Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin viime vuoden loppupuolella. Aineistosta annettiin 58 mielipidettä ja 45 lausuntoa. Satakuntaliiton maakuntahallitus on päättänyt 17.3.2025 hyväksyä vastineet Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineistoista annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin.

Maakuntakaavan valmistelussa on pyritty muodostamaan kestävä alueidenkäytöllinen pohja maakunnan pitkäjänteiselle kehittämiselle samoin kuin kuntien ja muiden viranomaisten alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Maakuntakaavaa on laadittu yhteistyössä kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, jotta on voitu varmistua kaavan tavoitevuoteen nähden riittävistä alueidenkäytöllisistä ratkaisuista. Laadittujen vastineiden pohjalta Satakunnan maakuntakaavan 2050 aineistoa täydennetään ja päivitetään ja kaavamerkintöihin ja -määräyksiin tehdään muutoksia ja korjauksia. Tiivistä yhteistyötä jatketaan kaavan ehdotusta laadittaessa.

Vastineiden perusteella maakuntakaavan ratkaisua kehitetään

Alue- ja yhdyskuntarakenteen teemaan kuuluvia merkintöjä tarkistetaan ja erityisesti teollisuus- ja varastoimintoja koskevien alueiden tarkastelua ja vaikutusten arviointityötä jatketaan. Alueiden käytön ekologisen kestävyyden teemaan kuuluvien luonnonsuojelualueiden merkintöjen suunnitteluperiaatetta tarkistetaan. Lisäksi jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota myös siniyhteyksiin, herkkiin vesistöihin sekä tärkeisiin lintualueisiin.

Kestävään liikenteen teemaan kuuluvissa merkinnöissä keskitytään uusien eritasoliittymien merkintöjä koskevaan tarkasteluun ja niiden maakunnallisen merkittävyyden arviointiin. Ehdotusvaiheen ratkaisussa otetaan huomioon myös valmistelussa oleva länsirannikon rantarataa koskeva selvitys.

Kestävän teknisen huollon teemaan kuuluvien tuulivoimaloiden alueiden ja sähköverkon merkintöjen osalta jatkosuunnittelussa kiinnitetään huomiota merkittävien tuulivoimaloiden keskittymien muodostumiseen erityisesti Selkämeren rannikolla sekä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan raja-alueilla. Samoilla alueilla on myös uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja tärkeitä ekologisia yhteyksiä. Jatkosuunnittelun yhteydessä Satakuntaliitto pyrkii kehittämään myös maakuntakaavaa koskevaa tiedotusta.

Jatkosuunnittelun vaiheet

Maakuntahallituksen hyväksymät vastineet lähetetään sähköpostitse tai kirjeitse lausunnon antajille ja niille mielipiteen toimittaneille, jotka ovat palautteen yhteydessä jättäneet osoitetietonsa. Maakuntakaavan aineistoon tehtävistä muutoksista järjestetään työneuvotteluja viranomaisten, sidosryhmien ja kuntien kanssa. Satakunnan maakuntakaavan 2050 ensimmäinen ehdotus laaditaan vastineiden, valmistuneiden selvitysten ja työneuvottelujen sekä yhteis- ja kokonaisvaikutusten arvioinnin pohjalta. Tavoitteena on, että Satakunnan maakuntakaavan 2050 ensimmäinen ehdotus olisi valmiina vuoden 2026 alussa.

Vastineet: Valmisteluvaihe | Satakunta.fi

Lisätietoja antavat:
Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, p. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi
Maakunta-arkkitehti Daniel Nagy, p. 044 711 4348, daniel.nagy@satakunta.fi
Maakuntainsinööri Anne Nummela, p. 044 711 4317, anne.nummela@satakunta.fi
Liikennesuunnittelija Esa Perttula, p. 044 711 4370, esa.perttula@satakunta.fi
Ympäristöasiantuntija Minna Uusiniitty-Kivimäki, p. 050 577 0945, minna.uusiniitty-kivimaki@satakunta.fi
Paikkatietoasiantuntija Veli-Matti Rintala, p. 044 711 4316, veli-matti.rintala@satakunta.fi

Varsinais-Suomi ja Satakunta peräänkuuluttavat liikennejärjestelmän varautumisessa läntisten yhteyksien merkitystä.

”Läntisten yhteyksien merkityksen kasvu on huomioitava liikennejärjestelmän kehittämisen rahoituksessa ja painopisteissä. Tavaran liikkuminen, vihreän siirtymän investointien toteutuminen ja sotilaallinen liikkuvuus ovat kaikki riippuvaisia läntisten satamien ja satamiin johtavien yhteyksien sujuvuudesta”, sanoo Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Jyri Arponen.

Meriliikenteen osuus Suomen ulkomaankaupasta on noussut 96 prosenttiin samaan aikaan kun rautatiekuljetukset ovat itärajan tilanteen takia vähentyneet ja kuljetusvirrat suuntautuneet uudella tavalla.

”Suomi on tänä päivänä yhä enemmän kuin saari, joten olemme täysin riippuvaisia merikuljetuksista. Erilaiset häiriötilanteet saattavat asteittain muuttaa tavara- ja liikkumisvirtoja myös Itämerellä. Suomenlahden häiriötilanteessa Lounais-Suomessa satamien kapasiteetin skaalaaminen ylöspäin on mahdollista, mutta edellyttää satamiin johtavien yhteyksien kehittämistä”, korostavat maakuntajohtajat.

E18 Turun kehätie, E16 Rauma-Tampere, valtatiet 8, 9, 2 ja 11 ovat merkittäviä satamayhteyksiä, joiden sujuvuus on huoltovarmuudelle välttämätöntä. Niin sanottu pohjoisen Suomen huoltovarmuusreitti voi parhaassa tapauksessa hoitaa vain marginaalisen osan kriittisestä liikenteestä.

Vallitsevassa tilanteessa on tärkeä kehittää liikenneinfrastruktuuria osana integroitumista pohjoismaiseen ja Euroopan kattavaan liikennejärjestelmään. Suomen tulee huomioida lisäksi Naton erityistarpeet ja sotilaallinen liikkuvuus. Tämä edellyttää tiestön ja siltojen parantamista ja satamien infrastruktuurin vahvistamista. Suomen kannattaa aktiivisesti vaikuttaa EU:n uuden rahoituskauden valmistelussa erityisesti liikenteen rahoitukseen ja Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen (CEF) jatkoon.

”Myös sotilaallisessa liikkuvuudessa läntiset yhteydet ovat avainasemassa. Satakunnassa sijaitsee monipuoliset harjoitusalueet, Porin prikaatin varuskunnat Niinisalossa ja Säkylässä ja Turussa merivoimien esikunta ja rannikkolaivasto. DCA-sopimuksen myötä sotilaallinen liikennöinti alueella tulee entisestään lisääntymään”, toteaa Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.

Länsirannikolla valtatien 8 merkittävyyttä korostaa raideyhteyden puuttuminen. Tärkeä osa läntisten yhteyksien vahvistamista on myös raideyhteyksien kehittäminen. Länsi-Suomen maakunnat ovat lähdössä yhdessä selvittämään Länsirannikon (Turusta Porin kautta Vaasaan ja edelleen pohjoiseen) radan tarvetta. Nykyisellään länsirannikolla ei ole rataa, vain pistoraiteita sisämaasta satamiin. Toteutuessaan rata kytkeytyisi Turun ja Helsingin väliseen Länsirataan parantaen koko rannikon yhteyksien sujuvuutta ja huoltovarmuutta.

Lisätiedot:

Kristiina Salonen
Satakunnan maakuntajohtaja
kristiina.salonen@satakunta.fi
puh. 050 512 0010

Jyri Arponen
Varsinais-Suomen maakuntajohtaja
jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
puh.  040 766 2906

Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmälle tuotiin tänään tiedoksi kooste Satakuntaliiton myöntämästä EU-tuesta, jota on kaikkiaan myönnetty yhteensä yli 19 miljoonaa euroa ohjelmakaudella 2021–2027. Kokouksessa puollettiin kahden uuden ison Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeen rahoittamista. ELY-keskus myöntää tukea hankkeisiin yli 1,3 miljoonaa euroa. Lisäksi esiteltiin suuntaviivat yritysrahoituksen myöntämiselle uuden päivitetyn Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategian muodossa.

Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän kokoontui tänään Kankaanpäässä. Kokousedustajille esiteltiin kooste Satakuntaliiton myöntämästä EU-tuesta ohjelmakaudella 2021–2027. Satakuntaliitto on myöntänyt Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittamaa tukea kaikkiaan 8,7 miljoonaa euroa. Tukea on myönnetty hankkeisiin, jotka kohdentuvat mm. tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantamiseen, digitalisaation etujen hyödyntämiseen, energiatehokkuustoimenpiteiden edistämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistämiseen sekä kiertotalouteen siirtymisen edistämiseen. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) rahoitusta on myönnetty yhteensä 10,4 miljoonaa euroa turpeesta luopumisen edistämiseen liittyviin toimiin.

Kokouksessa puollettiin kahden ison ESR-hankkeen rahoitusta. Rahoitusta saavat kaksi usean eri osatoteuttajan ryhmähanketta:

– ’Jatkoon’-hanke, jossa päätavoitteena on sujuvoittaa siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluopintoihin ja lisätä korkeakoulutettujen määrää. Osatavoitteina ovat ammatillisten opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksien parantaminen, tehokkaampien väyläopintojen kehittäminen sekä vaikuttavuuden arviointi ja edistäminen valtakunnallisesti (EU-tuki 800 000 euroa) sekä ’Juho – joustavia uudistuksia ja hyvinvointia osallisuudesta’-hanke, jossa tavoitteena on huumausaineita käyttävien ihmisten aseman parantaminen suoraan, sekä rakenteisiin ja palvelukulttuuriin vaikuttamalla (EU-tuki 540 000 euroa).

Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategiaan päivitys

Kokouksessa esiteltiin ELY-keskuksen toimesta Länsi-Suomen päivitetty yritysrahoitusstrategia.  ELY-keskukset rahoittavat pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistäviä hankkeita osana Team Finland -verkostoa neljällä suuralueella. Länsi-Suomen alueella rahoitetaan Keski-Suomen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntienhankkeita. Rahoittajaviranomaisena Länsi-Suomessa toimii Keski-Suomen ELY-keskus.

Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta:

Esityslistahaku (tweb.fi)

Lisätietoja antavat:

MYR:n puheenjohtaja Petri Salminen p. 050 5985 008

aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma p. 044 7114 330

rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050 5696 818

 

Kankaanpäässä 26.2.2025

Aineisto oli nähtävillä Satakuntaliiton verkkosivuilla, Satakuntaliitossa ja Satakunnan kunnissa. Nähtävillä oloaikana järjestettiin kolme seudullista esittelytilaisuutta Porissa, Raumalla ja Kankaanpäässä. Lausunnonantajille järjestettiin kaavan esittelytilaisuus verkkotilaisuutena. Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineistosta saatiin monipuolisesti palautetta, jota käsitellään kevään aikana.

Mielipiteissä tuulivoimatuotannon alueisiin ja sähköverkon kehittämiseen suhtauduttiin kriittisesti

Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineistosta annettiin 58 mielipidettä. Yritysten mielipiteet koskivat pääosin tuulivoimatuotannon ja sähköverkon edistämistä ja kehittämistä. Yksityisten ihmisten ja yhteisöjen mielipiteissä tuulivoimatuotannon alueisiin ja sähköverkon kehittämiseen suhtauduttiin kriittisesti. Mielipiteissä oli myös muutosehdotuksia liittyen luonnonsuojelualueiden ja kulttuuriympäristöjen merkintöihin.

Lausuntojen kannanotoissa prosessia ja aineistoa pidettiin kattavana

Kunnat, viranomaiset ja sidosryhmät antoivat Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineistosta yhteensä 45 lausuntoa. Lausunnoissa pidettiin aineistoa hyvin laadittuna ja havainnollisena. Erityisesti karttasovellusta pidettiin hyvänä ja muutosten tarkastelua helpottavana työkaluna. Osallistumis- ja vuorovaikutusprosessista annettiin myönteistä palautetta.

Kannanotoissa korostuivat yhteisvaikutukset

Lausuntojen kannanotoissa esitettiin monipuolisesti kaavakarttaan sekä kaavamerkintöihin ja -määräyksiin kohdistuvia muutos- ja kehittämistarpeita. Lausunnoissa korostuivat energiahuoltoon ja ympäristöön sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen liittyvät kannanotot. Suunnittelussa esitettiin huomioitavaksi tuulivoimatuotannon alueiden kehittämisen edistämistä ja useita uusia aurinkoenergian tuotantoalueiden hankkeita. Toisaalta lausunnoissa kiinnitettiin erityisesti huomiota tuulivoimaloiden alueiden ja luontoarvojen yhteensovittamiseen ja ehdotettiin alueita myös poistettavaksi. Lisäksi korostettiin kaavan vaikutusten arvioinnin merkitystä ja erityisesti yhteisvaikutuksia. Myös ylimaakunnallisten vaikutusten ja ilmastovaikutusten arvioinnin täydentämistä esitettiin. Maakuntakaavalta toivottiin joustavuutta ja toisaalta myös perusteltuja ja hyvin arvioituja ratkaisuja.

Jatkosuunnittelun vaiheet

Valmisteluvaiheesta saatuihin palautteisiin laaditaan vastineet kevään kuluessa. Kaavaan tehtävistä muutoksista järjestetään työneuvotteluja viranomaisten, sidosryhmien ja kuntien kanssa. Satakunnan maakuntakaavan 2050 ensimmäinen ehdotus laaditaan vastineiden, valmistuneiden selvitysten ja työneuvottelujen sekä yhteis- ja kokonaisvaikutusten arvioinnin pohjalta. Tavoitteena on, että Satakunnan maakuntakaavan 2050 ensimmäinen ehdotus olisi valmiina vuoden 2026 alussa.

Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineistot: Valmisteluvaihe | Satakunta.fi

Lisätietoja antavat:

Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, p. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi

Maakunta-arkkitehti Daniel Nagy, p. 044 711 4348, daniel.nagy@satakunta.fi

Maakuntainsinööri Anne Nummela, p. 044 711 4317, anne.nummela@satakunta.fi

Liikennesuunnittelija Esa Perttula, p. 044 711 4370, esa.perttula@satakunta.fi

Ympäristöasiantuntija Anne Savola, p. 050 596 1362, anne.savola@satakunta.fi (13.2.2025 asti)

Paikkatietoasiantuntija Veli-Matti Rintala, p. 044 7114316, veli-matti.rintala@satakunta.fi

Turvallisuusympäristön muutoksen seurauksena Länsi-Suomen merkitys kansainvälisen liikenteen välittäjänä on korostunut, ja tämän tulee näkyä myös panostuksina liikenneinfraan. Liikenneturvallisuus on tärkeä teema Satakunnassa, sillä liikenneturvallisuusriskit ovat korkealla tasolla osittain pääteiden liikenneinfran puutteiden vuoksi.

Satamat ovat kansainvälisten kuljetusketjujen keskeisiä solmukohtia ja kuuluvat yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin. Satamien maantie-, raide- ja tietoliikenneyhteyksien kehittämistä tulee tarkastella vastaavasti. Merituulivoimahankkeiden vaikutukset meriliikenteeseen ja laivaväylien avoimena pysymiseen on huomioitava. Porin lentokenttä on strategisesti tärkeä lentoasema koulutusroolinsa ja aluetaloudellisen merkityksensä vuoksi.

Satakuntaliitto pitää tarpeellisena, että elinkeinoelämän investointien edellyttämiin liikenneyhteyksiin on käytettävissä valtion rahoitusta. Tärkeitä uusia yhteyksiä ovat muun muassa Rauma-Kokemäki-henkilöraideliikenteen käynnistäminen ja Pori-Niinisalo-Parkano -radan uudelleenkäyttöönotto.

Myös yksityisteiden merkitys elinkeinoelämän, huoltovarmuuden ja saavutettavuuden kannalta on huomioitava rahoitusta kohdennettaessa.

Nykyisessä taloustilanteessa on välttämätöntä, että valtio turvaa alueellisen ja paikallisen linja-auto- ja henkilöraideliikenteen vähimmäispalvelutason säilymisen.

Satakuntaliitto esittää, että jatkosuunnittelussa vaikutusten arviointia tulee täydentää ja täsmentää muun muassa alueellisten painotusten huomioimiseksi. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tulee sisältää myös ympäristöselostuksen mukaiset haitallisten vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimenpiteet riittävällä rahoituksella.

Liikenne 12-suunnitelma on 12-vuotinen strateginen dokumentti, jossa käsitellään koko Suomen liikennejärjestelmää valtakunnallisella tasolla kaikissa väylämuodoissa. Suunnitelmassa tarkastellaan mm. verkkoja, liikenteen palveluita sekä liikenteen tietonäkökulmia. Suunnitelmassa tarkastellaan niin matkustaja- kuin tavaraliikennettäkin.

Vuoden satakuntalaisen kylän 2025 haku uudistuu

Vuoden satakuntalainen kylä -kilpailu uudistuu. Yleisöäänestyksen sijaan yleisö saa esittää kisaan mukaan kyliä. Kuka vain voi tänä vuonna ehdottaa kylää Satakunnan vuoden kylä -kilpailuun.

Satakunnan Vuoden Kylä valitaan jo 31. kerran. Tänä vuonna yleisö pääsee vaikuttamaan jo kilpailun alkuvaiheessa. Yleisöäänestyksen sijaan kokeillaan tapaa, jossa kuka tahansa voi ehdottaa Vuoden Kyläksi sopivaa kylää.

Etsinnässä on aktiivinen ja elinvoimainen kylä, josta löytyy yhteisöllisyyttä. Tapahtumien ja toiminnan järjestäminen on toivottavaa, samoin toiminnan suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys. Tarkkoja kriteereitä Vuoden Kylälle ei kuitenkaan ole asetettu.

Vuoden Kylän valinnalla halutaan tuoda esiin kylien monipuolista ja asukkailleen merkittävää toimintaa, lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä sekä saada hyviä esimerkkejä kylien aktiivisesta ja innovatiivisesta toiminnasta.

Kilpailun järjestävät yhteistyössä Satakuntaliitto ja SataKylät ry.  Kilpailun käytännön organisoinnista vastaa SataKylät ry. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden Kylän 3 400 euron palkintomäärärahalla.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Satakuntaliiton viime vuoden kesäkuussa käynnistämässä ja Sitowise Oy:n toteuttamassa selvitystyössä ensin laadittiin kuvaus Satakunnan elinkeinoelämän erityispiirteistä ja kasvunäkymistä. Maakunnan elinvoimaisuuden keskeisinä tekijöinä on nostettu esille muun muassa vahva, monipuolinen ja uudistuva teollisuus, vihreän siirtymän toimialojen kasvu, puhtaan energian saatavuuden korostuminen, teknologiakehityksen ja innovaatiotoiminnan merkitys, digi- ja datatalouden hyödyntäminen, kun taas haasteina on tunnistettu väestö- ja työvoimakehitykseen liittyvät kysymykset.

Selvitystyön osana on todettu elinkeinoelämän toiminnan kannalta kymmenen keskeistä maakunnan kehittämistavoitetta, joita on myös tarkasteltu yritysvaikutusten arviointimallin avulla. Selvityksen mukaan kasautumisetujen merkitys korostuu erityisesti innovaatioklustereiden syntymisessä ja maakuntakaavoituksella voidaan edistää sekä suoraan että välillisesti monia yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Selvityksessä on käsitelty myös maakuntakaavan yleispiirteisyyttä ja joustavuutta erityisesti elinkeinoelämän pitkän aikavälin tarpeiden huomioimisen näkökulmasta.

Satakunnan voimassa olevien maakuntakaavojen aluevarauksia on tarkasteltu selvityksessä elinkeinoelämän välittömien alueidenkäyttötarpeiden näkökulmasta. Elinkeinoelämän toimintaympäristöön liittyvinä kehittämissuosituksina puolestaan on nostettu esille liikenneyhteyksien, logistiikan ja energiaverkon toimivuuden turvaamiseen ja parantamiseen liittyvät kohteet. Selvityksessä on lisäksi annettu alustavia kehittämistarve-ehdotuksia elinkeinoelämän toimintaedellytysten näkökulmasta huomioitavaksi Satakunnan maakuntakaavan 2050 luonnoksen jatkokehittämisessä.

Satakunnan elinkeinoelämän keskeisten toimijoiden ja kuntien näkemyksiä konsultti on kartoittanut selvitystyön alkuvaiheessa järjestettyjen haastattelujen ja kahden työpajan avulla. Sidosryhmien osallistamisessa on hyödynnetty Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmän toimintaa. Selvitystyön ohjausryhmässä oli edustettuna Satakuntaliiton lisäksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset, Satakunnan ja Rauman kauppakamarit, Satakunnan Yrittäjät sekä Satakunnan kunnista Eura, Huittinen ja Kankaanpää.

Selvityksen loppuraportti ja tiivistelmä on julkaistu Satakuntaliiton verkkosivulla: Selvitykset | Satakunta.fi.

Lisätiedot:

Selvityksestä vastannut konsultti, johtava asiantuntija Kimmo Koski, kimmo.koski@sitowise.fi / Sitowise Oy

Satakunnan väestökehitys on saavuttanut merkittävän virstanpylvään vuonna 2024. Ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen alueen väestövähenemä on jäänyt alle 500 henkilöön. Tärkeimpänä tekijänä väestön vähenemän pienentymiselle on se, että Satakuntaan on muuttanut ennätysmäärä kansainvälisiä osaajia ja maahanmuuttajia, mikä on parantanut alueen kokonaismuuttotasetta. Vaikka syntyvyys on ollut pitkään laskussa, kuolleisuuskin on laskenut viime vuonna, mikä on osaltaan tasapainottanut väestönkehitystä.

”Satakunnan väestökehityksen positiivinen suuntaus antaa toivoa tulevaisuudelle. Alue on houkutteleva kansainvälisille osaajille sen monipuolisten koulutus- ja tutkimusmahdollisuuksien sekä alueen tarjoamien työmahdollisuuksien vuoksi. Tärkein tekijä positiiviselle väestönkehitykselle on kuitenkin se, että Satakunta on onnistunut houkuttelemaan ennätysmäärän kansainvälisiä osaajia ja maahanmuuttajia, mikä on parantanut alueen kokonaismuuttotasetta,” sanoo Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.

Salonen muistuttaa, että Satakunnassa on vuonna 2024 luotu kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strateginen ohjelma ja alueella työskennellään aktiivisesti yhteisen tavoitteen eteen sekä etsitään toimia, joilla saadaan vielä enemmän vauhditettua osaamisperäistä maahanmuuttoa alueelle.

Satakunnan väestökehitys on kääntynyt huomattavasti parempaan suuntaan viime vuodesta. Vuoden 2024 lopussa alueen väkiluku oli ennakkotietojen mukaan 211 296 henkeä, mikä on vain 0,2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä on merkittävä parannus verrattuna aikaisempiin vuosiin, jolloin väestökato oli huomattavasti suurempi. Positiivinen kehitys johtuu muun muassa parantuneesta kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja ennätyksellisestä nettomaahanmuutosta, joka toi alueelle lähes 1700 uutta asukasta. Nämä tekijät ovat yhdessä auttaneet vähentämään väestön vähenemistä ja luoneet pohjan tulevalle kasvulle.

”Satakunnan väestön vähenemän pienentymiseen vuonna 2024 on vaikuttanut useita tekijöitä. Ensinnäkin, vaikka syntyvyys on ollut laskussa, kuolleisuuskin aleni, mikä on auttanut tasapainottamaan väestönkehitystä. Samalla tappio kuntien välisessä muuttoliikkeessä pieneni. Isoimpana tekijänä kuitenkin nettomaahanmuuton ennätyksellinen määrä. Taustalla vaikuttaa etenkin ukrainalaisten muuttoliike. Satakunnan talous on lisäksi kasvanut vahvasti viime vuosina, ja vuoden 2024 kehityskään ei ole ollut täysin synkkää,” toteaa aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen.