Satakuntaliiton maakuntahallitus on päättänyt 26.6.2026 hyväksyä vastineet Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 1 aineistoista annettuihin lausuntoihin. Tavoitteena on, että maakuntakaavan ehdotusvaiheen 2 aineisto asetetaan julkisesti nähtäville loppuvuonna.
Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmistelussa on pyritty muodostamaan kestävä alueidenkäytöllinen pohja maakunnan pitkäjänteiselle kehittämiselle samoin kuin kuntien ja muiden viranomaisten alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Erityisesti on pyritty kehittämään Satakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kiinnitetty huomiota toimintaympäristön valmiuksiin ja laatuun. Maakuntakaavaa on laadittu yhteistyössä kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, jotta on voitu varmistua kaavan tavoitevuoteen nähden riittävistä alueidenkäytöllisistä ratkaisuista.
Lausuntojen kannanotoissa myönteisen palautteen joukossa myös merkittäviä muutostarpeita
Lausunnoissa esitettiin lukuisia myönteisiä kannanottoja liittyen maakuntakaavan laadinnan aikana järjestettyihin osallistumisen ja vuorovaikutuksen menettelyihin, kaavan selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä varsinaisen kaavaratkaisun kehittymiseen valmisteluvaiheeseen nähden. Kannanotoissa muutos- ja kehittämisesityksiä kohdistui erityisesti teollisuusalueisiin.
Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota maakuntakaavan sisältövaatimusten huomioimiseen ja valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden toteutumisen huomioimiseen erityisesti luonnonarvojen ja kulttuuriympäristöjen näkökulmista. Lausunnoissa edellytettiin myös Natura-arvioinnin tarvetta koskevan selvityksen johtopäätösten huomioimista.
Vastineiden perusteella maakuntakaavan ratkaisua kehitetään
Vastineiden perusteella Satakunnan maakuntakaavan 2050 jatkosuunnittelussa tarkastellaan vielä kokonaan uusien teollisuusalueiden sijoittamista ja tehdään muutoksia ehdotusvaiheessa 1 esitettyihin teollisuusalueiden ratkaisuihin. Vastineissa on myös useita muita esityksiä, joiden perusteella Satakunnan maakuntakaavan 2050 kaavakarttaan, selostukseen ja muuhun aineistoon tehdään muutoksia jatkosuunnittelun yhteydessä. Jatkosuunnittelun yhteydessä kaavan vaikutusten arviointia täydennetään ja täsmennetään.
Maakuntakaavan sisältövaatimusten huomioiminen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen edellyttävät muutoksia, jotka kohdistuvat pääosin tuulivoimatuotannon selvitysalueiden merkintöihin. Selvitysalueiden merkinnöillä on maakuntakaavan laadinnan aikana osoitettu alueita, joiden maankäyttöä ei voitu riittävien selvitysten puuttuessa ratkaista.
Kaavaratkaisussa esitetyt maankäytön muutokset suhteessa Natura 2000 –verkoston alueisiin ovat ratkaisuissa edelleen paikoin haasteellisia. Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnon arvoja ei saa merkittävästi heikentää (LSL 34 §). Natura-arvioinnin johtopäätöksien perusteella muutostarpeet kohdistuvat tuulivoimatuotannon selvitysalueiden merkintöihin sekä voimalinjan, yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin yhteystarvemerkintöihin ja ohjeellisiin merkintöihin. Lisäksi Natura-arvioinnin tarveharkinnan johtopäätösten perusteella kaavakarttaan on tehtävä pienempiä korjauksia ja kaavamerkintöjä koskevia määräyksiä on täydennettävä.
Jatkosuunnittelun vaiheet
Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 2 aineisto laaditaan vastineiden, viranomaisneuvottelun ja muiden selvitysten sekä vaikutusten arvioinnin perusteella. Ratkaisua laadittaessa pidetään tarpeen mukaan työneuvotteluja kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on asettaa Satakunnan maakuntakaava 2050 ehdotus 2 julkisesti nähtäville loppuvuonna 2026.
SATAKUNTALIITTO
Lisätietoja antavat:
Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, p. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi
Maakunta-arkkitehti Daniel Nagy, p. 044 711 4348, daniel.nagy@satakunta.fi
Maakuntainsinööri Anne Nummela, p. 044 711 4317, anne.nummela@satakunta.fi
Liikennesuunnittelija Esa Perttula, p. 044 711 4370, esa.perttula@satakunta.fi
Ympäristöasiantuntija Minna Uusiniitty-Kivimäki, p. 050 577 0945, minna.uusiniitty-kivimaki@satakunta.fi
Paikkatietoasiantuntija Veli-Matti Rintala, p. 044 711 4316, veli-matti.rintala@satakunta.fi
Satakunnan maakuntahallitus on 26.6.2026 hyväksynyt vastineet Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 1 aineistosta annettuihin lausuntoihin. Lausuntoja saatiin yhteensä 55, ja ne sisälsivät yli 550 kannanottoa.
Satakunnan maakuntakaavan 2025 lausunnoissa tuotiin esiin myönteisiä näkemyksiä erityisesti kaavavalmistelun vuorovaikutuksesta, laadituista selvityksistä sekä vaikutusten arvioinnista. Samalla lausunnoissa esitettiin muutostarpeita muun muassa teollisuusalueiden ratkaisuihin sekä luonnonarvojen ja kulttuuriympäristöjen huomioimiseen. Lisäksi korostettiin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen varmistamista sekä Natura-arviointiin liittyvien johtopäätösten huomioimista.
Hyväksyttyjen vastineiden pohjalta maakuntakaavan ratkaisua tarkistetaan jatkovalmistelussa. Tarkastelussa ovat erityisesti uusien teollisuusalueiden sijoittuminen ja aiempien ratkaisujen muutostarpeet. Muutoksia kohdistuu myös tuulivoimatuotannon selvitysalueisiin sekä kaavamerkintöihin, joiden osalta huomioidaan Natura 2000 -verkoston vaatimukset.
Jatkovalmistelussa täydennetään lisäksi kaavan vaikutusten arviointia ja tarkennetaan kaava-aineistoa yhteistyössä kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on asettaa Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 2 aineisto julkisesti nähtäville loppuvuonna 2026.
Maakuntahallitus evästi talousarvion valmistelua
Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 26.6.2026 valmisteluaikataulun Satakuntaliiton vuoden 2027 talousarvion laadintaan. Maakuntahallitus evästi
Vientivetoista maakuntaa ovat viime vuosina koetelleet useat kriisit, ja talouden toipumista hidastavat muun muassa kansainvälisten jännitteiden vaikutukset, energian hinnan vaihtelut sekä heikko suhdannekehitys. Talousnäkymien ennakoidaan kuitenkin vähitellen paranevan suunnittelukauden aikana, vaikka epävarmuus säilyy.
Satakuntaliiton tehtävät ovat laajentuneet viime vuosina erityisesti aluekehityksen rahoitustehtävien osalta, ja samanaikaisesti maakuntakaava 2050 etenee valmistelussa. Nämä kokonaisuudet lisäävät asiantuntijatyön tarvetta ja vaikuttavat toiminnan resursointiin.
Kuntatalouden tiukka tilanne huomioiden kuntien maksuosuuksiin ei esitetä korotuksia vuodelle 2027. Kasvaviin kustannuksiin vastataan ensisijaisesti toiminnan uudelleenjärjestelyillä ja tehostamisella. Satakuntaliiton strategia 2025–2027 ohjaa talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja mittareiden asettamista.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Lisätiedot:
Satakunnan viennin kokonaisarvo oli 6,5 miljardia euroa vuonna 2025, mikä tekee siitä maakunnista neljänneksi suurimman viejän. Viennin arvoa suhteessa väestöön tarkasteleva mittari kuitenkin osoittaa Satakunnan poikkeuksellisen vahvan aseman. Väestöön suhteutettuna Satakunta tuottaa viennissä enemmän kuin monet suuremmat kasvukeskukset, kuten Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa.
Satakunnan osuus koko Suomen viennistä on 8,8 prosenttia, vaikka väestöosuus on 3,7 prosenttia. Viennin kasvu oli vuonna 2025 peräti 10,7 prosenttia, kun koko maassa jäätiin keskimäärin 3,0 prosenttiin. Kehitys kertoo viennin vahvistuneesta roolista ja maakunnan kilpailukyvystä kansainvälisillä markkinoilla.
Satakunnan vahva asema perustuu erityisesti teollisuuteen. Metallien jalostus, meriteollisuus, kone- ja laitevalmistus sekä automaatio ja robotiikka ovat kasvaneet viime vuosina, ja metsäteollisuus säilyttää asemansa tärkeänä vientialana.
”Tällaisella viikolla, kun koko Suomi kokoontuu Satakuntaan ja Poriin keskustelemaan ajankohtaisista ja koko Suomelle tärkeistä teemoista, on erityisen hienoa nostaa esiin maakuntamme merkitys teollisuuden ja viennin veturina. Satakunta on nyt ensimmäistä kertaa viennin arvossa asukasta kohden Suomen ykkönen, se kertoo poikkeuksellisen vahvasta elinkeinoelämästä ja kilpailukyvystä,” toteaa Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.
Satakunta toimii myös keskeisenä ulkomaankaupan solmukohtana. Maakunnan satamien kautta kulkee 10,7 prosenttia Suomen viennistä ja 6,8 prosenttia tuonnista tonneissa mitattuna. Yhteensä tämä on 8,8 prosenttia kaikesta ulkomaankaupasta, mikä on yli kaksinkertainen määrä maakunnan väestöosuuteen nähden.
”Kun Satakuntaan saapuu valtion virkamiehiä, ministereitä ja europarlamentaarikkoja, on tärkeää näyttää, missä kasvu syntyy. Tulevaisuutta rakennetaan maakunnissa ja Satakunta on siinä työssä eturintamassa,” Salonen jatkaa.
Satakunnan vahva vienti tekee maakunnasta kokoaan suuremman toimijan Suomen kansantaloudessa. Teollisuus ja vientitulot tukevat laajasti myös koko maan hyvinvointia. Jatkossa kasvun turvaamiseksi keskeistä on investointien suuntautuminen maakuntaan.
Lisätiedot:
Alustava merialuesuunnitelmaluonnos on tarkasteltavissa ja kommentoitavissa merialuesuunnittelu.fi sivustolla 16.6.-31.8.2026 välisenä aikana. Suomen merialuesuunnitelman päivitys tehdään vuosina 2024-2027.
Kaikki saadut kommentit käydään järjestelmällisesti läpi ja niiden pohjalta laaditaan palauteyhteenveto, joka julkaistaan merialuesuunnittelu.fi -sivustolla lokakuussa 2026. Yksittäisiä kommentteja tai kommentoijia ei ole mahdollista tunnistaa julkaistavasta yhteenvedosta, eikä kommentteihin anneta erillisiä vastineita.
Kommenttikierroksen tavoitteena on kerätä näkemyksiä ja täydentävää tietoa sidosryhmiltä ennen Suomen merialuesuunnitelmaluonnoksen lakisääteistä lausuntomenettelyä keväällä 2027.
Jos, et päässyt MSP-webinaariin, samoilta sivuilta löydät myös webinaaritallenteen.
Maakuntajohtajat esittävät, että maakuntien liitot ottavat entistä enemmän vastuuta alueellisen kasvupolitiikan valmistelusta ja toteuttamisesta. Maakuntien liitot vastaavat jo nyt alueidensa kehittämisen strategisesta suunnasta, ennakoinnista, edunvalvonnasta sekä maakuntakaavoituksesta, joka on edellytys isoille teollisille ja energiainvestoinneille.
Kasvu ei synny ylhäältä ohjaamalla, vaan maakunnissa eri puolilla Suomea. Kasvuun tähtäävien toimien vauhdittamiseksi ja yhteensovittamiseksi tarvitaan aiempaa vahvempaa strategista sopimuksellisuutta valtion, maakuntien ja kuntien välille. Sopimukset on kytkettävä tulevaan, vuonna 2028 alkavaan EU-ohjelmakauteen ja sen rahoitukseen.
Maakuntien liitot korostavat, että lähikuukausina valmisteltava seuraavan EU-kauden kansallinen ja alueellinen suunnitelma tulee olla aluelähtöinen.
”Alueiden vahvuuksiin ja todellisiin tarpeisiin pureutuva lähestymistapa varmistavat EU-rahoituksen parhaan vaikuttavuuden uuden kasvun aikaansaamiseksi”, korostaa maakuntajohtajien puheenjohtajana vuonna 2026 toimiva Satu Sikanen Etelä-Karjalan liitosta.
Maakuntien liitot näkevät tärkeinä EU:n kilpailukykyrahaston potentiaalin.
“Satakunnalle tämä on myös uusi tekemisen paikka: jotta voimme jatkossakin hyödyntää Euroopan unionin tutkimus- ja kehittämisrahoitusta, meidän on pystyttävä menestymään entistä paremmin kilpailussa eurooppalaisesta rahoituksesta. Hyvä esimerkki tästä on Satakunnan ammattikorkeakoulun RoboAI-tutkimus- ja tuotekehityskeskus, jonka yhteiskäyttölaboratorio on rakennettu osin EU-rahoituksen turvin. Se tuottaa jo nyt alueelle merkittävää, uudistavaa arvoa eikä jää irralliseksi hankkeeksi, vaan näkyy konkreettisina ratkaisuina ja osaamisena maakunnassa,” toteaa Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.
Suoraan Brysselistä haettava, innovaatioita, tutkimusta ja teollista uudistumista tukeva rahoitus on Euroopan komission pohjaehdotuksen mukaan yli kaksinkertaistumassa. Kilpailukykyrahaston kotiuttamisella voidaan parantaa Suomen nettomaksuasemaa EU:ssa.
Maakuntien liitot korostavat, että valtion on järkevä sijoittaa maakuntien liitoille siemenrahoitusta, jotta liitot voivat omissa maakunnissaan ja maakuntien yhteistyössä luoda edellytyksiä hakea ja saada EU:n kilpailtua rahoitusta. Jokainen kansallisesti sijoitettu miljoona voi poikia kymmeniä miljoonia lisää ja vauhdittaa tarpeellisia investointeja muun muassa osaamiseen ja teollisuuden uudistumiseen.
“Vaikka valtion myöntämä aluekehitysrahoitus maakuntien liitoille on ollut suhteellisen pieni, sen vaikutus alueella on ollut suuri. Satakunnassa rahoitus on mahdollistanut muun muassa vetytiekartan valmistelun ja lentokenttäalueen kehittämisen käynnistämisen. Nämä ovat konkreettisia avauksia, joilla pienikin panos on kääntynyt merkittäväksi alueelliseksi kasvuksi,” Salonen jatkaa.
Lue täältä maakuntajohtajien näkemyksistä seuraavalle vaalikaudelle 2027-2031
Merialuesuunnittelun tavoitteena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnitelma kattaa sekä Suomen aluevedet että talousvyöhykkeen.
Suomen ensimmäinen merialuesuunnitelma valmistui vuonna 2020. Päivitystyö käynnistettiin vuonna 2024, koska toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi: merituulivoiman rooli on kasvanut, ilmastotavoitteet ovat korostuneet ja merialueiden merkitys esimerkiksi merenkululle ja huoltovarmuudelle on lisääntynyt.
Rannikon maakuntien liitot laativat merialuesuunnitelman tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa, minkä vuoksi vuorovaikutus on erittäin tärkeä osa suunnittelua. Satakuntaliitto on tehnyt merialuesuunnitelmatyötä yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Kaikilla viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua merialuesuunnitelman valmisteluun.
Merialuesuunnittelussa tarkastellaan eri käyttömuotojen tarpeita ja sovitetaan ne yhteen ottaen huomioon meriympäristön asettamat reunaehdot. Satakunnan edustalla Selkämerellä päivityksen painopisteitä ovat aikaisempaa laajemmat kalastuksen alueet ja kalasatamat, laajemmat energiantuotannon alueet avomerellä ja mm. lintujen, lepakoiden ja vaelluskalojen liikkumista kuvaavat merkinnät rannikon suuntaisesti ja Selkämeren yli Ruotsiin. Myös maan ja meren vuorovaikutusta korostetaan ottamalla käyttöön uusi 10 km leveä rannikkovyöhyke. Merituulivoiman kytkeytymistä kantaverkon kehittämiseen ja vetytalouden kehittymiseen kuvataan mantereen puolella olevilla yleispiirteisillä energiansiirron yhteystarpeilla.
Alustavaa suunnitelmaa esitellään webinaarissa 16.6.2026 klo 13. Tilaisuuteen voi ilmoittautua tästä linkistä: https://merialuesuunnittelu.fi/tapahtumat/msp-webinaari-2/ Suunnitelmaan voi tutustua verkossa 16.6. alkaen ja se on kommentoitavana 31.8. 2026 asti. Saatu palaute otetaan huomioon varsinaisen suunnitelmaluonnoksen valmistelussa syksyllä 2026.
Varsinainen suunnitelmaluonnos asetetaan myöhemmin julkisesti nähtäville, jolloin siihen voi tutustua ja siitä voi antaa palautetta. Tavoitteena on, että päivitetty Suomen merialuesuunnitelma hyväksytään vuonna 2027.
Lisätietoja:
Maakunnan aluekehityksen keskeisiä asiakirjoja ovat pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma ja siihen perustuva maakuntaohjelma, joita toteutetaan osin maakuntakaavan määrittämässä alueidenkäytön viitekehikossa. Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä tutustui tänään 10.6. kokouksessaan Raumalla Satakuntaliiton alueiden käytön toimialan ajankohtaisiin asioihin ja sai myös katsauksen kuluvan vuoden alueellisiin kehitysnäkymiin.
Satakuntaliiton kaavoituskatsaus 2026
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui 10.6. Raumalla. Kokouksessa maakunnan yhteistyöryhmälle esiteltiin Satakuntaliiton kaavoituskatsaus 2026. Katsauksessa esitellään Satakuntaliitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat maakunnan alueidenkäytön suunnitelmat ja muut kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavat toimenpiteet.
Parhaillaan Satakuntaliitossa on vireillä Satakunnan maakuntakaavan 2050 laatiminen. Maakuntakaava laaditaan kaikki maankäyttömuodot kattavana kokonaismaakuntakaavana, jolloin käsitellään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet koko maakunnan alueella. Tavoitteena on, että Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 2 kaava-aineisto laaditaan 2026 toisella puoliskolla ja loppuvuonna toteutetaan kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen.
Suomen merialuesuunnitelman päivitystyön käynnistämisestä on päätetty rannikkomaakuntien liittojen hallituksissa keväällä 2024. Merialuesuunnitelman alustava luonnos on valmistunut toukokuussa. Sidosryhmille suunnattu kommenttipyyntö alustavasta luonnoksesta lähetetään keskitetysti Varsinais-Suomen liitosta kesällä 2026.
Satakunnan alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2026 haasteellisia, mutta valonpilkahduksiakin havaittavissa
Maakunnan yhteistyöryhmä kuuli kokouksessaan myös katsauksen alueellista kehitysnäkymistä keväälle 2026. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan Satakunnan suhdannetilanne oli tammikuussa edelleen selvästi tavanomaista heikompi. Suhdanneodotukset olivat kuitenkin nousussa. Kevään 2026 Pk-yritysbarometrissa Satakunnan pk-yritysten suhdanneodotukset ovat laskeneet syksystä ja jäävät nyt hieman koko maan keskiarvoa heikommiksi. Positiivisiakin merkkejä on kuitenkin ilmassa. Liikevaihto kasvoi jonkin verran metallituotteiden valmistuksessa, meriteollisuudessa ja vielä selvemmin konepajoilla sekä automaatiossa ja robotiikassa.
Kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma haastaa aluekehittämistä – kumppanuus korostuu maakunnissa
Maakunnan yhteistyöryhmän kokouksen viranomaispuheenvuorossa kerrottiin aiemmin järjestetystä maakuntien liittojen yhteisestä valtakunnallisesta webinaarista, jossa käsiteltiin kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelua sekä tulevan EU-rahoituskauden muutoksia. Webinaari kokosi 4.6. yhteen maakuntien yhteistyöryhmien toimijoita keskustelemaan aiheesta. Tilaisuudessa maakuntien liitot korostivat kumppanuuden ja laaja-alaisen yhteistyön merkitystä aluekehittämisessä sekä maakuntien vahvaa roolia erityisesti tulosperusteisen rahoituksen ja poikkihallinnollisen yhteistyön toteuttamisessa.
Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta: Esityslistahaku (tweb.fi)
Lisätietoja antavat
Petri Salminen
MYR:n puheenjohtaja
050-598 5008
Irjanne–Huhta–Mullilan kylämiljöö on tuomariston mukaan poikkeuksellisen upea ja historiallisesti arvokas. Satakunnan Vuoden Kylää oli valitsemassa Satakuntaliiton ja SataKylien sekä viime vuoden voittajakylän Rekikosken edustajista koottu tuomaristo.
Tuomaristo kiittää Irjanne–Huhta–Mullilaa erityisesti siitä, että kylätoimintaa on elvytetty viime vuosina merkittävästi. Kyläyhdistys on vuokrannut ja kunnostanut kylätalon, josta on muodostunut toiminnan sydän ja koko kylän yhteinen kohtaamispaikka. Kylätalo sijaitsee perinteikkäällä paikalla Irjanteen kirkon vieressä. Kylässä järjestetään runsaasti toimintaa, jossa yhdistyvät perinteet ja uudet ideat.
“Valinta Vuoden Kyläksi tuntuu mahtavalta. Olen niin ylpeä kylästämme ja iloinen myös kaikkien kyläläisten puolesta, että saimme näin hienon tunnustuksen. Hienoa, että yhteisöllistä ja virkeää kylätoimintaamme on arvostettu”, iloitsee Eurajoen Ylisenpään kyläyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Korpela.
Eurajoen Ylisenpään kyläyhdistys on panostanut viestintään ja tehnyt asukashankintaa yhteistyössä Eurajoen kunnan kylähankkeen kanssa. Kylälle on saatu myös uusi opastetaulu, joka tukee alueen näkyvyyttä ja saavutettavuutta.
Vuoden Kylä -kilpailu huipentuu maakunnallisilla kyläpäivillä Huittisten Rekikosken kylätalolla lauantaina 29.8. klo 14.00, jolloin uusi Vuoden Kylä perinteen mukaan palkitaan. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden Kylän 3 400 euron palkintosummalla.
Maakuntavaltuusto hyväksyi Satakuntaliiton vuoden 2025 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
Valtuusto hyväksyi tilintarkastuskertomuksen mukaisesti tilinpäätöksen vuodelta 2025.
Satakuntaliiton tilikauden tulos oli 42 173 euroa ylijäämäinen. Valtuusto päätti myöntää kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-31.12.2025.
Valtuusto hyväksyi myös toimintakertomuksen vuodelta 2025. Toimintakertomuksessa kerrattiin vuoden 2025 keskeistä työtä, kuten Satakunnan maakuntaohjelman 2026–2029 valmistelua ja hyväksymistä, maakuntakaava 2050:n etenemistä sekä tekoälyn käyttöönottoa organisaatiossa. Toimintakertomuksessa käytiin läpi myös toimialakohtaisesti tapahtumia.
Maakuntavaltuuston kokouksen esityslistaan pääset tästä linkistä.
Sen pysyvyydestä ei kuitenkaan ole takeita maailmantalouden epävarmuuden vuoksi. Vaikka teollisuuden liikevaihto ja vienti alenivat edelleen keskimäärin vuoden 2025 heinä-joulukuussa, oli vuoden viimeinen neljännes varsin menestyksekäs maakunnan merkittävimmällä teollisuudenhaaralla, teknologiateollisuudessa. Muutos nosti maakunnan talouden pinnalle. Kuten aiemmin, osa teollisuuden liikevaihdon laskusta syyskesällä on syntynyt maakunnassa vahvan metallien jalostuksen tuottajahintojen pudotuksesta, joten tuotantomäärät eivät ole supistuneet aivan yhtä paljon kuin mitä liikevaihdon lasku antaisi ymmärtää. Tilanne muuttui vuoden lopussa kuparin hinnan vahvan nousun myötä, mikä käänsi metallien jalostuksen liikevaihdon nousuun. Suhdannekäänne näkyy myös teollisuuden keskimääräisen henkilöstömäärän hienoisena kasvuna. Rakentamisessa liikevaihto ja henkilöstömäärä laskivat yhä selvästi. Palvelualojen kehitys jatkui vaimeana ja ainoastaan kaupassa sekä luovilla aloilla liikevaihto kohosi vähän. Palkkasumman kasvu jatkui kohtalaisena.
Teknologiateollisuudessa keskimäärin liikevaihto ja vienti kääntyivät nousuun aivan loppuvuodesta. Muutos on peräisin metallien jalostuksesta sekä koneiden ja laitteiden valmistuksesta. Koko loppuvuoden ajan henkilöstömäärä kasvoi kuitenkin jonkin verran merkkinä tuotannon vireytymisestä. Liikevaihto nousi selvästi automaatiossa ja robotiikassa sekä konepajoilla, metalli- sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa. Meriteollisuudessa liikevaihto laski, mutta henkilöstömäärä kasvoi. Taustalla vaikuttanee laskutusaikataulut. Meri-Porin teollisuusalueella liikevaihto ja henkilöstömäärä supistuivat loppuvuonna.
Elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto ja etenkin vienti supistuivat merkittävästi loppuvuodesta. Henkilöstömäärä laski vähän. Metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto putosi yhä ja ainakin metsäteollisuuden viennin arvo romahti. Rakentamisen liikevaihto aleni huomattavasti ja henkilöstöä vähennettiin jonkin verran. Satakunnan palvelualojen kehitys jatkui vuoden 2025 heinä-joulukuussa edelleen alavireisen vaihtelevana. Liikevaihdon nousu on jatkunut enää luovilla aloilla ja kaupassa. Henkilöstöä vähennettiin jokaisella alalla. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto aleni yhä. Liike-elämän palveluidenkin liikevaihto supistui.
Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2025 heinä-syyskuussa 5,5 % vuoden 2024 vastaavaan aikaan verrattuna. Laskusta osa selittyy metallien tuottajahintojen alenemalla, jolla ei ole tuotannon määrään yhtä suurta vaikutusta. Loka-joulukuussa liikevaihto kasvoi jo 1,1 % metallien jalostuksen kasvun myötä. Yhteensä liikevaihto laski 2,2 % heinä-joulukuussa. Koko maassa keskimäärin liikevaihto kasvoi jo hieman koko loppuvuoden ajan, mikä on jo varsin selkeä käänteen merkki. Satakunnassa tuotannon tason ero valtakunnalliseen kehitykseen ei ole yhtä suuri kuin liikevaihdon ero antaa ymmärtää johtuen metallien hintakehityksestä.
47 % maakunnan yrityksistä saavutti heinä-joulukuussa liikevaihdon kasvua. 31 % yrityskannasta ylsi vähintään 15 %:n nousuun. Molemmat osuudet olivat hieman aiempaa korkeampia. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on edelleen ollut suurta etenkin teollisuudessa, mutta myös rakentamisessa ja palveluissa. Eniten laski alle viiden sekä yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, kolmisen prosenttia. 5–19 työntekijän yritysten liikevaihto sen sijaan pysyi ennallaan. Suurin muutosvaikutus talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi loppuvuoden aikana 17 %. Yli viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto laski vajaat kolme prosenttia. Koko maassa keskimäärin talouden kehitys oli jo aiempaa selvästi pirteämpää, mutta edelleen aloittain vaihtelevaa. Teollisuudessa liikevaihdon kasvua kertyi lähes kautta linjan, vain metallien jalostuksessa ja metsäteollisuudessa liikevaihto supistui. Teknologiateollisuus kehittyi Satakuntaa suotuisammin, koska suhteellisen heikosti kehittyneen metallien jalostuksen painoarvo on Satakuntaa pienempi. Rakentamisen liikevaihto kohosi. Palvelualoilla nousu jatkui kautta linjan.
Satakunnassa henkilöstömäärä aleni yhä jonkin verran (-1,6 %) vuoden 2025 heinä-joulukuussa. Teollisuudessa henkilöstömäärä kasvoi aavistuksen verran. Henkilöstöä lisättiin jonkin verran teknologiateollisuudessa keskimäärin sekä runsaasti meriteollisuudessa. Metallien jalostuksessa määrä aleni hieman. Elintarvike- ja metsäteollisuudessa henkilöstöä vähennettiin. Kemianteollisuudessa se pysyi lähes ennallaan. Rakentamisessa väkeä vähennettiin loppuvuodesta yhä selvästi. Palveluissa henkilöstömäärä aleni kaikilla aloilla.
Toimialoittainen kehitys Satakunnassa heinä–joulukuussa 2025 (vertailu vuoden 2024 vastaava aika)
- Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto supistui yhä selvästi (-4,7 %). Viennin arvo kutistui (-4,1 %). Henkilöstömäärä kasvoi aavistuksen (0,2 %).
- Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihto laski (-3,3 %). Viennin arvokin aleni (-1,5 %). Henkilöstöä lisättiin edelleen (2,0 %).
- Metallien jalostuksen liikevaihto alkoi kasvaa (3,5 %). Henkilöstöä vähennettiin silti (-1,1 %).
- Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi nopeasti (4,8 %). Henkilöstä lisättiin (0,5 %).
- Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto kohosi vahvasti (3,0 %). Henkilöstömäärä nousi 2,0 %.
- Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto (3,2 %) ja henkilöstömäärät (3,5 %) kohosivat.
- Meriteollisuuden liikevaihdon supistui (-17,2 %). Henkilöstä lisättiin tuntuvasti (5,3 %).
- Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto laski (-0,4 %). Henkilöstömäärä pysyi ennallaan (0,1 %).
- Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto romahti (-16,4 %). Henkilöstömäärä aleni (-7,7 %).
- Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto kasvoi merkittävästi (5,6 %). Henkilöstö pysyi ennallaan (0,2 %).
- Metsäteollisuuden liikevaihto (-8,3 %) ja vienti (-8,0 %) laskivat yhä tuntuvasti. Työntekijöitäkin vähennettiin (-1,9 %).
- Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-4,6 %). Henkilöstöä lisättiin kuitenkin vähän (0,3 %).
- Elintarviketeollisuuden liikevaihto aleni selvästi (-6,8 %) samoin kuin viennin arvo (-6,9 %). Henkilöstömääräkin tippui vähän (-0,8 %).
- Rakentamisen liikevaihdon laski voimakkaasti (-10,2 %). Henkilöstömäärä laski yhä (-3,1 %).
- Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi aavistuksen (0,3 %). Henkilöstömäärä aleni (-3,3 %).
- Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto supistui jonkin verran (-2,1 %). Työvoiman tarve väheni (-5.0 %).
- Liike-elämän palvelujen liikevaihto putosi jonkin verran (-2,0 %). Henkilöstö supistui 1,9 %:n verran.
- Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstövähennys oli 5,5 %.
- Kaikkien neljän edellä mainitun palvelualan yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski jonkin verran (-2.3 %).
- Luovien alojen liikevaihto kasvoi (1,4 %). Henkilöstöä vähennettiin silti (-2,2 %).
Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus julkaistaan kalvosarjana (PowerPoint).
Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa sivulta (sivun loppupuolella): https://satakunta.fi/aluekehitys/alue-ennakointi-ja-aluetieto/
Lisätietoja:
Satakuntaliitto korostaa ensisijaisena tavoitteenaan Satakunnan oman vaalipiirin säilyttämistä kaikissa vaalilainsäädännön muutoksissa. Itsenäistä vaalipiiriä pidetään maakunnassa keskeisenä osana alueellista identiteettiä. Liitto suhtautuu kriittisesti esitetyn vaalialuemallin luomaan kahteen erilaiseen tapaan laskea vaalien tulos ja se voisi heikentää sekä vaalien ymmärrettävyyttä että äänestäjien yhdenvertaisuutta. Samalla nähdään, ettei mallin vaikutuksia esimerkiksi äänestysaktiivisuuteen ole arvioitu riittävästi.
Satakuntaliitto pitää nykyistä vaalijärjestelmää kokonaisuutena toimivimpana vaihtoehtona, kun huomioidaan poliittisen suhteellisuuden lisäksi alueellinen edustavuus ja demokratian toimivuus. Mikäli vaalialuemalli kuitenkin etenee, Satakunta pitää ensisijaisena vaihtoehtona vaalialueen muodostamista Varsinais-Suomen kanssa historiallisten yhteyksien sekä hallinnollisen johdonmukaisuuden vuoksi.
Vaalialuemallia koskevassa valmistelussa esitetään perustuslain ja vaalilain muuttamista siten, että pienet vaalipiirit voisivat muodostaa vaalialueen yhdessä toisen vaalipiirin kanssa. Muutoksella pyritään turvaamaan edustuksellisuus tilanteissa, joissa vaalipiiristä valittaisiin vähän kansanedustajia. Valmistelu etenee oikeusministeriössä parlamentaarisessa ohjauksessa, ja mallin on tarkoitus tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2031 eduskuntavaaleissa. Satakuntaliitto on osallistunut valmisteluun antamalla lausunnon, esittämällä kannanoton ja osallistumalla kuulemiseen.
Merialuesuunnitelman päivitys etenee
Maakuntahallitukselle esiteltiin kokouksessa myös Suomen merialuesuunnitelman päivityksen laadinnan tilannekatsaus sekä alustava luonnos ja siihen liittyvä kommentointimahdollisuus.
Suomen merialuesuunnitelman päivitys on käynnissä rannikon maakuntien liittojen yhteistyönä, ja se koskee koko Suomen merialuetta aluevesiltä talousvyöhykkeelle. Päivitystyö käynnistettiin keväällä 2024 toimintaympäristön muutosten vuoksi, ja tavoitteena on, että maakuntavaltuustot hyväksyvät päivitetyn suunnitelman vuonna 2027. Alustavaa luonnosta käsitellään maakuntahallituksissa touko–kesäkuussa 2026, ja sidosryhmiltä pyydetään palautetta kesän 2026 aikana.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Lisätiedot: