Meri- ja vesiosaaminen

Satakunnan meriklusteriin kuuluu laajasti meri- ja laivanrakennusteollisuutta, suuret satamat, meri- ja vesiosaamiseen liittyvää koulutusta ja TKI-toi­mintaa, vesien suojelua, kalataloutta, virkistystä, hyvinvointipalveluja ja vesistömatkailua.

Suomen ensimmäinen merituulivoimapuisto ja Merilogistiikan tutkimuskeskus sijaitsevat Satakunnassa.

Satakunnan meriklusteriin kuuluu laajasti meriteollisuutta, suuret satamat, meri- ja vesiosaamiseen liittyvää koulutusta ja TKI-toi­mintaa, vesien suojelua, kalataloutta, virkistystä, hyvinvointipalveluja ja vesistömatkailua.

Satakunnassa toimii huomattava määrä merielinkeinojen harjoittajia, keskeisimpinä uudelleen vahvaan kasvuun lähtenyt laivanrakennusteol­lisuus ja sen liitännäis- sekä alihankintaverkostoon kuuluvat yritykset. Meriteollisuuden ja -logistiikan osuus alueen työpaikoista on jo nyt huomattava ja määrän arvioidaan edelleen kasvavan.

Suomen ensimmäinen merituulivoimapuisto sijaitsee Porin Tahkoluodossa. Merituulivoimapuisto on esimerkki uusiutuvan energian kokonaisratkaisusta, joka yhdistää satakuntalaista energia-, offshore- ja teknologiateollisuuden osaamista.

Satakunnan satamilla on merkittävä rooli kansainvälisessä logistiikassa ja Suomen kauppamerenkulussa. Porin ja Rauman satamien osuus Suomen viennistä tonneissa on 11,2 % ja tuonnista 6,6% (yht. 9,0 %), kun väestöosuus on 3,9 % (v.2019). Esim. viennissä osuus on lähes kolminkertainen väestöosuuteen nähden. Molempien satamien toimintaedellytysten parantamiseen on investoitu merkittävästi viime vuosina. Satamien kasvumahdollisuudet ja toiminnan edelleen kehittämi­nen fyysisten ja tiedollisten yhteyksien osalta on turvattava jatkossakin. Satamiin johtavien kuljetusyhteyksien ja solmukohtien (eri­tyisesti valtatiet ja rautatiet) toimivuus on tässä keskeisessä roolissa yhdessä uusien logististen ratkaisujen kanssa.

Digitalisaatio on keskeisessä roolissa merenkulun logistiikkaketjun toiminnan tehostamisessa. Vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantaminen edellyttää, että tilaus-toimitusketjut hyödyntävät tehokkaasti uusia teknologioita tilannetietoisuuden ylläpitämisessä, tiedonkulussa, ennustettavuudessa ja ympäristövaikutusten minimoinnissa.

Lähivuosien tavoitteena Satakunnassa on uuden Merilogistiikan tutkimuskeskuksen vahvistaminen. Tutkimuskeskus palvelee satamatoimijoita, teollisuuspuistojen vientiyrityksiä sekä logistiikkayrityksiä tarjoamalla digitaalisuuteen, vihreään kasvuun ja turvallisuuteen liittyviä tuotekehityspalveluja sekä kansainvälistä teknologiatiedonsiirtoa. Tutkimuskeskuksen toiminnan kautta meri- ja automaatioklustereiden yrityksille haetaan yhteistä rahoitusta pilotteihin ja simulaatioihin. Tutustu Merilogistiikan tutkimuskeskukseen SAMKn sivuilla.

Satakunnassa on huipputason vesiosaamista ja alan kansainvälistä vientiä mm. Pyhäjärvi-instituutin ja SAMKn Vesi-instituutin toiminnan kautta. Osaamista on kohdistettu menestyksekkäästi elintarviketalouden, vesiensuojelun ja -kunnostuksen ja talousveden lisäksi mm. sisätilahygienian tutkimushankkeisiin.

Satakunnan vesiluonnonvaro­jen hyödyntämiseen kestävällä pohjalla liittyy huomattava innovaatio- ja kasvupotentiaali. Satakunnassa edistetään kalatalouden innovaatiotoimin­taa, kotimaisen kalan saatavuutta ja kulutusta, vesiviljelyn uusia ja kestäviä ratkaisuja, sekä vesiluonnonvarojen kestävää hyödyntämistä palveluliiketoiminnas­sa.

Selkämeren alueen ainutlaatuinen saaristoluonto, linnustonsuojelu- ja maisema-alueet sekä elinvoimainen kulttuuriperintö ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä myös matkailulle ja virkistykselle. Selkämeren kansallispuiston ohella Satakunnan rannikkoalueelle sijoittuvat mm. Vanhan Rauman ja Sammallahdenmäen maailmanperintöalueet, Yyterin dyynit sekä Merikarvianjoen virkistyskalastusalue, jotka kaikki luovat edellytyksiä alueellisen matkailun kehittämiselle.

Merellisten matkailukohteiden (mm. Säppi, Iso-Enskeri, Ouran saaristo) saavutettavuutta tulee parantaa saaristoristeilypalveluita sekä rantautumismahdollisuuksia kehittämällä ja mahdollistaa näin merellisten aktiviteettien (mm. melonta, virkistyskalastus) tarjonnan parantaminen. Käyttöä tukevien perusrakenteiden kuten opasteiden, retkisatamien ja retkeilyreittien toteuttaminen ja ylläpito ehkäisee matkailu- ja virkistyskäytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia erityisesti ihmistoiminnan kannalta herkillä kohteilla.

Selkämeri on yksi Itämeren puhtaimmista merialueista, mutta eteläosan uloimpien rannikkovesien tila on heikentynyt viime vuosien aikana. Alueella on ekologisesti merkittävää vedenalaista luontoa. Vesien hyvä tila on edellytys vesivarojen hyödyntämiselle ja hoidon riittävä resursointi onkin varmistettava erityisesti Selkämeren alueella.

Satakunta tarjoaa mahdollisuuksia meri- ja vesiosaamisen kansalliseksi living la­biksi. Sinistä kasvua tukevaa osaamista, koulutusta ja yrittäjyyttä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tulee vahvistaa.