”Ihminen tutkitusti viihtyy sekä haluaa käyttää aikaansa vesistöjen vierellä” – Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola.
Kesäyö on Selkämeren rannalla valoisa, lämmin ja kaunis. Meri on peilityyni, eivätkä kaunista hiljaisuutta häiritse kuin muutamat lokinrääkäisyt.
Pian Heikki Salokangas vääntää veneensä moottorin päälle.
Hän lähtee hiljalleen lipumaan kohti ulappaa – niin kuin tekee käytännössä joka päivä aikaisin aamuyöllä tai auringonnousun aikaan. Selkämeren vesillä on pyytänyt kalaa aikanaan jo hänen isoisänsä sekä isänsä.
– Olen kalastanut noin 60 vuotta, joten on tässä jo aika paljon nähty. Kalastus ei sinällään ole kovin paljon muuttunut, mutta kaikki muu siinä ympärillä onkin, hän naurahtaa.
Salokangas on kalastaja kolmannessa sukupolvessa.
Satakunta jos jokin on kalastusmaakunta – tai oikeastaan vesistömaakunta.
Esimerkiksi Kokemäenjoki ja Merikarvianjoki tunnetaan Etelä-Suomen parhaimpina kalajokina, kun taas koko lounaisen Suomen suurin järvi, aavasta ulapastaan tunnettu Pyhäjärvi, on yksi Euroopan kalaisimmista järvistä.
Maakunnan suuri vahvuus on, että Satakunnasta löytyvät kaikki mahdolliset vesistötyypit.
– On merenrantoja, aavaa merta, jokia, koskia ja järviä, jotka soveltuvat hyvin erilaisiin virkistyskäyttöön kalastuksesta, veneilyyn, melomiseen, sukellukseen tai veden äärellä tapahtuviin eri aktiviteetteihin kuten lintujen tarkkailuun kertoo Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola.
– Mutta sitten pitää huomioida myös se, että vesistöjen käytön ei tarvitse liittyä varsinaiseen vedenkäyttöön. Ihminen tutkitusti viihtyy sekä haluaa käyttää aikaansa vesistöjen vierellä: voi katsoa maisemia, aistia ympäristöä ja kuunnella sen luomia ääniä.
Selkämeren silakkasaalis on 80% koko Suomen silakkasaaliista.
Satakunnassa tähän tarjoutuukin mainiot mahdollisuudet. Selkämeren rannikkoalueen Yyteri, Kokemäenjoen suistoalue ja noin 300 saaresta koostuvat Rauman saaristo ovat koko Suomen tuntemia kohteita. Tuntemattomampia “helmiä” ovat esimerkiksi Kokemäen ja Huittisten Puurijärvi, joka on tunnettu linnuista ja satakuntalaisesta kulttuurimaisemastaan. Joutsijärven retkeilyreitti sen sijaan yhdistää järvi- ja metsämaiseman kiehtovalla tavalla, kun taas Pohjois-Satakunnassa sijaitseva Jämijärven ympäristö on tunnettu kumpuilevasta viljelymaisemastaan.
Tänään silakkaa on tullut vuodenaikaan nähden hyvin, noin 150 kiloa.
Iso osa vesistöistä on vieläpä Suomen mittakaavassa uniikkeja kohteita, jotka houkuttelevat jo nyt ihmisiä ympäri Suomea virkistäytymään eri aktiviteettien muodossa. Potentiaalia on Savolan mukaan silti vielä parempaan. Maakunnan vesistöissä riittää vielä matkailu- ja virkistyskäytön sekä hyvinvointipalvelujen kasvumahdollisuuksia niin kotimaan matkailun kuin lähimatkailunkin osalta.
Kuinka moni satakuntalainen on esimerkiksi käynyt melomassa tai SUP-lautailemassa Kokemäenjoen lehtomaisissa pienissä joenuomissa? Tai hiihtänyt talvella Yyterissä, joka muistuttaa lumikinosten keskellä melkein Lappia?
– Emme aina ymmärrä, kuinka ainutlaatuiset vesistöt meillä täällä Satakunnassa oikein onkaan. Emmekä sitä, että ne ovat käytössä ympäri vuoden eivätkä vain kesäkuukausina. Minulle esimerkiksi Selkämeren rannikko on oikea henkireikä ympäri vuoden, Savola päättää.
Kalastaja Salokankaalle Selkämeren rannikko on henkireikä.
Tavalliset ihmiset istuvat vielä aamupalapöydässä, kun hänen työpäivänsä ensimmäinen vaihe alkaa olla takana. Kalastaja palaa saaliineen rantaan, minkä jälkeen alkaa kalankäsittely ja kylmäsäilytys. Tämän jälkeen auto starttaa rannasta kohti Porin toria, missä päivän saaliit laitetaan myyntiin.
Kalat lähtevät Porin kauppatorille, jossa Salokankaan vaimo Tuija Salokangas myy silakat asiakkaille.
Työtunteja vuorokaudessa riittää, mutta Salokangas jaksaa yhä puurtaa.
– Ei se kala myyntitiskille ilman kalastamista tule, hän kertoo.
Seuraavan päivänä edessä on jälleen sama ohjelma: varhain aamulla hän lähtee hiljalleen lipumaan kohti ulappaa. Rauhallisesta meri-idyllisestä ei kuitenkaan seuraavana päivänä välttämättä ole tietoakaan, vaan tilalla saattaa olla Selkämeren karut olosuhteet ja aavan meren luonnonvoimat.
Kaunista on Selkemeren rannalla on silti aina – olosuhteista riippumatta.
Varsinkin aamuyön hetki Selkämerellä on aina taianomainen.
Satakunnan vesistöistä on moneksi.
Kokemäenjokea ja Satakuntalaista perinnemaisemaa Huittisissa.
Säkylän Pyhäjärvi tarjoaa paljon virkistysmahdollisuuksia. www.visitpyhajarviseutu.fi
Yyteri tarjoaa aktiviteettejä ympäri vuoden. www.visityyteri.fi
Jämillä pääset esimerkiksi melomaan Jyllinjokea pitkin. www.jami.fi
Kokemäenjoen Huvilajuopa Porissa tarjoaa upeat mahdollisuudet veneilyyn tai vaikka suppailuun. www.visitpori.fi
Pilvettömän sininen taivas heijastuu veden pinnalta ja saa vastarannan maiseman miltei häviämään horisonttiin. Helteen hellimät varpaat solahtavat pinnan alle. Silmät lepäävät ja mieli heltyy. Pyhäjärvi, Satakunnan maakuntajärvi, on kesäinen paratiisi veden äärellä viihtyvälle.
Pyhäjärvi on upea kohde niin auringonpalvojalle kuin menoa ja meininkiä kaipaavallekin. Pulahda siis ohimennen uimassa, viihdy viikko tai varaa rantatontti ja toteuta unelma kodista esteettömällä järvinäkymällä.
Eteläisessä Satakunnassa sijaitseva Pyhäjärvi on lounaisen Suomen suurin järvi ja sen ulappa koko Suomen sisävesien toiseksi suurin. Jokunen saarikin löytyy, mutta saaretonta järvenselkää riittää jopa 25 kilometrin verran. Järven länsi- ja pohjoislaidan laineet liplattavat Euran kunnan alueella ja itäreunalla maisemallisesti arvokas rantatie pujottelee Säkylän kunnan mailla. Pyhäjärven on sanottu olevan yksi Euroopan kalarikkaimmista järvistä erityisesti vahvojen hauki- ja ahvenkantojen ansiosta. Myös täplärapukanta on runsas. Huippuvuosina järvestä on ravustuskauden (21.7.-31.10.) aikana noussut jopa 950 000 rapua. Pyhäjärvestä saa elantonsa noin 20 päätoimista ammattikalastajaa. Lue lisää Säkylän Pyhäjärven kalastusalueesta.
Pyhäjärvi-instituutti vastaa Pyhäjärven suojeluohjelmasta, jonka tavoitteena on ylläpitää ja turvata järven hyvä tila ja kestävä moninaiskäyttö tulevinakin vuosina. Insituutti toimii Kauttuan ruukinpuistossa Villa Ahlström-nimisessä rakennuksessa, joka valmistui Pyhäjärven rannan tuntumaan vuonna 1911 silloisen paikallisjohtajan Bertel Ahlströmin kodiksi. Myös ruukinpuisto on mitä mainioin kohde kesäiselle visiitille.
Kokous-, ravintola- ja majoituspalveluja tarjoavan Kristallirannan hiekkaranta on yksi Pyhäjärven hienoimmista. Järvimaisemista voi nauttia myös vuokraamalla soutuveneen, vesijetin tai SUP-laudan. Tai miten olisi rantalentismatsi kaveriporukalla?
Katismaan saari Säkylän keskustan tuntumassa tarjoaa hauskoja aineksia iloisen kesäpäivän viettoon. On lasten leikkikenttää, beach volleyta, saunoja, uimaranta hyppytorneineen sekä ravintola upealla järvenrantaterassilla. Virkistäytyä voi myös talviaikaan avantouinnin tai kahvikupposen merkeissä.
Yhteistyö paikallisen Ilo Adventuresin kanssa mahdollistaa kesäaikaan kajakkien, kanoottien ja SUP-lautojen vuokraamisen.
Myös Euran Kanoottiklubi vuokraa kajakkeja ja järjestää melontakursseja Pyhäjärven Kauttuanlahden melontavajalta käsin. Järvivaja on avoinna yleiseen melontaan 28.6.–25.7.2018 to-su klo 17.00–20.00. Melontakokeilu on ilmainen. Sen jälkeen melonta maksaa 10 e/hlö kerralta. Navigoi järvivajalle osoitteeseen Pähkinistöntie 46, josta kääntyy nimetön tie rantaan.
Kotkastenlahden uimarannalla Säkylässä odottaa oivallisten uintiolosuhteiden ohella mahdollisesti Pyhäjärven pisin laituri. Tutustu myös muihin seudun uimarantoihin ja saunoihin.
Eenokin 12-väyläinen frisbeegolfrata sijaitsee kauniilla paikalla Pyhäjärven rannalla Säkylässä. Väylien pituudet vaihtelevat 55 ja 182 metrin välillä, ja radan kokonaispituus on 1237 metriä.
Mikäli tehokas porrastreeni kiinnostaa, niin radan varrelta löytyvät myös tukevat 58 askelman rappuset. Frisbeegolfradan pysäköintialue sijaitsee Eenokin hiekkakentällä Säkylässä, os. Rantatie 706.
Jos pelkkä piipahdus Pyhäjärvellä ei riitä, suuntaa silloin tarkastamaan järvinäkymät Leiritien tonteilta ja toteuta haaveesi kodista veden äärellä. Säkylän kunta on kaavoittanut Pyhäjärven välittömään läheisyyteen, noin 2,5 km päähän keskustasta yhdeksän ympärivuotiseen asuinrakentamiseen soveltuvaa tonttia, joista kaikista on esteetön järvinäköala.
Ryhdy tuumasta toimeen ja lähde nauttimaan varsin välimerellisistä tunnelmista kovin lähellä kotia. Varaudu myös siihen, että ihastut, haluat pian palata tai jäädä vallan iäksi.
Tekstien koonti Kreetta Haaslahti Kuvat Tomi Glad
