Satakuntaliitto toteutti hanketoimijoille anonyymin kyselyn, jolla mitattiin rahoituksen ja hankkeiden vaikuttavuutta. Vaikuttavuus tarkoittaa hankkeen aikaansaamia muutoksia tai vaikutuksia.
Vaikutuksia onkin tullut, sillä rahoitetuilla hankkeilla on edistetty alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä vahvistamalla TKI-toimintaa sekä yritysyhteistyötä ja koulutuksen kytkemistä hankkeisiin. Hankkeet ovat tukeneet myös kiertotaloutta ja vihreää siirtymää. Tämä saa aikaan niin sanotun win-win -tilanteen, jossa sekä alueen ympäristö ja talous hyötyvät.
Ilman hankerahoitusta moni tärkeä avaus olisi jäänyt toteutumatta
Tulosten mukaan hankerahoituksemme mahdollisti organisaatioille asioita, jotka muuten olisivat jääneet toteuttamatta. Ilman hankerahoitusta organisaatiot eivät olisi pystyneet kehittämään toimintaansa ja esimerkiksi moni kyberturvallisuuteen ja turvetuotantoalueiden käyttöön liittyvä kokeilu olisi jäänyt tekemättä Satakunnassa.
Rahoituksella on kehitetty esimerkiksi Siikaisten eteläpään matkailuyritysten vetovoimaa, tai kasvihuoneviljelyn innovaatioita. Vaikka hankkeiden toteutusympäristöt vaihtelevat tietoverkoista pelloille, tarvitsevat toteuttajat samanlaisia asioita hankkeen onnistuneeseen toteutukseen.
Vastausten perusteella hankkeen vaikuttavuus vahvistuu, kun hankesuunnitelmassa on väljyyttä. Kehittämistyö voi yllättää ja kaikkea ei voi ennakoida hankesuunnitelmaa laatiessa. Siksi joustavuus hankkeen aikana on tärkeää. Tämä tietysti edellyttää hyvää yhteistyötä hankkeen sisällä sekä rahoittajan kanssa.
Yhteistyö Satakuntaliiton suuntaan onkin hanketoimijoiden mukaan hyvää ja toimivaa. Yhteyshenkilöiden ohjaus ja neuvonta arvioitiin erinomaiseksi. Vastaajat kiittivät erityisesti asiantuntevasta ja ystävällisestä palvelusta sekä nopeasta reagoinnista ja selkeästä ohjauksesta. Paikallinen näkökulma on selvästi hyödyksi, sillä toimijat olivat tyytyväisiä siihen, että rahoittajalla on näkemyksestä ja kokemuksesta alueen kehittämistarpeista.
Tulokset ohjaavat hanketyötä
Kyselyn tulokset auttavat Satakuntaliittoa kehittämään rahoitus- ja tukipalveluja entistä paremmiksi. Hanketoimijat kokivat haasteita muun muassa hallinnollisen työn kuormittavuudessa, aikataulupaineissa ja toimintaympäristön epävarmuudessa. Satakuntaliitto aikoo tarttua näihin haasteisiin tavoitteena sujuvampi hankekokemus ja entistä vaikuttavammat tulokset. Kyselyn toteutti Satakuntaliiton harjoittelija Liina Kuvaja ja sen tuloksiin pääse tutustumaan täältä.
Kulttuuripankki on maksuton verkkopalvelu, joka kokoaa taiteen ja kulttuurin ammattilaiset yhteen paikkaan – ja tuo heidän osaamisensa helposti saataville. Palvelun kautta tekijät voivat julkaista omat profiilinsa ja tarjota tilattavia palveluita, kuten esityksiä ja työpajoja. Tilaajat puolestaan löytävät tekijöitä laajalta alueelta yhdellä haulla.
“Taiteen ja kulttuurin ammattilaisilla olisi paljon annettavaa, mutta markkinat toimivat huonosti. Kulttuuripankki korjaa tätä – se tuo tekijöille uusia työmahdollisuuksia ja tekee kulttuurihankinnoista näkyviä.” – Henri Terho, yksikönpäällikkö, Taiteen edistämiskeskus
Innovaatio on alun perin kehitetty Tampereen kaupungin toimesta pirkanmaalaisena yhteistyönä, josta suosittu palvelu laajenee syksyn aikana lähes koko Suomen laajuiseksi. Taiteen ja kulttuurin tekijöiden kansainvälistä näkyvyyttä tukevat ruotsin- ja englanninkieliset versiot.
“Olemme olleet mukana Kulttuuripankissa sen alusta asti. Palveluiden tuotteistaminen oli aluksi haastavaa, mutta nopeasti palkitsevaa – löysimme heti vakiintuneen asiakaskunnan kulttuuripankin kautta.” – Sanna Ristaniemi, näyttelijä, Ritvalaiset kollektiivi
Kulttuurin ja taiteen tekijät voivat rekisteröityä palveluun seuraavien maakuntien alueelta: Pirkanmaa, Ahvenanmaa, Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme, Satakunta ja Varsinais-Suomi. Taiteen ja kulttuurin tekijöiden rekisteröityminen avautuu Uudellamaalla syksyn aikana. Tekijät voivat täyttää hakemuksensa palveluun verkkosivuston avauduttua, ja hakemuksia käsitellään sitä mukaa, kun Kulttuuripankki-palvelun käyttöönotto etenee Uudenmaan kunnissa. Kulttuuripankin avautumisesta Pohjois-Savossa tiedotetaan myöhemmin erikseen.
Alueelliset moderaattorit käyvät läpi tekijöiden tiedot yhteisesti sovittujen kriteerien mukaisesti. Jos tekijä täyttää kriteerit, julkaistaan profiili Kulttuuripankissa ja tekijä pääsee lisäämään palveluita.
Kulttuuripankki edistää työllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta. Se nostaa esiin eri taiteenalojen tekijät tasavertaisesti ja tarjoaa kunnille, yrityksille ja yhteisöille helpon tavan hyödyntää luovan alan potentiaalia, taiteen ja kulttuurin palveluita.
Verkkopalveluun odotetaan:
- noin 6000 tekijäprofiilia
- yli 4000 tilattavaa palvelua
- noin 1000 rekisteröitynyttä tilaajaa
Laajenevaa Kulttuuripankkia koordinoi Tampereen kaupunki, ja teknisestä toteutuksesta vastaa Red & Blue Oy. Visuaalinen ilme on tehty yhteistyössä Kaski Agencyn kanssa. Rahoitus Kulttuuripankin laajentamiseen on tullut opetus- ja kulttuuriministeriöstä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF), osana Next Generation EU -ohjelmaa.
Linkki: Kulttuuripankki-verkkopalvelun jatkokehittämis- ja laajennushanke
Lisätiedot:
Karoliina Leisti
Projektipäällikkö
040 723 5189
karoliina.leisti@tampere.fi
Tampereen kaupunki
Sivistyspalvelut / Kulttuuri
www.tampere.fi
Aloitamme kahvilla klo 9 ja varsinainen ohjelma alkaa 9.30.
Ilmoittautuminen on auki 16.11. asti.
Tilaisuus tarjoaa tiiviin katsauksen ilmastopolitiikan ja päästökehityksen nykytilaan sekä tuleviin trendeihin. Ohjelmassa myös käytännön vinkkejä kuntien ilmastotyön tueksi ja keskustelua jatkoyhteistyöstä. Ohjelmaan voit tutustua tarkemmin tästä.
Tule mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan!
Paikka: Osallistua voi joko Satakuntaliiton toimistolla tai Teamsissa.
Aika: 19.11. klo 9.00 alkaen
EU-rahoituksella merkittävät vaikutukset Satakunnan elinvoimaan. Vaikutuksista on valmistunut selvitys, jossa tehty kysely kohdennettiin rahoitusta saaneille hanketoteuttajille. Selvityksestä käy ilmi, että vaikutukset ovat merkittäviä. Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi myös osaltaan kolmen ison EU-hankkeen rahoittamisen. Tukea myönnetään Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) hankkeisiin noin 1,7 miljoonaa euroa.
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui tänään Merikarvialla. Kokoussa esiteltiin Satakuntaliiton teettämää vaikuttavuusselvitystä, joka oli kohdennettu EU-osarahoitteisten (EAKR ja JTF) hankkeiden toteuttajaorganisaatioille. Kysely sisälsi kolme eri osaa: 1. EAKR-/JTF-rahoituksen yleinen merkitys organisaatioille, 2. Hanketoteuttajien näkemykset hankkeiden toteutuksesta ja vaikutuksista, muun muassa tavoitteisiin pyrkimisestä ja kohderyhmistä, 3. Satakuntaliiton arviointi rahoitusta välittävänä toimielimenä.
Kyselyn tuloksissa ilmeni, että hankerahoitus on ollut merkittävää organisaation kehityksen kannalta (esim. organisaatiossa on tehty uusia avauksia, kehittynyt uusia toimintamalleja/pysyviä muutoksia rahoituksen myötä). Rahoituksella on luotu uusia työllistymismahdollisuuksia ja syntynyt uutta yritystoimintaa. Alueen tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaa on kehitetty merkittävästi EU-osarahoitteisten hankkeiden avulla. Hankerahoitus on mahdollistanut myös sellaisia pilotteja ja kokeiluja, joita ei olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman ulkopuolista rahoitusta, mikä puolestaan on luonut lisää kasvun edellytyksiä. Kyselyssä selviteltiin myös Satakuntaliiton viranomaistyön sujuvuutta ja mm. päätöksenteon nopeutta. Selvityksen vastauksissa ilmenee, että yhteistyö liiton kanssa on ollut erittäin hyvin toimivaa, sujuvaa, mutkatonta ja joustavaa. Lisäksi koetaan maksatus- ja rahoituspäätösten hoituvan pääosin sujuvasti. Selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa esityslistan liitemateriaalissa.
Kokouksessa puollettiin kolmen ison EU-hankkeen rahoitusta. Rahoitusta saavat:
- Hyvän elämän kylä EAKR-hanke, jossa tavoitteena on kehittää aivoterveyttä edistävä palvelutarjoama, jossa Länsi-Suomen Diakonialaitoksen alueelle luodaan mm. fyysinen TKIO-ympäristö. (EU-tuki 537 763 euroa)
- SatakuntaJOB – pelillistettyä työnhaun ohjausta ja suomen kieltä maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille ESR+ -hanke, jossa maahanmuuttajataustaiset työnhakijat saavat työkaluja tehokkaampaan kielen oppimiseen, heidän työllistymisvalmiutensa ovat lisääntyvät ja lisäksi he ovat edenneet koulutus- ja työllistymispolullaan (EU-tuki 604 719 euroa)
- Pelaamisella oivallukseen – pelillisyyden hyödyntäminen yrittäjyyskasvatuksessa ESR+ -hanke, jossa kehitetään pelillinen oppimiskokonaisuus, jonka avulla nuoret voivat oppia yrittäjyydestä, työelämätaidoista, taloudenhallinnasta ja sijoittamisesta innostavalla ja saavutettavalla tavalla (EU-tuki 575 664 euroa)
Sen sijaan kokouksessa ei puollettu Projektipohjaisella oppimisella ja yhteisöllisyydellä työelämään (PROPO) ESR+ -hankkeen rahoittamista. Hankkeesta tehdään hylkäyspäätös.
EU-ohjelman toteutukseen merkittävä muutos vuosille 2026 ja 2027
Euroopan komissio on 1.4.2025 julkistanut koheesiopolitiikan uudistuspaketin, joka tarjoaa mahdollisuuksia kohdistaa ns. välitarkastelun yhteydessä ohjelmarahoitusta uusiin prioriteetteihin. Suomi on päättänyt toteuttaa ohjelmanmuutoksen ja kohdentaa vuosien 2026 ja 2027 rahoitusta kahteen uuteen erityistavoitteeseen yhteensä 300 miljoonaa euroa. Toinen erityistavoite keskittyy sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseen ja toinen teollisen kapasiteetin lisäämiseen puolustusteollisuudessa. Nämä uudet erityistavoitteet vähentävät olemassa olevaa EAKR ja ESR+-kehystä vuosille 2026 ja 2027 ja ne toteutuvat siten pienempinä.
Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta:
Lisätietoja antavat:
MYR:n puheenjohtaja Petri Salminen p. 050-5985 008
aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma p. 044 7114 330
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050-5696 818
Rannikon maakuntien liitot ovat käynnistäneet Suomen merialuesuunnitelman 2030 päivitystyön. Tässä tilaisuudessa keskitytään päivitettävän suunnitelman teemapainotettujen vaihtoehtojen tarkastelemiseen ja toimialojen näkökulmien yhteensovittamiseen erityisesti Saaristomeren ja eteläisen Selkämeren näkökulmasta. Teemapainotetut vaihtoehdot on laadittu merialuesuunnittelun toisen kierroksen läpileikkaavien teemojen huoltovarmuus ja turvallisuus, ilmastoviisas merialuesuunnittelu ja merellinen monikäyttö ympärille. Tilaisuudessa avataan myös merialuesuunnitteluprosessin etenemistä. Tarkempi ohjelma lähetetään ilmoittautuneille lähempänä tilaisuutta.
Alueellinen vuorovaikutusfoorumi on osa syksyn aikana järjestettävää merialuesuunnittelun vuorovaikutustapahtumien sarjaa, joka aloitettiin syyskuussa pidetyllä kansallisen tason tilaisuudella. Alueelliset tilaisuudet jalkautuvat syys-marraskuun aikana eri puolille Suomen rannikkoa.
Sidosryhmien osallistuminen on keskeinen osa merialuesuunnittelua. Laadukas ja yhteensovittava suunnittelu edellyttää eri hallinnonalojen, toimialojen, tutkimuksen ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmien huomioon ottamista, minkä vuoksi näemme osallistumisenne erittäin tärkeänä.
Ilmoittaudu mukaan viimeistään keskiviikkona 22.10.2025 tästä.
Tilaisuudessa on rajallinen määrä paikkoja.
Lue lisää merialuesuunnittelusta: https://merialuesuunnittelu.fi/
Satakuntaliitto, Satakunnan kunnat ja Satakunnan hyvinvointialue valmistelevat yhteistä strategista kumppanuussopimusta, jonka tavoitteena on vahvistaa alueellista yhteistyötä ja edistää satakuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Sopimus määrittää yhteiset tavoitteet, yhteistyörakenteet ja vastuunjaon alueen toimijoiden välillä. Sen avulla halutaan varmistaa, että Satakunnan kunnat, hyvinvointialue ja maakunnan liitto suuntaavat toimintansa yhteiseen tilannekuvaan ja tietoon perustuen. Sopimus toimii puitesopimuksena, jonka pohjalta laaditaan päivittyvä toimenpidesuunnitelma konkreettisista yhteistyötoimista ja niiden seurannasta.
Valmistelu käynnistyi Satakuntaliiton aloitteesta helmikuussa 2024. Työtä johti maakuntajohtaja Kristiina Salonen ja neuvotteluryhmässä olivat mukana Satakunnan hyvinvointialueen ja useiden kuntien edustajat. Sopimusluonnos esiteltiin kuntajohtajakokouksessa helmikuussa 2025 ja kevään aikana sitä on käsitelty sopijaosapuolten hallituksissa.
Tavoitteena on luoda yhteinen ja pitkäjänteinen toimintamalli, joka vahvistaa alueellista vaikuttavuutta ja tukee julkisten toimijoiden strategista yhteistyötä Satakunnassa.
Vuoden 2026 talousarvio ja talous- ja toimintasuunnitelma 2026–2028
Maakuntahallitus käsitteli Satakuntaliiton vuoden 2026 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2026–2028, joka lähetettiin lausuntokierrokselle jäsenkuntiin. Talousarviotyötä on ohjannut keväällä 2024 Satakuntaliitolle luotu strategia.
Maakuntahallitus käsitteli ehdotuksen vuoden 2026 talousarvioksi ja talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2026–2028 ja pyysi näistä jäsenkuntien lausunnot pe 7.11.2025 mennessä. Kuntien tekemät lausunnot koskien talousarviota ja talous- ja toimintasuunnitelmaa käsitellään maakuntahallituksen seuraavassa kokouksessa 17.11.2025, josta se esitetään maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi 28.11.2025 pidettävässä kokouksessa. Tavoitteiden asettelua on ohjannut maakuntavaltuuston toukokuussa 2024 vahvistama Satakuntaliiton strategia.
Syksyllä 2025 Satakuntaliiton johto ja koko henkilöstö on jatkanut strategian kirkastamista ja arvioinut toiminnan painopisteiden päivittämisen tarvetta. Tämän työskentelyn lopputuloksena päivitettiin painopisteistä yhtä: vahvistamme elinvoimaa. Tämän tilalle valittiin koko organisaation toimintoihin paremmin sopiva ja työskentelyasennetta kuvaava uusi toiminnan painopiste: toimimme rohkeasti Satakunnan eduksi. Jokainen toimiala on asettanut omat tavoitteensa ensi vuodelle huomioiden koko organisaation yhteiset toiminnan painopisteet
Talousarvion mukaan vuodesta 2026 tulee noin 46 tuhatta euroa alijäämäinen. Aiempien vuosien ylijäämäisyyden vuoksi alijäämä ei vaaranna liiton taloutta ja alijäämäisyys on tarkoitus tasapainottaa suunnitelmavuosien aikana pääosin pysyvien kustannussäästöjen avulla. Erityisesti suunnitelmakaudella toteutettavat toimitilaratkaisut sekä henkilöstön eläköitymiset luovat edellytykset talousarvion tasapainottamiselle suunnitellulla aikavälillä.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Lisätietoja:
Satakunnan maakuntavaltuusto valitsi puheenjohtajakseen Arja Laulaisen (sd.) Porista, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Vilho Hakalan (kesk.) Nakkilasta, toiseksi varapuheenjohtajaksi Kaj-Mikko Mäntysen (sd.) Harjavallasta ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Maria Rautasen (kok.) Porista.
Maakuntavaltuusto valitsi maakuntahallituksen puheenjohtajaksi Samu Vahteriston (kok.) Raumalta ja varapuheenjohtajaksi Karoliina Kanervan (sd.) Raumalta.
Maakuntavaltuusto valitsi tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi Ilse Vauhkosen (sd.) Raumalta ja varapuheenjohtajaksi Arto Metsämäen (kesk.) Huittisista.
Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus sekä tarkastuslautakunta toimivat koko valtuuston toimikauden ajan vuosina 2025–2029. Varsinaisten toimielimien lisäksi valittiin suhteellinen vaalilautakunta.
“Uusi valtuustokausi on alkamassa ja toivon mukaan pääsemme olemaan aktiivisia Satakunnan edunvalvonnassa ja elinvoiman edistämisessä”, sanoo Satakunnan maakuntavaltuuston uusi puheenjohtaja Arja Laulainen.
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat
| pj | SDP | Arja Laulainen |
| 1. vpj | KESK | Vilho Hakala |
| 2. vpj | SDP | Kaj-Mikko Mäntynen |
| 3. vpj | KOK | Maria Rautanen |
Maakuntahallitus ja hallituksen puheenjohtajisto
| pj | KOK | Samu Vahteristo | Pasi Kusmin |
| 1. vpj | SDP | Karoliina Kanerva | Johanna Riikilä |
| SDP | Riitta Sulameri | Ari Nordström | |
| SDP | Voitto Raita-Aho | Miia Sjöman | |
| SDP | Maaret Vainio | Manu Rantamäki | |
| SDP | Janne Savolainen | Petri Marttinen | |
| KESK | Mikko Uusitalo | Kaarlo Peltomaa | |
| KESK | Raija Koskiranta | Laura Airila | |
| KESK | Laura Välilä | Tuija Kankkio | |
| KOK | Viliina Välimäki | Helvi Walli | |
| KOK | Anne Holmlund | Jukka Ohrankämmen | |
| VAS | Mikko Kaunisto | Jaakko Jäntti | |
| PS | Hannu Juhola | Sari Peippo | |
Tarkastuslautakunta
| pj | SDP | Ilse Vauhkonen | Joni Immonen |
| vpj | KESK | Arto Metsämäki | Satu Jokela |
| SDP | Jarkko Viljanen | Marika Uimaluoto | |
| KOK | Kelpo Ahola | Johanna Aho | |
| KOK | Marja Lampela | Nicolas Pool |
Vaalilautakunta
| pj | SDP | Pekka Rautiainen | Olli Seppälä |
| vpj | KOK | Marja Rautanen | Mea Nordberg |
| SDP | Ilse Vauhkonen | Johanna Toivonen | |
| KOK | Jussi Ihamäki | Janne Ussa | |
| KESK | Niina Ylineva | Niklas Vähä-Ettala |
Maakuntavaltuuston kokouksen esityslistaan pääset tästä linkistä.
Lisätietoja antaa:
Komission Suomen ja Saksan edustustot toivat Satakuntaan saksalaisista uutismedioista koostuvan toimittajadelegaation. Saksalaiset toimittajat tutustuivat Suomen vierailun aikana muun muassa vartiolaiva Turvaan sisäministeri Mari Rantasen kanssa ja keskustelivat turvallisuustilanteesta presidentti Sauli Niinistön kanssa.
Satakunnassa saksalaiset toimittajat perehtyivät maakunnan vahvuuksiin puhtaassa energiantuotannossa, varautumisessa, teollisuuden arvoketjuissa ja meriteollisuudessa. Saksalaisia toimittajia kiinnostivat erityisesti vihreän siirtymän ratkaisut, vetytalouden tiekartta sekä Satakunnan profiloituminen turvallisuusrannikkona.
Toimittajien vierailun ohjelmassa oli tutustumiskäyntejä energia-alan ja meriteollisuuden yrityksiin sekä keskusteluja alueen asiantuntijoiden kanssa. Delegaatio saa näin ensikäden tietoa satakuntalaisista energiainnovaatioista, kestävästä teollisuudesta ja vientipotentiaalista.
”On tärkeää, että suomalaisen ja etenkin Satakunnan teollisuuden ja energiasektorin vahvuudet tulevat tunnetuiksi myös kansainvälisesti. Satakunnan elinkeinoelämän profiilin nostaminen esille saksalaisissa medioissa voidaan nähdä uutena avauksena. On hienoa, että saksalaiset mediat ovat kiinnostuneita Satakunnan elinkeinoelämän vihreän kasvun ratkaisuista. Tällaisilla vierailuilla on keskeinen rooli satakuntalaisen osaamisen näkyväksi tekemisessä Euroopassa”, toteaa Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma.
Vierailu toteutettiin yhteistyössä Satakuntaliiton, Satakunnan kauppakamarin, Prizztech Oy:n, Rauman, Porin ja Harjavallan kaupunkien sekä elinkeinoelämän edustajien kanssa (Boliden, P2X, Fortum, Tahkoluoto Offshore ja Forcit).
Lisätietoja:
Satakunnan kunnanvaltuustojen jäsenistä koostuva edustajainkokous on 5.9.2025 päättänyt Satakuntaliiton maakuntavaltuuston jäsenistä ja varajäsenistä. Maakuntavaltuustoon on valittu 52 jäsentä.
Edustajien määrä kunnassa määräytyy asukasluvun mukaan. Kuntia pyydetään nimeämään yhteensä 52 edustajaa, joiden tulee olla kunnanvaltuuston jäseniä. Edustajainkokouksen tehtävänä oli valita 52 jäseninen maakuntavaltuusto, jonka jäsenten niin ikään tulee olla kunnanvaltuuston jäseniä.
Maakuntavaltuuston paikat jakaantuivat edustajainkokouksessa valtuustokaudelle 2025–2029 seuraavasti:
Kunta Varsinainen Vara Puolue
Eura Helin Rauli Sarin Jyri PS
Eura Juhola Riku Jalonen Riikka KESK
Eura Toivonen Johanna Sinkkonen Maija SDP
Eurajoki Aalto Pauliina Johansson Seija SDP
Eurajoki Ankelo Kimmo Vaitomaa Marja KESK
Eurajoki Hollmén Maria Tuominen Hanna KOK
Harjavalta Mäntynen Kaj-Mikko Salomäki Lassi SDP
Harjavalta Uotila Jarmo Kangas Matias KOK
Huittinen Hahko Salla Routakangas Anitta KOK
Huittinen Metsämäki Arto Kuisma Aulikki KESK
Huittinen Santala Markus Rantanen Elias (KD) VAS
Jämijärvi Seppälä Olli Mäkelä Pentti SDP
Kankaanpää Juhola Hannu Latvajärvi Sofia PS
Kankaanpää Koivisto Arimo Pääjoki Pekka KESK
Kankaanpää Vuorinen Hannaleena Mäensivu Petra SDP
Kankaanpää Väkeväinen Nina Kenttä Hanna KESK
Karvia Kannisto Jari Raita-aho Voitto SDP
Kokemäki Kivenmaa Aapo Härkönen Tommi SDP
Kokemäki Tuominen Eeva-Liisa Seppälä Juhani KESK
Merikarvia Ylineva Niina Kujala Tarja KESK
Nakkila Ahola Kelpo Aalto Harri KOK
Nakkila Hakala Vilho Myllymaa Ilmo KESK
Pomarkku Heininen Jaana Salmela Aila VAS
Pori Huhtala Johanna Alenius Sinikka SDP
Pori Huru Petri Välimäki Matti PS
Pori Ihamäki Jussi Joutsenlahti Juha KOK
Pori Kantola Juha Viinamäki Niko KESK
Pori Laulainen Arja Heino Mirva SDP
Pori Leino-Holm Minka Laurila Jenni VIHR
Pori Lundén Martti Ryynänen Joonas SDP
Pori Nordström Ari Levonen Jyrki SDP
Pori Rautanen Maria Kyhä Henna KOK
Pori Sakari Heidi Aalto Tomi PS
Pori Salmio Marita Sulkava Heli KESK
Pori Skrov Emmastiina Lundell Katja VAS
Rauma Ahvenjärvi Sauli Ailasmaa Tapio (VAS) KD
Rauma Haaslahti Saara Seikkula Evita VIHR
Rauma Määttä Jasmin Mäenranta Pasi PS
Rauma Nordberg Mea Lampi Iida KOK
Rauma Ringbom Reijo Wallenius Pekka SDP
Rauma Ruponen Susanna Hatakka Lotta VAS
Rauma Santaoja Eveliina Salonen Merje SDP
Rauma Ussa Janne Hakala Timo KOK
Rauma Vauhkonen Ilse Varjonen Marjo SDP
Rauma Vähä-Ettala Niklas Talosaari Jenni KESK
Siikainen Kurtti Marjaana Raunio Anu SDP
Säkylä Aaltonen Juhani Käppi Hannu KOK
Säkylä Rautiainen Pekka Salonen Harri SDP
Ulvila Ahonen Tiina Roine Antti KOK
Ulvila Mäntylä Anne Mattila Johanna SDP
Ulvila Rantala Roope Pukkila Heikki KOK
Ulvila Tuori Pekka Hietanen Petra VAS
Uusi maakuntavaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 3.10.2025, jossa päätetään maakuntahallituksen (13 jäsentä) sekä tarkastuslautakunnan (5 jäsentä) kokoonpanot.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Lisätiedot:
Kristiina Salonen
Maakuntajohtaja
+358 50 512 0010
etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Olli Luoma
Hallintojohtaja
+358 44 432 5202
etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Suomen merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä on tilannut ja Capful toteuttanut juuri julkaistun selvityksen, joka käsittelee Suomen merialuesuunnittelun kriittistä roolia huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden tukemisessa. Selvitys tarjoaa ajantasaisen tilannekuvan turvallisuudesta Itämerellä, luo kolme vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota epävarmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa ja esittää vision siitä, miten voimme yhdessä vahvistaa kokonaisturvallisuutta Suomen merialueilla.
Suomi on käytännössä saari: huoltovarmuutemme ja yhteiskuntamme toimivuus nojaavat merikuljetuksiin. Mutta mitä tapahtuu, jos meriyhteytemme vaarantuvat? Miten varaudumme epävakaaseen tulevaisuuteen Itämerellä? Millainen rooli merellisillä toimialoilla voi olla omavaraisuutemme tukemisessa?
Ensimmäisessä skenaariossa ”Suurvaltakamppailun pyörteissä” suurvaltojen valtakamppailu aiheuttaa lisääntyvää geopoliittista epävakautta Itämeren alueella ja turvallisuusriskit kasvavat. Toinen skenaario ”Myrskyn silmässä” avaa näkymän tilanteeseen, jossa sotatoimet Itämeren eteläosissa vaarantavat meriyhteydet koko Itämeren alueella. Kolmannessa skenaariossa ”Liennytyksen tuulet” geopoliittiset jännitteet puolestaan painuvat taka-alalle ja taloudellinen, poliittinen ja puolustuksellinen yhteistyö on tiivistä Naton ja EU:n kautta.
Skenaariot osoittavat, että tulevaisuus Itämerellä on monin tavoin epävarma ilmastonmuutoksen, geopoliittisten jännitteiden ja ympäristöuhkien haastaessa merellisiä toimijoita. Selvitys tuo suurimmat riskit esiin ja osoittaa samalla, että ratkaisut ovat mahdollisia – kunhan toimimme yhdessä.
– Omavaraisuuden ja rannikkoalueiden elinvoiman vahvistaminen, viranomaisyhteistyön kehittäminen ja digitalisaation hyödyntäminen ovat konkreettisia keinoja lisätä vakautta merialueellamme tiivistää merialuesuunnitteluyhteistyön suunnittelija Timo Rantanen.
Selvityksen kokonaisturvallisuusvisio on laadittu yhdessä eri toimijoiden kanssa, ja sen toteuttamisessa merialuesuunnittelulla on keskeinen rooli. Suunnittelun kautta voimme yhdistää eri intressit, jakaa tietoa ja varautua laajasti sekä kehittää merialueiden käyttöä turvallisesti ja kestävästi. Turvallisuuden nimissä ei kuitenkaan voida unohtaa meriympäristöä. Hyvä meriympäristön tila ja esimerkiksi öljyonnettomuuksiin varautuminen ovat olennainen osa kansallista turvallisuutta.
– Turvallinen ja ennakoitava toimintaympäristö merellä ja rannikolla voidaan rakentaa vain laajalla viranomaisten, elinkeinoelämän, tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan yhteisellä panoksella. Tulevaisuutta ei ennusteta, vaan se tehdään yhdessä, toteaa Suomen merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Essi Kärpijoki.
Suomen merialuesuunnitelma laaditaan kahdeksan rannikon maakunnan liiton välisessä tiiviissä yhteistyössä. Merialuesuunnittelun toinen kierros on nyt käynnissä ja merialuesuunnitelman päivitystyö tehdään vuosien 2024–2027 aikana.
Lisätietoja: https://merialuesuunnittelu.fi/ , meriskenaariot.info/merialuesuunnitelma/
Raportit:
Lisätiedot:
Essi Kärpijoki
Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori
essi.karpijoki@mspfinland.fi +358407073750
Timo Rantanen
Merialuesuunnitteluyhteistyön suunnittelija
timo.rantanen@mspfinland.fi +358414548002
