Elintarvikeklusteri ja biotalous

Satakunnassa on monipuolista elintarviketuotantoa, useita alan kärkiyrityksiä ja pitkät perinteet sopimustuotannosta.

Alue on biotalouden kasvulle kilpailukykyinen toimintaympäristö. Maakunnan teolliset symbioosit luovat mahdollisuuksia energia- ja materiaalitehokkaalle sekä vähähiiliselle toimintatavalle.

Satakunnan elintarviketuotannon vahvuus on sen monipuolisuus. Satakuntaan sijoittuu useita alan valtakunnallisia kärkiyrityksiä ja maakunnassa on pitkät perineet sopimustuotannosta, jolla turvataan tuotannon taloudellinen, ekologinen ja eettinen kestävyys. Elintarvikeala työllistää maakunnassa tällä hetkellä n. 12 000 henkilöä ja työvoiman tarve kasvaa lähitulevaisuudessa n. 10 %. Samalla elintarvikkeiden tuonti ulkomailta vähenee. Satakunnan ruoantuotanto onkin oleellinen osa kansallista huoltovarmuutta, jonka merkityksen mm. COVID-19 pandemia on osoittanut. Satakuntalaisen vastuullisesti tuotetun, turvallisen ja terveellisen ruoan kysyntää on myös kansainvälisillä markkinoilla. Vientitoimintojen kehittämiseen panostetaankin aktiivisesti.

Digitalisaatiolla ja siihen liittyvillä tutkimuspanostuksilla pystytään merkittävästi parantamaan ruoantuotannon tuotantotapoja, jäljitettävyyttä ja tehokkuutta, vastaamaan paremmin kuluttajien tarpeisiin, sekä edistämään kriisitilainteisiin varautumista ja huoltovarmuutta. Satakunnassa kestävän ruokaketjun TKI-toiminnalla löydetään keinoja edistää ilmastoystävällistä ja resurssitehokasta ruoantuotantoa mm. kiertotaloutta ja sivuvirtoja hyödyntämällä.

Satakunta on biotalouden kasvulle kilpailukykyinen toimintaympäristö. Maakunnan teolliset symbioosit luovat mahdollisuuksia energia- ja materiaalitehokkaalle sekä vähähiiliselle toimintatavalle. Satakunnassa on erinomaiset mahdollisuudet kehittää biosivutuote-ekosysteemiä, joka mahdollistaa pitkälle jalostettujen korkean arvonlisäyksen tuotteiden ja palvelujen syntymisen sekä uuden liiketoiminnan ja työpaikkojen luomisen.

Satakunnassa resurssiviisasta huippuosaamista löytyy mm. Honkajoen kiertotalouskeskittymästä. Kirkkokallion agro-ekologinen teollisuuspuisto koostuu kokonaisuudessaan seitsemästä eri toimijasta, jotka ovat symbioosissa keskenään. Kirkkokallion konsepti on myös vientituote. Alueelle on tällä hetkellä suunnitteilla myös kaksi 50 hehtaarin suuruista aurinkovoimalaa sekä teknistä hiiltä turpeesta valmistavaa laitosta. Niiden rakentamista tulisi rahoittaa EU:n elpymistukivälineiden kautta. Tutustu Kirkkokallion kiertotalouskokonaisuuteen artikkelissa Tältä näyttää tulevaisuus (lansireitti.fi)

Satakunnan Metsätalouden kasvuohjelmassa (2020) esitetään tavoitteita ja keinoja lisäarvon tuottamiseen metsien sivuvirroista Satakunnassa. Metsätalouden osalta erityistarpeita ja -mahdollisuuksia alueen bio- ja kierto­talouden kehittämiseen tuo Metsä Fibre Oy:n Raumalle rakennettava suuri mäntytukkisaha. Sahan on tarkoitus aloittaa toimintansa vuon­na 2022. Valmistuttuaan se tuottaa vuosittain n. 750 000 kuutiota sahatavaraa, joka tulee raakapuu- ja sahatavarakuljetuksina luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, vilkastuttamaan satamaliiketoimintaa, ja lisäämään raskasta liikennettä jo valmiiksi kuormittuneelle Satakunnan tie- ja rataverkolle.