älykästä liikennettä
Älyväyläkehityksellä tarkoitetaan konseptia, jossa liikenneväylän palvelutasoa parannetaan digitaalista ja fyysistä infraa kehittämällä sekä rakentamalla näihin tukeutuvia älykkäitä palveluja, jotka hyödyntävät tieliikenteen, tieinfran ja taustajärjestelmien välistä vuorovaikutusta.
– Tiedonhallintaa ja väylän älykkyyttä kehittämällä mahdollistetaan uusia palvelumalleja ja toiminnan ennakoitavuutta olemassa olevaan infraan tukeutuen, sanoo liikenneasiantuntija Tero Voldi Pohjanmaan liitosta. Erilaisten älykkäiden toimenpiteiden avulla voidaan säästää energiaa ja lisätä turvallisuutta. Onnettomuuksiin voidaan puuttua ennalta tai niitä voidaan jopa ehkäistä paremmalla tiedonvälityksellä. Esimerkiksi liikenneturvallisuus lisääntyy, kun pystytään jakamaan tietoa tieolosuhteista, kuten liukkaudesta. Ennakoitavuutta voidaan edistää jonoutumisvaroituksilla, kiertoteiden opastusjärjestelmällä ja ruuhkan mukaan mukautuvilla nopeusrajoituksilla.
Älyväyläkehityksen edistäminen luontevaa Suomen vahvimmalla vientivyöhykkeellä
Suomessa on meneillään merkittäviä älykkääseen liikenteeseen ja logistiikkaan liittyviä kehityshankkeita erityisesti rautatieliikenteen ja meriliikenteen puolella. Kehitystyön ylätason tavoitteena on parantaa olemassa olevan infrastruktuurin käyttöä, vähentää päästöjä ja parantaa Suomen kilpailukykyä. Myös tieliikenne on syytä kytkeä kokonaisuuteen, ja siihen on perusteltua käyttää nykyistä enemmän resursseja.
– Kasitien varrella sijaitsee maailmanluokan teollisuutta, jonka kilpailukykyä voidaan parantaa entisestään kehittämällä vähähiilistä ja älykästä liikennekäytävää, kertoo toimitusjohtaja Riikka Piispa Rauman kauppakamarista.
Visiona on, että valtatie 8 on luotettavalla tiedolla johdettujen resurssitehokkaiden toimitusketjujen korkealaatuinen alusta. Yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa on pohdittu toimenpiteitä, joita älytieltä edellytetään. Esimerkiksi digitaalinen kaksonen tarkoittaa sähköistä datamallia tiestä, sen rakenteesta ja ominaisuuksista. Tieinfran on kyettävä välittämään tietoja digikaksoselle, joita ovat mm. reaaliaikainen tilannekuva liikenteestä, tieolosuhteista, kelistä ja palveluista sekä näiden ennusteista. Satamien ja tieliikenteen tietojärjestelmien tulee myös kommunikoida keskenään sekä mahdollistaa asioiden parempi ennustettavuus. Kasitien tulee mahdollistaa autonominen liikenne sekä proaktiiviset kokeilut uusilla kalustoilla ja teknologioilla.
Valtatiestä 8 on tarkoitus muodostaa ns. älyliikenteen ekosysteemi eli luoda yhteistyöverkosto, jossa elinkeinoelämän, kuntien ja julkishallinnon toimijat vievät kehitystyötä yhdessä eteenpäin. Seuraavaksi olisi tärkeää sitouttaa valtion ja elinkeinoelämän toimijoita laajasti älyväylätyön taakse, jotta kehitystyöhön saadaan riittävästi resursseja ja toimenpiteitä. Työssä tunnistettiin, että luonteva omistaja älyliikenteen ekosysteemin rakentajaksi olisi Kasitieverkosto.
Lopputuloksena tavoitellaan Suomen älykkäintä ja vähäpäästöisintä väylää vuonna 2032.
Kasitieverkosto keskittyy valtatie 8 edunvalvontaan. Verkoston tilaaman selvityksen, Valtatie 8 – Älyväylä: Esiselvitys elinkeinoelämän tarpeista ja väylän älykkyyden mahdollisuuksista 2021/2022, on laatinut WSP Finland Oy. Selvitys toteutettiin vuorovaikutuksellisesti alueen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijoiden yhteistyössä, johon kuuluvat länsirannikon maakunnat, kauppakamarit sekä valtatie 8 varren kaupungit ja kunnat. Selvitystyön eri vaiheissa olivat kiinteästi mukana myös Väylävirasto, liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy sekä liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Koko selvitystyön raportin voi lukea täältä: https://raumankauppakamari.fi/fi-fi/article/etusivu/visio-valtatie-8-on-luotettavalla-tiedolla-johdettujen-resurssitehokkaiden-toimitusketjujen-korkealaatuinen-alusta/1726/
Lisätiedot
Tero Voldi, liikenneasiantuntija, Pohjanmaan liitto, 044 320 6568, tero.voldi@obotnia.fi
Riikka Piispa, toimitusjohtaja, Rauman kauppakamari, 040 708 8555, riikka.piispa@rauma.chamber.fi
