Uuden EU-ohjelmakauden valmistelut ovat käynnistyneet. EU Komissio esitteli 16.7.2025 ehdotuksensa EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) vuosille 2028–2034. Kyseessä on noin 2 000 miljardin euron suuruinen rahoituspotti. Tuleva MFF on ”suurempi, älykkäämpi ja terävämpi”, ja tulee olemaan kunnianhimoisin, mitä koskaan on ehdotettu, toteaa EU komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Hän korosti, että tulevassa rahoituskehyksessä tulee olemaan tärkeää, että jäsenvaltioiden jäsenmaksut pysyvät ennallaan ja budjetin kasvattamista pyritään sillä, että lisätään muutoksia EU:n omiin varoihin.
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui tänään Porissa. Kokouksessa esiteltiin tulevan uuden EU rahoituskauden valmisteluja. Uuden kauden budjetti on komission puheenjohtajan esityksessä massiivinen, 2000 miljardia euroa.
Uusi monivuotinen rahoituskehys on tarkoitus koota neljän otsikon alle: 1. Euroopan taloudellisen, alueellisen, sosiaalisen maaseudun ja merialueiden kestävää vaurautta ja turvallisuutta koskeva kokonaisuus (1 062 mrd. €), 2. Kilpailukyky- vauraus ja turvallisuus -kokonaisuus (590 mrd. €), 3. Global Europe (215 mrd. €), 4. EU:n omat hallintokulut (118 mrd. €). Ensimmäinen ja selvästi suurin otsikko pitää sisällään kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat, joilla mahdollistetaan investoinnit ihmisiin, jäsenvaltioihin ja alueisiin (sisältää mm. Euroopan aluekehitysrahaston, sosiaalirahaston maatalouden tuet ja rajat ylittävän Interreg-rahoituksen toimet sekä paikalliset maaseutu- ja kaupunkialoitteet). Myös Covid- lainan takaisinmaksu on budjetoitu ensimmäisen otsakkeen alle. Toinen otsikko sisältää EU:n kilpailukykyrahaston (ml. Horisontti EU, Green Defence, liikenneverkkoihin kytkeytyvän CEF-rahoituksen, EU:n koulutuksen, nuorisoalan ja urheilun ohjelman Erasmuksen toimet jne.). Kolmas kokonaisuus sisältää toimet, jolla vahvistetaan Euroopan asemaa ja yhteyksiä kolmansiin maihin.
Arvio tulevan valmistelun isoista linjoista
➢ Syksy 2025: Suomen kannat budjettineuvotteluihin käsittelyssä eduskunnassa
➢ 2025–26: keskeiset EU-asetusehdotukset käsittelyssä eduskunnassa
➢ 2026–2027: kansallisen NRP-suunnitelman laatiminen
Päätökset rahoista
Jos vuosien 2028–2034 MFF:n paatosprosessi etenisi samalla tavalla kuin 2021–2027, niin aikataulu olisi seuraava:
➢ Kesä 2027: jäsenmaat pääsevät sopuun rahoituskehyksestä
➢ Joulu 2027: Euroopan parlamentti hyväksyy rahoituskehyksen
➢ Syksy 2028: Suomessa vastuullinen ministeri(t) tekee päätöksen kansallisesta rahanjaosta
Muutokset aikatauluun ovat mahdollisia.
EU-ohjelman toteutukseen merkittävä muutos vuosille 2026 ja 2027
Euroopan komissio on 1.4.2025 julkistanut koheesiopolitiikan uudistuspaketin, joka tarjoaa mahdollisuuksia kohdistaa ns. välitarkastelun yhteydessä ohjelmarahoitusta uusiin prioriteetteihin. Suomi on päättänyt toteuttaa ohjelmanmuutoksen ja kohdentaa vuosien 2026 ja 2027 rahoitusta kahteen uuteen erityistavoitteeseen yhteensä 300 miljoonaa euroa. Toinen erityistavoite keskittyy sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseen ja toinen teollisen kapasiteetin lisäämiseen puolustusteollisuudessa. Nämä uudet erityistavoitteet vähentävät olemassa olevaa EAKR ja ESR+-kehystä vuosille 2026 ja 2027 ja ne toteutuvat siten pienempinä.
Vuoden 2026 alusta aloittavalle Lounais-Suomen elinvoimakeskukselle ensimmäinen strateginen tulossopimus
Vanhat Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) poistuvat vuoden 2026 alusta Suomen aluehallintojen kartalta ja uudet elinvoimakeskukset aloittavat toimintansa. Satakunta kuuluu yhdessä Varsinais-Suomen kanssa uuteen Lounais-Suomen elinvoimakeskukseen, jolla on toimipaikat Turussa ja Porissa. Tulossopimusesityksen valmistelua ja sisältöä on valmisteltu Satakunnan alueella yhteistyössä Satakunnan ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton kanssa. Kokousedustajille esiteltiin uuden tulossopimuksen sisältöä, jonka painopisteet ovat: Kestävä kasvu, Puhdas siirtymä, Varautuminen ja kokonaisturvallisuus sekä hyvinvointi ja yhdenvertaisuus.
Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta:
Lisätietoja antavat
MYR:n puheenjohtaja Petri Salminen p. 050 598 5008
Saavutettavuuden osalta kehitys Satakunnassa on ollut myönteistä. Valtion tukema lentoliikenne pääkaupunkiseudulle on varmistettu vuoteen 2029 saakka ja raideliikenteen henkilöjunavuorot jatkuvat nykyisellään vuoteen 2030 asti. Saavutettavuus paranee edelleen, kun Rauma–Kokemäki–Tampere-henkilöjunaliikenne käynnistyy keväällä 2027. Myös tiehankkeiden suunnittelu etenee hyvin, mutta toteutus edellyttää valtion investointipäätöksiä.
Tavaraliikenteessä tilanne on yhä haastava, vaikka viime aikoina on havaittavissa merkkejä hienoisesta piristymisestä. Kuljetuskalusto ja henkilöstö ovat edelleen vähentyneet, mutta liikevaihto sekä kuljetus- ja ajosuoritteet ovat tasoittumassa tai lievässä kasvussa. Rautateillä kuljetusvirrat ovat tasoittuneet vuosien 2023–2024 välillä, ja Satakunnan rataosuuksilla näkyy orastavaa nousua.
Tulevaisuuden pitkän aikavälin tavoitteena Satakunnassa on ylimaakunnallinen Aaltorata, joka yhdistäisi rannikon satamat ja kaupungit yhtenäiseksi, kilpailukykyiseksi raideyhteydeksi. Hanke vahvistaisi sekä tavara- että henkilöliikenteen sujuvuutta ja olisi merkittävä osa Länsirannikon tulevaisuuden liikenneverkkoa.
Turvallisuuden näkökulmasta tilanne on kuitenkin edelleen huolestuttava. Tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä pysyy korkeana, ja tavoite nollasta tieliikennekuolemasta vuoteen 2050 mennessä edellyttää merkittäviä toimia.
Maakunnallinen liikennejärjestelmätyö keskittyy seudullisiin ja ylimaakunnallisiin kysymyksiin sekä suunnitelman tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Seurannassa tarkastellaan muun muassa liikenteen ja matkustajamäärien kehitystä, tavaravirtoja, palvelutasoa, ilmasto- ja turvallisuustavoitteita sekä liikennejärjestelmän rahoituspohjaa. Satakunnan jatkuvan liikennejärjestelmätyön toteutus edellyttää jatkuvaa yhteistyötä Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, maakuntien, kuntien ja muiden sidosryhmien kesken, ja edistymisestä raportoidaan vuosittain maakuntahallitukselle.
Suurpetoyhteistyö uudistuu ja onnistumisia tuli maakunnallisessa edunvalvonnassa vuoden 2025 aikana
Maakuntahallituksessa päätettiin uudistaa suurpetoyhteistyö joustavammaksi. Kokouksessa todettiin myös edunajamissuunnitelman etenevän tasaisesti – edunvalvonnassa on ollut paljon onnistumisia, mutta työtä on vielä jäljellä.
Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmä Satapeto muuttaa toimintaansa vuodesta 2026 alkaen. Aikaisemmin Satapeto on kokoustanut suurpetoihin liittyvissä asioissa yhteistyöryhmän kanssa muutaman kerran vuodessa. Jatkossa kokouksien sijaan järjestetään Suurpetofoorumi, joka on avoin aikaisempaa laajemmalle joukolle toimijoita. Nykyinen Satapeto -yhteistyöryhmä on toiminut nykyisellä mallilla vuodesta 2009 alkaen.
Suurpetofoorumi kokoontuu vuosittain syksyisin käsittelemään suurpetoihin liittyviä kysymyksiä ja edistämään vuoropuhelua eri toimijoiden välillä. Foorumin järjestämisestä vastaavat Satakuntaliitto ja Suomen riistakeskus Satakunta.
Maakuntahallitukselle esitettiin myös edunajamissuunnitelman toteutumista vuonna 2025. Maakunnassa onnistuttiin edistämään mm. liikenteen saavutettavuutta lento- ja raideliikenteen osalta sekä lisäämään yritysten mahdollisuuksia Yhdysvaltojen 40 jäänmurtajan tilauksessa. Aluekehityslainsäädäntöön sekä alueidenkäyttölain muutoksen eteen on vuoden aikana tehty vaikuttamistyötä, mutta eduskunnan käsittelyyn esitykset etenevät vasta vuonna 2026.
Edunajamissuunnitelmassa on kootusti edunvalvontatavoitteet ja niiden seuranta, ja sen toteutumista raportoidaan vuosittain maakuntahallitukselle. Edunvalvontatyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten, kansanedustajien, yritysten ja muiden aluekehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa. Vuoden 2026 edunajamissuunnitelma valmistellaan maakuntahallituksen käsittelyyn helmikuussa 2026.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Maakuntaohjelma Satakunta suunnitelmaa vahvistaa maakunnan elinvoimaa, kasvua ja hyvinvointia. Satakunnan maakuntaohjelman 2026–2029 kehittämismissiot kuvaavat, miten maakunta vahvistaa elinvoimaansa tulevina vuosina. Kehittämismissioita ovat paras sijainti, kasvava maakunta ja onnellisten paikka. Missiot kuvaavat Satakunnan tavoitteellista tahtotilaa, jota kohti maakuntaa halutaan kehittää valtuustokaudella 2026–2029. Kukin kehittämismissio myös osaltaan tukee Satakunnan maakuntasuunnitelma 2050:n tulevaisuuskuvia.
”Satakunnan maakuntavaltuusto hyväksyi tänään kokouksessaan maakuntaohjelman vuosille 2026–2029. Ryhmäpuheenvuoroissa kiiteltiin laajamittaista ja osallistavaa valmistelutyötä ja erityisesti kunnianhimoisia tavoitteita. Toteuttamisvaiheessa halutaan haastaa kaupungit, kunnat, oppilaitokset yritykset ja yhteisöt sekä hyvinvointialue tekemään todeksi kasvavan maakunnan tavoitteita”, sanoo maakuntavaltuuston puheenjohtaja Arja Laulainen.
Paras sijainti missiona korostaa maakunnan strategista sijaintia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Satakunta haluaa hyödyntää sijaintinsa vahvuudet turvallisuusrannikkona, logistiikassa, energiaratkaisuissa sekä huoltovarmuuden vahvistamisessa. Kasvava maakunta kehittämismissiona suuntaa huomion osaamiseen ja vastuulliseen kasvuun. Satakunnassa halutaan vahvistaa koulutuksen ja tutkimus-, innovaatio- ja yritystoiminnan merkitystä sekä varmistaa työvoiman saatavuus muuttuvassa toimintaympäristössä. Kolmas missio, eli onnellisten paikka, rakentaa Satakunnasta hyvinvoivan ja vetovoimaisen paikan asua ja elää. Satakunnassa halutaan edistää luonnon monimuotoisuutta sekä rakentaa veto- ja pitovoimaltaan sellaista aluetta, joka houkuttelee uusia asukkaita ja osaajia samalla kun nykyiset satakuntalaiset kokevat elämänlaatunsa paranevan.
Satakunta suunnitelmaa –maakuntaohjelma tavoittelee maakunnan yhteistä tekemistä Satakunnan tavoitteiden toteutumiseksi. Satakunnan missio on olla sijainniltaan paras, kasvava maakunta ja onnellisten ihmisten paikka. Maakuntaohjelman kehittämismissiot, tavoitteet ja toimenpiteet ovat meidän kaikkien Satakuntalaisten yhteisiä kumppanuudessa toteutettavia asioita.
Maakuntavaltuuston kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin myös Satakuntaliiton vuoden 2026 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2026–2029, Satakunnan kuntien, Satakunnan hyvinvointialueen ja Satakuntaliiton yhteinen strateginen kumppanuussopimus puitesopimuksena sekä käsiteltiin valtuustoaloitteita sekä kuultiin tilannekatsaus merialuesuunnittelusta ja maakuntakaavasta.
Maakuntavaltuuston kokouksen esityslistaan pääset tästä linkistä.
Maakuntavaltuuston hyväksymä Satakunnan maakuntaohjelma 2026-2029 – Satakunta suunnitelmaa
Lisätietoja antaa:
Maakuntahallitukselle tuotiin tiedoksi merialuesuunnittelun tilannekatsaus.
Satakuntaliitto laatii Suomen Merialuesuunnitelma 2030:n päivitystä yhteistyössä rannikon maakuntien liittojen, viranomaisten ja merellisten toimialojen kanssa. Päivityksen tavoitteena on sovittaa yhteen merialueen eri käyttömuodot – kuten energiantuotanto, meriliikenne, kalastus, matkailu ja ympäristönsuojelu – siten, että merialueiden kestävä kehitys ja meriympäristön hyvä tila voidaan turvata muuttuvassa toimintaympäristössä.
Suomen merialuesuunnitelman 2030 päivitystyön yhteydessä toteutetaan myös suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA). Vaikutusten arviointia varten on laadittu merialuesuunnittelun strategisia linjauksia ohjaamaan kolme teemapainotettua vaihtoehtoa: Ilmastoviisas merialuesuunnittelu, Huoltovarmuus ja turvallisuus sekä Merellinen monikäyttö. Vaihtoehtoja on käsitelty sidosryhmien kanssa valtakunnallisissa ja alueellisissa vuorovaikutusfoorumeissa. Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan foorumi pidettiin 3.11.2025 Turussa.
Päivitystyö jatkuu vuoteen 2027 asti. Työn etenemistä voi seurata osoitteessa merialuesuunnittelu.fi.
Satakuntaliiton osavuosikatsaus ennakoi – alijäämä jää odotettua pienemmäksi
Maakuntahallituksen kokouksessa 17.11.2025 käsiteltiin Satakuntaliiton talouden osavuosikatsausta. Satakuntaliiton talous on pysynyt talousarvion raameissa ja alijäämän ennakoidaan toteutuvan selvästi arvioitua pienempänä.
Satakuntaliiton kymmenen kuukauden talouden toteuman mukaan vuoden 2025 talousarvion mukainen alijäämä näyttää jäävän selvästi ennakoitua pienemmäksi. Talousarviossa on varauduttu 80 000 euron alijäämään. Satakuntaliiton toimintakuluista valtaosa on henkilöstökuluja. Ne ovat toteutuneet lähes budjetoidusti. Palvelujen ostoja on ollut toistaiseksi ennakoitua vähemmän. Ostopalveluina hankittavat asiantuntijaselvitykset voivat aikataulullisesti siirtyä tältä vuodelta toteutettavaksi vasta ensi vuonna.
Kokonaisuutena tarkasteltuna Satakuntaliiton taloustilanne on vakaa. Talousarvion alijäämää pyritään pienentämään vielä loppuvuoden 2025 aikana erilaisin toiminnan tehostamiskeinoin.
Näiden lisäksi maakuntahallitus käsitteli valtuustoon meneviä asioita kuten valtuustoaloitetta ja Satakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelmaa vuodelle 2026 sekä Satakuntaliiton vuosijuhlassa jaettavia huomionosoituksia.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Huolestuttavaa on etenkin aivan vuoden alussa virinneen teollisuuden liikevaihdon ja viennin nousun vaihtuminen selväksi laskuksi keväällä. Toisaalta automaatio, kone- ja metallituoteteollisuus sekä meriteollisuus olivat osin vahvassa nousussa. Kuten aiemmin, osa teollisuuden liikevaihdon laskusta on syntynyt maakunnassa vahvan metallien jalostuksen tuottajahintojen pudotuksesta, joten tuotantomäärät eivät ole supistuneet aivan yhtä paljon kuin mitä liikevaihdon lasku antaisi ymmärtää. Tätä tukee myös se, että teollisuudessa keskimäärin henkilöstömäärä laski vain hieman. Rakentamisessa liikevaihdon lasku pysähtyi keväällä. Palvelualojen kehitys jatkui aiempaa vaimeampana. Talouden palkkasumman kasvu jäi aiempaa vaisummaksi. Talouden näkymissä on kuitenkin valopilkkuja.
Teknologiateollisuudessa keskimäärin liikevaihto ja vienti kääntyivät vahvaan nousuun aivan alkuvuodesta, mutta keväällä kirjattiin selvää laskua, joka on peräisin metallien jalostuksesta. Koko alkuvuoden ajan henkilöstömäärä kasvoi kuitenkin hieman. Liikevaihto nousi selvästi automaatiossa ja robotiikassa sekä konepajoilla. Metallituotteiden valmistuksessa ja meriteollisuudessa liikevaihto kohosi hieman. Meri-Porin teollisuusalueella liikevaihto kasvoi alkuvuonna kohisten. Teknologiateollisuudessa liikevaihto laski metallien jalostuksessa sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa.
Elintarviketeollisuuden liikevaihto ja etenkin vienti supistuivat alkuvuonna. Henkilöstömäärä pysyi kuitenkin ennallaan. Metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto laski yhä. Metsäteollisuuden viennin arvo kasvoi selvästi aivan alkuvuodesta, mutta sen arvo kuitenkin aleni uudelleen kevään kuluessa. Rakentamisen liikevaihto aleni vielä aivan alkuvuodesta, mutta keväällä lasku pysähtyi. Henkilöstöä vähennettiin kuitenkin yhä huomattavasti.
Satakunnan palvelualojen kehitys jatkui vuoden 2025 tammi-kesäkuussa edelleen alavireisen vaihtelevana. Liikevaihdon nousu on jatkunut enää luovilla aloilla. Kaupan liikevaihto pysyi käytännössä ennallaan, mutta henkilöstöä vähennettiin. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto aleni yhä. Liike-elämän palveluidenkin liikevaihto kääntyi laskuun.
Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2025 tammi-kesäkuussa 1,8 prosenttia vuoden 2024 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa keskimäärin liikevaihto kasvoi jo hieman, mikä on jo varsin selkeä käänteen merkki. Satakunnan laskusta osa selittyy metallien tuottajahintojen laskulla, jolla ei ole tuotannon määrälle yhtä suurta vaikutusta. Siten Satakunnassa tuotannon tason ero valtakunnalliseen kehitykseen ei ole yhtä suuri kuin liikevaihdon ero antaa ymmärtää.
46 prosenttia maakunnan yrityksistä saavutti tammi–kesäkuussa liikevaihdon kasvua. 30 prosenttia yrityskannasta ylsi vähintään 15 prosentin nousuun. Molemmat osuudet jäivät alle aiemman tason. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on edelleen ollut suurta. Eniten laski yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, vajaat kolme prosenttia. Alle viiden työntekijän yritysten liikevaihto sen sijaan kohosi vajaan prosentin. 5–19 henkilöä työllistävien yritysten liikevaihto aleni vajaan prosentin. Suurin muutosvaikutus talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi alkuvuoden aikana 18 prosenttia. Yli viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto laski runsaat pari prosenttia.
Koko maassa keskimäärin talouden kehitys oli jo aiempaa selvästi pirteämpää, mutta aloittain vaihtelevaa. Myönteistä oli viennin nopea kasvu ja liikevaihdon nousu useilla päätoimialoilla. Teollisuudessa liikevaihdon kasvua kertyi lähes kautta linjan, vain konepajoilla ja metsäteollisuudessa liikevaihto supistui. Teknologiateollisuus kehittyi Satakuntaa suotuisammin lähinnä painoarvoltaan merkittävän elektroniikkateollisuuden myönteisemmän kehityksen vuoksi. Myös metallien jalostuksen vähäisempi osuus vaikutti. Rakentamisen liikevaihto alkoi kohota pitkästä aikaa. Palvelualoilla nousu jatkui liike-elämän palveluissa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Kaupan liikevaihto aleni vähän.
Satakunnassa henkilöstömäärä aleni jonkin verran (-1,7 %) vuoden 2025 tammi-kesäkuussa. Teollisuudessa henkilöstömäärä laski hieman, teknologiateollisuudessa kirjattiin kuitenkin hienoista kasvua. Rakentamisessa väkeä vähennettiin alkuvuonna eniten päätoimialoista. Palveluissa henkilöstömäärä aleni entistä nopeammin.
Toimialoittainen kehitys Satakunnassa tammi–kesäkuussa 2025 (vertailu vuoden 2024 vastaava aika)
- Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto supistui yhä jonkin verran (-4,3 %). Viennin arvo kutistui aavistuksen (-0,4 %). Henkilöstömäärä aleni hieman (-0,7 %).
- Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihdon lasku jäi vähäiseksi (-0,3 %). Viennin arvo kasvoi selvästi (3,6 %). Henkilöstöä lisättiin edelleen (0,4 %).
- Metallien jalostuksen liikevaihto laski yhä ainakin osin hintojen laskun vuoksi (-3,9 %).
- Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi jälleen (2,3 %).
- Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto kohosi vahvasti (8,0 %).
- Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-1,7 %)
- Meriteollisuuden liikevaihdon nousu jatkui (1,0 %).
- Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto supistui (-3,1 %).
- Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto kasvoi kohisten (12,5 %).
- Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto kasvoi merkittävästi (8,6 %). Henkilöstöäkin lisättiin (1,7 %).
- Metsäteollisuuden liikevaihto (-5,8 %) laski yhä tuntuvasti. Viennin arvo kasvoi (2,3 %).
- Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-7,5 %).
- Elintarviketeollisuuden liikevaihto aleni selvästi (-5,5 %) samoin kuin viennin arvo (-15,3 %). Henkilöstömäärä pysyi kuitenkin ennallaan (0,1 %).
- Rakentamisen liikevaihdon lasku pysähtyi keväällä (-1,8 %). Henkilöstömäärä laski yhä (-3,8 %).
- Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto pysyi entisellään (0,0 %). Henkilöstömäärä aleni (-2,3 %).
- Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto supistui jonkin verran (-3,1 %).
- Liike-elämän palvelujen liikevaihto putosi vähän (-0,5 %).
- Kaikkien neljän edellä mainitun palvelualan yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski jonkin verran (-1,9 %).
- Luovien alojen liikevaihto kasvoi (1,5 %).
Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus julkaistaan kalvosarjana (PowerPoint).
Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa tältä sivulta (sivun loppupuolella).
Huolestuttavaa on etenkin aivan vuoden alussa virinneen teollisuuden liikevaihdon ja viennin nousun vaihtuminen selväksi laskuksi keväällä. Toisaalta automaatio, kone- ja metallituoteteollisuus sekä meriteollisuus olivat osin vahvassa nousussa. Kuten aiemmin, osa teollisuuden liikevaihdon laskusta on syntynyt maakunnassa vahvan metallien jalostuksen tuottajahintojen pudotuksesta, joten tuotantomäärät eivät ole supistuneet aivan yhtä paljon kuin mitä liikevaihdon lasku antaisi ymmärtää. Tätä tukee myös se, että teollisuudessa keskimäärin henkilöstömäärä laski vain hieman. Rakentamisessa liikevaihdon lasku pysähtyi keväällä. Palvelualojen kehitys jatkui aiempaa vaimeampana. Talouden palkkasumman kasvu jäi aiempaa vaisummaksi. Talouden näkymissä on kuitenkin valopilkkuja.
Teknologiateollisuudessa keskimäärin liikevaihto ja vienti kääntyivät vahvaan nousuun aivan alkuvuodesta, mutta keväällä kirjattiin selvää laskua, joka on peräisin metallien jalostuksesta. Koko alkuvuoden ajan henkilöstömäärä kasvoi kuitenkin hieman. Liikevaihto nousi selvästi automaatiossa ja robotiikassa sekä konepajoilla. Metallituotteiden valmistuksessa ja meriteollisuudessa liikevaihto kohosi hieman. Meri-Porin teollisuusalueella liikevaihto kasvoi alkuvuonna kohisten. Teknologiateollisuudessa liikevaihto laski metallien jalostuksessa sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa.
Elintarviketeollisuuden liikevaihto ja etenkin vienti supistuivat alkuvuonna. Henkilöstömäärä pysyi kuitenkin ennallaan. Metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto laski yhä. Metsäteollisuuden viennin arvo kasvoi selvästi aivan alkuvuodesta, mutta sen arvo kuitenkin aleni uudelleen kevään kuluessa. Rakentamisen liikevaihto aleni vielä aivan alkuvuodesta, mutta keväällä lasku pysähtyi. Henkilöstöä vähennettiin kuitenkin yhä huomattavasti.
Satakunnan palvelualojen kehitys jatkui vuoden 2025 tammi-kesäkuussa edelleen alavireisen vaihtelevana. Liikevaihdon nousu on jatkunut enää luovilla aloilla. Kaupan liikevaihto pysyi käytännössä ennallaan, mutta henkilöstöä vähennettiin. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto aleni yhä. Liike-elämän palveluidenkin liikevaihto kääntyi laskuun.
Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2025 tammi-kesäkuussa 1,8 prosenttia vuoden 2024 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa keskimäärin liikevaihto kasvoi jo hieman, mikä on jo varsin selkeä käänteen merkki. Satakunnan laskusta osa selittyy metallien tuottajahintojen laskulla, jolla ei ole tuotannon määrälle yhtä suurta vaikutusta. Siten Satakunnassa tuotannon tason ero valtakunnalliseen kehitykseen ei ole yhtä suuri kuin liikevaihdon ero antaa ymmärtää.
46 prosenttia maakunnan yrityksistä saavutti tammi–kesäkuussa liikevaihdon kasvua. 30 prosenttia yrityskannasta ylsi vähintään 15 prosentin nousuun. Molemmat osuudet jäivät alle aiemman tason. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on edelleen ollut suurta. Eniten laski yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, vajaat kolme prosenttia. Alle viiden työntekijän yritysten liikevaihto sen sijaan kohosi vajaan prosentin. 5–19 henkilöä työllistävien yritysten liikevaihto aleni vajaan prosentin. Suurin muutosvaikutus talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi alkuvuoden aikana 18 prosenttia. Yli viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto laski runsaat pari prosenttia.
Koko maassa keskimäärin talouden kehitys oli jo aiempaa selvästi pirteämpää, mutta aloittain vaihtelevaa. Myönteistä oli viennin nopea kasvu ja liikevaihdon nousu useilla päätoimialoilla. Teollisuudessa liikevaihdon kasvua kertyi lähes kautta linjan, vain konepajoilla ja metsäteollisuudessa liikevaihto supistui. Teknologiateollisuus kehittyi Satakuntaa suotuisammin lähinnä painoarvoltaan merkittävän elektroniikkateollisuuden myönteisemmän kehityksen vuoksi. Myös metallien jalostuksen vähäisempi osuus vaikutti. Rakentamisen liikevaihto alkoi kohota pitkästä aikaa. Palvelualoilla nousu jatkui liike-elämän palveluissa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Kaupan liikevaihto aleni vähän.
Satakunnassa henkilöstömäärä aleni jonkin verran (-1,7 %) vuoden 2025 tammi-kesäkuussa. Teollisuudessa henkilöstömäärä laski hieman, teknologiateollisuudessa kirjattiin kuitenkin hienoista kasvua. Rakentamisessa väkeä vähennettiin alkuvuonna eniten päätoimialoista. Palveluissa henkilöstömäärä aleni entistä nopeammin.
Toimialoittainen kehitys Satakunnassa tammi–kesäkuussa 2025 (vertailu vuoden 2024 vastaava aika)
- Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto supistui yhä jonkin verran (-4,3 %). Viennin arvo kutistui aavistuksen (-0,4 %). Henkilöstömäärä aleni hieman (-0,7 %).
- Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihdon lasku jäi vähäiseksi (-0,3 %). Viennin arvo kasvoi selvästi (3,6 %). Henkilöstöä lisättiin edelleen (0,4 %).
- Metallien jalostuksen liikevaihto laski yhä ainakin osin hintojen laskun vuoksi (-3,9 %).
- Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi jälleen (2,3 %).
- Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto kohosi vahvasti (8,0 %).
- Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-1,7 %)
- Meriteollisuuden liikevaihdon nousu jatkui (1,0 %).
- Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto supistui (-3,1 %).
- Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto kasvoi kohisten (12,5 %).
- Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto kasvoi merkittävästi (8,6 %). Henkilöstöäkin lisättiin (1,7 %).
- Metsäteollisuuden liikevaihto (-5,8 %) laski yhä tuntuvasti. Viennin arvo kasvoi (2,3 %).
- Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-7,5 %).
- Elintarviketeollisuuden liikevaihto aleni selvästi (-5,5 %) samoin kuin viennin arvo (-15,3 %). Henkilöstömäärä pysyi kuitenkin ennallaan (0,1 %).
- Rakentamisen liikevaihdon lasku pysähtyi keväällä (-1,8 %). Henkilöstömäärä laski yhä (-3,8 %).
- Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto pysyi entisellään (0,0 %). Henkilöstömäärä aleni (-2,3 %).
- Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto supistui jonkin verran (-3,1 %).
- Liike-elämän palvelujen liikevaihto putosi vähän (-0,5 %).
- Kaikkien neljän edellä mainitun palvelualan yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski jonkin verran (-1,9 %).
- Luovien alojen liikevaihto kasvoi (1,5 %).
Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus julkaistaan kalvosarjana (PowerPoint).
Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa tältä sivulta (sivun loppupuolella).
Satakuntaliitto toteutti hanketoimijoille anonyymin kyselyn, jolla mitattiin rahoituksen ja hankkeiden vaikuttavuutta. Vaikuttavuus tarkoittaa hankkeen aikaansaamia muutoksia tai vaikutuksia.
Vaikutuksia onkin tullut, sillä rahoitetuilla hankkeilla on edistetty alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä vahvistamalla TKI-toimintaa sekä yritysyhteistyötä ja koulutuksen kytkemistä hankkeisiin. Hankkeet ovat tukeneet myös kiertotaloutta ja vihreää siirtymää. Tämä saa aikaan niin sanotun win-win -tilanteen, jossa sekä alueen ympäristö ja talous hyötyvät.
Ilman hankerahoitusta moni tärkeä avaus olisi jäänyt toteutumatta
Tulosten mukaan hankerahoituksemme mahdollisti organisaatioille asioita, jotka muuten olisivat jääneet toteuttamatta. Ilman hankerahoitusta organisaatiot eivät olisi pystyneet kehittämään toimintaansa ja esimerkiksi moni kyberturvallisuuteen ja turvetuotantoalueiden käyttöön liittyvä kokeilu olisi jäänyt tekemättä Satakunnassa.
Rahoituksella on kehitetty esimerkiksi Siikaisten eteläpään matkailuyritysten vetovoimaa, tai kasvihuoneviljelyn innovaatioita. Vaikka hankkeiden toteutusympäristöt vaihtelevat tietoverkoista pelloille, tarvitsevat toteuttajat samanlaisia asioita hankkeen onnistuneeseen toteutukseen.
Vastausten perusteella hankkeen vaikuttavuus vahvistuu, kun hankesuunnitelmassa on väljyyttä. Kehittämistyö voi yllättää ja kaikkea ei voi ennakoida hankesuunnitelmaa laatiessa. Siksi joustavuus hankkeen aikana on tärkeää. Tämä tietysti edellyttää hyvää yhteistyötä hankkeen sisällä sekä rahoittajan kanssa.
Yhteistyö Satakuntaliiton suuntaan onkin hanketoimijoiden mukaan hyvää ja toimivaa. Yhteyshenkilöiden ohjaus ja neuvonta arvioitiin erinomaiseksi. Vastaajat kiittivät erityisesti asiantuntevasta ja ystävällisestä palvelusta sekä nopeasta reagoinnista ja selkeästä ohjauksesta. Paikallinen näkökulma on selvästi hyödyksi, sillä toimijat olivat tyytyväisiä siihen, että rahoittajalla on näkemyksestä ja kokemuksesta alueen kehittämistarpeista.
Tulokset ohjaavat hanketyötä
Kyselyn tulokset auttavat Satakuntaliittoa kehittämään rahoitus- ja tukipalveluja entistä paremmiksi. Hanketoimijat kokivat haasteita muun muassa hallinnollisen työn kuormittavuudessa, aikataulupaineissa ja toimintaympäristön epävarmuudessa. Satakuntaliitto aikoo tarttua näihin haasteisiin tavoitteena sujuvampi hankekokemus ja entistä vaikuttavammat tulokset. Kyselyn toteutti Satakuntaliiton harjoittelija Liina Kuvaja ja sen tuloksiin pääse tutustumaan täältä.
Kulttuuripankki on maksuton verkkopalvelu, joka kokoaa taiteen ja kulttuurin ammattilaiset yhteen paikkaan – ja tuo heidän osaamisensa helposti saataville. Palvelun kautta tekijät voivat julkaista omat profiilinsa ja tarjota tilattavia palveluita, kuten esityksiä ja työpajoja. Tilaajat puolestaan löytävät tekijöitä laajalta alueelta yhdellä haulla.
“Taiteen ja kulttuurin ammattilaisilla olisi paljon annettavaa, mutta markkinat toimivat huonosti. Kulttuuripankki korjaa tätä – se tuo tekijöille uusia työmahdollisuuksia ja tekee kulttuurihankinnoista näkyviä.” – Henri Terho, yksikönpäällikkö, Taiteen edistämiskeskus
Innovaatio on alun perin kehitetty Tampereen kaupungin toimesta pirkanmaalaisena yhteistyönä, josta suosittu palvelu laajenee syksyn aikana lähes koko Suomen laajuiseksi. Taiteen ja kulttuurin tekijöiden kansainvälistä näkyvyyttä tukevat ruotsin- ja englanninkieliset versiot.
“Olemme olleet mukana Kulttuuripankissa sen alusta asti. Palveluiden tuotteistaminen oli aluksi haastavaa, mutta nopeasti palkitsevaa – löysimme heti vakiintuneen asiakaskunnan kulttuuripankin kautta.” – Sanna Ristaniemi, näyttelijä, Ritvalaiset kollektiivi
Kulttuurin ja taiteen tekijät voivat rekisteröityä palveluun seuraavien maakuntien alueelta: Pirkanmaa, Ahvenanmaa, Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme, Satakunta ja Varsinais-Suomi. Taiteen ja kulttuurin tekijöiden rekisteröityminen avautuu Uudellamaalla syksyn aikana. Tekijät voivat täyttää hakemuksensa palveluun verkkosivuston avauduttua, ja hakemuksia käsitellään sitä mukaa, kun Kulttuuripankki-palvelun käyttöönotto etenee Uudenmaan kunnissa. Kulttuuripankin avautumisesta Pohjois-Savossa tiedotetaan myöhemmin erikseen.
Alueelliset moderaattorit käyvät läpi tekijöiden tiedot yhteisesti sovittujen kriteerien mukaisesti. Jos tekijä täyttää kriteerit, julkaistaan profiili Kulttuuripankissa ja tekijä pääsee lisäämään palveluita.
Kulttuuripankki edistää työllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta. Se nostaa esiin eri taiteenalojen tekijät tasavertaisesti ja tarjoaa kunnille, yrityksille ja yhteisöille helpon tavan hyödyntää luovan alan potentiaalia, taiteen ja kulttuurin palveluita.
Verkkopalveluun odotetaan:
- noin 6000 tekijäprofiilia
- yli 4000 tilattavaa palvelua
- noin 1000 rekisteröitynyttä tilaajaa
Laajenevaa Kulttuuripankkia koordinoi Tampereen kaupunki, ja teknisestä toteutuksesta vastaa Red & Blue Oy. Visuaalinen ilme on tehty yhteistyössä Kaski Agencyn kanssa. Rahoitus Kulttuuripankin laajentamiseen on tullut opetus- ja kulttuuriministeriöstä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF), osana Next Generation EU -ohjelmaa.
Linkki: Kulttuuripankki-verkkopalvelun jatkokehittämis- ja laajennushanke
Lisätiedot:
Karoliina Leisti
Projektipäällikkö
040 723 5189
karoliina.leisti@tampere.fi
Tampereen kaupunki
Sivistyspalvelut / Kulttuuri
www.tampere.fi
Aloitamme kahvilla klo 9 ja varsinainen ohjelma alkaa 9.30.
Ilmoittautuminen on auki 16.11. asti.
Tilaisuus tarjoaa tiiviin katsauksen ilmastopolitiikan ja päästökehityksen nykytilaan sekä tuleviin trendeihin. Ohjelmassa myös käytännön vinkkejä kuntien ilmastotyön tueksi ja keskustelua jatkoyhteistyöstä. Ohjelmaan voit tutustua tarkemmin tästä.
Tule mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan!
Paikka: Osallistua voi joko Satakuntaliiton toimistolla tai Teamsissa.
Aika: 19.11. klo 9.00 alkaen
EU-rahoituksella merkittävät vaikutukset Satakunnan elinvoimaan. Vaikutuksista on valmistunut selvitys, jossa tehty kysely kohdennettiin rahoitusta saaneille hanketoteuttajille. Selvityksestä käy ilmi, että vaikutukset ovat merkittäviä. Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi myös osaltaan kolmen ison EU-hankkeen rahoittamisen. Tukea myönnetään Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) hankkeisiin noin 1,7 miljoonaa euroa.
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui tänään Merikarvialla. Kokoussa esiteltiin Satakuntaliiton teettämää vaikuttavuusselvitystä, joka oli kohdennettu EU-osarahoitteisten (EAKR ja JTF) hankkeiden toteuttajaorganisaatioille. Kysely sisälsi kolme eri osaa: 1. EAKR-/JTF-rahoituksen yleinen merkitys organisaatioille, 2. Hanketoteuttajien näkemykset hankkeiden toteutuksesta ja vaikutuksista, muun muassa tavoitteisiin pyrkimisestä ja kohderyhmistä, 3. Satakuntaliiton arviointi rahoitusta välittävänä toimielimenä.
Kyselyn tuloksissa ilmeni, että hankerahoitus on ollut merkittävää organisaation kehityksen kannalta (esim. organisaatiossa on tehty uusia avauksia, kehittynyt uusia toimintamalleja/pysyviä muutoksia rahoituksen myötä). Rahoituksella on luotu uusia työllistymismahdollisuuksia ja syntynyt uutta yritystoimintaa. Alueen tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaa on kehitetty merkittävästi EU-osarahoitteisten hankkeiden avulla. Hankerahoitus on mahdollistanut myös sellaisia pilotteja ja kokeiluja, joita ei olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman ulkopuolista rahoitusta, mikä puolestaan on luonut lisää kasvun edellytyksiä. Kyselyssä selviteltiin myös Satakuntaliiton viranomaistyön sujuvuutta ja mm. päätöksenteon nopeutta. Selvityksen vastauksissa ilmenee, että yhteistyö liiton kanssa on ollut erittäin hyvin toimivaa, sujuvaa, mutkatonta ja joustavaa. Lisäksi koetaan maksatus- ja rahoituspäätösten hoituvan pääosin sujuvasti. Selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa esityslistan liitemateriaalissa.
Kokouksessa puollettiin kolmen ison EU-hankkeen rahoitusta. Rahoitusta saavat:
- Hyvän elämän kylä EAKR-hanke, jossa tavoitteena on kehittää aivoterveyttä edistävä palvelutarjoama, jossa Länsi-Suomen Diakonialaitoksen alueelle luodaan mm. fyysinen TKIO-ympäristö. (EU-tuki 537 763 euroa)
- SatakuntaJOB – pelillistettyä työnhaun ohjausta ja suomen kieltä maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille ESR+ -hanke, jossa maahanmuuttajataustaiset työnhakijat saavat työkaluja tehokkaampaan kielen oppimiseen, heidän työllistymisvalmiutensa ovat lisääntyvät ja lisäksi he ovat edenneet koulutus- ja työllistymispolullaan (EU-tuki 604 719 euroa)
- Pelaamisella oivallukseen – pelillisyyden hyödyntäminen yrittäjyyskasvatuksessa ESR+ -hanke, jossa kehitetään pelillinen oppimiskokonaisuus, jonka avulla nuoret voivat oppia yrittäjyydestä, työelämätaidoista, taloudenhallinnasta ja sijoittamisesta innostavalla ja saavutettavalla tavalla (EU-tuki 575 664 euroa)
Sen sijaan kokouksessa ei puollettu Projektipohjaisella oppimisella ja yhteisöllisyydellä työelämään (PROPO) ESR+ -hankkeen rahoittamista. Hankkeesta tehdään hylkäyspäätös.
EU-ohjelman toteutukseen merkittävä muutos vuosille 2026 ja 2027
Euroopan komissio on 1.4.2025 julkistanut koheesiopolitiikan uudistuspaketin, joka tarjoaa mahdollisuuksia kohdistaa ns. välitarkastelun yhteydessä ohjelmarahoitusta uusiin prioriteetteihin. Suomi on päättänyt toteuttaa ohjelmanmuutoksen ja kohdentaa vuosien 2026 ja 2027 rahoitusta kahteen uuteen erityistavoitteeseen yhteensä 300 miljoonaa euroa. Toinen erityistavoite keskittyy sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseen ja toinen teollisen kapasiteetin lisäämiseen puolustusteollisuudessa. Nämä uudet erityistavoitteet vähentävät olemassa olevaa EAKR ja ESR+-kehystä vuosille 2026 ja 2027 ja ne toteutuvat siten pienempinä.
Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta:
Lisätietoja antavat:
MYR:n puheenjohtaja Petri Salminen p. 050-5985 008
aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma p. 044 7114 330
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050-5696 818
