Suomen maakuntahallitusten puheenjohtajat esittävät, että maakuntien liitot otetaan viipymättä mukaan Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRPP tai NRP-suunnitelma) valmisteluun tasavertaisina kumppaneina ja korostavat monitasoisen hallinnon ja läheisyysperiaatteen vahvempaa huomioimista. Maakuntien liittojen aluetuntemuksen ja vahvan EU-kokemuksen hyödyntäminen Suomen NRPP:n valmistelussa ja toimeenpanossa on välttämätöntä, jotta suunnitelma vahvistaa kasvua koko Suomessa ja vastaa alueiden erilaisiin tarpeisiin.

Suomen NRP-suunnitelmassa tulee painottaa talouskasvua vahvistavia investointeja ja uudistuksia. Samalla tulee huomioida, että EU:n koheesiopolitiikan ydintehtävä on tasata alueiden välisiä kehityseroja ja vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista tasapainoa. Alueiden kehityserojen kaventaminen ei ole talouskasvun vastakohta, vaan avaa mahdollisuuden koko Suomen potentiaalin täysimääräiselle hyödyntämiselle.

Komission asetusehdotuksen COM (2025) 565 artiklan 6 mukaan kumppanuussuunnitelman valmistelu tulee tehdä monitasoisen hallinnon ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan mukaisesti. Tähän asti Suomen valmistelu on ollut vain valtion sisäistä ja ylätasolla tapahtuvaa, mikä ei ole asetusehdotuksen mukaista. Suomen kumppanuussuunnitelman valmisteluun on alusta alkaen otettava mukaan maakuntien liitot, jotka kuntayhtyminä täyttävät monitasoisen hallinnon vaatimuksen.

Maakuntien liittojen osallistuminen ei tarkoita monimutkaista hallintoa tai pirstaleisuutta, vaan tuo valmisteluun valmiin alueellisen toimeenpanorakenteen, kumppanuusverkostot ja tiedon investointien vaikuttavuudesta. Näin kansalliset tavoitteet voidaan muuttaa alueilla toteuttamiskelpoisiksi, kasvua ja työllisyyttä vahvistaviksi ratkaisuiksi.

Maakuntien liitot vastaavat aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta, maakuntaohjelmien valmistelusta, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman alueellisesta toimeenpanosta sekä alueellisten rahoitussuunnitelmien laatimisesta. Ne kokoavat kuntien, yritysten, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä muiden keskeisten toimijoiden näkemykset yhteiseksi kumppanuudeksi. Tämän tehtäväkokonaisuuden ansiosta maakuntien liitoilla on sekä tietopohja että toimeenpanokyky, joita tarvitaan alueiden erilaisten kehittämistarpeiden, kasvumahdollisuuksien ja uudistumisen haasteiden tunnistamiseen kumppanuussuunnitelmassa.

Maakuntahallitusten puheenjohtajat esittävät valtiovarainministeriölle seuraavaa:

• NRP-suunnitelman lukurakenne, sen tarkemmat sisällöt sekä valmistelu- ja toimeenpanovastuut suunnitellaan ja sovitaan yhdessä maakuntien liittojen kanssa.
• NRP-suunnitelman lukurakenteeseen sisällytetään alueiden erityispiirteet huomioivat aluekehittämisen sisällöt.
• Maakuntien liitoille annetaan valmisteluvastuu niiden asiantuntemusta vastaavissa lukukohtaisissa alatyöryhmissä.
• NRP-suunnitelmaan sisällytetään maakunnalliset kehykset, jotka parantavat rahoituksen ennakoitavuutta ja sitouttavat alueelliset ekosysteemit yhteisiin toimiin kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden vahvistamiseksi.
• NRP-suunnitelmaan ei sisällytetä sellaisia investointeja, jotka kuuluvat lähtökohtaisesti valtion rahoitusvastuuseen.

Maakuntahallitusten puheenjohtajat tukevat tavoitetta yksinkertaistaa hallintoa sekä keventää ja sujuvoittaa kumppanuussuunnitelman varojen käyttöä. Uudistuksen tulee perustua alue- ja asiakaslähtöisyyteen, läheisyysperiaatteeseen ja tavoitteita tukevaan tietojärjestelmään. Joustava ja tulosperusteinen EU-rahoitusmalli ei vähennä alueellisen toiminnan merkitystä, vaan lisää tarvetta vahvalle alueelliselle omistajuudelle, strategiselle vastuulle, ajantasaiselle tilannekuvalle ja toimeenpanokyvylle.

Maakuntahallitusten puheenjohtajat muistuttavat, että maakuntien liitot ovat julkiseen talouteen nähden pieni menoerä, mutta niiden vipuvaikutus investointeihin, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä elinkeinoelämän uudistumiseen on sekä alueellisesti että kansallisesti tarkasteltuna merkittävä. Tämän osaamisen hyödyntäminen on välttämätöntä vaikuttavan ja tuloksellisen kumppanuussuunnitelman laatimiseksi.

Manner-Suomen maakuntahallitusten puheenjohtajat

Lisätiedot:
Maakuntahallitusten puheenjohtajien
puheenjohtaja Johannes Koskinen, puh. 050 551 3061
varapuheenjohtaja Janne Sankelo, puh. 050 512 0519
varapuheenjohtaja Lauri Nikula, puh. 040 9135722

Satakuntaliiton maakuntahallitus on päättänyt 26.6.2026 hyväksyä vastineet Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 1 aineistoista annettuihin lausuntoihin. Tavoitteena on, että maakuntakaavan ehdotusvaiheen 2 aineisto asetetaan julkisesti nähtäville loppuvuonna.

Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmistelussa on pyritty muodostamaan kestävä alueidenkäytöllinen pohja maakunnan pitkäjänteiselle kehittämiselle samoin kuin kuntien ja muiden viranomaisten alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Erityisesti on pyritty kehittämään Satakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kiinnitetty huomiota toimintaympäristön valmiuksiin ja laatuun. Maakuntakaavaa on laadittu yhteistyössä kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, jotta on voitu varmistua kaavan tavoitevuoteen nähden riittävistä alueidenkäytöllisistä ratkaisuista.

Lausuntojen kannanotoissa myönteisen palautteen joukossa myös merkittäviä muutostarpeita

Lausunnoissa esitettiin lukuisia myönteisiä kannanottoja liittyen maakuntakaavan laadinnan aikana järjestettyihin osallistumisen ja vuorovaikutuksen menettelyihin, kaavan selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä varsinaisen kaavaratkaisun kehittymiseen valmisteluvaiheeseen nähden. Kannanotoissa muutos- ja kehittämisesityksiä kohdistui erityisesti teollisuusalueisiin.

Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota maakuntakaavan sisältövaatimusten huomioimiseen ja valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden toteutumisen huomioimiseen erityisesti luonnonarvojen ja kulttuuriympäristöjen näkökulmista. Lausunnoissa edellytettiin myös Natura-arvioinnin tarvetta koskevan selvityksen johtopäätösten huomioimista.

Vastineiden perusteella maakuntakaavan ratkaisua kehitetään

Vastineiden perusteella Satakunnan maakuntakaavan 2050 jatkosuunnittelussa tarkastellaan vielä kokonaan uusien teollisuusalueiden sijoittamista ja tehdään muutoksia ehdotusvaiheessa 1 esitettyihin teollisuusalueiden ratkaisuihin. Vastineissa on myös useita muita esityksiä, joiden perusteella Satakunnan maakuntakaavan 2050 kaavakarttaan, selostukseen ja muuhun aineistoon tehdään muutoksia jatkosuunnittelun yhteydessä. Jatkosuunnittelun yhteydessä kaavan vaikutusten arviointia täydennetään ja täsmennetään.

Maakuntakaavan sisältövaatimusten huomioiminen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen edellyttävät muutoksia, jotka kohdistuvat pääosin tuulivoimatuotannon selvitysalueiden merkintöihin. Selvitysalueiden merkinnöillä on maakuntakaavan laadinnan aikana osoitettu alueita, joiden maankäyttöä ei voitu riittävien selvitysten puuttuessa ratkaista.

Kaavaratkaisussa esitetyt maankäytön muutokset suhteessa Natura 2000 –verkoston alueisiin ovat ratkaisuissa edelleen paikoin haasteellisia. Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnon arvoja ei saa merkittävästi heikentää (LSL 34 §). Natura-arvioinnin johtopäätöksien perusteella muutostarpeet kohdistuvat tuulivoimatuotannon selvitysalueiden merkintöihin sekä voimalinjan, yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin yhteystarvemerkintöihin ja ohjeellisiin merkintöihin. Lisäksi Natura-arvioinnin tarveharkinnan johtopäätösten perusteella kaavakarttaan on tehtävä pienempiä korjauksia ja kaavamerkintöjä koskevia määräyksiä on täydennettävä.

Jatkosuunnittelun vaiheet

Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 2 aineisto laaditaan vastineiden, viranomaisneuvottelun ja muiden selvitysten sekä vaikutusten arvioinnin perusteella. Ratkaisua laadittaessa pidetään tarpeen mukaan työneuvotteluja kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on asettaa Satakunnan maakuntakaava 2050 ehdotus 2 julkisesti nähtäville loppuvuonna 2026.

SATAKUNTALIITTO

Lisätietoja antavat:

Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, p. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi

Maakunta-arkkitehti Daniel Nagy, p. 044 711 4348, daniel.nagy@satakunta.fi

Maakuntainsinööri Anne Nummela, p. 044 711 4317, anne.nummela@satakunta.fi

Liikennesuunnittelija Esa Perttula, p. 044 711 4370, esa.perttula@satakunta.fi

Ympäristöasiantuntija Minna Uusiniitty-Kivimäki, p. 050 577 0945, minna.uusiniitty-kivimaki@satakunta.fi

Paikkatietoasiantuntija Veli-Matti Rintala, p. 044 711 4316, veli-matti.rintala@satakunta.fi

Satakunnan viennin kokonaisarvo oli 6,5 miljardia euroa vuonna 2025, mikä tekee siitä maakunnista neljänneksi suurimman viejän. Viennin arvoa suhteessa väestöön tarkasteleva mittari kuitenkin osoittaa Satakunnan poikkeuksellisen vahvan aseman. Väestöön suhteutettuna Satakunta tuottaa viennissä enemmän kuin monet suuremmat kasvukeskukset, kuten Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa.

Satakunnan osuus koko Suomen viennistä on 8,8 prosenttia, vaikka väestöosuus on 3,7 prosenttia. Viennin kasvu oli vuonna 2025 peräti 10,7 prosenttia, kun koko maassa jäätiin keskimäärin 3,0 prosenttiin. Kehitys kertoo viennin vahvistuneesta roolista ja maakunnan kilpailukyvystä kansainvälisillä markkinoilla.

Satakunnan vahva asema perustuu erityisesti teollisuuteen. Metallien jalostus, meriteollisuus, kone- ja laitevalmistus sekä automaatio ja robotiikka ovat kasvaneet viime vuosina, ja metsäteollisuus säilyttää asemansa tärkeänä vientialana.

”Tällaisella viikolla, kun koko Suomi kokoontuu Satakuntaan ja Poriin keskustelemaan ajankohtaisista ja koko Suomelle tärkeistä teemoista, on erityisen hienoa nostaa esiin maakuntamme merkitys teollisuuden ja viennin veturina. Satakunta on nyt ensimmäistä kertaa viennin arvossa asukasta kohden Suomen ykkönen, se kertoo poikkeuksellisen vahvasta elinkeinoelämästä ja kilpailukyvystä,” toteaa Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.

Satakunta toimii myös keskeisenä ulkomaankaupan solmukohtana. Maakunnan satamien kautta kulkee 10,7 prosenttia Suomen viennistä ja 6,8 prosenttia tuonnista tonneissa mitattuna. Yhteensä tämä on 8,8 prosenttia kaikesta ulkomaankaupasta, mikä on yli kaksinkertainen määrä maakunnan väestöosuuteen nähden.

”Kun Satakuntaan saapuu valtion virkamiehiä, ministereitä ja europarlamentaarikkoja, on tärkeää näyttää, missä kasvu syntyy. Tulevaisuutta rakennetaan maakunnissa ja Satakunta on siinä työssä eturintamassa,” Salonen jatkaa.

Satakunnan vahva vienti tekee maakunnasta kokoaan suuremman toimijan Suomen kansantaloudessa. Teollisuus ja vientitulot tukevat laajasti myös koko maan hyvinvointia. Jatkossa kasvun turvaamiseksi keskeistä on investointien suuntautuminen maakuntaan.

Lisätiedot: