VT2 on jäänyt väliinputoajaksi kehittämisessä. Perusteet asian korjaamiseksi ovat entistä painavammat.

Toimivat yhteydet kytkevät Suomen elinkeinoelämän globaaleille markkinoille.

Länsi-Suomen vientivetoisen ja verkostoituneen elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että yhteydet toimivat sujuvasti eri liikennemuotojen välillä. Liikenteen ja logistiikan hubien on toimittava saumattomasti ja lentokenttien sekä satamien saavutettavuus ja kytkeytyminen muuhun liikenneverkkoon on keskeistä.

Suomen sisäisiä liikenneverkkoja tarkasteltaessa tulisi enenevissä määrin kiinnittää huomiota myös siihen, että ne ovat samalla kiinteä osa rajat ylittäviä kansainvälisiä liikenneverkkoja, joilla on useita liityntä- ja rajapintoja. Suomen kansallisen liikenneverkon tulee toimia saumattomasti eurooppalaisen TEN-T-liikenneverkon osana. Siksi liikenneverkkoja ei tulisi etenkään uudessa eurooppalaisessa sodan ja sen jälkeisen tilanteen määrittämässä tilanteessa tarkastella pelkästään kansallisella tasolla rajojen sisällä. Valtatie 2 sisältyy Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon kattavaan verkkoon.

Valtatiellä 2 on oleellinen merkitys vaikutusalueensa elinkeinoelämän kehittämisessä sekä erityisesti tuonti- ja vientikuljetusten hoitamisessa mm. Helsingin, Porin ja Rauman satamiin. Valtatien 2 parantamista on tehty pieninä kohteina, mutta yhteysvälin kokonaisuus ei infran, turvallisuuden, ennustettavuuden ja saavutettavuuden osalta vastaa tarpeita. Valtatie 2 on tunnistettu kehittämistarpeena liikenneverkon strategisessa tilannekuvassa, jonka mukaan yhteysvälillä on palvelutaso-, turvallisuus- ja standardipuutteita. Valtatien 2 parantaminen on taloudellisesti järkevää myös työllisyyssyistä.

Valtatie 2 toimii päätieyhteytenä pääkaupunkiseudulta Satakuntaan, Lounais-Hämeeseen sekä osiin Pirkanmaata ja Pohjanmaata. Tien merkitystä lisää se, että Helsingin ja Porin väliltä puuttuu suora ratayhteys. Valtatie 2 on ainoa suora yhteys Porista Helsinkiin, sekä Forssan seudun pääliikenneyhteys pääkaupunkiseudulle ja siten tärkeä joukkoliikenteen yhteys. Valtatie 2 yhdistää keskeiset työssäkäyntialueet ja on tärkeä sen varrella sijaitsevien kaupunkiseutujen sisäisessä liikkumisessa.

Venäjän Ukrainaan kohdistaman laittoman hyökkäyssodan seurauksena Euroopan komissio ehdottaa TEN-T verkkoyhteyksien katkaisemista Venäjälle ja Valko-Venäjälle. Suomen liikennepolitiikan strategisessa ajattelussa tulee TEN-T-suuntaviiva-asetuksen mukaisesti jatkossa hyödyntää paremmin läntisen Suomen satama-, raide-, maantie- ja lentoyhteyksien tarjoamat mahdollisuudet ja näiden entistä parempi kytkeminen koko liikenneverkkoon.  Muuttuneessa tilanteessa huoltovarmuusnäkökulma on entistäkin tärkeämpää huomioida.

Valtatie 2 on keskeinen väylä energian, ruoan ja sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta, jonka saavutettavuuden parantamiseen tulee ryhtyä liikenteellisiä pullonkauloja poistamalla. Valtatiellä 2 on heti toteuttamisvalmiina useita hankkeita, jotka on perusteltua saada toteutukseen. Näitä ovat mm:

• Vt 2 parantaminen Humppilan kohdalla (8,3 m€),
• Vt 2 Ruskila-Haistila ohituskaistojen parantaminen (6 m€),
• Vt 2 parantaminen Huittisten kohdalla (11,3 m€) ja
• Vt 2 Nakkilan eritasoliittymän parantaminen (1,3 m€).

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan Satakunnan hyvinvointialueen ja Satakuntaliiton välille valmistellun yhteistyösopimuksen koskien vanhusneuvostoa sekä nuorisovaltuustoa.

 

Maakuntahallitus puoltaa lausunnossaan Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaksi vuosille 2023–2026.

Satakunnan kunnista tehtiin vuosille 2023–2026 yksi hanke-esitys, Eurajoen monitoimihalli, jonka kustannusarvio on yhteensä 7,55 miljoonaa euroa. Eurajoen kunnan esittämässä monitoimihalli -hankkeessa rakennetaan Eurajoen keskustaan koulukeskuksen läheisyyteen uusi monitoimihalli, johon tulee liikuntasali, kuntosali, monitoimisali, juoksusuora ja muita liikunta- ja oheistiloja.

 

Maakuntahallitus päätti laajentaa Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnan tavoitteita.

Siihen kuuluu myös tutkintoon valmentavan koulutuksen (TUVAtoiminnan) seuranta.

 

Ilon ja valon Satakunta –hanketta haettu Opetusministeriöltä.                                                                                                                                                                                       

Maakuntahallitus päätti varautua Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitushakuun jätettävän ”Ilon ja valon Satakunta – kuntien kulttuuritoiminnan alueellisen kehittämishankkeen” toteuttamiseen ja omarahoitukseen vuosina 2023–2024.

 

Satakuntaliitto on saanut 7.6.2022 ympäristöministeriöltä myönteisen avustuspäätöksen liittyen vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden viranomaiskäsittelyihin (RRP).                                                                                                                                                                                                                                                             

Satakuntaliiton hankkeessa selvitetään Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisten vihreän siirtymän (pilari 1) energiainfrastruktuuriin, uuteen energiateknologiaan, vähähiiliseen vetyyn ja teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen liittyvien investointihankkeiden edellyttämät maakuntakaavatason ratkaisut ja ratkaisujen vaikutusten arviointi. Selvitystä käytetään Satakunnan maakuntakaavan 2050 suunnittelun tausta-aineistona. Hankkeen hyväksyttävät kustannukset ovat enintään 60 000 €. Satakuntaliitto osallistuu hankkeeseen omarahoitusosuudella 18 000 €.

 

Lisätiedot:

Linkki kokouksen esityslistaan:  https://bit.ly/3cpvM95

Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmän puheenjohtajuus vaihtuu kalenterivuosittain. Puheenjohtajuus siirtyy Eeva Kallilta (kesk.) Matias Marttiselle (kok.).

Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmään kuuluvat kaikki Satakunnan kahdeksan kansanedustajaa. Satakuntaliitto koordinoi ryhmän toimintaa maakunnassa.

Lisätiedot:

Sanna Oksa, yhteiskuntasuhdevastaava, sanna.oksa@satakunta.fi

Matias Marttinen, yhteistyöryhmän puheenjohtaja, matias.marttinen@eduskunta.fi