Satakunnassa kehitetään tulevaisuuden vetyratkaisuja

Satakunta tunnetaan Suomen energiamaakuntana. Alueella tuotetaan noin 40 prosenttia Suomen sähköstä, ja energiantuotanto perustuu monipuolisesti ydinvoimaan, tuuli-, vesi- ja aurinkoenergiaan.

Hyvät lähtökohdat vetytaloudelle

Energiajärjestelmä on suuren muutoksen keskellä, kun fossiilisista polttoaineista ja turpeesta luovutaan ja yhteiskunta siirtyy kohti vähähiilisyyttä. Satakuntaliiton rahoittama, Prizztech Oy:n toteuttama 100H2 – Vety osaksi Satakunnan energiajärjestelmää -hanke käynnistettiin edistämään vetytalouden kehitystä sekä selvittämään, miten vedyn tuotanto voidaan integroida osaksi Satakunnan energia- ja teollisuusjärjestelmää.

Vetytalous tarvitsee toimiakseen runsaasti puhdasta sähköä. Olkiluodon ydinvoimalat, laaja tuulivoimatuotanto, vahva kantaverkko ja merkittävät teollisuusalueet muodostavat kokonaisuuden, joka tarjoaa hyvän perustan vihreän vedyn tuotannolle. Satakunnassa sijaitsee myös Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan vihreän vedyn tuotantolaitos.

Vetytalous ei kuitenkaan tarkoita pelkästään vedyn valmistamista. Vedystä voidaan jalostaa muun muassa synteettisiä polttoaineita, joita tarvitaan fossiilisten polttoaineiden korvaajiksi. Siksi vedyn tuotannon ohella tarvitaan toimivaa infrastruktuuria, yritysverkostoja ja uusia investointeja.

Selvitykset tukevat vetytalouden kehittymistä

Hankkeen aikana laadittiin selvityksiä, joiden tavoitteena oli tunnistaa vetytalouden kehittämismahdollisuuksia Satakunnassa. Selvityksissä tarkasteltiin muun muassa teollisuusalueiden ja kuntien soveltuvuutta vetytalousinvestoinneille, vedyn jakelu- ja siirtoverkostojen rakentamista sekä vetytalouden kytkeytymistä olemassa olevaan energia- ja teollisuusinfraan. Samalla kartoitettiin investointien edellyttämiä yhteistyöverkostoja ja tekijöitä, jotka voisivat lisätä Satakunnan houkuttelevuutta kansainvälisten investoijien silmissä.

Yksi hankkeen merkittävimmistä tuloksista oli laaja vetytalouden energiainfrastruktuuriselvitys, jossa tarkasteltiin muun muassa Porin ja Harjavallan alueiden mahdollisia vedyn jakeluverkkoja sekä niiden yhteyksiä suunnitteilla olevaan kansalliseen vetyputkiverkostoon. Yhdeksän organisaation yhteistyönä toteutettu selvitys tuotti arvokasta tietoa vaihtoehtoisista putkireiteistä, niiden toteuttamisedellytyksistä sekä siitä, miten vetytalous voitaisiin tulevaisuudessa liittää osaksi Satakunnan energiainfrastruktuuria.

Hankkeen selvityksillä on ollut vaikutusta myös kansallisen vetytalousinfrastruktuurin suunnitteluun. Satakunta on tunnistettu yhdeksi Suomen tärkeimmistä vetytalouden kehittämisalueista, ja alueen selvitykset ovat tukeneet suunnitelmia kansallisen vetyverkon rakentamisesta.

Yhteistyöverkostot

Selvitystyön lisäksi hankkeessa vahvistettiin Satakunnan vetytalousosaamista järjestämällä seminaareja, työpajoja ja keskustelutilaisuuksia sekä osallistumalla aktiivisesti kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Hanke vahvisti Satakunnan osallistumista BotH2nia-yhteistyöhön, joka kokoaa yhteen vetytalouden toimijoita kehittämään yhteistä vetytalousekosysteemiä. Samalla Satakunta vahvisti asemaansa osana eurooppalaista vetylaaksokehitystä, jonka tavoitteena on edistää vetytalouteen liittyviä investointeja ja innovaatioita.

Yksi hankkeen merkittävimmistä saavutuksista oli laajan vetytalouden yhteistyöverkoston rakentaminen kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tiivis yhteistyö Gasgrid Finlandin kanssa vahvisti Satakunnan asemaa kansallisen vetytalousinfrastruktuurin suunnittelussa. Hankkeen aikana syntynyt yhteistyö jatkuu Satakunnan puhtaan siirtymän ryhmässä. Ryhmän tehtävänä on seurata vetytalouden investointeja, kehittää toimintaympäristöä sekä varmistaa, että Satakunta säilyttää asemansa alan kärjessä.

Satakunta valmiina tuleviin investointeihin

Vaikka suuria investointipäätöksiä ei vielä hankkeen aikana syntynyt, tärkein tavoite saavutettiin, ja Satakunta on nyt aiempaa valmiimpi vastaanottamaan vetytalouden investointeja. Hankkeen avulla luotiin pohjaa tuleville investoinneille, joiden toteutuminen edellyttää vahvoja sähköverkkoja, toimivia kaasu- ja vetyverkostoja sekä tiivistä yhteistyötä yritysten ja julkisten toimijoiden välillä.

Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Satakuntaliiton kautta, yhteensä 246 251 euroa. Hankkeen toteuttaja Prizztech Oy. Hankkeen toteutusaika 1.1.2024-30.6.2026. Hankkeen verkkosivut 100H2-Vety osaksi Satakunnan energiajärjestelmää – Prizztech Oy.

Jaa:

  • Nea Haapanen

    Korkeakouluharjoittelija

    etunimi.sukunimi@satakunta.fi