Vain rannikko on pysyvää
Satakunnassa voi muuttua tulevina vuosikymmeninä lähes kaikki. Satakuntalaiset vaikuttajat toivovat konkreettisia tulevaisuuden tekoja. ”Jos ratkaisuja tehdään historiaan peilaten, ne eivät riitä enää 10 vuoden päästä.”
Perheen äiti Elisa herää aamulla Afrikan savannilta nousevaan aurinkoon. Villi luonto alkaa herätä ympärillä. Aurinko lämmittää mukavasti jo heti aamusta.
Äiti sammuttaa virtuaalisen maailman ja kävelee kodin aamiaispöytään. Kodin robotti Gustav, tuttavallisemmin Kusti, on valmistanut herkullisen, Elisan biotietojen pohjalta räätälöidyn aamiaisen. Elisan eilen tilaama lentotaksi on laskeutumassa pihaan. Edessä on työmatka Kankaanpäästä Helsinkiin. Matka kestää puoli tuntia.
Kuulostaako tieteiselokuvalta? Vielä kymmenen vuotta sitten näille visioille olisi hymyilty vienosti vähätellen. Teknologian, tekoälyn ja algoritmien kehittyminen on kuitenkin herättänyt ihmiset uuteen todellisuuteen: se on jo täällä.
– Tuttavani kertoi, että ainakin 200 yritystä on esitellyt hänelle vuosien saatossa Slushissa lentävän auton suunnitelmia. Kyllä joku niistä onnistuu. Kuka sen jälkeen haluaa enää asua Helsingissä, kun tänne edullisen asumisen ja loistavien harrastusmahdollisuuksien seudulle pääsee puolessa tunnissa, Akseli Reho miettii.
Vatajankosken Sähkön kehitysjohtaja, bisnesenkeli ja Clothing Plus -älyvaatteilla maineeseen noussut Reho pohtii tulevaisuutta innoissaan. Hän uskoo teknologisen kehityksen tuoman murroksen satavan hyvää Satakuntaan. Jos vain osaamme maakunnassa tarttua mahdollisuuksiin.
– Muutos lähtee yrityksistä. En usko, että julkinen toimija voi olla muutoksen ajuri. Mutta julkisen puolen pitäisi tarjota puitteet uudelle yritystoiminnalle.
Reho puhuu paljon kiertotalouden mahdollisuuksista. Hänen mielestään alan potentiaalia ei ole vielä hyödynnetty riittävästi. Hän on itse mukana pakkausmateriaalien kierrätystä kehittävässä yrityksessä, joka kurkottaa maailman suurimpien asiakkaiden suuntaan.
Honkajoen Kirkkokallion kiertotalouskokemuksia pitäisi Akseli Rehon mielestä monistaa muuallekin Satakuntaan.
– Miksei teollisuusalueita suunniteltaisi lähtökohtaisesti niin, että sinne haetaan toisiaan tukevia yrityksiä, jotka pystyvät hyötymään toistensa liiketoiminnasta? Honkajoen kiertotalouskokemuksia pitäisi monistaa muuallekin. Konsultit ja diplomityön tekijät vain pöyhimään ja rakentamaan uusia mahdollisuuksia.
Reho haluaisi väestön liikkumisesta kilpailuedun. Hänen mielestään globalisaatio etenee tulevaisuudessa asenteistamme riippumatta. Työstä tulee paikkariippumatonta.
– Työperäinen maahanmuutto lähtee aidosta yrittämisestä. Kyllä niitä pöhköjä riittää, jotka haluavat yrittää täällä. Heille pitää vain luoda maailmanluokan puitteet. Satakunnan tarvitsee houkutella vain promillea maailman väestöstä, sieltä löytyy jo paljon potentiaalia.
Tulevaisuuden työtä voi tehdä missä vain parempien tietoliikenneyhteyksien ja työn luonteen muuttumisen ansiosta.
Reho nostaa hyväksi esimerkiksi ohjelmistoalan. Sitä voi tehdä missä vain. Tärkeintä on, että puitteet ovat kunnossa ja kotouttamiseen satsataan. Maakunnan luonnolliset valtit, harva asutus ja puhdas luonto tukevat vetovoimaa – jos tänne vain aidosti houkutellaan ihmisiä.
– Olen kuullut työvoimaa ulkomailta rekrytoivilta yrittäjiltä, että byrokratia on välillä ihan katastrofaalista. Siihen ei välttämättä pystytä alueellisesti vaikuttamaan. Pystyisimme kuitenkin vaikuttamaan kotouttamispalveluihin paikallisesti. Se helpottaisi parhaan työvoiman saamista tänne. Kilpailu on todella kovaa. Yritystä voi verrata vaikkapa urheiluseuraan. Kyllä jokaisen pitäisi saada valita omat NHL-staransa.
Reho saa tukea ajatuksilleen väestötutkija Timo Arolta. Hänen mukaan nettomaahanmuuton pitäisi olla nykyiseen verrattuna yli 2,5 -kertainen, jotta Satakunnan väestökehitys kääntyisi positiiviseksi. Vuonna 2018 nettomaahanmuutto oli 529 ihmistä. Nämä kaikki eivät välttämättä jää maakuntaan pitkäksi aikaa.
– Keskustelu työperäisestä maahanmuutosta on vielä oikeastaan käymättä. Esimerkiksi kotouttamista pitäisi pohtia nykyistä laajemmin. Mallia voi ottaa vaikkapa ruotsinkielisestä Pohjanmaasta, jossa on jo 1990-luvulta saakka tehty määrätietoista arvojen ja muokkausta.
Teknologia muuttaa kaikkea
Yrittäjyys, kiertotalous ja työperäinen maahanmuutto ovat varmasti asioita, jotka saavat tulevaisuudessa uusia muotoja. Yksi ilmiö on kuitenkin ylitse muiden. Elämme suurinta teknologista murrosta sitten teollisen vallankumouksen 200 vuotta sitten. Kehityksen vauhti on aiempaa huimempaa.
– Teknologia muuttaa kaikkea. 5G-yhteyksien tulo vauhdittaa muiden teknologioiden kehitystä. Jatkossa virtuaaliteknologian myötä tulemme osallistumaan esimerkiksi virtuaalisiin konsertteihin, koulutuksiin ja kokouksiin, Melisa Haahtinen miettii.
5G-teknologia vauhdittaa datainfran kehittämistä kunnissa ja kaupungeissa. Se mahdollistaa älykkäämpien ja kohdennettujen palveluiden tarjoamista entistä edullisemmin.
Haahtinen on raumalaisen Wasemacin kehitysjohtaja. Hän on erikoistunut liiketoiminnan kehittämiseen ja teknologioihin ja pyrkii omalla toiminnallaan lisäämään ihmisten teknologiatietoutta. Hänellä on Youtubessa Teknologian Hurjapää -kanava. Sen lisäksi hän järjestää Tech&Breakfast-tilaisuuksia, joissa teknologian asiantuntijat ja talousalueen päättäjät ja kehittäjät käsitelevät aina yhtä teknologiaa kerrallaan, todellisten yritysesimerkkien kautta.
Haahtisen mielestä 5G-verkon kehittämistä pitäisi tehdä julkisen ja yksityisen puolen yhteistyönä.
– Datainfra mahdollistaa tulevaisuudessa muun muassa älykkään jätehuollon ja kylmäapteekit. Esimerkiksi katuvalopylväitä voisi vuokrata 5G -tukiasemiksi. Tämä loisi kunnille uutta bisnestä. Datainfra palvelisi yrityksiä ja kuntalaisia.
Haahtinen toivoo, että infrarakentamisessa katsottaisiin rohkeasti tulevaisuuteen. Jos ratkaisuja tehdään historiaan peilaten, ne eivät riitä enää 10 vuoden päästä. Esimerkiksi kasitien kehittämisessä pitäisi miettiä myös uusienlogistiikkateknologioiden tarvetta.
– Tielle voisi rakentaa esimerkiksi testiväylän älyliikenteelle, jossa tiessä olevat sensorit ja valaisimiin sijoitetut 5G-antennit mahdollistaisivat itseohjautuvan liikenteen testaamisen. Jos Satakuntaan rakennettaisiin Euroopan mittakaavassa ainutkertainen testialusta, se vetäisi maakuntaamme uusia yrityksiä, houkuttelisi osaavaa työvoimaa ja mahdollistaisi satakuntalaisille yrityksille hyödyntää uusia logistiikkateknologioita ensimmäisten joukossa.
Myös tulevaisuustutkija Ilkka Halava vannoo liikenteen ja logistiikan kehittämisen nimiin. Hän toivoo, että alueilla ymmärretään yhteistyön rooli. Esimerkiksi Satakunnassa kannattaa puhaltaa yhteen hiileen liikenteen kehittämisessä.
– Koko maailma panostaa raiteisiin, ja satamien rooli kasvaa. Siksi Satakunnassa olisi äärimmäisen tärkeää, että Porin ja Rauman satamat eivät kilpaile toisiaan hengiltä.
Satakunnan rooli vientimaakuntana ja porttina merille on Halavan mielestä suuri mahdollisuus. Hän nostaaesimerkiksi laivaliikenteen automatisoinnin, jota jo testataan Suomen merillä.
– Autonominen rahtilaiva voisi tuoda jopa yli 20 prosentin kustannussäästöt. Tätä Suomessa toteutetaan osana meriliikenteen kehitystä.
Autonomisesti kulkevat laivat ovat tulevaisuudessa Suomen vientiteollisuudelle selkeä kilpailuetu.
Pellot aurinkopaneeleiksi
Monista muutoksista on puhuttu jo vuosia, mutta ne ole vielä toteutuneet. Muun muassa eduskunnalle tulevaisuusraportin tehnyt Risto Linturi muistuttaa, että lopullinen läpimurto voi tulla nopeasti. Kun kustannukset ja käytettävyys saadaan järkeviksi, uusista innovaatioista tulee kuluttajatuotteita. Silloin muutos konkretisoituu.
Esimerkiksi sähköauton läpilyönti valtavirraksi on Linturin mielestä vain ”muutaman vuoden kysymys”.
– Volkswagen on tilannut akkuja laskelmieni mukaan jo ainakin 10 miljoonaan autoon. Ja se on vasta ensimmäinen tilaus. Muut suuret autonvalmistajat tulevat perässä. Siirtymästä tulee nopea.
Sähköautojen vallankumous on Risto Linturin mielestä jo ”oven takana.”
Linturi näkee varsinkin energiantuotannon mullistuksen ja uusiutuvien energiamuotojen läpimurron suurena mahdollisuutena harvempaan asutuilla alueilla. Maakunnissa on tilaa rakentaa suuria aurinkokennoja ja toimia energiantuottajina.
Aurinkoenergian kehittymisen mahdollistava nykyistä mittavampi yksityinen energiantuotanto on Risto Linturin mielestä suuri mahdollisuus maaseudulle.
– Ei helsinkiläisillä ole koskaan sellaista mahdollisuutta.
Linturi uskoo, että kehitys helpottaa elämää enemmän haja-asutusalueilla kuin suurissa kaupungeissa.
– Kun palvelujen taso saadaan tekoälyn, droonien ja muiden uusien innovaatioiden myötä nykyistä paremmaksi, on vähemmän syitä muuttaa samaan kasaan muiden kanssa.
Pitkät välimatkat eivät tulevaisuudessa vaikeuta sosiaalista vuorovaikusta samalla tavoin kuin nykyisin. Virtuaalitodellisuuden lisäksi ihmisillä on myös aitoja tekoäly-ystäviä. Ne ovat Linturin mukaan jo oven takana.
Tekoäly auttaa pitämään itsestä huolta
Teknologian kehittyminen tuo meille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia panostaa henkilökohtaiseen hyvinvointiimme muun muassa kehittyvän tekoälyn muodossa.
Suurimpina haasteina terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta ovat liikkumattomuus ja päihteiden käyttö. Liikunnan lisääminen ehkäisee sekä fyysisiä että mielen sairauksia. Yksilön oma vastuu omasta terveydestä on tärkeää, mutta myös yhteiskunnan on tuettava terveyttä edistäviä asioita.
Satakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostojen puheenjohtaja Piia Astila näkee hyvinvointiteknologian mahdollistavan jokaisen yksilöllisen hyvinvoinnin ja terveyden seurannan entistä paremmin tulevina vuosina. Digitalisaatio mahdollistaa omaseurannan ja samoin vastuuttaa yksilöä.
Tulevaisuudessakin tulee sitä huolimatta panostaa ennaltaehkäisyyn.
– On tärkeää, että siihen osallistuvat kaikki tahot kunnissa ja alueilla poikkihallinnollisesti. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhteistyötä laajalla rintamalla.
Tulevaisuuden hyvinvointi rakentuu Piia Astilan mukaan uuden teknologian hyödyntämiselle ja ennaltaehkäiseville toimenpiteille.
– Myös ihmisen elinkaari on otettava aiempaa paremmin huomioon. Kaikkia ikäryhmiä pitää tukea, mutta lapset ja nuoret ovat tärkein kohderyhmä. He ovat tulevaisuuden vanhempia ja antavat omilla elintavoillaan mallia tuleville sukupolville.
Melisa Haahtinen on huolissaan ihmisten heikosta teknologiaosaamisesta. Tässä yhteiskunta voisi auttaa tarjoamalla entistä parempia työkaluja uusien taitojen opettelemiseen.
– Koska teknologia pelottaa, pienetkin sitä hyödyntävät muutokset jäävät usein tekemättä. Teknologian kehittymisen kelkasta putoaminen tarkoittaa jatkossa putoamista myös monista yhteiskunnan palveluista.
Ilkka Halavan mukaan työelämä muuttuu radikaalisti. Nämä muutokset ovat nähtävissä jo nyt. Ihmiset tarvitsevat murroksen keskellä yhteiskunnan tukea muun muassa uudelleen kouluttautumisessa.
– 20 vuoden päästä enää 40 prosenttia työstä on vakituista työtä. Samalla vanha palkkajärjestelmä nitisee liitoksissaan. Jokainen tekee töitä joko tekoälyn, robotiikan, algoritmien tai kaikkien kolmen kanssa.
Tulevaisuus on siis täynnä visioita, mutta kukaan ei osaa sanoa tarkasti, mitkä asiat konkretisoituvat ja kuinka nopeasti. Tämä määrittää myös juuri käynnistynyttä Satakuntaliiton tulevaisuustyötä.
Vuonna 2021 valmistuvassa maakuntasuunnitelmassa luodataan vuoteen 2050 saakka. Suunnitelmaan laaditaan asiantuntijoiden ja maakunnan vaikuttajien voimin useampi erilainen tulevaisuusskenaario. Työn tueksi haastatellaan yli 6 000 satakuntalaista.
– Kysyimme starttitapahtumassa, mikä ei varmasti muutu Satakunnassa seuraavan 30 vuoden aikana. Vastauksista päätellen rannikko ja jotkut perinteet pysyvät ennallaan, kaikki muu on muutoksen kourissa, Satakuntaliiton erityisasiantuntija Timo Vesiluoma kertoo.
Tällainen on tulevaisuus?
Takaisin tulevaisuuden Kankaanpäähän. Elisa palaa Helsingin-reissultaan. Hänen puolisonsa on edelleen työhuoneessaan töiden parissa Kalifornian Piilaaksossa asuvien yhtiökumppaneidensa kanssa.
Lapset ovat jälleen jokailtaisen harrastuksensa parissa tutustumassa antiikin maailmaan ja ihmisiin lisätyn todellisuuden sovelluksessa. Yhteisellä illallisella lapset kertovat innoissaan, miten viisas ja ystävällinen mies se Sokrates onkaan.
Kusti tuo lasillisen ranskalaista punaviiniä – tai siitä maultaan ja vaikutuksiltaan täysin vastaavaa, mutta huomattavasti terveellisempää kopiota.
Aurinkokennoiksi paketoidut perintöpellot ovat jälleen tuottaneet tänään sähköä omiksi tarpeiksi ja myyntiinkin on mennyt paljon.
Tuottoisa ja ihana päivä, Elisa toteaa tyytyväisenä.
Onko tulevaisuus tällainen?
Ehkäpä, tai sitten aivan jotain muuta.
Tulevaisuus on varmasti hyvin erinäköinen kuin nykypäivä. Kukaan ei osaa sanoa täysin varmasti muutoksen vauhtia ja vaikutuksia.
Teksti JArkko Ambrusin, Kuvat Tomi Glad
