Alustava merialuesuunnitelmaluonnos on tarkasteltavissa ja kommentoitavissa merialuesuunnittelu.fi sivustolla 16.6.-31.8.2026 välisenä aikana. Suomen merialuesuunnitelman päivitys tehdään vuosina 2024-2027.

Kaikki saadut kommentit käydään järjestelmällisesti läpi ja niiden pohjalta laaditaan palauteyhteenveto, joka julkaistaan merialuesuunnittelu.fi -sivustolla lokakuussa 2026. Yksittäisiä kommentteja tai kommentoijia ei ole mahdollista tunnistaa julkaistavasta yhteenvedosta, eikä kommentteihin anneta erillisiä vastineita.

Kommenttikierroksen tavoitteena on kerätä näkemyksiä ja täydentävää tietoa sidosryhmiltä ennen Suomen merialuesuunnitelmaluonnoksen lakisääteistä lausuntomenettelyä keväällä 2027.

Jos, et päässyt MSP-webinaariin, samoilta sivuilta löydät myös webinaaritallenteen.

Maakuntajohtajat esittävät, että maakuntien liitot ottavat entistä enemmän vastuuta alueellisen kasvupolitiikan valmistelusta ja toteuttamisesta. Maakuntien liitot vastaavat jo nyt alueidensa kehittämisen strategisesta suunnasta, ennakoinnista, edunvalvonnasta sekä maakuntakaavoituksesta, joka on edellytys isoille teollisille ja energiainvestoinneille.

Kasvu ei synny ylhäältä ohjaamalla, vaan maakunnissa eri puolilla Suomea. Kasvuun tähtäävien toimien vauhdittamiseksi ja yhteensovittamiseksi tarvitaan aiempaa vahvempaa strategista sopimuksellisuutta valtion, maakuntien ja kuntien välille. Sopimukset on kytkettävä tulevaan, vuonna 2028 alkavaan EU-ohjelmakauteen ja sen rahoitukseen.

Maakuntien liitot korostavat, että lähikuukausina valmisteltava seuraavan EU-kauden kansallinen ja alueellinen suunnitelma tulee olla aluelähtöinen.

”Alueiden vahvuuksiin ja todellisiin tarpeisiin pureutuva lähestymistapa varmistavat EU-rahoituksen parhaan vaikuttavuuden uuden kasvun aikaansaamiseksi”, korostaa maakuntajohtajien puheenjohtajana vuonna 2026 toimiva Satu Sikanen Etelä-Karjalan liitosta.

Maakuntien liitot näkevät tärkeinä EU:n kilpailukykyrahaston potentiaalin.

“Satakunnalle tämä on myös uusi tekemisen paikka: jotta voimme jatkossakin hyödyntää Euroopan unionin tutkimus- ja kehittämisrahoitusta, meidän on pystyttävä menestymään entistä paremmin kilpailussa eurooppalaisesta rahoituksesta. Hyvä esimerkki tästä on Satakunnan ammattikorkeakoulun RoboAI-tutkimus- ja tuotekehityskeskus, jonka yhteiskäyttölaboratorio on rakennettu osin EU-rahoituksen turvin. Se tuottaa jo nyt alueelle merkittävää, uudistavaa arvoa eikä jää irralliseksi hankkeeksi, vaan näkyy konkreettisina ratkaisuina ja osaamisena maakunnassa,” toteaa Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.

Suoraan Brysselistä haettava, innovaatioita, tutkimusta ja teollista uudistumista tukeva rahoitus on Euroopan komission pohjaehdotuksen mukaan yli kaksinkertaistumassa. Kilpailukykyrahaston kotiuttamisella voidaan parantaa Suomen nettomaksuasemaa EU:ssa.

Maakuntien liitot korostavat, että valtion on järkevä sijoittaa maakuntien liitoille siemenrahoitusta, jotta liitot voivat omissa maakunnissaan ja maakuntien yhteistyössä luoda edellytyksiä hakea ja saada EU:n kilpailtua rahoitusta. Jokainen kansallisesti sijoitettu miljoona voi poikia kymmeniä miljoonia lisää ja vauhdittaa tarpeellisia investointeja muun muassa osaamiseen ja teollisuuden uudistumiseen.

“Vaikka valtion myöntämä aluekehitysrahoitus maakuntien liitoille on ollut suhteellisen pieni, sen vaikutus alueella on ollut suuri. Satakunnassa rahoitus on mahdollistanut muun muassa vetytiekartan valmistelun ja lentokenttäalueen kehittämisen käynnistämisen. Nämä ovat konkreettisia avauksia, joilla pienikin panos on kääntynyt merkittäväksi alueelliseksi kasvuksi,” Salonen jatkaa.

Lue täältä maakuntajohtajien näkemyksistä seuraavalle vaalikaudelle 2027-2031

Merialuesuunnittelun tavoitteena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnitelma kattaa sekä Suomen aluevedet että talousvyöhykkeen.

Suomen ensimmäinen merialuesuunnitelma valmistui vuonna 2020. Päivitystyö käynnistettiin vuonna 2024, koska toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi: merituulivoiman rooli on kasvanut, ilmastotavoitteet ovat korostuneet ja merialueiden merkitys esimerkiksi merenkululle ja huoltovarmuudelle on lisääntynyt.

Rannikon maakuntien liitot laativat merialuesuunnitelman tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa, minkä vuoksi vuorovaikutus on erittäin tärkeä osa suunnittelua. Satakuntaliitto on tehnyt merialuesuunnitelmatyötä yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Kaikilla viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua merialuesuunnitelman valmisteluun.

Merialuesuunnittelussa tarkastellaan eri käyttömuotojen tarpeita ja sovitetaan ne yhteen ottaen huomioon meriympäristön asettamat reunaehdot. Satakunnan edustalla Selkämerellä päivityksen painopisteitä ovat aikaisempaa laajemmat kalastuksen alueet ja kalasatamat, laajemmat energiantuotannon alueet avomerellä ja mm. lintujen, lepakoiden ja vaelluskalojen liikkumista kuvaavat merkinnät rannikon suuntaisesti ja Selkämeren yli Ruotsiin. Myös maan ja meren vuorovaikutusta korostetaan ottamalla käyttöön uusi 10 km leveä rannikkovyöhyke. Merituulivoiman kytkeytymistä kantaverkon kehittämiseen ja vetytalouden kehittymiseen kuvataan mantereen puolella olevilla yleispiirteisillä energiansiirron yhteystarpeilla.

Alustavaa suunnitelmaa esitellään webinaarissa 16.6.2026 klo 13. Tilaisuuteen voi ilmoittautua tästä linkistä: https://merialuesuunnittelu.fi/tapahtumat/msp-webinaari-2/ Suunnitelmaan voi tutustua verkossa 16.6. alkaen ja se on kommentoitavana 31.8. 2026 asti. Saatu palaute otetaan huomioon varsinaisen suunnitelmaluonnoksen valmistelussa syksyllä 2026.

Varsinainen suunnitelmaluonnos asetetaan myöhemmin julkisesti nähtäville, jolloin siihen voi tutustua ja siitä voi antaa palautetta. Tavoitteena on, että päivitetty Suomen merialuesuunnitelma hyväksytään vuonna 2027.

Lisätietoja: 

Maakunnan aluekehityksen keskeisiä asiakirjoja ovat pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma ja siihen perustuva maakuntaohjelma, joita toteutetaan osin maakuntakaavan määrittämässä alueidenkäytön viitekehikossa. Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä tutustui tänään 10.6. kokouksessaan Raumalla Satakuntaliiton alueiden käytön toimialan ajankohtaisiin asioihin ja sai myös katsauksen kuluvan vuoden alueellisiin kehitysnäkymiin.

Satakuntaliiton kaavoituskatsaus 2026

Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui 10.6. Raumalla. Kokouksessa maakunnan yhteistyöryhmälle esiteltiin Satakuntaliiton kaavoituskatsaus 2026. Katsauksessa esitellään Satakuntaliitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat maakunnan alueidenkäytön suunnitelmat ja muut kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavat toimenpiteet.

Parhaillaan Satakuntaliitossa on vireillä Satakunnan maakuntakaavan 2050 laatiminen. Maakuntakaava laaditaan kaikki maankäyttömuodot kattavana kokonaismaakuntakaavana, jolloin käsitellään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet koko maakunnan alueella. Tavoitteena on, että Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 2 kaava-aineisto laaditaan 2026 toisella puoliskolla ja loppuvuonna toteutetaan kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen.

Suomen merialuesuunnitelman päivitystyön käynnistämisestä on päätetty rannikkomaakuntien liittojen hallituksissa keväällä 2024. Merialuesuunnitelman alustava luonnos on valmistunut toukokuussa. Sidosryhmille suunnattu kommenttipyyntö alustavasta luonnoksesta lähetetään keskitetysti Varsinais-Suomen liitosta kesällä 2026. 

Satakunnan alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2026 haasteellisia, mutta valonpilkahduksiakin havaittavissa

Maakunnan yhteistyöryhmä kuuli kokouksessaan myös katsauksen alueellista kehitysnäkymistä keväälle 2026. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan Satakunnan suhdannetilanne oli tammikuussa edelleen selvästi tavanomaista heikompi. Suhdanneodotukset olivat kuitenkin nousussa. Kevään 2026 Pk-yritysbarometrissa Satakunnan pk-yritysten suhdanneodotukset ovat laskeneet syksystä ja jäävät nyt hieman koko maan keskiarvoa heikommiksi. Positiivisiakin merkkejä on kuitenkin ilmassa. Liikevaihto kasvoi jonkin verran metallituotteiden valmistuksessa, meriteollisuudessa ja vielä selvemmin konepajoilla sekä automaatiossa ja robotiikassa.

Kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma haastaa aluekehittämistä – kumppanuus korostuu maakunnissa

Maakunnan yhteistyöryhmän kokouksen viranomaispuheenvuorossa kerrottiin aiemmin järjestetystä maakuntien liittojen yhteisestä valtakunnallisesta webinaarista, jossa käsiteltiin kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelua sekä tulevan EU-rahoituskauden muutoksia. Webinaari kokosi 4.6. yhteen maakuntien yhteistyöryhmien toimijoita keskustelemaan aiheesta. Tilaisuudessa maakuntien liitot korostivat kumppanuuden ja laaja-alaisen yhteistyön merkitystä aluekehittämisessä sekä maakuntien vahvaa roolia erityisesti tulosperusteisen rahoituksen ja poikkihallinnollisen yhteistyön toteuttamisessa.

Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta: Esityslistahaku (tweb.fi)

Lisätietoja antavat

Petri Salminen
MYR:n puheenjohtaja
050-598 5008

Irjanne–Huhta–Mullilan kylämiljöö on tuomariston mukaan poikkeuksellisen upea ja historiallisesti arvokas. Satakunnan Vuoden Kylää oli valitsemassa Satakuntaliiton ja SataKylien sekä viime vuoden voittajakylän Rekikosken edustajista koottu tuomaristo.

Tuomaristo kiittää Irjanne–Huhta–Mullilaa erityisesti siitä, että kylätoimintaa on elvytetty viime vuosina merkittävästi. Kyläyhdistys on vuokrannut ja kunnostanut kylätalon, josta on muodostunut toiminnan sydän ja koko kylän yhteinen kohtaamispaikka. Kylätalo sijaitsee perinteikkäällä paikalla Irjanteen kirkon vieressä. Kylässä järjestetään runsaasti toimintaa, jossa yhdistyvät perinteet ja uudet ideat.

“Valinta Vuoden Kyläksi tuntuu mahtavalta. Olen niin ylpeä kylästämme ja iloinen myös kaikkien kyläläisten puolesta, että saimme näin hienon tunnustuksen. Hienoa, että yhteisöllistä ja virkeää kylätoimintaamme on arvostettu”, iloitsee Eurajoen Ylisenpään kyläyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Korpela.

Eurajoen Ylisenpään kyläyhdistys on panostanut viestintään ja tehnyt asukashankintaa yhteistyössä Eurajoen kunnan kylähankkeen kanssa. Kylälle on saatu myös uusi opastetaulu, joka tukee alueen näkyvyyttä ja saavutettavuutta.

Vuoden Kylä -kilpailu huipentuu maakunnallisilla kyläpäivillä Huittisten Rekikosken kylätalolla lauantaina 29.8. klo 14.00, jolloin uusi Vuoden Kylä perinteen mukaan palkitaan. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden Kylän 3 400 euron palkintosummalla.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Satakuntaliiton vuoden 2025 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

Valtuusto hyväksyi tilintarkastuskertomuksen mukaisesti tilinpäätöksen vuodelta 2025.

Satakuntaliiton tilikauden tulos oli 42 173 euroa ylijäämäinen. Valtuusto päätti myöntää kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-31.12.2025.

Valtuusto hyväksyi myös toimintakertomuksen vuodelta 2025. Toimintakertomuksessa kerrattiin vuoden 2025 keskeistä työtä, kuten Satakunnan maakuntaohjelman 2026–2029 valmistelua ja hyväksymistä, maakuntakaava 2050:n etenemistä sekä tekoälyn käyttöönottoa organisaatiossa. Toimintakertomuksessa käytiin läpi myös toimialakohtaisesti tapahtumia.

Maakuntavaltuuston kokouksen esityslistaan pääset tästä linkistä.

Sen pysyvyydestä ei kuitenkaan ole takeita maailmantalouden epävarmuuden vuoksi. Vaikka teollisuuden liikevaihto ja vienti alenivat edelleen keskimäärin vuoden 2025 heinä-joulukuussa, oli vuoden viimeinen neljännes varsin menestyksekäs maakunnan merkittävimmällä teollisuudenhaaralla, teknologiateollisuudessa. Muutos nosti maakunnan talouden pinnalle. Kuten aiemmin, osa teollisuuden liikevaihdon laskusta syyskesällä on syntynyt maakunnassa vahvan metallien jalostuksen tuottajahintojen pudotuksesta, joten tuotantomäärät eivät ole supistuneet aivan yhtä paljon kuin mitä liikevaihdon lasku antaisi ymmärtää. Tilanne muuttui vuoden lopussa kuparin hinnan vahvan nousun myötä, mikä käänsi metallien jalostuksen liikevaihdon nousuun. Suhdannekäänne näkyy myös teollisuuden keskimääräisen henkilöstömäärän hienoisena kasvuna. Rakentamisessa liikevaihto ja henkilöstömäärä laskivat yhä selvästi. Palvelualojen kehitys jatkui vaimeana ja ainoastaan kaupassa sekä luovilla aloilla liikevaihto kohosi vähän. Palkkasumman kasvu jatkui kohtalaisena.

Teknologiateollisuudessa keskimäärin liikevaihto ja vienti kääntyivät nousuun aivan loppuvuodesta. Muutos on peräisin metallien jalostuksesta sekä koneiden ja laitteiden valmistuksesta. Koko loppuvuoden ajan henkilöstömäärä kasvoi kuitenkin jonkin verran merkkinä tuotannon vireytymisestä. Liikevaihto nousi selvästi automaatiossa ja robotiikassa sekä konepajoilla, metalli- sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa. Meriteollisuudessa liikevaihto laski, mutta henkilöstömäärä kasvoi. Taustalla vaikuttanee laskutusaikataulut. Meri-Porin teollisuusalueella liikevaihto ja henkilöstömäärä supistuivat loppuvuonna.

Elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto ja etenkin vienti supistuivat merkittävästi loppuvuodesta. Henkilöstömäärä laski vähän. Metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto putosi yhä ja ainakin metsäteollisuuden viennin arvo romahti. Rakentamisen liikevaihto aleni huomattavasti ja henkilöstöä vähennettiin jonkin verran. Satakunnan palvelualojen kehitys jatkui vuoden 2025 heinä-joulukuussa edelleen alavireisen vaihtelevana. Liikevaihdon nousu on jatkunut enää luovilla aloilla ja kaupassa. Henkilöstöä vähennettiin jokaisella alalla. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto aleni yhä. Liike-elämän palveluidenkin liikevaihto supistui.

Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2025 heinä-syyskuussa 5,5 % vuoden 2024 vastaavaan aikaan verrattuna. Laskusta osa selittyy metallien tuottajahintojen alenemalla, jolla ei ole tuotannon määrään yhtä suurta vaikutusta. Loka-joulukuussa liikevaihto kasvoi jo 1,1 % metallien jalostuksen kasvun myötä. Yhteensä liikevaihto laski 2,2 % heinä-joulukuussa.  Koko maassa keskimäärin liikevaihto kasvoi jo hieman koko loppuvuoden ajan, mikä on jo varsin selkeä käänteen merkki. Satakunnassa tuotannon tason ero valtakunnalliseen kehitykseen ei ole yhtä suuri kuin liikevaihdon ero antaa ymmärtää johtuen metallien hintakehityksestä.

47 % maakunnan yrityksistä saavutti heinä-joulukuussa liikevaihdon kasvua. 31 % yrityskannasta ylsi vähintään 15 %:n nousuun. Molemmat osuudet olivat hieman aiempaa korkeampia. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on edelleen ollut suurta etenkin teollisuudessa, mutta myös rakentamisessa ja palveluissa. Eniten laski alle viiden sekä yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, kolmisen prosenttia. 5–19 työntekijän yritysten liikevaihto sen sijaan pysyi ennallaan. Suurin muutosvaikutus talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi loppuvuoden aikana 17 %. Yli viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto laski vajaat kolme prosenttia. Koko maassa keskimäärin talouden kehitys oli jo aiempaa selvästi pirteämpää, mutta edelleen aloittain vaihtelevaa. Teollisuudessa liikevaihdon kasvua kertyi lähes kautta linjan, vain metallien jalostuksessa ja metsäteollisuudessa liikevaihto supistui. Teknologiateollisuus kehittyi Satakuntaa suotuisammin, koska suhteellisen heikosti kehittyneen metallien jalostuksen painoarvo on Satakuntaa pienempi. Rakentamisen liikevaihto kohosi. Palvelualoilla nousu jatkui kautta linjan.

Satakunnassa henkilöstömäärä aleni yhä jonkin verran (-1,6 %) vuoden 2025 heinä-joulukuussa. Teollisuudessa henkilöstömäärä kasvoi aavistuksen verran. Henkilöstöä lisättiin jonkin verran teknologiateollisuudessa keskimäärin sekä runsaasti meriteollisuudessa. Metallien jalostuksessa määrä aleni hieman. Elintarvike- ja metsäteollisuudessa henkilöstöä vähennettiin. Kemianteollisuudessa se pysyi lähes ennallaan. Rakentamisessa väkeä vähennettiin loppuvuodesta yhä selvästi. Palveluissa henkilöstömäärä aleni kaikilla aloilla.

Toimialoittainen kehitys Satakunnassa heinä–joulukuussa 2025 (vertailu vuoden 2024 vastaava aika)

  • Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto supistui yhä selvästi (-4,7 %). Viennin arvo kutistui (-4,1 %). Henkilöstömäärä kasvoi aavistuksen (0,2 %).
  • Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihto laski (-3,3 %). Viennin arvokin aleni (-1,5 %). Henkilöstöä lisättiin edelleen (2,0 %).
  • Metallien jalostuksen liikevaihto alkoi kasvaa (3,5 %). Henkilöstöä vähennettiin silti (-1,1 %).
  • Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi nopeasti (4,8 %). Henkilöstä lisättiin (0,5 %).
  • Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto kohosi vahvasti (3,0 %). Henkilöstömäärä nousi 2,0 %.
  • Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto (3,2 %) ja henkilöstömäärät (3,5 %) kohosivat.
  • Meriteollisuuden liikevaihdon supistui (-17,2 %). Henkilöstä lisättiin tuntuvasti (5,3 %).
  • Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto laski (-0,4 %). Henkilöstömäärä pysyi ennallaan (0,1 %).
  • Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto romahti (-16,4 %). Henkilöstömäärä aleni (-7,7 %).
  • Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto kasvoi merkittävästi (5,6 %). Henkilöstö pysyi ennallaan (0,2 %).
  • Metsäteollisuuden liikevaihto (-8,3 %) ja vienti (-8,0 %) laskivat yhä tuntuvasti. Työntekijöitäkin vähennettiin (-1,9 %).
  • Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-4,6 %). Henkilöstöä lisättiin kuitenkin vähän (0,3 %).
  • Elintarviketeollisuuden liikevaihto aleni selvästi (-6,8 %) samoin kuin viennin arvo (-6,9 %). Henkilöstömääräkin tippui vähän (-0,8 %).
  • Rakentamisen liikevaihdon laski voimakkaasti (-10,2 %). Henkilöstömäärä laski yhä (-3,1 %).
  • Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi aavistuksen (0,3 %). Henkilöstömäärä aleni (-3,3 %).
  • Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto supistui jonkin verran (-2,1 %). Työvoiman tarve väheni (-5.0 %).
  • Liike-elämän palvelujen liikevaihto putosi jonkin verran (-2,0 %). Henkilöstö supistui 1,9 %:n verran.
  • Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstövähennys oli 5,5 %.
  • Kaikkien neljän edellä mainitun palvelualan yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski jonkin verran (-2.3 %).
  • Luovien alojen liikevaihto kasvoi (1,4 %). Henkilöstöä vähennettiin silti (-2,2 %).

Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus julkaistaan kalvosarjana (PowerPoint).

Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa sivulta (sivun loppupuolella): https://satakunta.fi/aluekehitys/alue-ennakointi-ja-aluetieto/

Lisätietoja:

Satakuntaliitto korostaa ensisijaisena tavoitteenaan Satakunnan oman vaalipiirin säilyttämistä kaikissa vaalilainsäädännön muutoksissa. Itsenäistä vaalipiiriä pidetään maakunnassa keskeisenä osana alueellista identiteettiä. Liitto suhtautuu kriittisesti esitetyn vaalialuemallin luomaan kahteen erilaiseen tapaan laskea vaalien tulos ja se voisi heikentää sekä vaalien ymmärrettävyyttä että äänestäjien yhdenvertaisuutta. Samalla nähdään, ettei mallin vaikutuksia esimerkiksi äänestysaktiivisuuteen ole arvioitu riittävästi.

Satakuntaliitto pitää nykyistä vaalijärjestelmää kokonaisuutena toimivimpana vaihtoehtona, kun huomioidaan poliittisen suhteellisuuden lisäksi alueellinen edustavuus ja demokratian toimivuus. Mikäli vaalialuemalli kuitenkin etenee, Satakunta pitää ensisijaisena vaihtoehtona vaalialueen muodostamista Varsinais-Suomen kanssa historiallisten yhteyksien sekä hallinnollisen johdonmukaisuuden vuoksi.

Vaalialuemallia koskevassa valmistelussa esitetään perustuslain ja vaalilain muuttamista siten, että pienet vaalipiirit voisivat muodostaa vaalialueen yhdessä toisen vaalipiirin kanssa. Muutoksella pyritään turvaamaan edustuksellisuus tilanteissa, joissa vaalipiiristä valittaisiin vähän kansanedustajia. Valmistelu etenee oikeusministeriössä parlamentaarisessa ohjauksessa, ja mallin on tarkoitus tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2031 eduskuntavaaleissa. Satakuntaliitto on osallistunut valmisteluun antamalla lausunnon, esittämällä kannanoton ja osallistumalla kuulemiseen.

Merialuesuunnitelman päivitys etenee

Maakuntahallitukselle esiteltiin kokouksessa myös Suomen merialuesuunnitelman päivityksen laadinnan tilannekatsaus sekä alustava luonnos ja siihen liittyvä kommentointimahdollisuus.

Suomen merialuesuunnitelman päivitys on käynnissä rannikon maakuntien liittojen yhteistyönä, ja se koskee koko Suomen merialuetta aluevesiltä talousvyöhykkeelle. Päivitystyö käynnistettiin keväällä 2024 toimintaympäristön muutosten vuoksi, ja tavoitteena on, että maakuntavaltuustot hyväksyvät päivitetyn suunnitelman vuonna 2027. Alustavaa luonnosta käsitellään maakuntahallituksissa touko–kesäkuussa 2026, ja sidosryhmiltä pyydetään palautetta kesän 2026 aikana.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Lisätiedot:

Maakunnan yhteistyöryhmä kuuli katsauksen EU-ohjelmakaudella 2021–2027 rahoitetuista hankkeista kokouksessaan Kokemäellä. Satakuntaliitto on rahoittanut EU-osarahoitteisia hankkeita reilun viiden vuoden aikana yhteensä 25,3 miljoonan euron edestä. Kahden viimeisen toimintavuoden aikana on rahoituskehystä jäljellä hyviin hankkeisiin vielä noin kuusi miljoonaa euroa. Hankkeiden toteutus voi kestää pisimmillään vuoden 2030 kesän loppuun asti, joten vaikutukset ovat näkyvissä vielä pitkään.

Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui tänään Kokemäellä. Kokouksessa keskityttiin kahteen asiaan. Yhteistyöryhmän jäsenet kuulivat kattavan esityksen Satakuntaliiton rahoittamista hankkeista ja myös rahoituksen määristä rahastoittain. Satakuntaliitto rahoittaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan alueohjelmasta aluekehitysrahaston (EAKR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitusta hankkeisiin. EAKR-rahoitusta on myönnetty tähän mennessä yhteensä 69:een hankkeeseen 13,8 miljoonaa euroa. JTF-rahoitusta on myönnetty 50:een hankkeeseen yhteensä 11,5 miljoonaa euroa.

Rahoitusta voidaan myöntää tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantamiseen, digitalisaation etujen hyödyntämiseen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi, energiatehokkuustoimenpiteiden edistämiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistämiseen sekä kiertotalouteen siirtymisen edistämiseen liittyviin toimiin (EAKR). JTF-rahaston rahoitusta voidaan myöntää turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukaisen siirtymän mukaisiin hankkeisiin.

Ohjelmakauden rahoitus pääsi käyntiin vuoden viiveellä vuonna 2022, joten rahoitusta on myönnetty rivakkaan tahtiin ja loputkin varat on tarkoitus myöntää ensi vuoden aikana. Vuoden 2028 alusta alkaa uusi ohjelmakausi, mutta sen aloitus viivästynee, jolloin on hyvä, että kuluvan ohjelmakauden kehittämistoimia voidaan jatkaa aina vuodelle 2030 asti.

Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän toimintaan ollaan kyselyn mukaan tyytyväisiä

Satakuntaliitto järjesti kyselyn maakunnan yhteistyöryhmän jäsenille, koskien yhteistyöryhmän toimintatapoihin Satakunnassa. Toimintatapoihin ja käsiteltäviin asioihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Maakunnan yhteistyöryhmät perustettiin Suomeen aikoinaan Euroopan unionin toivomuksesta alueellisiksi kumppanuuselimiksi, jossa on edustajat kuntien luottamushenkilöistä, valtionhallinnon alueviranomaisista sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen ja muiden aluekehityksen kannalta keskeisten järjestöjen edustajista.

Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta:

Esityslistahaku (tweb.fi)

Lisätietoja:

MYR:n puheenjohtaja Petri Salminen p. 050 5985 008
aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma p. 044 7114 330
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050 5696 818

 

Maakuntahallitukselle esiteltiin Satakuntaliiton hankerahoituskatsaus. Satakuntaliitto on osoittanut ohjelmakaudella 2021–2027 merkittävää EU- ja kansallista rahoitusta Satakunnan kehittämiseen. Satakuntaliitto on myöntänyt vuodesta 2021 alkaen Satakuntaan 25,3 miljoonaa euroa rahaa alueelliseen kehittämiseen EU-rahoituksena. Se on tarkoittanut 119 kappaletta erilaisia kehittämis- ja tutkimushankkeita. Rahaa tullaan myöntämään vielä vuosien 2026 ja 2027 aikana n. 5,5 miljoonaa euroa.

Kuluvan ohjelmakauden aikana Satakuntaliitto on myöntänyt rahoitusta yhteensä 69 Euroopan aluekehitysrahaston hankkeelle ja 49 Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hankkeelle. Näiden hankkeiden yhteenlaskettu EU:n ja valtion rahoitus nousee yli 25 miljoonaan euroon. Lisäksi rahoitusta on kohdennettu kaupunkikehittämiseen sekä kansallisista Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahoista rahoitettaviin alueellisiin kokeiluihin ja kehittämistoimiin.

Myönnetty rahoitus näkyy Satakunnassa konkreettisina tekoina ja investointeina. Satakuntaliiton rahoituksella Satakunnan ammattikorkeakoulussa kehitetään vihreän siirtymän ratkaisuja Kirkkokallion alueella sekä rakennustuoteteollisuutta ja GEO‑oppimisympäristöä Pohjois-Satakunnassa. Lisäksi Karvian Neva Lylyn alueelle on toteutettu uusia palvelurakenteita, kuten sauna, esteetön ulkokäymälä, kota ja laajennettu pysäköintialue. SUMEA-hankkeessa edistetään teknologiametallien kierrätettävyyttä, mikä tukee kestävää materiaalitaloutta ja alueen teollista uudistumista.

”Satakuntaliiton tehtävänä on varmistaa, että rahoitus kohdistuu vaikuttaviin hankkeisiin ja näkyy konkreettisina tuloksina alueella. Näiden hankkeiden kautta Satakunta kehittyy ja vahvistaa asemaansa”, toteaa Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma.

Satakuntaliiton hyväksymien hankkeiden etenemistä seurataan ja raportoidaan säännöllisesti maakuntahallitukselle.

Satakuntaliitto toimii EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakaudella 2021–2027 välittävänä toimielimenä ja ohjaa Satakunnassa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) sekä Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitusta hankkeisiin, jotka tukevat sekä Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmaa että Satakunnan maakuntaohjelman tavoitteita.

EU‑rahoituksen pelisäännöt muuttuvat – Tulevasta aluekehitysrahoituksen määrästä ei varmuutta

EU:n uusi rahoituskehys 2028–2034 muuttaa rahoituksen rakenteita ja kohdentumisen logiikkaa. Maakunnalle keskeistä on varmistaa, että EU‑rahoitus huomioi jatkossakin Satakunnan kehittämistarpeet ja aiemmin rakennetut vahvuudet.

EU:n tuleva rahoituskehys vuosille 2028–2034 merkitsee merkittävää muutosta EU-rahoituksen rakenteeseen. Nykyiset erilliset rahastot esitetään koottavaksi yhteen kumppanuusrahastoon, jonka toimeenpanoa ohjaisi yksi kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma. Rahoituksen myöntäminen perustuisi jatkossa entistä vahvemmin kansallisesti sovittuihin painotuksiin sekä tavoitteiden ja välitavoitteiden toteutumiseen.

Suomen alustava rahoitusosuus on noin 9,6 miljardia euroa. Kokonaisuuteen sisältyy merkittävä vielä kohdentamaton osuus, jonka jakoperusteet ja painotukset ratkaistaan kansallisessa valmistelussa yhteistyössä Euroopan komission kanssa. On tiedossa, että rahoituksen kohdentumisen logiikka muuttuu nykyisestä ohjelmaperusteisesta mallista strategisemmaksi ja keskitetymmäksi.

Aluekehittämisen, osaamisen sekä korkeakoulutukseen ja tutkimus‑ ja kehittämistoimintaan kytkeytyneen EU‑rahoituksen jatkuvuudesta ei ole vielä varmuutta. Nykyisellä ja aiemmilla ohjelmakausilla EU‑rahoituksella on ollut merkittävä rooli Satakunnan korkeakouluyhteistyön, elinkeinoelämän uudistumisen ja alueellisen elinvoiman tukemisessa.

Maakunnan kannalta keskeistä on seurata valmistelua tiiviisti ja vaikuttaa siihen, että Satakunnan kehittämistarpeet, osaamisperusta ja aiemmin rakennetut kokonaisuudet huomioidaan rahoituksen kohdentamisessa myös tulevalla EU‑kaudella.

Maakuntahallitus kuuli alustuksen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelusta.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Selvitys on toteutettu yhteistyössä Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen liiton ja Pohjanmaan liiton kanssa. Työssä on tarkasteltu uuden länsirannikon suuntaisen ratayhteyden toteutusmahdollisuuksia sekä sen vaikutuksia liikennejärjestelmään, elinkeinoelämään ja aluekehitykseen. Tarveselvitystä hyödynnetään maakuntakaavojen ja muiden alueiden käytön suunnitelmien taustaselvityksinä. 

Aaltorata erottuu suurten ratahankkeiden joukosta ennen kaikkea poikkeuksellisen kustannustehokkaana kokonaisuutena, arvioltaan noin 6–7 miljoonaa euroa kilometriä kohden. 

– Aaltorata on strateginen kokonaisuus, joka yhdistää länsirannikon kaupungit ja työmarkkina-alueet uudella tavalla. Tarveselvitys osoittaa, että hankkeen jatkotarkastelulle on realistinen pohja. Yhtenäinen ratayhteys vahvistaisi koko alueen pitkän aikavälistä kehityspotentiaalia, sanoo Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt. 

Selvityksessä tarkasteltu ratakäytävä kulkee Uudestakaupungista Rauman ja Porin kautta Kristiinankaupunkiin, Vaasaan ja edelleen Pietarsaaren seudulle, missä se liittyisi nykyiseen päärataan. Länsirannikolla ei ole tällä hetkellä vastaavaa pohjoisesta etelään ulottuvaa ratayhteyttä, vaan henkilö- ja tavaraliikenne ovat pääosin valtatie 8:n varassa. 

Aaltorata muodostaisi uuden raideliikenteen käytävän rannikon kaupunkien, satamien ja lentoasemien välille sekä suoran yhteyden valtakunnalliseen rataverkkoon, kytkien Suomen entistä tiiviimmin osaksi eurooppalaista liikenne‑ ja kuljetusverkkoa.  

Tarveselvityksen tavoitteena on ollut muodostaa kokonaiskuva radan tarpeesta, mahdollisista linjausvaihtoehdoista ja vaikutuksista alueen kehitykseen. 

– Suomen kasvun ja kilpailukyvyn kannalta kyse olisi merkittävästä liikennehankkeesta läpi vientimaakuntien. Toteutuessaan raide toimii Länsiradan jatkeena ja kytkee läntisen rannikon Tukholman liikennekäytävään, toteaa Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Jyri Arponen. 

Linjaukset ja vaikutukset 

Ratakäytävää on hahmoteltu maakuntakaavoituksen tasoisella tarkkuudella noin 800 metriä leveinä maastokäytävinä. Eri rataosuuksille on tunnistettu useita vaihtoehtoisia linjauksia, ja suunnittelussa on huomioitu keskeiset ympäristö- ja maankäyttötekijät, kuten Natura-alueet, pohjavesialueet sekä maisema- ja kulttuuriympäristöt. 

Selvityksessä tarkastellun liikennöintimallin mukaan Aaltorata mahdollistaisi nopeammat junayhteydet länsirannikon kaupunkien välillä ja loisi uusia suoria yhteyksiä rannikon kaupunkikeskusten välille.  

– Tarveselvitys osoittaa, että Aaltoradalla on potentiaalia nostaa koko Länsi-Suomen saavutettavuus täysin uudelle tasolle kustannustehokkaalla tavalla. Sillä olisi merkittävää vaikutusta rannikon elinvoimaan, sillä ratayhteys laajentaisi työssäkäyntialueita, parantaisi siten työvoiman saatavuutta ja tukisi erityisesti teollisuuden ja logistiikan investointeja. Lisäksi Aaltorata parantaisi länsirannikon satamien saavutettavuutta ja lisäisi raideliikenteeseen perustuvien kuljetusten mahdollisuuksia, toteaa Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.  

Noin 360 kilometriä pitkän Aaltoradan rakentamiskustannusten on arvioitu olevan tarveselvityksen mukaan noin 2,05–2,55 miljardia euroa.  

Aaltorata-rautatieyhteyden tarveselvitykseen pääset tutustumaan täältä.

Aaltorata -rautatieyhteyden tarveselvityksen tiivistelmän pääset näkemään täältä.

Lisätietoja: 

Esa Perttula, liikennesuunnittelija, Satakuntaliitto, 044 711 4370, esa.perttula@satakunta.fi
Tero Voldi, liikenneasiantuntija, Pohjanmaan liitto, 044 320 6568, tero.voldi@obotnia.fi
Salla Murmann, erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto, 040 620 3644, salla.murmann@varsinais-suomi.fi