Aineisto oli nähtävillä Satakuntaliiton verkkosivuilla, Satakuntaliitossa ja Satakunnan kunnissa. Nähtävillä oloaikana järjestettiin kolme seudullista esittelytilaisuutta Porissa, Raumalla ja Kankaanpäässä. Lausunnonantajille järjestettiin kaavan esittelytilaisuus verkkotilaisuutena. Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineistosta saatiin monipuolisesti palautetta, jota käsitellään kevään aikana.
Mielipiteissä tuulivoimatuotannon alueisiin ja sähköverkon kehittämiseen suhtauduttiin kriittisesti
Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineistosta annettiin 58 mielipidettä. Yritysten mielipiteet koskivat pääosin tuulivoimatuotannon ja sähköverkon edistämistä ja kehittämistä. Yksityisten ihmisten ja yhteisöjen mielipiteissä tuulivoimatuotannon alueisiin ja sähköverkon kehittämiseen suhtauduttiin kriittisesti. Mielipiteissä oli myös muutosehdotuksia liittyen luonnonsuojelualueiden ja kulttuuriympäristöjen merkintöihin.
Lausuntojen kannanotoissa prosessia ja aineistoa pidettiin kattavana
Kunnat, viranomaiset ja sidosryhmät antoivat Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineistosta yhteensä 45 lausuntoa. Lausunnoissa pidettiin aineistoa hyvin laadittuna ja havainnollisena. Erityisesti karttasovellusta pidettiin hyvänä ja muutosten tarkastelua helpottavana työkaluna. Osallistumis- ja vuorovaikutusprosessista annettiin myönteistä palautetta.
Kannanotoissa korostuivat yhteisvaikutukset
Lausuntojen kannanotoissa esitettiin monipuolisesti kaavakarttaan sekä kaavamerkintöihin ja -määräyksiin kohdistuvia muutos- ja kehittämistarpeita. Lausunnoissa korostuivat energiahuoltoon ja ympäristöön sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen liittyvät kannanotot. Suunnittelussa esitettiin huomioitavaksi tuulivoimatuotannon alueiden kehittämisen edistämistä ja useita uusia aurinkoenergian tuotantoalueiden hankkeita. Toisaalta lausunnoissa kiinnitettiin erityisesti huomiota tuulivoimaloiden alueiden ja luontoarvojen yhteensovittamiseen ja ehdotettiin alueita myös poistettavaksi. Lisäksi korostettiin kaavan vaikutusten arvioinnin merkitystä ja erityisesti yhteisvaikutuksia. Myös ylimaakunnallisten vaikutusten ja ilmastovaikutusten arvioinnin täydentämistä esitettiin. Maakuntakaavalta toivottiin joustavuutta ja toisaalta myös perusteltuja ja hyvin arvioituja ratkaisuja.
Jatkosuunnittelun vaiheet
Valmisteluvaiheesta saatuihin palautteisiin laaditaan vastineet kevään kuluessa. Kaavaan tehtävistä muutoksista järjestetään työneuvotteluja viranomaisten, sidosryhmien ja kuntien kanssa. Satakunnan maakuntakaavan 2050 ensimmäinen ehdotus laaditaan vastineiden, valmistuneiden selvitysten ja työneuvottelujen sekä yhteis- ja kokonaisvaikutusten arvioinnin pohjalta. Tavoitteena on, että Satakunnan maakuntakaavan 2050 ensimmäinen ehdotus olisi valmiina vuoden 2026 alussa.
Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineistot: Valmisteluvaihe | Satakunta.fi
Lisätietoja antavat:
Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, p. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi
Maakunta-arkkitehti Daniel Nagy, p. 044 711 4348, daniel.nagy@satakunta.fi
Maakuntainsinööri Anne Nummela, p. 044 711 4317, anne.nummela@satakunta.fi
Liikennesuunnittelija Esa Perttula, p. 044 711 4370, esa.perttula@satakunta.fi
Ympäristöasiantuntija Anne Savola, p. 050 596 1362, anne.savola@satakunta.fi (13.2.2025 asti)
Paikkatietoasiantuntija Veli-Matti Rintala, p. 044 7114316, veli-matti.rintala@satakunta.fi
Turvallisuusympäristön muutoksen seurauksena Länsi-Suomen merkitys kansainvälisen liikenteen välittäjänä on korostunut, ja tämän tulee näkyä myös panostuksina liikenneinfraan. Liikenneturvallisuus on tärkeä teema Satakunnassa, sillä liikenneturvallisuusriskit ovat korkealla tasolla osittain pääteiden liikenneinfran puutteiden vuoksi.
Satamat ovat kansainvälisten kuljetusketjujen keskeisiä solmukohtia ja kuuluvat yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin. Satamien maantie-, raide- ja tietoliikenneyhteyksien kehittämistä tulee tarkastella vastaavasti. Merituulivoimahankkeiden vaikutukset meriliikenteeseen ja laivaväylien avoimena pysymiseen on huomioitava. Porin lentokenttä on strategisesti tärkeä lentoasema koulutusroolinsa ja aluetaloudellisen merkityksensä vuoksi.
Satakuntaliitto pitää tarpeellisena, että elinkeinoelämän investointien edellyttämiin liikenneyhteyksiin on käytettävissä valtion rahoitusta. Tärkeitä uusia yhteyksiä ovat muun muassa Rauma-Kokemäki-henkilöraideliikenteen käynnistäminen ja Pori-Niinisalo-Parkano -radan uudelleenkäyttöönotto.
Myös yksityisteiden merkitys elinkeinoelämän, huoltovarmuuden ja saavutettavuuden kannalta on huomioitava rahoitusta kohdennettaessa.
Nykyisessä taloustilanteessa on välttämätöntä, että valtio turvaa alueellisen ja paikallisen linja-auto- ja henkilöraideliikenteen vähimmäispalvelutason säilymisen.
Satakuntaliitto esittää, että jatkosuunnittelussa vaikutusten arviointia tulee täydentää ja täsmentää muun muassa alueellisten painotusten huomioimiseksi. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tulee sisältää myös ympäristöselostuksen mukaiset haitallisten vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimenpiteet riittävällä rahoituksella.
Liikenne 12-suunnitelma on 12-vuotinen strateginen dokumentti, jossa käsitellään koko Suomen liikennejärjestelmää valtakunnallisella tasolla kaikissa väylämuodoissa. Suunnitelmassa tarkastellaan mm. verkkoja, liikenteen palveluita sekä liikenteen tietonäkökulmia. Suunnitelmassa tarkastellaan niin matkustaja- kuin tavaraliikennettäkin.
Vuoden satakuntalaisen kylän 2025 haku uudistuu
Vuoden satakuntalainen kylä -kilpailu uudistuu. Yleisöäänestyksen sijaan yleisö saa esittää kisaan mukaan kyliä. Kuka vain voi tänä vuonna ehdottaa kylää Satakunnan vuoden kylä -kilpailuun.
Satakunnan Vuoden Kylä valitaan jo 31. kerran. Tänä vuonna yleisö pääsee vaikuttamaan jo kilpailun alkuvaiheessa. Yleisöäänestyksen sijaan kokeillaan tapaa, jossa kuka tahansa voi ehdottaa Vuoden Kyläksi sopivaa kylää.
Etsinnässä on aktiivinen ja elinvoimainen kylä, josta löytyy yhteisöllisyyttä. Tapahtumien ja toiminnan järjestäminen on toivottavaa, samoin toiminnan suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys. Tarkkoja kriteereitä Vuoden Kylälle ei kuitenkaan ole asetettu.
Vuoden Kylän valinnalla halutaan tuoda esiin kylien monipuolista ja asukkailleen merkittävää toimintaa, lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä sekä saada hyviä esimerkkejä kylien aktiivisesta ja innovatiivisesta toiminnasta.
Kilpailun järjestävät yhteistyössä Satakuntaliitto ja SataKylät ry. Kilpailun käytännön organisoinnista vastaa SataKylät ry. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden Kylän 3 400 euron palkintomäärärahalla.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Satakuntaliiton viime vuoden kesäkuussa käynnistämässä ja Sitowise Oy:n toteuttamassa selvitystyössä ensin laadittiin kuvaus Satakunnan elinkeinoelämän erityispiirteistä ja kasvunäkymistä. Maakunnan elinvoimaisuuden keskeisinä tekijöinä on nostettu esille muun muassa vahva, monipuolinen ja uudistuva teollisuus, vihreän siirtymän toimialojen kasvu, puhtaan energian saatavuuden korostuminen, teknologiakehityksen ja innovaatiotoiminnan merkitys, digi- ja datatalouden hyödyntäminen, kun taas haasteina on tunnistettu väestö- ja työvoimakehitykseen liittyvät kysymykset.
Selvitystyön osana on todettu elinkeinoelämän toiminnan kannalta kymmenen keskeistä maakunnan kehittämistavoitetta, joita on myös tarkasteltu yritysvaikutusten arviointimallin avulla. Selvityksen mukaan kasautumisetujen merkitys korostuu erityisesti innovaatioklustereiden syntymisessä ja maakuntakaavoituksella voidaan edistää sekä suoraan että välillisesti monia yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Selvityksessä on käsitelty myös maakuntakaavan yleispiirteisyyttä ja joustavuutta erityisesti elinkeinoelämän pitkän aikavälin tarpeiden huomioimisen näkökulmasta.
Satakunnan voimassa olevien maakuntakaavojen aluevarauksia on tarkasteltu selvityksessä elinkeinoelämän välittömien alueidenkäyttötarpeiden näkökulmasta. Elinkeinoelämän toimintaympäristöön liittyvinä kehittämissuosituksina puolestaan on nostettu esille liikenneyhteyksien, logistiikan ja energiaverkon toimivuuden turvaamiseen ja parantamiseen liittyvät kohteet. Selvityksessä on lisäksi annettu alustavia kehittämistarve-ehdotuksia elinkeinoelämän toimintaedellytysten näkökulmasta huomioitavaksi Satakunnan maakuntakaavan 2050 luonnoksen jatkokehittämisessä.
Satakunnan elinkeinoelämän keskeisten toimijoiden ja kuntien näkemyksiä konsultti on kartoittanut selvitystyön alkuvaiheessa järjestettyjen haastattelujen ja kahden työpajan avulla. Sidosryhmien osallistamisessa on hyödynnetty Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmän toimintaa. Selvitystyön ohjausryhmässä oli edustettuna Satakuntaliiton lisäksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset, Satakunnan ja Rauman kauppakamarit, Satakunnan Yrittäjät sekä Satakunnan kunnista Eura, Huittinen ja Kankaanpää.
Selvityksen loppuraportti ja tiivistelmä on julkaistu Satakuntaliiton verkkosivulla: Selvitykset | Satakunta.fi.
Lisätiedot:
Selvityksestä vastannut konsultti, johtava asiantuntija Kimmo Koski, kimmo.koski@sitowise.fi / Sitowise Oy
Satakunnan väestökehitys on saavuttanut merkittävän virstanpylvään vuonna 2024. Ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen alueen väestövähenemä on jäänyt alle 500 henkilöön. Tärkeimpänä tekijänä väestön vähenemän pienentymiselle on se, että Satakuntaan on muuttanut ennätysmäärä kansainvälisiä osaajia ja maahanmuuttajia, mikä on parantanut alueen kokonaismuuttotasetta. Vaikka syntyvyys on ollut pitkään laskussa, kuolleisuuskin on laskenut viime vuonna, mikä on osaltaan tasapainottanut väestönkehitystä.
”Satakunnan väestökehityksen positiivinen suuntaus antaa toivoa tulevaisuudelle. Alue on houkutteleva kansainvälisille osaajille sen monipuolisten koulutus- ja tutkimusmahdollisuuksien sekä alueen tarjoamien työmahdollisuuksien vuoksi. Tärkein tekijä positiiviselle väestönkehitykselle on kuitenkin se, että Satakunta on onnistunut houkuttelemaan ennätysmäärän kansainvälisiä osaajia ja maahanmuuttajia, mikä on parantanut alueen kokonaismuuttotasetta,” sanoo Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.
Salonen muistuttaa, että Satakunnassa on vuonna 2024 luotu kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strateginen ohjelma ja alueella työskennellään aktiivisesti yhteisen tavoitteen eteen sekä etsitään toimia, joilla saadaan vielä enemmän vauhditettua osaamisperäistä maahanmuuttoa alueelle.
Satakunnan väestökehitys on kääntynyt huomattavasti parempaan suuntaan viime vuodesta. Vuoden 2024 lopussa alueen väkiluku oli ennakkotietojen mukaan 211 296 henkeä, mikä on vain 0,2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä on merkittävä parannus verrattuna aikaisempiin vuosiin, jolloin väestökato oli huomattavasti suurempi. Positiivinen kehitys johtuu muun muassa parantuneesta kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja ennätyksellisestä nettomaahanmuutosta, joka toi alueelle lähes 1700 uutta asukasta. Nämä tekijät ovat yhdessä auttaneet vähentämään väestön vähenemistä ja luoneet pohjan tulevalle kasvulle.
”Satakunnan väestön vähenemän pienentymiseen vuonna 2024 on vaikuttanut useita tekijöitä. Ensinnäkin, vaikka syntyvyys on ollut laskussa, kuolleisuuskin aleni, mikä on auttanut tasapainottamaan väestönkehitystä. Samalla tappio kuntien välisessä muuttoliikkeessä pieneni. Isoimpana tekijänä kuitenkin nettomaahanmuuton ennätyksellinen määrä. Taustalla vaikuttaa etenkin ukrainalaisten muuttoliike. Satakunnan talous on lisäksi kasvanut vahvasti viime vuosina, ja vuoden 2024 kehityskään ei ole ollut täysin synkkää,” toteaa aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen.
Vetytalous vaatii toimiakseen uusiutuvan energian tuotantoa, vedyn tuotantoon, varastointiin ja jakeluun soveltuvaa infrastruktuuria ja maa-alueita tuotantolaitoksille sekä ekosysteemin, joka voi hyödyntää lopputuotteita ja sivuvirtoja sekä tarjota hyödykkeitä vedyn tuotantoon. Lisäksi alueella tulee olla riittävästi työvoimaa ja osaamista.
Satakunnan vetytalouden tiekartta auttaa koordinoimaan toimia, houkuttelemaan investointeja, vähentämään päästöjä ja edistämään vihreää siirtymää sekä energiaomavaraisuutta. Se vahvistaa alueellisen innovaatioekosysteemin yhteistyötä ja kansallista edunvalvontaa ja mahdollistaa vetytalouden kehittymistä edistävien kehittämishankkeiden käynnistämisen.
Tiekarttaan on listattu maankäytölle, infrastruktuurille, osaamiselle ja työvoimalle sekä edunvalvonnalle tavoitetilat vuoteen 2035 ja toimenpiteet niihin päästäksemme. Satakunnan vetytalouden kokonaisuudelle on asetettu tavoitetila ja tiekartassa nimetyt toimenpiteet ovat roolitettu. Tiekartan laatimisessa on osallistettu ja haastateltu laajasti keskeisiä sidosryhmiä.
Satakunnan edunvalvonnan kärjet
Tiekarttaan on kerätty vetytalouden kannalta keskeisimmät edunvalvonnan kärjet.
“Nyt meillä on tahtotilan lisäksi selkeä nippu toimenpiteitä, joissa pitää edetä, että tavoitteet saavutetaan,” toteaa maakuntajohtaja Kristiina Salonen.
Maakunnan päätavoitteena on saattaa Satakunta Suomen vetytalouden edelläkävijäksi. Mitä se tarkoittaa? Vuoteen 2035 mennessä Satakunnassa on teollisuutta, joka tuottaa puhdasta vetyä ja sen jatkojalosteita ja työllistää satoja henkilöitä sekä mahdollistaa osaltaan Satakunnan taloudellisen kasvun.
Lisätietojen antaja:
Matti Luhtanen
Projektipäällikkö
044 710 5347
Linkit:
www.prizz.fi/vetytiekartta
”Satakuntalaisten yhteinen sormenjälki” -taideteos julkistettiin tammikuussa 2025 Satakuntaliiton toimistolla.
Satakuntaliitto haastoi syksyllä kaikki Satakunnan kunnat osallistumaan yhteisen taideteoksen luomiseen osana ilon ja valon Satakunta -hanketta. Teoksen kaikki 16 osaa ovat nyt ripustettu kokonaisuudeksi Satakuntaliiton toimistolle.
Satakuntaliitto toimitti jokaiselle kunnalle yhden kanvas-pohjan ja sormivärejä väreissä sininen, keltainen, valkoinen ja musta. Teoksella juhlistettiin vuoden 2024 Satakunta-päivää, jonka aiheena oli satakuntalainen kulttuuri.
Eurajoella perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatuksen lapset saivat osallistua teoksen tekemiseen Satakunta-päivänä 11.10.2024 järjestetyssä pihatapahtumassa.
”Satakunnan maakuntalippu liehui Eurajoen kunnanviraston salossa ja tunnelma oli iloinen, kun kunnanviraston kunnantorilla vietettiin Satakunta-päivän lisäksi myös perhepäivähoidon sekä avoimen varhaiskasvatuksen iloista pihatapahtumaa”, kuvailee Emma Puosi, Eurajoen kunnan kulttuuri- ja matkailutuottaja.
Puosin mukaan edes syksyisen sateinen sää ei estänyt eurajokelaisia perheitä ja perhepäivähoitajia lapsineen saapumasta viettämään mukavaa pihatapahtumaa. Tapahtumassa oli puuhapisteitä, joissa kulttuuripalvelujen pisteeltä löytyi Eurajoen kunnan teososa, johon lapset saivat maalata omanlaisensa satakuntalaisen sormenjäljen.
”Osallistuminen kulttuuriin ja taiteeseen sekä tekemiseen yhdessä muiden kanssa aikaansaa ilon, yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteita jo ihan pienelläkin lapsella”, Puosi kertoo teososan merkityksellisyydestä.
Raumalla teososa toteutettiin osana Rauman kaupungin kulttuuripalveluiden koordinoimia senioreiden kulttuuriviikkoja. Saga Kanalinrannan kulttuurikerhon vetäjä Maija Eskon mukaan haaste sai pohtimaan kotipaikan merkitystä, satakuntalaisuutta ja omia juuria. Kotiseutua kuvattiin sanoilla tuttu ja turva sekä kerrottiin kotiseudun vetävän puoleensa, vaikka muuallakin on hyvää elämää. Kotiseudulle on aina vähän ikävä, oli kulttuurikerhossa todettu.
Eskon mukaan Saga Kanalinrannan kulttuurikerhon kaikki ryhmässä mukana olleet eivät olleet satakuntalaisia, vaikka Raumalla nykyään asuvatkin ja siksi pohdinta satakuntalaisesta luonteenlaadusta ja olemassa olemisen tavasta oli kiinnostavaa.
Keskustelussa nousi esiin ihmisten suorasukaisuus ja jähmeys, mikä oli aiheuttanut muualta tulleille ihmetystä. Kulttuurikerhossa tiedettiin myös, että on ihan eri asia olla kotoisin Raumalta kuin Eurajoen kirkolta tai Lapin Ruonalta. Satakunnan historia ja maantieteellinen sijainti ymmärrettiin kuitenkin tärkeimpinä kulttuurin ja identiteetin rakentajina.
”Työskentely sormiväreillä ja rajatulla väripaletilla; keltainen, sininen, valkoinen ja musta tehtävän annon mukaan, käynnisti prosessin, jossa sormenjäljet muuttuivat yhteiseksi paksuksi pinnaksi ja vihreän värikerroksiksi”, kuvailee Esko teososan tekoprosessia.
Ilon ja valon Satakunta –hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kuntien kulttuuritoiminnan alueellinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on edistää Satakunnassa kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta ja toimintaedellytyksiä, kehittää kuntien kulttuuripalvelujen järjestämiseen liittyviä toimintamalleja sekä vahvistaa alueen toimijoiden yhteistyötä.
Katja Ylinen, puh. 050 470 0838, katja.ylinen@satakunta.fi
Krista Tupala, puh. 044 711 4387, krista.tupala@satakunta.fi
Jonna Fagerlund, puh. 044 711 4355, jonna.fagerlund@satakunta.fi
Lisätietoa Ilon ja valon Satakunta -hankkeesta:
Maakuntahallitukselle annettiin tiedoksi katsaus Satakuntaliiton rahoittamista hankkeista ja valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen Satakunnan alueellinen suunnitelma. Satakunnassa rahoitetaan maakunnan elinvoimaa lisääviä hankkeita mm. älykkään erikoistumisen teemalla ja kehittämisrahoitusta suunnataan Satakunta-strategian mukaisiin kehittämisteemoihin
Satakuntaliitto on myöntänyt kuluvalla EU-ohjelmakaudella useita merkittäviä hankkeita, jotka ovat edistäneet alueen kehitystä. Esimerkiksi 45 Euroopan Aluekehitysrahaston hanketta ja 35 hanketta on saanut Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston rahoitusta, mikä on mahdollistanut monipuolisten kehitys- ja investointihankkeiden toteuttamisen. Näiden hankkeiden avulla on mm. vahvistettu alueen TKI-toimintaa, lisätty työpaikkoja sekä edistetty vihreää siirtymää.
Satakunta-strategian yksi kulmakivi on digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Tämä tarkoittaa tuottavuuden parantamista, uusien arvoketjujen luomista ja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä digitalisoinnin keinoin.
Satakunnassa on käynnissä mm. hanke, jossa tuotetaan digitaalinen kaksonen Satakunnan elinkeinoelämän ja teknologiakonsepteja tuottavien kehittäjäorganisaatioiden yhteiskäyttöön uudenlaisen kokeiluympäristön sekä yhteiskehittämisen toimintatapoja. Toisen hankkeen tavoitteena on datatietoisuuden kasvattaminen, kannustaa yritykset soveltamaan datan hyödyntämisen parhaita käytäntöjä osaksi liiketoimintaa. Tämän hankkeen keskeisenä tuloksena on liiketoiminnassa syntyvän datan tehokkaampi hyödyntäminen osana yrityksen jokapäiväistä päätöksentekoa.
Satakuntaliitolla on edelleen merkittävä määrä rahoitusta käytettävissä tuleviin hankkeisiin. Euroopan Aluekehitysrahaston rahoituskehys ohjelmakaudelle 2021–2027 on 16,6 miljoonaa euroa, josta jäljellä on noin 7,9 miljoonaa euroa, ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston rahoituskehys on 13,3 miljoonaa euroa, josta jäljellä on noin 4,3 miljoonaa euroa. Tämä osoittaa, että Satakuntaliitto on valmis tukemaan uusia innovatiivisia hankkeita, jotka edistävät alueen kasvua ja elinvoimaa.
Satakuntaliitto on myöntänyt rahoitusta vuosien 2020–2024 aikana myös kansallisista Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen ja Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -määrärahoista yhteensä 3,8 miljoonaa euroa 49 hankkeeseen.
Satakuntaliitossa avautuu Euroopan Aluekehitysrahaston rahoitushaku 2.1.2025. Haettavissa on n. 3,8 M€. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston rahoitushaku kuntien perusrakenteen investointihankkeille on avoinna 31.12.2024 asti, haettavissa 0,3 M€.
Satakuntaliitto on vahvasti sitoutunut alueen kehittämiseen. Satakuntaliitto toimii EU:n alue- ja rakennepolitiikan välittäjänä ja tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten toimijoiden, kuten kuntien ja yritysten, kanssa. Tämä yhteistyö on mahdollistanut hankkeiden onnistuneen toteuttamisen ja alueen kehityksen tukemisen.
Toimitilaverkkouudistuksella saadaan helpotettua palvelujen saavutettavuutta Satakunnassa
Valtion palvelu ja toimitilaverkkouudistushankkeella selkeytetään käyntiasiointia ja helpotetaan julkisen sektorin palvelujen saatavuutta yhden luukun periaatteella.
Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistushanke asetettiin 24.2.2021. Uudistuksen tavoitteena on koota valtion käyntiasiointi yhteisiin palvelupisteisiin ja tarjota julkisen sektorin palveluja yhdeltä luukulta yhteistyössä Kelan, kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on tiivistää tilankäyttöä, kun virastot muuttavat yhteiskäyttöisiin toimistotiloihin. Suunnitelman toimenpiteet toteutetaan vaiheittain tämän vuosikymmenen aikana.
Satakunnan osalta suunnittelua on tehty vuoden 2024 aikana, ja Satakuntaliitto on toiminut prosessin vetäjänä valtiovarainministeriön pyynnöstä. Alueellinen projektiryhmä, jossa oli edustajia ministeriöstä, maakunnan liitosta, valtiollisista toimijoista, kunnista ja hyvinvointialueelta, valmisteli Satakunnan alueellisen suunnitelman valtakunnallisten linjausten ja valtion toimitilastrategian pohjalta. Projektiryhmä kokoontui helmi-marraskuussa 2024 yhteensä 10 kertaa.
Satakunnan alueellisen projektin tilannekatsaus annettiin valtakunnallisen hankkeen valmisteluryhmälle 17.9.2024. Alueellisen suunnitelman luonnos toimitettiin valtiovarainministeriöön 30.10.2024, ja lopullinen suunnitelma toimitettiin 25.11.2024. Valtakunnallisen hankkeen ohjausryhmä käsittelee Satakunnan suunnitelmaa kokouksessaan 18.12.2024.
Satakunnan kannalta valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistushanke on tärkeä, koska se parantaa valtion palveluiden saatavuutta ja tehokkuutta alueella. Uudistuksen myötä valtion palvelut kootaan yhteisiin palvelupisteisiin, mikä helpottaa asukkaiden asiointia. Lisäksi virastot siirtyvät yhteiskäyttöisiin toimistotiloihin, mikä tehostaa tilankäyttöä ja tuo säästöjä. Tämä hanke tukee Satakunnan alueen kestävää kehitystä ja helpottaa jatkossa asukkaiden palveluiden saavutettavuutta.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Maakuntavaltuusto hyväksyi Satakuntaliiton vuoden 2025 talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2025–2027. Valtuusto käsitteli kokouksessaan myös aluekehityksen tilanne- ja kehityskuvatyötä, maakuntakaavaa 2050, merialuesuunnittelun tilannekatsauksen sekä totesi maakuntavaltuustoon nimetyt uudet jäsenet.
Maakuntavaltuusto hyväksyi vuoden 2025 talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2025–2027 sekä vuoden 2023 lopulliseen verotilastoon perustuvat jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2025. Lisäksi maakuntavaltuusto myönsi luvan tarvittaessa ylittää talousarvio sillä ehdolla, ettei kuntien maksuosuudet nouse. Talousarvio ja taloussuunnitelma on valmisteltu maakuntahallituksen ohjeistuksen mukaisesti huomioiden kuntien maksuosuuden pysyvän samalla vuoden 2024 tasolla. Tavoitteiden asettelua on ohjannut maakuntavaltuuston toukokuussa 2024 vahvistama Satakuntaliiton strategia 2025–2027.
Satakuntaliiton talousarvioon 2025 ja talous- ja toimintasuunnitelmaan 2025–2027 liittyvissä kuntien antamissa lausunnoissa korostettiin kuntien pitävän hyvänä esitettyä maksuosuutta. Lisäksi kiitettiin strategialähtöistä talousarviota ja toimintasuunnitelmaa, jotka ovat selkeyttäneet kokonaisuutta ja tiivistäneet toiminnan tavoitteet ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi toimialoittain.
On kuitenkin tärkeää tunnistaa myös merkittävät käynnissä olevat tehtävät ja niiden riittävä resurssointi, kuten Satakunnan maakuntaohjelman 2026–2029 ja Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadinta.
Tilanne- ja kehityskuva viestii miten maakunta voi
Maakuntavaltuustolle tuotiin tiedoksi alueen tilanne- ja kehityskuva.
Satakunnan tilanne- ja kehityskuva 2024 mukaan alueen väkiluku on ollut pitkällä aikavälillä laskeva, mutta koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tilapäisesti parantanut kehitystä. Väestönkehityksen haasteena on heikko syntyvyys ja kuolleiden määrän kasvu. Maahanmuutto on kuitenkin parantanut kokonaismuuton tasetta, ja vuonna 2023 Satakunta sai ennätyssuuren nettomaahanmuuton, lähes 1 700 henkeä.
Teollisuuden rakenne Satakunnassa on tilanne- ja kehityskuvan mukaan monipuolinen, ja maakunta tuottaa jopa 7,4 prosenttia Suomen viennin arvosta. Satakunta on myös maamme suurin sähköntuottaja, ja maakunnassa on monipuolinen energiatuotannon keskittymä. EU:n puhdas siirtymä on vauhdittanut energiamurrosta, ja Satakunnassa on suunnitteilla ennätyksellisiä investointeja puhtaan siirtymän hankkeisiin, kuten energiaratkaisuihin, kiertotalouteen ja vihreään vetytalouteen.
Satakunnassa on käynnissä useita merkittäviä TKI-hankkeita, jotka tukevat alueen kehitystä ja elinvoimaa. Esimerkiksi Robocoast-klusteri on kasvanut nopeasti, ja sen liikevaihto on noussut 93 prosenttia vuosina 2010–2023. Lisäksi Satakunnassa on suunnitteilla useita puhtaan siirtymän investointeja, joiden arvo on yli 35 miljardia euroa. Kuitenkin Satakunnan osuus maamme tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista on pieni suhteessa väestöosuuteen. Satakunnan t&k-menot ovat murto-osa maan keskiarvosta.
Valtuustoon nimettiin uusia jäseniä
Valtuusto totesi kuntien nimeämät uudet valtuutetut
Maakuntavaltuustoon uusiksi valtuutetuiksi tulivat nimetyiksi Arto Metsämäki (kesk.) Huittisista, Heikki Pukkila (kok.) Ulvilasta ja Heidi Sakari (ps.) Porista.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Satakunnan tilanne- ja kehityskuva 2024 mukaan alueen väkiluku on ollut pitkällä aikavälillä laskeva, mutta koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tilapäisesti parantanut kehitystä. Väestönkehityksen haasteena on heikko syntyvyys ja kuolleiden määrän kasvu. Maahanmuutto on kuitenkin parantanut kokonaismuuton tasetta, ja vuonna 2023 Satakunta sai ennätyssuuren nettomaahanmuuton, lähes 1 700 henkeä.
Teollisuuden rakenne Satakunnassa on tilanne- ja kehityskuvan mukaan monipuolinen, ja maakunta tuottaa jopa 7,4 prosenttia Suomen viennin arvosta. Satakunta on myös maamme suurin sähköntuottaja, ja maakunnassa on monipuolinen energiatuotannon keskittymä. EU:n puhdas siirtymä on vauhdittanut energiamurrosta, ja Satakunnassa on suunnitteilla ennätyksellisiä investointeja puhtaan siirtymän hankkeisiin, kuten energiaratkaisuihin, kiertotalouteen ja vihreään vetytalouteen.
Satakunnassa on käynnissä useita merkittäviä TKI-hankkeita, jotka tukevat alueen kehitystä ja elinvoimaa. Esimerkiksi Robocoast-klusteri on kasvanut nopeasti, ja sen liikevaihto on noussut 93 prosenttia vuosina 2010–2023. Lisäksi Satakunnassa on suunnitteilla useita puhtaan siirtymän investointeja, joiden arvo on yli 35 miljardia euroa. Kuitenkin Satakunnan osuus maamme tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista on pieni suhteessa väestöosuuteen. Satakunnan t&k-menot ovat murto-osa maan keskiarvosta.
”Satakunnan rooli TKI-toimijana heikkenee, ellei toimintaa vahvisteta esimerkiksi tukemalla alueen korkeakouluja ja houkuttelemalla kansainvälisiä osaajia. Osaajapula voi estää puhtaan siirtymän hankkeiden ja muiden innovatiivisten projektien toteutumisen,” sanoo Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma.
Satakunnan hyvinvointialueen ikärakenne on maan keskiarvoa iäkkäämpi, ja yli 65-vuotiaiden osuus on korkea. Väestön ikärakenteen kehitys kärjistää osaajapulaa pitkällä aikavälillä, ja talouskasvun tulee perustua entistä vahvemmin tuottavuuden kasvuun. Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton kasvun jatkuminen vahvistaa osaltaan huoltosuhdetta.
Suomen Merialuesuunnitelma 2030 sidosryhmäyhteistyö käynnistyy
Suomen Merialuesuunnitelma 2030 hyväksyttiin joulukuussa 2020 rannikon maakuntien liittojen valtuustoissa. Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi rannikon maakuntien liitot ovat päättäneet käynnistää Suomen Merialuesuunnitelman 2030 päivitystyön. Sidosryhmäyhteistyön tueksi on valmistunut vuorovaikutussuunnitelma.
Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti 12.2.2024 osaltaan käynnistää yhteisen merialuesuunnitelman laatimisen Varsinais-Suomen liiton kanssa alueelle, joka kattaa Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan alueet sekä niihin rajautuvat talousvyöhykkeet. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 18.11. esittää maakuntavaltuustolle, että Satakuntaliiton maakuntavaltuusto merkitsee Merialuesuunnittelun vuorovaikutussuunnitelman 2024–2027 tiedoksi.
”Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Suunnittelussa tarkastellaan eri käyttömuotojen tarpeita ja pyritään sovittamaan ne yhteen,” sanoo Satakuntaliiton maakuntainsinööri Anne Nummela.
Tarkasteltavia merellisiä sektoreita on 11 ja läpileikkaavia teemoja neljä: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, ilmastoviisas merialuesuunnittelu, merellinen monikäyttö sekä huoltovarmuus ja turvallisuus.
Loppuvuonna 2024 käynnistetään vuorovaikutus kansallisten sidosryhmien kanssa. Alueelliset sidosryhmätilaisuudet ajoittuvat vuoden 2025 kevääseen. MSP-EGD-hankkeessa valmistuu huhtikuussa 2025 kaksi laajaa selvitystä, joista toinen käsittelee merellistä huoltovarmuutta ja turvallisuutta ja toinen merellisten toimialojen aluetaloudellisia vaikutuksia. Tavoitteena on, merialuesuunnitelman luonnosta aletaan valmistella kesällä 2025, mutta varsinainen merialuesuunnitelman päivitys laaditaan vuoden 2026 aikana.
Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatio tapahtuu Varsinais-Suomen liitosta käsin, ja yhteistyötä tehdään tiiviisti merellisten sektoreiden, asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Satakunnan talouden kehitys jatkui yhä pääosin laskusuuntaisena vuoden 2024 tammi-kesäkuussa. Teollisuuden liikevaihto ja viennin arvo laskivat huomattavasti. Eniten kärsineitä aloja olivat metsä- ja kemianteollisuus sekä metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus. Toisaalta muutama avainala teollisuudessa pääsi jo kunnon kasvuun kiinni. Teollisuudessa keskimäärin henkilöstömääräkin kasvoi hieman. Tämä viittaa suotuisampaan kehitykseen kuin mitä osin hintojen laskuun pohjautuva liikevaihdon ja viennin arvon roima pudotus antaa ymmärtää. Satakunnan rakentamisen suhdanteet piirtyivät hyvin harmaina alkuvuonna. Palvelualojen kehitys jatkui vaihtelevana, mutta kokonaisuutena aiempaa vaisumpana. Palkkasumman kasvu viittaa kuitenkin osaltaan talouden pysyneen jonkinlaisessa vedossa. Näkymät ovat kuitenkin edelleen vaisut, mutta osin on nähtävissä käänteen merkkejä.
Satakunnan menestyjin kuuluivat vuoden 2024 tammi-kesäkuussa koneiden ja laitteiden valmistus, automaatio, meri- ja elintarviketeollisuus sekä liike-elämän palvelut. Näissä liikevaihto ja ainakin osassa henkilöstömäärä kohosivat selvästi kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Metallin eri haarojen liikevaihto laski selvästi konepajoja ja meriteollisuutta lukuun ottamatta. Meri-Porin teollisuusalueella liikevaihto kääntyi keväällä nousuun alkuvuoden romahduksen jälkeen. Automaatio- ja robotiikka kasvoi tuntuvasti. Teknologiateollisuudessa henkilöstömäärä kohosi keskimäärin hieman. Tämä voi viitata tuotannon kasvuun ainakin konepajoilla ja meriteollisuudessa sekä ehkä metallien jalostuksessa, sillä sen liikevaihdon laskun taustalla vaikuttaa suurelta osin alentuneet tuottajahinnat.
Elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto ja henkilöstö kasvoivat alkuvuonna, mutta vienti supistui vähän. Kemianteollisuuden liikevaihto taasen laski roimasti. Rakentamisen liikevaihto aleni merkittävästi. Myös henkilöstöä vähennettiin runsain mitoin merkkinä laskusuhdanteen jatkumisesta. Satakunnan palvelualojen kehitys jatkui vuoden 2024 tammi-kesäkuussa aiempaa vaimeampana. Liikevaihdon nousu on jatkunut enää liike-elämän palveluissa. Palvelualojen henkilöstömääräkin kääntyi laskuun keväällä. Kaupassa sekä liikevaihto että henkilöstömäärä alenivat hieman. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto pysyi käytännössä ennallaan. Luovien alojen laskusuhdanne jatkui.
Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2024 tammi–kesäkuussa 3,8 % vuoden 2023 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa laskua kirjattiin vastaavasti 3,7 %.
”Toisin kuin maassa keskimäärin Satakunnan laskusta suurempi osa selittyy metallien tuottajahintojen laskulla, mutta tuotannon määrälle sillä ei ole yleensä läheskään yhtä suurta vaikutusta. Siten Satakunnassa tuotannon taso lienee pysynyt korkeampana kuin valtakunnallisesti,” sanoo Satakuntaliiton aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen
Puolet maakunnan yrityksistä saavutti tammi–kesäkuussa liikevaihdon kasvua, mikä on aiempaa vähemmän. Vajaa kolmannes yrityskannasta ylsi vähintään 15 %:n nousuun. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu liikevaihdossa on ollut yhä suurta etenkin teollisuudessa, mutta osin myös palveluissa. Eniten laski yli viiden henkilön yritysten liikevaihto, vajaat viisi prosenttia. Alle viiden työntekijän yritysten liikevaihto sen sijaan kohosi 1,3 %. Suurin muutosvaikutus talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi alkuvuoden aikana noin 28 %. Yli viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto laski 4,5 %.
Koko maassa keskimäärin talouden kehitys oli alkuvuonna varsin alavireistä, mutta aloittain vaihtelevaa. Teollisuudessa ainoastaan elintarviketeollisuus välttyi laskulta. Valtakunnallisesti teknologiateollisuus kehittyi Satakuntaa kehnommin konepajojen ja elektroniikkateollisuuden heikomman kehityksen vuoksi. Muillakin aloilla lasku jatkui, mutta keväällä metsäteollisuus pääsi jo kasvuun kiinni. Rakentamisen liikevaihdon romahdus jatkui. Palvelualoilla nousu jatkui liike-elämän palveluissa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto pysyi ennallaan. Kaupan ja etenkin luovien alojen liikevaihto supistui.
Satakunnassa henkilöstömäärä kääntyi hienoiseen laskuun vuoden 2024 alussa. Teollisuudessa henkilöstömäärä kasvoi vähän, tosin alakohtainen vaihtelu oli suurta. Rakentamisessa väkeä vähennettiin alkuvuonna selvästi. Palveluissa henkilöstö aleni hieman.
Toimialoittainen kehitys Satakunnassa tammi–kesäkuussa 2024 (vertailu vuoden 2023 vastaava aika)
- Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto aleni yhä selvästi (-7,7 %) samoin kuin viennin arvo (-10,6 %). Henkilöstömäärä sen sijaan alkoi kasvaa (0,7 %).
- Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihto sukelsi (-8,3 %). Viennin arvokin aleni selvästi (-10,4 %). Henkilöstöä lisättiin silti edelleen (1,4 %).
- Metallien jalostuksen liikevaihto laski yhä poikkeuksellisen runsaasti hintojen laskun vuoksi (-27,5 %).
- Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-8,7 %).
- Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi voimakkaasti (34,3 %).
- Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto laski vähän (-1,4 %).
- Meriteollisuuden liikevaihdon nousu jatkui (6,6 %).
- Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto supistui (-13,4 %).
- Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto romahti (-9,0 %).
- Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto kohosi merkittävästi (17,7 %). Henkilöstöä lisättiin (2,1 %).
- Metsäteollisuuden liikevaihto (-9,1 %) ja viennin arvo (-10,7 %) laskivat yhä tuntuvasti.
- Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-13,3 %).
- Elintarviketeollisuuden liikevaihto kääntyi kasvuun (2,2 %). Viennin arvo putosi hieman (-1,3 %). Henkilöstömäärä kasvoi ripeästi (4,1 %).
- Rakentamisen liikevaihto sukelsi voimakkaasti (-10,9 %). Henkilöstömääräkin laski selvästi (-8.9 %).
- Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto laski vähän (-2,0 %). Henkilöstömäärä aleni aavistuksen (-0,2 %).
- Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto pysyi ennallaan (-0,1 %).
- Liike-elämän palvelujen liikevaihto kohosi edelleen (2,2 %).
- Kaikkien neljän edellä mainitun palvelualan yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski vähän (-0,3 %).
- Luovien alojen liikevaihto laski tuntuvasti (-6,3 %).
Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus julkaistaan PDF-muodossa.
Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa sivulta (sivun loppupuolella)
https://satakunta.fi/aluekehitys/alue-ennakointi-ja-aluetieto/
Valopilkkuja myös pidemmän aikavälin kehityksessä
Turun yliopiston Porin yksikön ProDigy-hankkeen makro-osiossa (Tuottavuudella ja digitalisaatiolla kestävää kilpailukykyä Satakuntaan) on tarkasteltu Satakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä pidemmällä aikavälillä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsaus käsittää koko maakunnan, seutukuntien ja 72 toimialan kehityksen arvioinnit. Myös näistä tarkastelusta löytyy valopilkkuja. Tiedotustilaisuudessa keskitytään Satakunnan talouskehityksen kannalta keskeisimpiin toimialoihin ja uusiin tuloksiin.
Satakunnassa väestön väheneminen on selvästi merkittävä taloudellisen kasvun este. Satakunnan alueellista vetovoimaa muuttoalueena on siksi syytä parantaa eri toimenpitein. Rauman seutukunta on aluetalouden veturi Satakunnassa; työn tuottavuuskehitys on Rauman seutukunnassa jotakuinkin samalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Satakunnassakin työn tuottavuus on kasvanut erittäin merkittävällä tavalla yksityisellä sektorilla, mikä on selvä valopilkku.
Toimialoittaisen kehityksen osalta yksi valoisa esimerkki on konepajateollisuus. Alan arvonlisäys ja työn tuottavuus romahtivat ja ala kriisiytyi 2010-luvun puolivälissä, mutta työn tuottavuus on noussut takaisin lähelle toimialan valtakunnallista tasoa, mikä on erittäin positiivinen kehitysprosessi ja myös valopilkku Satakunnan taloudelle.
Pidemmän aikavälin tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen aluetilinpidon uusimpiin tietoihin ja kattaa toimialojen osalta vuodet 2010–2021. Tulokset julkaistaan kalvosarjana (PowerPoint) ja myöhemmin omana tulosraporttinaan, https://sites.utu.fi/prodigy/.
Lisätietoja:
Aluepäällikkö Jarmo Vehmas, puh. 358 50 342 3912, s-posti: jarmo.vehmas@utu.fi
Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja, +358 41 753 0244, s-posti: jari.kaivo-oja@utu.fi
