Maakuntahallitus antoi lausunnon selonteosta, jossa arvioidaan alueiden kehittämisen järjestelmän ja rahoituksen toimivuutta ja vaikuttavuutta vuonna 2026 alkavan lainsäädännön uudistamisen pohjaksi. Lainsäädäntöä arvioidaan käytettävissä olevien resurssien kannalta. Uuden aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2028 alusta uuden EU-ohjelmakauden alkaessa.
Lausunnossa painotettiin maakuntien liittojen roolia aluekehityksessä. Aluekehitystyö on laaja-alaista ja kumppanuuteen ja yhteistyöhön perustuvaa toimintaa, jota ohjaavat yhteisesti hyväksytyt kansalliset ja maakuntien strategiat. Maakuntien liitot toimivat aluekehitysviranomaisena, joka vastaa pitkäaikaisten strategioiden pohjalta luotavan maakuntaohjelman rakentamisesta.
Maakuntaohjelmien osallistavan laatimisen ja toteutuksen kautta liitot vahvistavat alueen toimijoiden jaettua ymmärrystä tilannekuvasta, yhteisistä tavoitteista sekä vahvistavat ja koordinoivat maakuntien elinvoiman vahvistamisen kannalta välttämätöntä yhteistyötä. Maakuntaohjelmassa huomioidaan kattavasti myös maaseutu-, kaupunki- ja saaristopolitiikan tavoitteita samoin kuin kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan tavoitteita suhteessa maakunnan strategisiin kehittämistavoitteisiin.
”Maakuntaohjelmilla on merkittävä rooli maakunnan aluekehitystoiminnan ohjaajana. Maakuntien liitot toimivat myös alueiden toimijoiden yhteen kerääjän roolissa ja vahvana aluekehitysviranomaisena,” sanoo Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma.
Maakuntahallituksen lausunnossa nostetaan esiin näkökulma, jonka mukaan kaikkien halukkaiden maakunnan liittojen tulee voida toimia välittävinä toimieliminä hankkeissa. Välittäviksi toimielimiksi kutsutaan Suomessa EU-osarahoitteisten hankkeiden rahoittajia. Välittävän toimielimen tehtävässä on tärkeää mm. maakuntaohjelman ja paikallisten olosuhteiden tuntemus sekä rahoittajan läsnäolo alueilla.
Maakuntahallitus toteaa lausunnossaan, että aluekehityslainsäädännön tulee olla joustavaa, että sillä voidaan varautua toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Viime vuosina luonnon monimuotoisuus ja ilmastokysymykset, maanpuolustus ja kokonaisturvallisuus ovat nousseet aluepolitiikan ja aluekehittämisen agendalle. Ne eivät voi olla enää pelkästään sektoriministeriöiden lainsäädännössä, vaan on otettava huomioon kokonaisuusvaikutukset myös maakunnissa.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Lisätiedot:
Kristiina Salonen
Maakuntajohtaja
+358 50 512 0010
etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Olli Luoma
Hallintojohtaja
+358 44 432 5202
etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Vihreän siirtymän asiantuntija työskentelee hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää maakunnallista ilmastoyhteistyötä, tukea kuntien ilmastotyön toteutusta ja aktivoida maakunnan vihreää siirtymää tukevien oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) hankkeiden valmistelua ja toteutusta. Lisäksi hankkeen tavoitteena on kehittää osana vihreää siirtymää ilmastonmuutoksen hillintää koskevien tavoitteiden ja tietopohjan huomioonottamista ja menettelytapoja Satakuntakuntastrategian 2050 toteuttamisen edistämistyössä ja Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmistelutyössä. Hanke pyrkii myös jatkamaan maakunnallisen ilmastotyön mallin kehittämistä.
Vihreän siirtymän asiantuntijan tehtäviä:
– Ilmastopolitiikan ohjauksen asiantuntijatuki kuntiin ja Satakuntaliitolle
– Maakunnallisen yhteistyöryhmän koordinaatio ja ryhmän toiminnan kehittäminen
– Yhteistyöverkostossa toimiminen
– Tiedonvälitys ja tuki ilmastoteemaisen rahoituksen hyödyntämiseksi kunnissa
– Tiedonvaihtotapaamiset mahdollisten oikeudenmukaisen siirtymän rahoitusta (JTF) saaneiden hanketoimijoiden kanssa
– Muiden viestintä- ja tiedotustoimenpiteiden toteuttaminen
– Vihreän siirtymän huomioimisen ja vaikutusten arvioinnin kehittäminen osana maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laadintaa
– Hankehallinto
Edellytämme valittavalta henkilöltä tehtävään soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Arvostamme aiempaa kokemusta ilmasto- ja hanketyöstä, kehittämismyönteistä asennetta sekä hyviä suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja.
Työsuhteen aloitusajankohta sovitaan erikseen. Työsuhde kestää 31.12.2025 saakka. Tehtävä on määräaikainen rahoituksen luonteen vuoksi.
Tehtävän palkka määräytyy Satakuntaliiton palkkausjärjestelmän mukaisesti ja palvelusuhteen ehdot KVTES:n mukaan. Tehtäväkohtainen palkka on 3700 euroa/kk, johon lisätään mahdolliset KVTES:n mukaiset lisät.
Tarjoamme joustavan työajan, nykyaikaiset työvälineet, mahdollisuuden osittaiseen etätyöhön sekä kattavat työsuhde-edut (liikunta, kulttuuri- ja lounasetu ja laajat työterveyshuollon palvelut).
Tehtävän täytössä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa. Lisäksi hakijan on esitettävä työnantajalle hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan.
Hakemukset jätetään kuntarekry.fi-palveluun 22.4.2025 klo 15.00 mennessä.
Lisätietoja tehtävästä antaa alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, puh. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi.
Puheenvuoroissa tarkastellaan EU:n tulevia uudistuksia sekä niiden vaikutuksia aluekehitysrahoitukselle Suomen ja Satakunnan kannalta. Käymme läpi myös aikatauluarvioita sekä esittelemme Satakunnan sekä ELSA9-alueen edunvalvontatyön painopisteitä ja tavoitteita.
Tule mukaan ja ota suunta kohti uutta kautta!
Lisätietoja:
ohjelmapäällikkö Katja Laitinen
etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee markkinaehtoista henkilöjunaliikenteen avaamista kilpailulle. Nykyinen valtion ja VR:n välinen suorahankintasopimus päättyy vuonna 2030, jolloin liikenne kilpailutetaan EU-sääntelyn mukaisesti. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee markkinaehtoista henkilöjunaliikenteen avaamista kilpailulle. Nykyinen valtion ja VR:n välinen suorahankintasopimus päättyy vuonna 2030, jolloin liikenne kilpailutetaan EU-sääntelyn mukaisesti. Samalla on tarkoitus mahdollistaa alueiden itsensä järjestämä henkilöjunaliikenne. Länsi-Suomen maakuntien liitot edellyttävät, että ministeriön ja vastuuvirastojen on varmistettava riittävä vuoropuhelu, alueellinen yhteistyö ja vuorovaikutus ostoliikennesopimuksen valmistelussa, kilpailutuksessa ja liikennöintikokonaisuuksien suunnittelussa sekä tilaamisessa.
Länsi-Suomen maakuntien liitot pitävät alueellisen junaliikenteen mahdollistamista yleisesti hyvänä asiana ja toteavat, että parhaimmillaan se luo uusia mahdollisuuksia junaliikenteen järjestämiseen. Seutujen sisäisen junaliikenteen järjestäminen kaupunkiseuduilla tarjoaisi mahdollisuuden junaliikenteen suunnittelulle osana koko seudun liikennejärjestelmää. Hankkeita voi tällöin olla järkevää toteuttaa myös yhteisrahoitteisesti kuntien kanssa.
Lännen maakunnat korostavat kuitenkin kuntien ja seutujen vapaaehtoisuutta uusien rautatieliikenteen toimivaltaisten viranomaisten määrittelyssä. Tähän asti alueiden ja kuntien tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet valmistelussa etenkin kustannusvastuiden osalta ovat olleet heikot.
Maakuntarajat ylittävän liikenteen rahoitusvastuuta ei voida kaataa kunnille
Maakuntarajojen yli kulkeva lähijuna- ja kiskobussiliikenne (esim. R-junat ja Seinäjoki-Haapamäki-Jyväskylä-kiskobussi) eroaa merkittävästi seudun sisäisestä liikenteestä. Tällaisten yhteyksien kustannusvastuuta vaaditaan valtiolle.
Kuntien taloudellisen tilanteen ollessa jo ennestään kireä, ei ole tarkoituksenmukaista jakaa tai siirtää maakuntarajat ylittävän ja kaukoliikennettä täydentävän ostojunaliikenteen kustannuksia kunnille.
Länsi-Suomen maakunnan painottavat, ettei tällaisia uusia satojentuhansien tai jopa miljoonien eurojen kustannuksia yksinkertaisesti voida siirtää kuntien harteille.
Asiakaslähtöisyyden pitää olla keskiössä ostoliikenteen suunnittelussa ja kilpailutuksessa
Erityisenä huolenaiheena lännen maakunnat nostavat esiin maakuntien välisten ostoliikennereittien kustannus- ja järjestämisvastuun. Aiemmin laadituissa vaihtoehtomalleissa on esimerkiksi esitetty, että R-junaliikenne ulottuisi Tampereelta Riihimäelle, eikä Helsinkiin asti. Tällöin lähiliikenteellä matkustettaessa junaa pitäisi vaihtaa päästäkseen Helsinkiin.
Muutos olisi epäsuotuisa suhteessa jo tunnistettuihin pääradan pendelöinti- ja muihin matkustajavirtoihin. Kehityssuunta ei ole tällaisessa tapauksessa lainkaan asiakaslähtöinen.
- Jos asioita edistetään hallinnolliset rajat edellä, on riskinä, että vuosikymmenessä romutetaan kestävien matkaketjujen ja junamatkustamisen positiivinen kehitys. Tätä emme tietenkään halua, ja siksi valmistelun lähtökohtana on oltava asiakaslähtöisyys ja toimivien junayhteyksien parantaminen, sanoo Hämeen maakuntajohtaja Toni K. Laine.
Suorahankintamenettelyä ei saa evätä kansallisella tasolla
Länsi-Suomen maakuntien liitot ovat huolissaan EU-sääntelyn mahdollistaman suorahankintamenettelyn epäämisestä kansallisesti. Käytännössä tämä estäisi esimerkiksi uusien liikenteiden kokeiluluontoisuuden kehittämistä, jolloin on mahdollista, ettei uusia liikenteitä synny toivotulla tavalla.
Suorahankintamenettelyn poissulkeminen aiheuttaisi ongelmia jo ennen uutta ostoliikenteen sopimuskautta. Jos lakiehdotus toteutuu sellaisenaan, ei uutta vähäistä henkilöjunaliikennepalvelua voisi järjestää vuosina 2026–2030, koska kilpailuttamiseen ei ole edellytyksiä, eikä laki mahdollistaisi suorahankinnan käyttöä uusiin liikennepalveluihin. Tällä aikavälillä lisäliikennettä voitaisiin hankkia vain alueilla, joilla on jo ostoliikennettä. Laki asettaisi Suomessa eri alueet hyvin epätasa-arvoiseen asemaan.
Lännen maakunnat vaativat, että suorahankintakiellosta on luovuttava tai sen soveltamiseen on asetettava siirtymäaika nykyisen sopimuksen päättymiseen 31.12.2030 asti.
Lisätietoja:
Hämeen liitto, Toni K. Laine, maakuntajohtaja, p. 050 463 7810
Etelä-Pohjanmaan liitto, Heli Seppelvirta, p. 040 529 4638
Keski-Suomen liitto, Pekka Hokkanen, p. 040 595 0016
Pirkanmaan liitto, Anna-Mari Ahonen, p. 050 572 0945
Pohjanmaan liitto, Mats Brandt, maakuntajohtaja, p. 044 493 4576
Satakuntaliitto, Kristiina Salonen, maakuntajohtaja, p. 050 512 0010
Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin viime vuoden loppupuolella. Aineistosta annettiin 58 mielipidettä ja 45 lausuntoa. Satakuntaliiton maakuntahallitus on päättänyt 17.3.2025 hyväksyä vastineet Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineistoista annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin.
Maakuntakaavan valmistelussa on pyritty muodostamaan kestävä alueidenkäytöllinen pohja maakunnan pitkäjänteiselle kehittämiselle samoin kuin kuntien ja muiden viranomaisten alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Maakuntakaavaa on laadittu yhteistyössä kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, jotta on voitu varmistua kaavan tavoitevuoteen nähden riittävistä alueidenkäytöllisistä ratkaisuista. Laadittujen vastineiden pohjalta Satakunnan maakuntakaavan 2050 aineistoa täydennetään ja päivitetään ja kaavamerkintöihin ja -määräyksiin tehdään muutoksia ja korjauksia. Tiivistä yhteistyötä jatketaan kaavan ehdotusta laadittaessa.
Vastineiden perusteella maakuntakaavan ratkaisua kehitetään
Alue- ja yhdyskuntarakenteen teemaan kuuluvia merkintöjä tarkistetaan ja erityisesti teollisuus- ja varastoimintoja koskevien alueiden tarkastelua ja vaikutusten arviointityötä jatketaan. Alueiden käytön ekologisen kestävyyden teemaan kuuluvien luonnonsuojelualueiden merkintöjen suunnitteluperiaatetta tarkistetaan. Lisäksi jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota myös siniyhteyksiin, herkkiin vesistöihin sekä tärkeisiin lintualueisiin.
Kestävään liikenteen teemaan kuuluvissa merkinnöissä keskitytään uusien eritasoliittymien merkintöjä koskevaan tarkasteluun ja niiden maakunnallisen merkittävyyden arviointiin. Ehdotusvaiheen ratkaisussa otetaan huomioon myös valmistelussa oleva länsirannikon rantarataa koskeva selvitys.
Kestävän teknisen huollon teemaan kuuluvien tuulivoimaloiden alueiden ja sähköverkon merkintöjen osalta jatkosuunnittelussa kiinnitetään huomiota merkittävien tuulivoimaloiden keskittymien muodostumiseen erityisesti Selkämeren rannikolla sekä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan raja-alueilla. Samoilla alueilla on myös uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja tärkeitä ekologisia yhteyksiä. Jatkosuunnittelun yhteydessä Satakuntaliitto pyrkii kehittämään myös maakuntakaavaa koskevaa tiedotusta.
Jatkosuunnittelun vaiheet
Maakuntahallituksen hyväksymät vastineet lähetetään sähköpostitse tai kirjeitse lausunnon antajille ja niille mielipiteen toimittaneille, jotka ovat palautteen yhteydessä jättäneet osoitetietonsa. Maakuntakaavan aineistoon tehtävistä muutoksista järjestetään työneuvotteluja viranomaisten, sidosryhmien ja kuntien kanssa. Satakunnan maakuntakaavan 2050 ensimmäinen ehdotus laaditaan vastineiden, valmistuneiden selvitysten ja työneuvottelujen sekä yhteis- ja kokonaisvaikutusten arvioinnin pohjalta. Tavoitteena on, että Satakunnan maakuntakaavan 2050 ensimmäinen ehdotus olisi valmiina vuoden 2026 alussa.
Vastineet: Valmisteluvaihe | Satakunta.fi
Lisätietoja antavat:
Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, p. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi
Maakunta-arkkitehti Daniel Nagy, p. 044 711 4348, daniel.nagy@satakunta.fi
Maakuntainsinööri Anne Nummela, p. 044 711 4317, anne.nummela@satakunta.fi
Liikennesuunnittelija Esa Perttula, p. 044 711 4370, esa.perttula@satakunta.fi
Ympäristöasiantuntija Minna Uusiniitty-Kivimäki, p. 050 577 0945, minna.uusiniitty-kivimaki@satakunta.fi
Paikkatietoasiantuntija Veli-Matti Rintala, p. 044 711 4316, veli-matti.rintala@satakunta.fi
Vuoden 2025 ajankohtaiset edunvalvottavat asiat on koottu edunajamissuunnitelmaan, joka toimii vuosittain päivittyvänä työkaluna edunvalvonnassa. Siihen on pyritty nostamaan maakunnan näkökulmasta kansallisella tasolla vuoden aikana päätettäviä asioita. Edunajamissuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi maakuntaliitto toimii laajassa yhteistyössä mm. alueen kansanedustajien, kaupunkien ja kuntien johdon, alueen koulutussektorin, valtionhallinnon, työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöjen ja yrittäjäjärjestön, yritysten, kolmannen sektorin toimijoiden sekä muiden aluekehittämiseen osallistuvien yhteistyötahojen kanssa.
Suunnitelma käsitellään jatkossa vuosittain maakuntahallituksessa. Tavoitteiden toteutumisesta kootaan vuoden lopussa yhteenveto, joka tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi.
Satakuntaliitto toimii Satakunnan maakunnan, sen kuntien ja asukkaiden eduksi kehittämis-, edunvalvonta-, tutkimus- ja suunnitteluorganisaationa. Edunvalvontatyön perusteet pohjautuvat maakuntastrategiaan ja hallitusohjelmatavoitteisiin, valtion talousarvioprosessiin ja lainsäädäntöhankkeisiin sekä maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen hyväksymiin strategioihin, mutta niitä päivitetään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin tai uusiin, reagointia vaativiin edunvalvontatarpeisiin.
Satakuntaliitossa luotiin kehitysaskeleita vuonna 2024
Maakuntahallitus hyväksyi Satakuntaliiton vuoden 2024 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Toimintakertomuksessa käydään läpi Satakuntaliitolle vuodelle 2024 asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumista sekä Satakunnan kehittymistä. Vuoden 2024 aikana maakunnan liitossa tehtiin ensimmäinen liiton toimintaa ohjaava strategia, edistettiin maakuntakaavan valmisteluaineistoa ja aloitettiin maakuntaohjelmatyötä.
Alueiden käytön toimialalla vuonna 2024 keskeisenä toimenpiteenä on ollut Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineiston laadinta. Valmisteluvaiheen aineisto on laadittu vuorovaikutuksessa kuntien, viranomaisten, sidosryhmien ja toimijoiden kanssa. Vuoden loppupuoliskolla on järjestetty valmisteluvaiheen aineiston kuulemismenettelyt. Viimeisimpänä kaikista maakuntakaavaan liittyvistä selvityksistä käynnistettiin Satakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä koskevan selvityksen laatiminen. Vuoden aikana edistettiin maakuntakaavan ja merialuesuunnittelun prosesseja alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.
Aluekehityksen toimialalla aloitettiin uuden maakuntaohjelman laatiminen. Ohjelmatyö jatkuu vuonna 2025.
Vuoden 2024 aikana Satakuntaliitossa edistettiin maakunnan kehittymistä mm. hanketoimien rahoittajana. Hankkeita oli yhteensä 86 kpl, joista EAKR –hankkeita 36 (Innokaupungit EAKR-hankkeita 9kpl ja JTF-hankkeita 41 kpl). Käytetty (sidottu ja varattu EU ja valtio) rahoitus on yhteensä 19,1 miljoonaa euroa, josta EAKR 7,4 miljoonaa, Innokaupungit EAKR 1,3 miljoonaa ja JTF 10,4 miljoonaa euroa.
Isona asiana vuonna 2024 näyttäytyi Satakuntaliiton organisaation uusi strategia. Maakuntavaltuusto hyväksyi toukokuussa 2024 Satakuntaliiton organisaation ensimmäisen toimintaa ohjaavan strategian. Strategiatyön aikana organisaatiossa käytiin keskustelua oman toiminnan pitkän aikavälin tavoitteista ja asetettiin toiminnan painopisteitä vuodelle 2025.
Maakunnan negatiivinen väestökehitys on jo pitkään heikentänyt Satakunnan tulevaisuusnäkymiä. Vuoden 2024 keväällä maakuntaan saatiin Satakunnan kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strateginen ohjelma. Sen tavoitteena on, että Satakunnan nettomaahanmuuton taso kolminkertaistuu vuoteen 2040 mennessä 640 henkilöstä 1920 henkilöön vuodessa. Vuoden 2024 aikana Satakunnan väestökehitys saavutti merkittävän virstanpylvään. Ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen alueen väestövähenemä on jäänyt alle 500 henkilön. Satakuntalaisia oli vuoden 2024 lopussa 211 296 henkilöä. Satakunnan väkiluku väheni vuoden aikana 444 henkilöllä.
Monipuolistuva ja vahvistuva elinkeinoelämä sekä maakunnan merkitys kokonaisturvallisuudelle luovat positiivisen tulevaisuusnäkymän Satakuntaan. Puhtaan siirtymän investointipotentiaali on erityinen mahdollisuus Satakunnalle. Satakunta houkuttelee tuotantoa mm. hyvillä siirtoyhteyksillä ja vihreään tuotantoon soveltuvilla alueilla. Lisäksi Satakunnalla on merkittävä rooli Suomen turvallisuusrannikkona logistisen sijaintinsa, teollisuutensa, vientisatamiensa ja kahden varuskuntansa vuoksi.
Talouden osalta vuosi 2024 toteutui pääosin suunnitellusti. Henkilöstömenot sekä palvelujen ostot toteutuivat suunniteltua pienempinä. Tilikauden tulos oli 38 942 euroa ylijäämäinen.
Maakuntavaltuusto käsittelee vuoden 2024 tilinpäätöstä ja toimintakertomusta 6.6.2025 pidettävässä kokouksessa.
Länsi-Suomen eli Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Satakunnan maakuntien kansanedustajat ja maakuntien liittojen edustajat kokoontuivat tiistaina 11.3. historian ensimmäiseen Länsi-Suomen kansanedustajat -verkoston kokoukseen Helsingissä.
Puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Mikko Savola (Kesk.) Etelä-Pohjanmaalta ja varapuheenjohtajaksi Sinuhe Wallinheimo (Kok.) Keski-Suomesta.
Länsi-Suomen kansanedustajat -verkosto mahdollistaa yhteisen vuoropuhelun ja edun ajamisen suuralueena.
– Verkoston tavoitteena on tehostaa Länsi-Suomen edunvalvontaa, sillä Suomen menestys kasvaa lännessä. Kokouksen aikana käytyjen keskustelujen perusteella painottui huoltovarmuus, turvallisuus ja elinkeinoelämän kasvun mahdollisuudet. Luotamme vahvasti kykyymme viedä näitä asioita yhdessä eteenpäin, sanoo Mikko Savola.
Tiistain kokouksessa käsiteltiin Länsi-Suomen tavoitteita hallitusohjelman väliarviointiin. Länsi-Suomi on avainasemassa Suomen sivistyksen turvaamisessa ja osaamisen tason nostamisessa, teollisuuden uudistamisessa ja kilpailukyvyn vahvistamisessa sekä turvallisuuden ja huoltovarmuuden varmistamisessa. Lännessä on myös hyvät edellytykset puolustus- ja kaksikäyttöteknologioiden osaamisverkoston kokoamiseen.
– Länsi on Suomen kovinta ja osaavinta teollista ydintä. Se on Suomen tuotannon sydänalue, energia- ja elintarvikeosaamisen ja teknologiateollisuuden keskeinen tihentymä. Parantamalla Länsi-Suomen pääväyliä vahvistetaan koko Suomen kilpailukykyä sekä toiminta- ja huoltovarmuutta, sanoo Sinuhe Wallinheimo.
Länsi-Suomen maakunnat tekevät yhteistyötä ja edunvalvontatyötä yhteisten tavoitteiden eteen. Maakunnan liitot toimivat yhdessä niin kansallisella kuin EU-tasollakin. Pohjanmaan liitto toimii vuoden 2025 aikana puheenjohtajaliittona.
Verkoston jäseniksi on kutsuttu kaikki kansanedustajat Länsi-Suomen maakunnista. Verkosto kokoontuu muutaman kerran vuodessa käsittelemään muun muassa lainsäädäntöön, alueelliseen elinvoimaan ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaan liittyviä asioita.
Lisätietoja:
Kansanedustaja Mikko Savola, Länsi-Suomen kansanedustajat -verkoston puheenjohtaja, 040 575 8498, mikko.savola@eduskunta.fi
Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo, Länsi-Suomen kansanedustajat -verkoston varapuheenjohtaja, 050 512 0873, sinuhe.wallinheimo@eduskunta.fi
Varsinais-Suomi ja Satakunta peräänkuuluttavat liikennejärjestelmän varautumisessa läntisten yhteyksien merkitystä.
”Läntisten yhteyksien merkityksen kasvu on huomioitava liikennejärjestelmän kehittämisen rahoituksessa ja painopisteissä. Tavaran liikkuminen, vihreän siirtymän investointien toteutuminen ja sotilaallinen liikkuvuus ovat kaikki riippuvaisia läntisten satamien ja satamiin johtavien yhteyksien sujuvuudesta”, sanoo Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Jyri Arponen.
Meriliikenteen osuus Suomen ulkomaankaupasta on noussut 96 prosenttiin samaan aikaan kun rautatiekuljetukset ovat itärajan tilanteen takia vähentyneet ja kuljetusvirrat suuntautuneet uudella tavalla.
”Suomi on tänä päivänä yhä enemmän kuin saari, joten olemme täysin riippuvaisia merikuljetuksista. Erilaiset häiriötilanteet saattavat asteittain muuttaa tavara- ja liikkumisvirtoja myös Itämerellä. Suomenlahden häiriötilanteessa Lounais-Suomessa satamien kapasiteetin skaalaaminen ylöspäin on mahdollista, mutta edellyttää satamiin johtavien yhteyksien kehittämistä”, korostavat maakuntajohtajat.
E18 Turun kehätie, E16 Rauma-Tampere, valtatiet 8, 9, 2 ja 11 ovat merkittäviä satamayhteyksiä, joiden sujuvuus on huoltovarmuudelle välttämätöntä. Niin sanottu pohjoisen Suomen huoltovarmuusreitti voi parhaassa tapauksessa hoitaa vain marginaalisen osan kriittisestä liikenteestä.
Vallitsevassa tilanteessa on tärkeä kehittää liikenneinfrastruktuuria osana integroitumista pohjoismaiseen ja Euroopan kattavaan liikennejärjestelmään. Suomen tulee huomioida lisäksi Naton erityistarpeet ja sotilaallinen liikkuvuus. Tämä edellyttää tiestön ja siltojen parantamista ja satamien infrastruktuurin vahvistamista. Suomen kannattaa aktiivisesti vaikuttaa EU:n uuden rahoituskauden valmistelussa erityisesti liikenteen rahoitukseen ja Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen (CEF) jatkoon.
”Myös sotilaallisessa liikkuvuudessa läntiset yhteydet ovat avainasemassa. Satakunnassa sijaitsee monipuoliset harjoitusalueet, Porin prikaatin varuskunnat Niinisalossa ja Säkylässä ja Turussa merivoimien esikunta ja rannikkolaivasto. DCA-sopimuksen myötä sotilaallinen liikennöinti alueella tulee entisestään lisääntymään”, toteaa Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.
Länsirannikolla valtatien 8 merkittävyyttä korostaa raideyhteyden puuttuminen. Tärkeä osa läntisten yhteyksien vahvistamista on myös raideyhteyksien kehittäminen. Länsi-Suomen maakunnat ovat lähdössä yhdessä selvittämään Länsirannikon (Turusta Porin kautta Vaasaan ja edelleen pohjoiseen) radan tarvetta. Nykyisellään länsirannikolla ei ole rataa, vain pistoraiteita sisämaasta satamiin. Toteutuessaan rata kytkeytyisi Turun ja Helsingin väliseen Länsirataan parantaen koko rannikon yhteyksien sujuvuutta ja huoltovarmuutta.
Lisätiedot:
Kristiina Salonen
Satakunnan maakuntajohtaja
kristiina.salonen@satakunta.fi
puh. 050 512 0010
Jyri Arponen
Varsinais-Suomen maakuntajohtaja
jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
puh. 040 766 2906
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmälle tuotiin tänään tiedoksi kooste Satakuntaliiton myöntämästä EU-tuesta, jota on kaikkiaan myönnetty yhteensä yli 19 miljoonaa euroa ohjelmakaudella 2021–2027. Kokouksessa puollettiin kahden uuden ison Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeen rahoittamista. ELY-keskus myöntää tukea hankkeisiin yli 1,3 miljoonaa euroa. Lisäksi esiteltiin suuntaviivat yritysrahoituksen myöntämiselle uuden päivitetyn Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategian muodossa.
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän kokoontui tänään Kankaanpäässä. Kokousedustajille esiteltiin kooste Satakuntaliiton myöntämästä EU-tuesta ohjelmakaudella 2021–2027. Satakuntaliitto on myöntänyt Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittamaa tukea kaikkiaan 8,7 miljoonaa euroa. Tukea on myönnetty hankkeisiin, jotka kohdentuvat mm. tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantamiseen, digitalisaation etujen hyödyntämiseen, energiatehokkuustoimenpiteiden edistämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistämiseen sekä kiertotalouteen siirtymisen edistämiseen. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) rahoitusta on myönnetty yhteensä 10,4 miljoonaa euroa turpeesta luopumisen edistämiseen liittyviin toimiin.
Kokouksessa puollettiin kahden ison ESR-hankkeen rahoitusta. Rahoitusta saavat kaksi usean eri osatoteuttajan ryhmähanketta:
– ’Jatkoon’-hanke, jossa päätavoitteena on sujuvoittaa siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluopintoihin ja lisätä korkeakoulutettujen määrää. Osatavoitteina ovat ammatillisten opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksien parantaminen, tehokkaampien väyläopintojen kehittäminen sekä vaikuttavuuden arviointi ja edistäminen valtakunnallisesti (EU-tuki 800 000 euroa) sekä ’Juho – joustavia uudistuksia ja hyvinvointia osallisuudesta’-hanke, jossa tavoitteena on huumausaineita käyttävien ihmisten aseman parantaminen suoraan, sekä rakenteisiin ja palvelukulttuuriin vaikuttamalla (EU-tuki 540 000 euroa).
Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategiaan päivitys
Kokouksessa esiteltiin ELY-keskuksen toimesta Länsi-Suomen päivitetty yritysrahoitusstrategia. ELY-keskukset rahoittavat pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistäviä hankkeita osana Team Finland -verkostoa neljällä suuralueella. Länsi-Suomen alueella rahoitetaan Keski-Suomen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntienhankkeita. Rahoittajaviranomaisena Länsi-Suomessa toimii Keski-Suomen ELY-keskus.
Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta:
Lisätietoja antavat:
MYR:n puheenjohtaja Petri Salminen p. 050 5985 008
aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma p. 044 7114 330
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050 5696 818
Kankaanpäässä 26.2.2025
Aineisto oli nähtävillä Satakuntaliiton verkkosivuilla, Satakuntaliitossa ja Satakunnan kunnissa. Nähtävillä oloaikana järjestettiin kolme seudullista esittelytilaisuutta Porissa, Raumalla ja Kankaanpäässä. Lausunnonantajille järjestettiin kaavan esittelytilaisuus verkkotilaisuutena. Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineistosta saatiin monipuolisesti palautetta, jota käsitellään kevään aikana.
Mielipiteissä tuulivoimatuotannon alueisiin ja sähköverkon kehittämiseen suhtauduttiin kriittisesti
Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineistosta annettiin 58 mielipidettä. Yritysten mielipiteet koskivat pääosin tuulivoimatuotannon ja sähköverkon edistämistä ja kehittämistä. Yksityisten ihmisten ja yhteisöjen mielipiteissä tuulivoimatuotannon alueisiin ja sähköverkon kehittämiseen suhtauduttiin kriittisesti. Mielipiteissä oli myös muutosehdotuksia liittyen luonnonsuojelualueiden ja kulttuuriympäristöjen merkintöihin.
Lausuntojen kannanotoissa prosessia ja aineistoa pidettiin kattavana
Kunnat, viranomaiset ja sidosryhmät antoivat Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineistosta yhteensä 45 lausuntoa. Lausunnoissa pidettiin aineistoa hyvin laadittuna ja havainnollisena. Erityisesti karttasovellusta pidettiin hyvänä ja muutosten tarkastelua helpottavana työkaluna. Osallistumis- ja vuorovaikutusprosessista annettiin myönteistä palautetta.
Kannanotoissa korostuivat yhteisvaikutukset
Lausuntojen kannanotoissa esitettiin monipuolisesti kaavakarttaan sekä kaavamerkintöihin ja -määräyksiin kohdistuvia muutos- ja kehittämistarpeita. Lausunnoissa korostuivat energiahuoltoon ja ympäristöön sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen liittyvät kannanotot. Suunnittelussa esitettiin huomioitavaksi tuulivoimatuotannon alueiden kehittämisen edistämistä ja useita uusia aurinkoenergian tuotantoalueiden hankkeita. Toisaalta lausunnoissa kiinnitettiin erityisesti huomiota tuulivoimaloiden alueiden ja luontoarvojen yhteensovittamiseen ja ehdotettiin alueita myös poistettavaksi. Lisäksi korostettiin kaavan vaikutusten arvioinnin merkitystä ja erityisesti yhteisvaikutuksia. Myös ylimaakunnallisten vaikutusten ja ilmastovaikutusten arvioinnin täydentämistä esitettiin. Maakuntakaavalta toivottiin joustavuutta ja toisaalta myös perusteltuja ja hyvin arvioituja ratkaisuja.
Jatkosuunnittelun vaiheet
Valmisteluvaiheesta saatuihin palautteisiin laaditaan vastineet kevään kuluessa. Kaavaan tehtävistä muutoksista järjestetään työneuvotteluja viranomaisten, sidosryhmien ja kuntien kanssa. Satakunnan maakuntakaavan 2050 ensimmäinen ehdotus laaditaan vastineiden, valmistuneiden selvitysten ja työneuvottelujen sekä yhteis- ja kokonaisvaikutusten arvioinnin pohjalta. Tavoitteena on, että Satakunnan maakuntakaavan 2050 ensimmäinen ehdotus olisi valmiina vuoden 2026 alussa.
Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineistot: Valmisteluvaihe | Satakunta.fi
Lisätietoja antavat:
Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, p. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi
Maakunta-arkkitehti Daniel Nagy, p. 044 711 4348, daniel.nagy@satakunta.fi
Maakuntainsinööri Anne Nummela, p. 044 711 4317, anne.nummela@satakunta.fi
Liikennesuunnittelija Esa Perttula, p. 044 711 4370, esa.perttula@satakunta.fi
Ympäristöasiantuntija Anne Savola, p. 050 596 1362, anne.savola@satakunta.fi (13.2.2025 asti)
Paikkatietoasiantuntija Veli-Matti Rintala, p. 044 7114316, veli-matti.rintala@satakunta.fi
