Sen pysyvyydestä ei kuitenkaan ole takeita maailmantalouden epävarmuuden vuoksi. Vaikka teollisuuden liikevaihto ja vienti alenivat edelleen keskimäärin vuoden 2025 heinä-joulukuussa, oli vuoden viimeinen neljännes varsin menestyksekäs maakunnan merkittävimmällä teollisuudenhaaralla, teknologiateollisuudessa. Muutos nosti maakunnan talouden pinnalle. Kuten aiemmin, osa teollisuuden liikevaihdon laskusta syyskesällä on syntynyt maakunnassa vahvan metallien jalostuksen tuottajahintojen pudotuksesta, joten tuotantomäärät eivät ole supistuneet aivan yhtä paljon kuin mitä liikevaihdon lasku antaisi ymmärtää. Tilanne muuttui vuoden lopussa kuparin hinnan vahvan nousun myötä, mikä käänsi metallien jalostuksen liikevaihdon nousuun. Suhdannekäänne näkyy myös teollisuuden keskimääräisen henkilöstömäärän hienoisena kasvuna. Rakentamisessa liikevaihto ja henkilöstömäärä laskivat yhä selvästi. Palvelualojen kehitys jatkui vaimeana ja ainoastaan kaupassa sekä luovilla aloilla liikevaihto kohosi vähän. Palkkasumman kasvu jatkui kohtalaisena.

Teknologiateollisuudessa keskimäärin liikevaihto ja vienti kääntyivät nousuun aivan loppuvuodesta. Muutos on peräisin metallien jalostuksesta sekä koneiden ja laitteiden valmistuksesta. Koko loppuvuoden ajan henkilöstömäärä kasvoi kuitenkin jonkin verran merkkinä tuotannon vireytymisestä. Liikevaihto nousi selvästi automaatiossa ja robotiikassa sekä konepajoilla, metalli- sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa. Meriteollisuudessa liikevaihto laski, mutta henkilöstömäärä kasvoi. Taustalla vaikuttanee laskutusaikataulut. Meri-Porin teollisuusalueella liikevaihto ja henkilöstömäärä supistuivat loppuvuonna.

Elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto ja etenkin vienti supistuivat merkittävästi loppuvuodesta. Henkilöstömäärä laski vähän. Metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto putosi yhä ja ainakin metsäteollisuuden viennin arvo romahti. Rakentamisen liikevaihto aleni huomattavasti ja henkilöstöä vähennettiin jonkin verran. Satakunnan palvelualojen kehitys jatkui vuoden 2025 heinä-joulukuussa edelleen alavireisen vaihtelevana. Liikevaihdon nousu on jatkunut enää luovilla aloilla ja kaupassa. Henkilöstöä vähennettiin jokaisella alalla. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto aleni yhä. Liike-elämän palveluidenkin liikevaihto supistui.

Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2025 heinä-syyskuussa 5,5 % vuoden 2024 vastaavaan aikaan verrattuna. Laskusta osa selittyy metallien tuottajahintojen alenemalla, jolla ei ole tuotannon määrään yhtä suurta vaikutusta. Loka-joulukuussa liikevaihto kasvoi jo 1,1 % metallien jalostuksen kasvun myötä. Yhteensä liikevaihto laski 2,2 % heinä-joulukuussa.  Koko maassa keskimäärin liikevaihto kasvoi jo hieman koko loppuvuoden ajan, mikä on jo varsin selkeä käänteen merkki. Satakunnassa tuotannon tason ero valtakunnalliseen kehitykseen ei ole yhtä suuri kuin liikevaihdon ero antaa ymmärtää johtuen metallien hintakehityksestä.

47 % maakunnan yrityksistä saavutti heinä-joulukuussa liikevaihdon kasvua. 31 % yrityskannasta ylsi vähintään 15 %:n nousuun. Molemmat osuudet olivat hieman aiempaa korkeampia. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on edelleen ollut suurta etenkin teollisuudessa, mutta myös rakentamisessa ja palveluissa. Eniten laski alle viiden sekä yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, kolmisen prosenttia. 5–19 työntekijän yritysten liikevaihto sen sijaan pysyi ennallaan. Suurin muutosvaikutus talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi loppuvuoden aikana 17 %. Yli viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto laski vajaat kolme prosenttia. Koko maassa keskimäärin talouden kehitys oli jo aiempaa selvästi pirteämpää, mutta edelleen aloittain vaihtelevaa. Teollisuudessa liikevaihdon kasvua kertyi lähes kautta linjan, vain metallien jalostuksessa ja metsäteollisuudessa liikevaihto supistui. Teknologiateollisuus kehittyi Satakuntaa suotuisammin, koska suhteellisen heikosti kehittyneen metallien jalostuksen painoarvo on Satakuntaa pienempi. Rakentamisen liikevaihto kohosi. Palvelualoilla nousu jatkui kautta linjan.

Satakunnassa henkilöstömäärä aleni yhä jonkin verran (-1,6 %) vuoden 2025 heinä-joulukuussa. Teollisuudessa henkilöstömäärä kasvoi aavistuksen verran. Henkilöstöä lisättiin jonkin verran teknologiateollisuudessa keskimäärin sekä runsaasti meriteollisuudessa. Metallien jalostuksessa määrä aleni hieman. Elintarvike- ja metsäteollisuudessa henkilöstöä vähennettiin. Kemianteollisuudessa se pysyi lähes ennallaan. Rakentamisessa väkeä vähennettiin loppuvuodesta yhä selvästi. Palveluissa henkilöstömäärä aleni kaikilla aloilla.

Toimialoittainen kehitys Satakunnassa heinä–joulukuussa 2025 (vertailu vuoden 2024 vastaava aika)

  • Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto supistui yhä selvästi (-4,7 %). Viennin arvo kutistui (-4,1 %). Henkilöstömäärä kasvoi aavistuksen (0,2 %).
  • Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihto laski (-3,3 %). Viennin arvokin aleni (-1,5 %). Henkilöstöä lisättiin edelleen (2,0 %).
  • Metallien jalostuksen liikevaihto alkoi kasvaa (3,5 %). Henkilöstöä vähennettiin silti (-1,1 %).
  • Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi nopeasti (4,8 %). Henkilöstä lisättiin (0,5 %).
  • Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto kohosi vahvasti (3,0 %). Henkilöstömäärä nousi 2,0 %.
  • Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto (3,2 %) ja henkilöstömäärät (3,5 %) kohosivat.
  • Meriteollisuuden liikevaihdon supistui (-17,2 %). Henkilöstä lisättiin tuntuvasti (5,3 %).
  • Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto laski (-0,4 %). Henkilöstömäärä pysyi ennallaan (0,1 %).
  • Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto romahti (-16,4 %). Henkilöstömäärä aleni (-7,7 %).
  • Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto kasvoi merkittävästi (5,6 %). Henkilöstö pysyi ennallaan (0,2 %).
  • Metsäteollisuuden liikevaihto (-8,3 %) ja vienti (-8,0 %) laskivat yhä tuntuvasti. Työntekijöitäkin vähennettiin (-1,9 %).
  • Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-4,6 %). Henkilöstöä lisättiin kuitenkin vähän (0,3 %).
  • Elintarviketeollisuuden liikevaihto aleni selvästi (-6,8 %) samoin kuin viennin arvo (-6,9 %). Henkilöstömääräkin tippui vähän (-0,8 %).
  • Rakentamisen liikevaihdon laski voimakkaasti (-10,2 %). Henkilöstömäärä laski yhä (-3,1 %).
  • Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi aavistuksen (0,3 %). Henkilöstömäärä aleni (-3,3 %).
  • Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto supistui jonkin verran (-2,1 %). Työvoiman tarve väheni (-5.0 %).
  • Liike-elämän palvelujen liikevaihto putosi jonkin verran (-2,0 %). Henkilöstö supistui 1,9 %:n verran.
  • Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstövähennys oli 5,5 %.
  • Kaikkien neljän edellä mainitun palvelualan yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski jonkin verran (-2.3 %).
  • Luovien alojen liikevaihto kasvoi (1,4 %). Henkilöstöä vähennettiin silti (-2,2 %).

Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus julkaistaan kalvosarjana (PowerPoint).

Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa sivulta (sivun loppupuolella): https://satakunta.fi/aluekehitys/alue-ennakointi-ja-aluetieto/

Lisätietoja:

Satakuntaliitto korostaa ensisijaisena tavoitteenaan Satakunnan oman vaalipiirin säilyttämistä kaikissa vaalilainsäädännön muutoksissa. Itsenäistä vaalipiiriä pidetään maakunnassa keskeisenä osana alueellista identiteettiä. Liitto suhtautuu kriittisesti esitetyn vaalialuemallin luomaan kahteen erilaiseen tapaan laskea vaalien tulos ja se voisi heikentää sekä vaalien ymmärrettävyyttä että äänestäjien yhdenvertaisuutta. Samalla nähdään, ettei mallin vaikutuksia esimerkiksi äänestysaktiivisuuteen ole arvioitu riittävästi.

Satakuntaliitto pitää nykyistä vaalijärjestelmää kokonaisuutena toimivimpana vaihtoehtona, kun huomioidaan poliittisen suhteellisuuden lisäksi alueellinen edustavuus ja demokratian toimivuus. Mikäli vaalialuemalli kuitenkin etenee, Satakunta pitää ensisijaisena vaihtoehtona vaalialueen muodostamista Varsinais-Suomen kanssa historiallisten yhteyksien sekä hallinnollisen johdonmukaisuuden vuoksi.

Vaalialuemallia koskevassa valmistelussa esitetään perustuslain ja vaalilain muuttamista siten, että pienet vaalipiirit voisivat muodostaa vaalialueen yhdessä toisen vaalipiirin kanssa. Muutoksella pyritään turvaamaan edustuksellisuus tilanteissa, joissa vaalipiiristä valittaisiin vähän kansanedustajia. Valmistelu etenee oikeusministeriössä parlamentaarisessa ohjauksessa, ja mallin on tarkoitus tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2031 eduskuntavaaleissa. Satakuntaliitto on osallistunut valmisteluun antamalla lausunnon, esittämällä kannanoton ja osallistumalla kuulemiseen.

Merialuesuunnitelman päivitys etenee

Maakuntahallitukselle esiteltiin kokouksessa myös Suomen merialuesuunnitelman päivityksen laadinnan tilannekatsaus sekä alustava luonnos ja siihen liittyvä kommentointimahdollisuus.

Suomen merialuesuunnitelman päivitys on käynnissä rannikon maakuntien liittojen yhteistyönä, ja se koskee koko Suomen merialuetta aluevesiltä talousvyöhykkeelle. Päivitystyö käynnistettiin keväällä 2024 toimintaympäristön muutosten vuoksi, ja tavoitteena on, että maakuntavaltuustot hyväksyvät päivitetyn suunnitelman vuonna 2027. Alustavaa luonnosta käsitellään maakuntahallituksissa touko–kesäkuussa 2026, ja sidosryhmiltä pyydetään palautetta kesän 2026 aikana.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Lisätiedot:

Maakunnan yhteistyöryhmä kuuli katsauksen EU-ohjelmakaudella 2021–2027 rahoitetuista hankkeista kokouksessaan Kokemäellä. Satakuntaliitto on rahoittanut EU-osarahoitteisia hankkeita reilun viiden vuoden aikana yhteensä 25,3 miljoonan euron edestä. Kahden viimeisen toimintavuoden aikana on rahoituskehystä jäljellä hyviin hankkeisiin vielä noin kuusi miljoonaa euroa. Hankkeiden toteutus voi kestää pisimmillään vuoden 2030 kesän loppuun asti, joten vaikutukset ovat näkyvissä vielä pitkään.

Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui tänään Kokemäellä. Kokouksessa keskityttiin kahteen asiaan. Yhteistyöryhmän jäsenet kuulivat kattavan esityksen Satakuntaliiton rahoittamista hankkeista ja myös rahoituksen määristä rahastoittain. Satakuntaliitto rahoittaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan alueohjelmasta aluekehitysrahaston (EAKR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitusta hankkeisiin. EAKR-rahoitusta on myönnetty tähän mennessä yhteensä 69:een hankkeeseen 13,8 miljoonaa euroa. JTF-rahoitusta on myönnetty 50:een hankkeeseen yhteensä 11,5 miljoonaa euroa.

Rahoitusta voidaan myöntää tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantamiseen, digitalisaation etujen hyödyntämiseen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi, energiatehokkuustoimenpiteiden edistämiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistämiseen sekä kiertotalouteen siirtymisen edistämiseen liittyviin toimiin (EAKR). JTF-rahaston rahoitusta voidaan myöntää turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukaisen siirtymän mukaisiin hankkeisiin.

Ohjelmakauden rahoitus pääsi käyntiin vuoden viiveellä vuonna 2022, joten rahoitusta on myönnetty rivakkaan tahtiin ja loputkin varat on tarkoitus myöntää ensi vuoden aikana. Vuoden 2028 alusta alkaa uusi ohjelmakausi, mutta sen aloitus viivästynee, jolloin on hyvä, että kuluvan ohjelmakauden kehittämistoimia voidaan jatkaa aina vuodelle 2030 asti.

Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän toimintaan ollaan kyselyn mukaan tyytyväisiä

Satakuntaliitto järjesti kyselyn maakunnan yhteistyöryhmän jäsenille, koskien yhteistyöryhmän toimintatapoihin Satakunnassa. Toimintatapoihin ja käsiteltäviin asioihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Maakunnan yhteistyöryhmät perustettiin Suomeen aikoinaan Euroopan unionin toivomuksesta alueellisiksi kumppanuuselimiksi, jossa on edustajat kuntien luottamushenkilöistä, valtionhallinnon alueviranomaisista sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen ja muiden aluekehityksen kannalta keskeisten järjestöjen edustajista.

Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta:

Esityslistahaku (tweb.fi)

Lisätietoja:

MYR:n puheenjohtaja Petri Salminen p. 050 5985 008
aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma p. 044 7114 330
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050 5696 818

 

Maakuntahallitukselle esiteltiin Satakuntaliiton hankerahoituskatsaus. Satakuntaliitto on osoittanut ohjelmakaudella 2021–2027 merkittävää EU- ja kansallista rahoitusta Satakunnan kehittämiseen. Satakuntaliitto on myöntänyt vuodesta 2021 alkaen Satakuntaan 25,3 miljoonaa euroa rahaa alueelliseen kehittämiseen EU-rahoituksena. Se on tarkoittanut 119 kappaletta erilaisia kehittämis- ja tutkimushankkeita. Rahaa tullaan myöntämään vielä vuosien 2026 ja 2027 aikana n. 5,5 miljoonaa euroa.

Kuluvan ohjelmakauden aikana Satakuntaliitto on myöntänyt rahoitusta yhteensä 69 Euroopan aluekehitysrahaston hankkeelle ja 49 Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hankkeelle. Näiden hankkeiden yhteenlaskettu EU:n ja valtion rahoitus nousee yli 25 miljoonaan euroon. Lisäksi rahoitusta on kohdennettu kaupunkikehittämiseen sekä kansallisista Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahoista rahoitettaviin alueellisiin kokeiluihin ja kehittämistoimiin.

Myönnetty rahoitus näkyy Satakunnassa konkreettisina tekoina ja investointeina. Satakuntaliiton rahoituksella Satakunnan ammattikorkeakoulussa kehitetään vihreän siirtymän ratkaisuja Kirkkokallion alueella sekä rakennustuoteteollisuutta ja GEO‑oppimisympäristöä Pohjois-Satakunnassa. Lisäksi Karvian Neva Lylyn alueelle on toteutettu uusia palvelurakenteita, kuten sauna, esteetön ulkokäymälä, kota ja laajennettu pysäköintialue. SUMEA-hankkeessa edistetään teknologiametallien kierrätettävyyttä, mikä tukee kestävää materiaalitaloutta ja alueen teollista uudistumista.

”Satakuntaliiton tehtävänä on varmistaa, että rahoitus kohdistuu vaikuttaviin hankkeisiin ja näkyy konkreettisina tuloksina alueella. Näiden hankkeiden kautta Satakunta kehittyy ja vahvistaa asemaansa”, toteaa Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma.

Satakuntaliiton hyväksymien hankkeiden etenemistä seurataan ja raportoidaan säännöllisesti maakuntahallitukselle.

Satakuntaliitto toimii EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakaudella 2021–2027 välittävänä toimielimenä ja ohjaa Satakunnassa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) sekä Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitusta hankkeisiin, jotka tukevat sekä Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmaa että Satakunnan maakuntaohjelman tavoitteita.

EU‑rahoituksen pelisäännöt muuttuvat – Tulevasta aluekehitysrahoituksen määrästä ei varmuutta

EU:n uusi rahoituskehys 2028–2034 muuttaa rahoituksen rakenteita ja kohdentumisen logiikkaa. Maakunnalle keskeistä on varmistaa, että EU‑rahoitus huomioi jatkossakin Satakunnan kehittämistarpeet ja aiemmin rakennetut vahvuudet.

EU:n tuleva rahoituskehys vuosille 2028–2034 merkitsee merkittävää muutosta EU-rahoituksen rakenteeseen. Nykyiset erilliset rahastot esitetään koottavaksi yhteen kumppanuusrahastoon, jonka toimeenpanoa ohjaisi yksi kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma. Rahoituksen myöntäminen perustuisi jatkossa entistä vahvemmin kansallisesti sovittuihin painotuksiin sekä tavoitteiden ja välitavoitteiden toteutumiseen.

Suomen alustava rahoitusosuus on noin 9,6 miljardia euroa. Kokonaisuuteen sisältyy merkittävä vielä kohdentamaton osuus, jonka jakoperusteet ja painotukset ratkaistaan kansallisessa valmistelussa yhteistyössä Euroopan komission kanssa. On tiedossa, että rahoituksen kohdentumisen logiikka muuttuu nykyisestä ohjelmaperusteisesta mallista strategisemmaksi ja keskitetymmäksi.

Aluekehittämisen, osaamisen sekä korkeakoulutukseen ja tutkimus‑ ja kehittämistoimintaan kytkeytyneen EU‑rahoituksen jatkuvuudesta ei ole vielä varmuutta. Nykyisellä ja aiemmilla ohjelmakausilla EU‑rahoituksella on ollut merkittävä rooli Satakunnan korkeakouluyhteistyön, elinkeinoelämän uudistumisen ja alueellisen elinvoiman tukemisessa.

Maakunnan kannalta keskeistä on seurata valmistelua tiiviisti ja vaikuttaa siihen, että Satakunnan kehittämistarpeet, osaamisperusta ja aiemmin rakennetut kokonaisuudet huomioidaan rahoituksen kohdentamisessa myös tulevalla EU‑kaudella.

Maakuntahallitus kuuli alustuksen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelusta.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Selvitys on toteutettu yhteistyössä Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen liiton ja Pohjanmaan liiton kanssa. Työssä on tarkasteltu uuden länsirannikon suuntaisen ratayhteyden toteutusmahdollisuuksia sekä sen vaikutuksia liikennejärjestelmään, elinkeinoelämään ja aluekehitykseen. Tarveselvitystä hyödynnetään maakuntakaavojen ja muiden alueiden käytön suunnitelmien taustaselvityksinä. 

Aaltorata erottuu suurten ratahankkeiden joukosta ennen kaikkea poikkeuksellisen kustannustehokkaana kokonaisuutena, arvioltaan noin 6–7 miljoonaa euroa kilometriä kohden. 

– Aaltorata on strateginen kokonaisuus, joka yhdistää länsirannikon kaupungit ja työmarkkina-alueet uudella tavalla. Tarveselvitys osoittaa, että hankkeen jatkotarkastelulle on realistinen pohja. Yhtenäinen ratayhteys vahvistaisi koko alueen pitkän aikavälistä kehityspotentiaalia, sanoo Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt. 

Selvityksessä tarkasteltu ratakäytävä kulkee Uudestakaupungista Rauman ja Porin kautta Kristiinankaupunkiin, Vaasaan ja edelleen Pietarsaaren seudulle, missä se liittyisi nykyiseen päärataan. Länsirannikolla ei ole tällä hetkellä vastaavaa pohjoisesta etelään ulottuvaa ratayhteyttä, vaan henkilö- ja tavaraliikenne ovat pääosin valtatie 8:n varassa. 

Aaltorata muodostaisi uuden raideliikenteen käytävän rannikon kaupunkien, satamien ja lentoasemien välille sekä suoran yhteyden valtakunnalliseen rataverkkoon, kytkien Suomen entistä tiiviimmin osaksi eurooppalaista liikenne‑ ja kuljetusverkkoa.  

Tarveselvityksen tavoitteena on ollut muodostaa kokonaiskuva radan tarpeesta, mahdollisista linjausvaihtoehdoista ja vaikutuksista alueen kehitykseen. 

– Suomen kasvun ja kilpailukyvyn kannalta kyse olisi merkittävästä liikennehankkeesta läpi vientimaakuntien. Toteutuessaan raide toimii Länsiradan jatkeena ja kytkee läntisen rannikon Tukholman liikennekäytävään, toteaa Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Jyri Arponen. 

Linjaukset ja vaikutukset 

Ratakäytävää on hahmoteltu maakuntakaavoituksen tasoisella tarkkuudella noin 800 metriä leveinä maastokäytävinä. Eri rataosuuksille on tunnistettu useita vaihtoehtoisia linjauksia, ja suunnittelussa on huomioitu keskeiset ympäristö- ja maankäyttötekijät, kuten Natura-alueet, pohjavesialueet sekä maisema- ja kulttuuriympäristöt. 

Selvityksessä tarkastellun liikennöintimallin mukaan Aaltorata mahdollistaisi nopeammat junayhteydet länsirannikon kaupunkien välillä ja loisi uusia suoria yhteyksiä rannikon kaupunkikeskusten välille.  

– Tarveselvitys osoittaa, että Aaltoradalla on potentiaalia nostaa koko Länsi-Suomen saavutettavuus täysin uudelle tasolle kustannustehokkaalla tavalla. Sillä olisi merkittävää vaikutusta rannikon elinvoimaan, sillä ratayhteys laajentaisi työssäkäyntialueita, parantaisi siten työvoiman saatavuutta ja tukisi erityisesti teollisuuden ja logistiikan investointeja. Lisäksi Aaltorata parantaisi länsirannikon satamien saavutettavuutta ja lisäisi raideliikenteeseen perustuvien kuljetusten mahdollisuuksia, toteaa Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.  

Noin 360 kilometriä pitkän Aaltoradan rakentamiskustannusten on arvioitu olevan tarveselvityksen mukaan noin 2,05–2,55 miljardia euroa.  

Aaltorata-rautatieyhteyden tarveselvitykseen pääset tutustumaan täältä.

Aaltorata -rautatieyhteyden tarveselvityksen tiivistelmän pääset näkemään täältä.

Lisätietoja: 

Esa Perttula, liikennesuunnittelija, Satakuntaliitto, 044 711 4370, esa.perttula@satakunta.fi
Tero Voldi, liikenneasiantuntija, Pohjanmaan liitto, 044 320 6568, tero.voldi@obotnia.fi
Salla Murmann, erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto, 040 620 3644, salla.murmann@varsinais-suomi.fi 

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 16.3.2026 valita Bella Ahton Satakuntaliiton uudeksi hallintojohtajaksi.

Satakuntaliitto avasi hallintojohtajan haun 15.1.-6.2.2026 väliselle ajalle. Satakuntaliiton hallintojohtajaksi haki yhteensä 28 henkilöä. Maakuntahallituksen rekrytointia koordinoiva toimikunta valitsi haastateltavaksi viisi hakijaa.

Maakuntahallituksen rekrytointia koordinoiva toimikunta kokoontui haastatteluiden jälkeen 26.2.2026. Toimikunta päätti haastattelujen jälkeen esittää maakuntahallitukselle, että se valitsee hakijoiden koulutuksen, osaamisen ja työkokemuksen sekä haastattelussa osoitetun soveltuvuuden perusteella hallintojohtajan virkaan hallintotieteiden maisteri Bella Ahton. Toimikunta oli yksimielinen esityksestä.

”Otan tehtävän vastaan motivoituneena ja innolla. Odotan, että pääsen hyödyntämään yli 20 vuoden julkishallinnon kokemustani maakuntahallinnon tehtävissä sekä vahvistamaan yhteistyötä kuntien ja muiden toimijoiden kesken,” toteaa Bella Ahto valintansa jälkeen.

Ahto siirtyy Satakuntaliittoon Olli Luoman seuraajaksi Eurajoelta hallintojohtajan tehtävistä, kun Luoma siirtyy Harjavallan kaupunginjohtajan tehtävään.

Satakuntaliitto kokoaa maakunnan yhteiset hallitusohjelmatavoitteet tulevalle hallituskaudelle

Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan Satakunnan yhteiset hallitusohjelmatavoitteet valtioneuvoston toimikaudelle 2027–2031. Tavoitteiden tarkoituksena on vahvistaa Satakunnan edunvalvontaa ja varmistaa, että maakunnalle keskeiset kehittämistarpeet ja vahvuudet huomioidaan seuraavan Suomen hallituksen ohjelmassa.

Satakunnan hallitusohjelmatavoitteissa keskitytään nostamaan esille maakunnalle tärkeitä teemoja suhteessa hallitusohjelmaan. Tavoitteissa korostetaan esimerkiksi panostuksia energia- ja sähköinfrastruktuuriin sekä liikenteeseen ja turvallisuuteen, kuten kantaverkon kapasiteetin lisääminen, satamainfran kehittäminen ja pelastajakoulutuksen käynnistäminen. Kasvua tuetaan koulutuksen, työvoiman saatavuuden ja teollisuuden uudistumisen kautta, muun muassa yliopistokeskusten asemaa vahvistamalla ja teollisuusohjelmia kehittämällä. Hyvinvointia korostetaan varmistamalla opetussairaalan ja itsenäisen hyvinvointialueen säilyminen Satakunnassa.

Vuoden 2026 aikana Satakuntaliitto tekee aktiivista vaikuttamistyötä maakunnan viestin vahvistamiseksi ja vie tavoitteita eteenpäin valtakunnallisessa valmistelussa. Tavoitteena on, että Satakunnalle tärkeät asiat huomioidaan tulevaa hallitusohjelmaa laadittaessa ja maakunnan edut turvataan pitkäjänteisesti.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Satakunnan maakuntakaava 2050 laaditaan kaikki maankäyttömuodot kattavana kokonaismaakuntakaavana. Maakuntakaavan valmistelussa on pyritty muodostamaan kestävä alueidenkäytöllinen pohja maakunnan pitkäjänteiselle kehittämiselle samoin kuin kuntien ja muiden viranomaisten alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Maakuntakaavaa on laadittu yhteistyössä kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, jotta on voitu varmistua kaavan tavoitevuoteen nähden riittävistä alueidenkäytöllisistä ratkaisuista.

Maakuntakaavassa yhteensovitetaan monia tavoitteita

Satakunnan maakuntakaavan 2050 ratkaisussa on näkyvissä käynnissä oleva energiamurros ja uusiutuvan teollisuuden tarpeet. Maakuntakaavan ehdotusvaiheessa on pyritty kehittämään Satakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kiinnitetty huomiota myös toimintaympäristön valmiuksiin ja laatuun. Maakuntakaavassa esitetään kokonaan uusia potentiaalisia teollisuus- ja varastotoimintojen alueita ja olemassa olevien alueiden laajentamista. Lisäksi maakuntakaavan ehdotuksessa osoitetaan tuulivoimaloiden alueita maa- ja merialueille ja esitetään myös uusia sähköverkon ja kaasuverkon yhteystarpeita.

Satakunnan saavutettavuutta kehitetään turvaamalla satama-alueiden toimintaedellytyksiä ja osoittamalla valtateille uusia parannettavia osuuksia. Ehdotusvaiheen ratkaisussa on otettu huomioon myös valmistelussa olevan Aaltorata-rautatieyhteyden tarveselvityksen linjaukset. Maakuntakaavan laadinnan aikana on erityistä huomiota kiinnitetty huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmiin.

Satakunnan maakuntakaavan 2050 ratkaisussa on kiinnitetty huomiota luontokadon ehkäisemiseen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseen. Ehdotusvaiheen ratkaisussa pyritään säilyttämään, turvaamaan ja kehittämään Satakunnan luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön erityispiirteitä ja varmistamaan elinympäristöjen viihtyisyys ja vetovoimaisuus.

Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadinta perustuu alueidenkäyttölain mukaisesti kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun. Vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu maakuntakaavan alustavan ehdotuksen merkittävimpiä vaikutuksia ja vaikutusten arvioinnin tuloksia on otettu huomioon maakuntakaavan ehdotusvaiheen 1 aineistoa laadittaessa.

Tuulivoimatuotannon selvitysalueina osoitettujen alueiden osalta tarkastelua jatketaan maakuntakaavan seuraavassa vaiheessa. Jatkosuunnittelussa kiinnitetään huomiota Selkämeren rannikolla sekä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan raja-alueilla syntyviin yhteisvaikutuksiin.

Jatkosuunnittelun vaiheet

Satakunnan maakuntakaavan 2050 nähtäville asetettava ehdotusvaiheen 2 aineisto laaditaan lausuntoihin annettujen vastineiden, valmistuneiden selvitysten ja työneuvottelujen sekä yhteis- ja kokonaisvaikutusten arvioinnin pohjalta. Tavoitteena on, että Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 2 aineisto olisi valmiina vuoden 2026 syksyllä.

Linkki kaavan aineistoihin: Vireillä olevat maakuntakaavat | Satakunta.fi

Länsi-Suomen maakuntien liitot esittävät seuraavaan hallitusohjelmaan konkreettisia toimia, joilla vahvistetaan koko Suomen kasvua, kilpailukykyä ja turvallisuutta. Yhteiset hallitusohjelmaesitykset on koottu viiden teeman alle, jotka koskevat innovaatioita ja teollisuuden uudistumista, kokonaisturvallisuutta ja kaksikäyttöteknologioita, globaalia saavutettavuutta ja kestäviä liikenneratkaisuja, osaamistaloutta sekä kumppanuuksia talouskasvun vauhdittajana.

Liitot esittävät valtion ja maakuntien yhteisen Länsi-Suomen teollisuuden kasvu- ja uudistumisohjelman laatimista sekä kansallisen osaamisklusteriohjelman perustamista elinkeinoelämän kasvun vauhdittamiseksi. Lisäksi hallitusohjelmaan haetaan lisärahoitusta puolustus- ja kaksikäyttöteknologioiden tutkimus- ja kehitystoimintaan, merkittäviä panostuksia raideliikenteeseen, satamayhteyksien ja pääväylien kehittämiseen sekä korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä.

Taustalla on Länsi-Suomen vahva rooli kansantaloudessa. Maakunnat muodostavat merkittävän osan Suomen valmistavasta teollisuudesta ja puolustusteollisuudesta. Alueella tuotetaan lähes puolet maan sähköstä ja huomattava osa elintarvikkeista. Lisäksi puhtaan siirtymän investoinnit ovat voimakkaassa kasvussa.

– Länsi-Suomella on sekä puhdasta energiaa että teollista osaamista, nyt tarvitaan kannustimet ja riittävä sähkönsiirtokapasiteetti, jotta investoinnit myös toteutuvat tänne, Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen toteaa.

Länsi-Suomen allianssiin kuuluvat Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta. Maakunnat ovat valmistelleet yhteiset hallitusohjelmaesitykset vuosille 2027–2031 ja käynnistäneet määrätietoisen edunvalvontatyön niiden toteuttamiseksi. Yhteisten tavoitteiden lisäksi kukin maakunta valmistelee omat tarkentavat hallitusohjelmatavoitteensa.

Tutustu tavoitteisiin täältä!

Länsi-Suomen maakuntien liitot ja Keski-Suomen elinvoimakeskus järjestävät keskiviikkona 11.3.2026 klo 13–14.30 Teamsin välityksellä infotilaisuuden, jossa avataan ReArm-ohjelmamuutoksen keskeisiä sisältöjä ja sen vaikutuksia rahoitukseen.

ReArm-ohjelmamuutos tuo mukanaan uusia rahoitusmahdollisuuksia erityisesti puolustusteollisuuteen ja kaksikäyttöteknologioihin. Sen vaikutukset ulottuvat laajasti aluekehittämiseen, yritysrahoitukseen ja infrastruktuurihankkeisiin. Tuella edistetään Suomen puolustuskykyä ja huoltovarmuutta.

Infotilaisuuden sisältö

  • Uusien toimintalinjojen sisällöt ja katsaus toimeenpanon aikatauluihin
  • Ohjelmamuutoksen vaikutukset rahoituskehyksiin ja hakuihin Länsi-Suomessa
  • Vaikutukset kestävän kaupunkikehittämisen hakuihin

Infotilaisuus on suunnattu länsisuomalaisille kehittämishankkeiden toteuttajille ja yritysneuvojille. Tilaisuus on avoin ja maksuton myös kaikille muille aiheesta kiinnostuneille.

Ilmoittaudu mukaan!

Infotilaisuus järjestetään Teamsin välityksellä, ja saat Teams-linkin ilmoittautumisen yhteydessä. Tilaisuutta ei tallenneta, mutta esitysmateriaalit julkaistaan tilaisuuden jälkeen verkkosivujemme materiaalipankissa.

ReArm pähkinänkuoressa

ReArm-ohjelmamuutoksella vahvistetaan Suomen puolustusvalmiuksia, huoltovarmuutta ja kaksikäyttöteknologioiden kehittämistä. Muutoksella suunnataan noin 300 miljoonaa euroa uusiin erityistavoitteisiin, jotka tukevat sekä puolustusteollisuuden kasvua että sotilaallista liikkuvuutta edistäviä hankkeita. Uudistus avaa ohjelmaan kaksi täysin uutta toimintalinjaa ja erityistavoitetta:

  • Toimintalinja 8: Kaksikäyttöistä tuotantoa edistävä Suomi
    • Erityistavoite 8.1: Puolustusteollisuutta ja kaksikäyttöisyyttä tukevan teollisuuskapasiteetin vahvistaminen
  • Toimintalinja 9: Turvallisuutta rakentava Suomi
    • Erityistavoite 9.1: Sotilaallista liikkuvuutta edistävän kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin kehittäminen

Uusien toimintalinjojen rahoitus kanavoituu elinvoimakeskusten kautta, mutta ohjelmamuutos vaikuttaa merkittävästi myös maakuntien liittojen rahoituskehyksiin ja hakujen aikatauluihin.

Lue lisää:

 

Tervetuloa mukaan!

Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmistelu on edennyt ehdotusvaiheeseen. Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti kokouksessaan 23.2.2026 pyytää kunnilta, viranomaisilta ja sidosryhmiltä sekä maakuntakaavan sisältöjä koskevien alojen ministeriöiltä lausuntoja maakuntakaavan ratkaisusta.

Satakunnan maakuntakaava 2050 laaditaan kokonaismaakuntakaavana, joka kattaa kaikki maankäyttömuodot ja muodostaa kestävän pohjan maakunnan pitkäjänteiselle kehittämiselle sekä kuntien ja viranomaisten suunnittelulle. Kaavaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa, ja siinä yhteensovitetaan monia tavoitteita: energiamurros, uusiutuvan teollisuuden tarpeet, elinkeinoelämän toimintaedellytykset sekä huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmat. Kaavassa esitetään uusia potentiaalisia teollisuus- ja varastotoimintojen alueita, tuulivoima-alueita maa- ja merialueille sekä uusia sähkö- ja kaasuverkon yhteystarpeita. Lisäksi siinä kehitetään Satakunnan saavutettavuutta turvaamalla satamien toimintaedellytyksiä, osoittamalla valtateille parannettavia osuuksia ja huomioimalla Aaltorata-rautatieyhteyden tarveselvityksen linjaukset.
”Tavoitteena on maakuntakaavalla mahdollistaa Satakunnan kehittyminen. Kaavassa on varattu alueita elinkeinoelämän kasvua varten ja se auttaa myöhemmin yksittäisten hankkeiden totetumisessa Satakuntaan,” sanoo Satakunnan maakuntahallituksen puheenjohtaja Samu Vahteristo.

Kaavan laadinta perustuu alueidenkäyttölain mukaiseen vaikutusten arviointiin, jonka tuloksia on hyödynnetty ehdotusvaiheen ratkaisuissa. Tuulivoimatuotannon selvitysalueita tarkastellaan edelleen seuraavassa vaiheessa erityisesti Selkämeren rannikolla sekä maakuntarajojen läheisyydessä. Satakunnan maakuntakaavan 2050 toinen ehdotus laaditaan lausuntojen, valmistuneiden selvitysten sekä yhteisvaikutusten arvioinnin pohjalta, ja tavoitteena on saada se valmiiksi syksyllä 2026.

”Ehdotusvaiheessa olevaa Satakunnan maakuntakaavaa 2050 on laadittu neljä vuotta, mutta kaava ei ole kuitenkaan vielä kokonaan valmis. Ehdotuksessa on vielä mm. uusiutuvan energian selvitysalueita, jotka edellyttävät lisäselvityksiä. Lausuntokierroksen jälkeen aloitamme nähtäville asetettavan maakuntakaavan laatimisen,” sanoo Satakuntaliiton alueidenkäytön johtaja Susanna Roslöf.
Satakunnan maakuntakaava 2050 asetetaan virallisesti nähtäville syksyllä ja tuolloin kaikilla osallisilla on mahdollisuus antaa maakuntakaavasta muistutuksia.

Aaltorata kytkeytyisi Eurooppaan – selvitystyö laajassa yhteistyössä

Satakuntaliiton maakuntahallitukselle esiteltiin Aalto-rautatieyhteyden tarveselvityksen laadinnan tilannetta. Satakuntaliitto on käynnistänyt viime syksynä yhdessä Pohjanmaan liiton ja Varsinais-Suomen liiton kanssa Aaltorata-rautatieyhteyden tarveselvityksen Uusikaupunki-Rauma-Pori-Vaasa-Pietarsaari -välille. Tarkoituksena on, että uusi ratayhteys kytkeytyisi Turun ja Helsingin kautta Eurooppaan ja Tornion ja Haaparannan kautta Ruotsiin ja Norjaan. Tavoitteena on selvittää, mikä olisi yhteyden merkitys henkilöliikenteelle, elinkeinoelämälle, investoinneille, kaupunkien kasvulle, mutta myös kansalliselle turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle. Selvitystä hyödynnetään myös vireillä olevan Satakunnan maakuntakaavan 2050 taustaselvityksenä. Tarveselvitys valmistuu maaliskuussa 2026.

Satakunnan edunvalvonnan suuntaviivat vuodelle 2026

Maakuntahallitus on kokouksessaan 23.2.2026 käsitellyt ja hyväksynyt Satakunnan edunvalvontasuunnitelman vuodelle 2026. Edunvalvontasuunnitelmaan kerätään ajankohtaiset edunvalvottavat teemat kuluvalle vuodelle.

Edunvalvontatyön ennakointia ja fokusta vahvistetaan vuosittaisella edunvalvontasuunnitelmalla, jonka valmistelu aloitettiin vuonna 2025. Vuoden 2026 suunnitelmaan on nostettu ajankohtaiset, maakunnan kannalta keskeiset edunvalvottavat asiat, ja sen valmisteluun ovat osallistuneet myös Satakunnan kuntajohtajat. Suunnitelma toimii liiton edunvalvonnan työkaluna ja sitä voidaan tarkentaa vuoden aikana tarpeen mukaan. Tavoitteiden edistämiseksi Satakuntaliitto tekee laajaa yhteistyötä alueen kansanedustajien, kuntien ja kaupunkien johdon, koulutussektorin, valtionhallinnon, elinkeinoelämän järjestöjen, yritysten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Edunvalvontasuunnitelma vahvistetaan vuosittain maakuntahallituksessa. Suunnitelmakauden päätyttyä kootaan yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta, joka tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi. Lisäksi suunnitelman teemoja käsitellään säännöllisesti maakuntajohtajan ajankohtaiskatsauksissa, mikä varmistaa edunvalvontatyön jatkuvuuden ja ajantasaisen seurannan.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.