Satakunnan kunnanvaltuustojen jäsenistä koostuva edustajainkokous on 5.9.2025 päättänyt Satakuntaliiton maakuntavaltuuston jäsenistä ja varajäsenistä. Maakuntavaltuustoon on valittu 52 jäsentä.

Edustajien määrä kunnassa määräytyy asukasluvun mukaan. Kuntia pyydetään nimeämään yhteensä 52 edustajaa, joiden tulee olla kunnanvaltuuston jäseniä. Edustajainkokouksen tehtävänä oli valita 52 jäseninen maakuntavaltuusto, jonka jäsenten niin ikään tulee olla kunnanvaltuuston jäseniä.

Maakuntavaltuuston paikat jakaantuivat edustajainkokouksessa valtuustokaudelle 2025–2029 seuraavasti:

Kunta                                            Varsinainen                                                          Vara                                               Puolue

Eura                                               Helin Rauli                                                              Sarin Jyri                                      PS

Eura                                               Juhola Riku                                                             Jalonen Riikka                         KESK

Eura                                               Toivonen Johanna                                              Sinkkonen Maija                    SDP

 

Eurajoki                                       Aalto Pauliina                                                       Johansson Seija                     SDP

Eurajoki                                       Ankelo Kimmo                                                      Vaitomaa Marja                      KESK

Eurajoki                                       Hollmén Maria                                                     Tuominen Hanna                  KOK

 

Harjavalta                                  Mäntynen Kaj-Mikko                                        Salomäki Lassi                       SDP

Harjavalta                                  Uotila Jarmo                                                          Kangas Matias                        KOK

 

Huittinen                                     Hahko Salla                                                           Routakangas Anitta            KOK

Huittinen                                     Metsämäki Arto                                                   Kuisma Aulikki                        KESK

Huittinen                                     Santala Markus                                                   Rantanen Elias                        (KD)                             VAS

 

Jämijärvi                                     Seppälä Olli                                                           Mäkelä Pentti                           SDP

 

Kankaanpää                              Juhola Hannu                                                       Latvajärvi Sofia                       PS

Kankaanpää                              Koivisto Arimo                                                      Pääjoki Pekka                          KESK

Kankaanpää                              Vuorinen Hannaleena                                     Mäensivu Petra                       SDP

Kankaanpää                              Väkeväinen Nina                                                 Kenttä Hanna                          KESK

 

Karvia                                           Kannisto Jari                                                          Raita-aho Voitto                     SDP

 

Kokemäki                                   Kivenmaa Aapo                                                   Härkönen Tommi                   SDP

Kokemäki                                   Tuominen Eeva-Liisa                                       Seppälä Juhani                       KESK

 

Merikarvia                                  Ylineva Niina                                                         Kujala Tarja                                KESK

 

Nakkila                                        Ahola Kelpo                                                            Aalto Harri                                  KOK

Nakkila                                        Hakala Vilho                                                          Myllymaa Ilmo                         KESK

 

Pomarkku                                  Heininen Jaana                                                    Salmela Aila                             VAS

 

Pori                                                 Huhtala Johanna                                                Alenius Sinikka                       SDP

Pori                                                 Huru Petri                                                                Välimäki Matti                         PS

Pori                                                 Ihamäki Jussi                                                        Joutsenlahti Juha                  KOK

Pori                                                 Kantola Juha                                                          Viinamäki Niko                        KESK

Pori                                                 Laulainen Arja                                                      Heino Mirva                              SDP

Pori                                                 Leino-Holm Minka                                            Laurila Jenni                             VIHR

Pori                                                 Lundén Martti                                                       Ryynänen Joonas                  SDP

Pori                                                 Nordström Ari                                                       Levonen Jyrki                            SDP

Pori                                                 Rautanen Maria                                                  Kyhä Henna                              KOK

Pori                                                 Sakari Heidi                                                            Aalto Tomi                                  PS

Pori                                                 Salmio Marita                                                       Sulkava Heli                              KESK

Pori                                                 Skrov Emmastiina                                             Lundell Katja                            VAS

 

Rauma                                         Ahvenjärvi Sauli                                                  Ailasmaa Tapio                       (VAS)                             KD

Rauma                                         Haaslahti Saara                                                  Seikkula Evita                          VIHR

Rauma                                         Määttä Jasmin                                                     Mäenranta Pasi                      PS

Rauma                                         Nordberg Mea                                                      Lampi Iida                                  KOK

Rauma                                         Ringbom Reijo                                                      Wallenius Pekka                    SDP

Rauma                                         Ruponen Susanna                                            Hatakka Lotta                          VAS

Rauma                                         Santaoja Eveliina                                               Salonen Merje                         SDP

Rauma                                         Ussa Janne                                                             Hakala Timo                             KOK

Rauma                                         Vauhkonen Ilse                                                    Varjonen Marjo                       SDP

Rauma                                         Vähä-Ettala Niklas                                            Talosaari Jenni                         KESK

 

Siikainen                                     Kurtti Marjaana                                                    Raunio Anu                               SDP

 

Säkylä                                           Aaltonen Juhani                                                  Käppi Hannu                            KOK

Säkylä                                           Rautiainen Pekka                                               Salonen Harri                           SDP

 

Ulvila                                             Ahonen Tiina                                                         Roine Antti                                 KOK

Ulvila                                             Mäntylä Anne                                                        Mattila Johanna                     SDP

Ulvila                                             Rantala Roope                                                     Pukkila Heikki                          KOK

Ulvila                                             Tuori Pekka                                                             Hietanen Petra                        VAS

Uusi maakuntavaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 3.10.2025, jossa päätetään maakuntahallituksen (13 jäsentä) sekä tarkastuslautakunnan (5 jäsentä) kokoonpanot.

 

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Lisätiedot:

Kristiina Salonen

Maakuntajohtaja

+358 50 512 0010

etunimi.sukunimi@satakunta.fi

 

Olli Luoma

Hallintojohtaja

+358 44 432 5202

etunimi.sukunimi@satakunta.fi

 

 

Suomen merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä on tilannut ja Capful toteuttanut juuri julkaistun selvityksen, joka käsittelee Suomen merialuesuunnittelun kriittistä roolia huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden tukemisessa. Selvitys tarjoaa ajantasaisen tilannekuvan turvallisuudesta Itämerellä, luo kolme vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota epävarmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa ja esittää vision siitä, miten voimme yhdessä vahvistaa kokonaisturvallisuutta Suomen merialueilla.

Suomi on käytännössä saari: huoltovarmuutemme ja yhteiskuntamme toimivuus nojaavat merikuljetuksiin. Mutta mitä tapahtuu, jos meriyhteytemme vaarantuvat? Miten varaudumme epävakaaseen tulevaisuuteen Itämerellä? Millainen rooli merellisillä toimialoilla voi olla omavaraisuutemme tukemisessa?

Ensimmäisessä skenaariossa ”Suurvaltakamppailun pyörteissä” suurvaltojen valtakamppailu aiheuttaa lisääntyvää geopoliittista epävakautta Itämeren alueella ja turvallisuusriskit kasvavat. Toinen skenaario ”Myrskyn silmässä” avaa näkymän tilanteeseen, jossa sotatoimet Itämeren eteläosissa vaarantavat meriyhteydet koko Itämeren alueella. Kolmannessa skenaariossa ”Liennytyksen tuulet” geopoliittiset jännitteet puolestaan painuvat taka-alalle ja taloudellinen, poliittinen ja puolustuksellinen yhteistyö on tiivistä Naton ja EU:n kautta.

Skenaariot osoittavat, että tulevaisuus Itämerellä on monin tavoin epävarma ilmastonmuutoksen, geopoliittisten jännitteiden ja ympäristöuhkien haastaessa merellisiä toimijoita. Selvitys tuo suurimmat riskit esiin ja osoittaa samalla, että ratkaisut ovat mahdollisia – kunhan toimimme yhdessä.

– Omavaraisuuden ja rannikkoalueiden elinvoiman vahvistaminen, viranomaisyhteistyön kehittäminen ja digitalisaation hyödyntäminen ovat konkreettisia keinoja lisätä vakautta merialueellamme tiivistää merialuesuunnitteluyhteistyön suunnittelija Timo Rantanen.

Selvityksen kokonaisturvallisuusvisio on laadittu yhdessä eri toimijoiden kanssa, ja sen toteuttamisessa merialuesuunnittelulla on keskeinen rooli. Suunnittelun kautta voimme yhdistää eri intressit, jakaa tietoa ja varautua laajasti sekä kehittää merialueiden käyttöä turvallisesti ja kestävästi. Turvallisuuden nimissä ei kuitenkaan voida unohtaa meriympäristöä. Hyvä meriympäristön tila ja esimerkiksi öljyonnettomuuksiin varautuminen ovat olennainen osa kansallista turvallisuutta.

– Turvallinen ja ennakoitava toimintaympäristö merellä ja rannikolla voidaan rakentaa vain laajalla viranomaisten, elinkeinoelämän, tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan yhteisellä panoksella. Tulevaisuutta ei ennusteta, vaan se tehdään yhdessä, toteaa Suomen merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Essi Kärpijoki.

 

Suomen merialuesuunnitelma laaditaan kahdeksan rannikon maakunnan liiton välisessä tiiviissä yhteistyössä. Merialuesuunnittelun toinen kierros on nyt käynnissä ja merialuesuunnitelman päivitystyö tehdään vuosien 2024–2027 aikana.

Lisätietoja:  https://merialuesuunnittelu.fi/ , meriskenaariot.info/merialuesuunnitelma/

Raportit:

Merialuesuunnittelu – Merellisten toimialojen huoltovarmuus ja merialueen kokonaisturvallisuus (Capful, 2025)

Havsplanering – De maritima sektorernas försörjningstrygghet och havsområdenas totala säkerhet (Capful, 2025)

Maritime spatial planning – Security of supply for maritime sectors and comprehensive maritime security (Capful, 2025)

Lisätiedot:
Essi Kärpijoki
Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori
essi.karpijoki@mspfinland.fi +358407073750

Timo Rantanen

Merialuesuunnitteluyhteistyön suunnittelija

timo.rantanen@mspfinland.fi +358414548002

Tietoja eri rahoituksien luvuista on koottu Ilon ja valon Satakunta – kehittämishankkeessa (1.1.2023. – 30.6.2025).

Satakuntaliiton koordinoima, OKMn osarahoittama Ilon ja valon Satakunta – kuntien kulttuuritoiminnan alueellisen kehittämishankkeen yhtenä toimenpiteenä oli ajantasaisen tiedon kerääminen kulttuurialan ammattilaisten arjesta, osaamisesta ja työskentelyn edellytyksistä sekä kulttuurin ja taiteen sosiaalisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista kunnissa ja maakunnassa. Tarkoituksena on ollut kulttuuri- ja taidealojen edunvalvonnan vahvistaminen ja kulttuurin ja taiteen arvostuksen nostaminen alueen elinvoimaa, vetovoimaa ja hyvinvointia vahvistavana toimintana sekä edistää kulttuurin ja taiteen toimintaedellytyksiä.

Lähteinä käytetty mm. OKM:n tilastopalvelut, EURA2021-tietopalvelu, Maaseutuverkoston hankerekisteri, eri säätiöiden ja järjestöjen sivustot.

 

Satakunnan maakuntaohjelman 2026-2029 strategiset kokonaisuudet on tilannekuvan, havaittujen muutosajureiden sekä valmisteluprosessin pohjalta tehdyn analyysin pohjalta alustavasti tiivistetty kolmeen kehittämismissioon:
  • Paras sijainti elinvoiman ja uudistumisen kannalta
  • Kasvava maakunta on osaava ja vastuullinen
  • Onnellisten paikka on hyvinvoiva ja vetovoimainen.

Kehittämismissiot kuvaavat Satakunnan tavoitteellista tahtotilaa, jota kohti maakuntaa halutaan kehittää valtuustokaudella 2026-2029. Kukin kehittämismissio tukee myös  Satakunnan maakuntasuunnitelma 2050:n visiota. Kehittämismissioita  tarkennetaan tavoitteilla ja konkreettisilla toimenpiteillä.

Kommentointikierros 19.6.-29.8.2025

Kommentoitavana ovat Satakunnan maakuntaohjelman 2026-2029 alustavat kehittämismissiot sekä niihin liittyvät tavoitteet. Pyydämme lisäksi ehdotuksia konkreettisista toimenpiteistä, joita tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Kommentoitavana on myös Satakunnan maakuntaohjelman 2026-2029 ympäristöselostuksen luonnos.

Satakunnan maakuntaohjelma 2026-2029 luonnos 16.6.2025
Satakunnan maakuntaohjelman 2026-2029 Ympäristoselostuksen luonnos 16.6.2025

Kommentoi luonnoksia tämän linkin kautta 29.8.2025 mennessä:
https://q.surveypal.com/Satakunnan-maakuntaohjelman-2026-2029-luonnoksen-1-kommentointi

Jatkovalmistelu

Saatujen kommenttien perusteella täydennetty ja tarkennettu Maakuntaohjelman  2026-2029 toinen luonnos sekä ympäristöselostus ja vaikutusten arviointi asetetaan  nähtäville ja niistä pyydetään lausuntoja syys-lokakuussa 2025. Satakunnan maakuntaohjelma 2026-2029 on tarkoitus esittää hyväksyttäväksi maakuntavaltuuston kokouksessa 28.11.2025.

Vuosille 2026–2029 rakennetaan maakunnassa parasta aikaa uutta maakuntaohjelmaa. Työ on edennyt ensimmäisen version kommenttikierrokselle. Maakuntahallitus päätti lähettää Satakunta suunnitelmaa -maakuntaohjelman ensimmäisen version kommentointikierrokselle ajalla 19.6 – 29.8.2025.

”Satakunta suunnitelmaa –maakuntaohjelma tavoittelee maakunnan yhteistä tekemistä Satakunnan tavoitteiden toteutumiseksi. Haluamme olla sijainniltaan paras, kasvava maakunta ja onnellisten ihmisten paikka. Näiden kolmen teeman alle me etsimme sata suunnitelmaa Satakunnan tulevaisuudelle,” sanoo aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma.

Maakuntaohjelmatyötä ohjaa alueelliset muutosajurit. Satakunnan ajureina toimii mm. rooli turvallisuusrannikkona, rooli sähköntuottajana sekä yritysklusterien tuomat vahvuudet. Ajureina toimii myös huomioon otettavat asiat väestörakenteen muutoksessa, TKI-kehityksessä sekä vastuullisuuskysymyksissä.

Satakunta kytkee Suomen länteen ja Eurooppaan turvallisuusrannikon satamien ja meriliikenteen kautta, tarjoten strategisen sijainnin turvallisuus- ja puolustusteollisuudelle. Alueen vahva energiakeskittymä hyödyntää sähköistymisen ja energiamurroksen tuomia mahdollisuuksia. Kasvua vauhditetaan yritysten tuottavuuden kehittämisellä, älykkään erikoistumisen teollisten ekosysteemien uudistamisella sekä kansainvälisen aseman vahvistamisella.

Satakunnassa kehitetään koulutusta ja tutkimusta tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa, ja korkeakouluyksiköiden toimintaa vahvistetaan. Teknologinen kehitys ja työn murros huomioidaan jatkuvan oppimisen ja osaamisen päivittämisen keinoin. Kestävä kasvu, vastuullinen tuotanto ja digivihreä siirtymä luovat Satakunnalle kilpailuetua ja houkuttelevat uusia investointeja. Yrittäjyyttä vahvistetaan määrätietoisesti, ja alueen energiaklusteri sekä alkutuotanto tukevat kansallista huoltovarmuutta ja ruokavientiä.

Satakunta on elinvoimainen maakunta, joka vastaa väestörakenteen muutoksiin turvaamalla hyvinvoinnin ja hyvän elämän edellytykset kaikille. Sujuva ja turvallinen arki varmistetaan toimivilla palveluilla, infrastruktuurilla ja yhteyksillä eri puolilla maakuntaa. Nuorten hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen ovat keskiössä – koulutusmahdollisuuksia tarjotaan monipuolisesti kaikille väestöryhmille. Maakunta edistää luonnon monimuotoisuutta ja ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä vahvistaa kulttuuria, elämystaloutta ja alueen veto- ja pitovoimaa. Satakunta rakentaa tulevaisuutta, jossa jokainen pysyy mukana.

Maakuntaohjelma on osa suurempaa Satakunta-strategiaa. Satakunta-strategia on kokonaisuus, joka sisältää maakunnan tavoitetilaa vuoteen 2050 kuvaavan pitkän aikavälin maakuntasuunnitelman, neljän vuoden jaksolle laadittavan maakuntaohjelman sekä EU:n ohjelmakausiin kytkeytyvän älykkään erikoistumisen strategian.

Maakuntahallitus evästi Satakuntaliiton vuoden 2026 talousarvion valmistelua – Satakuntaliiton strategia ohjaa talousarvion toiminnallisten tavoitteiden asettamista

Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 16.6.2025 valmisteluaikataulun Satakuntaliiton vuoden 2026 talousarvion laadintaan. Maakuntahallitus evästi kokouksessaan myös talousarvion jatkovalmistelua.

Satakunnan vientivetoinen elinkeinoelämä on kohdannut viime vuosina useita merkittäviä haasteita. Ajankohtaisimpana tilannetta varjostaa Yhdysvaltain kiristyvä kauppapolitiikka ja kasvava kauppasodan uhka, jotka lisäävät epävarmuutta kansainvälisessä taloudessa. Maailmantalouden kauppapoliittinen epävakaus heijastuu myös Satakunnan talouteen.

Talouspaineista huolimatta kuntien maksuosuuksiin ei esitetä korotuksia. Kustannuskehityksen haasteisiin pyritään pääosin vastamaan toiminnan tehostamisen keinoin. Satakuntaliiton strategia 2025–2027 ohjaa talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja mittareiden asettamista.

Maakuntahallitus evästi valtuustoaloitteiden käsittelyä

Maakuntahallitus päätti Satakuntaliiton viraston valmistelusta maakuntavaltuuston kesäkuun kokouksessa tehtyjen valtuustoaloitteiden osalta.

”Satakunnan Yliopisto – taloudellinen näkökulma” -aloite lähetettiin Satakuntaliiton viraston valmisteltavaksi.

Lisäksi maakuntahallitus päätti ”Selvitystyön aloittaminen Valtioneuvostossa Satakunnan maakunnan purkamisesta” -aloitteen osalta, että lakisääteisen maakunnan purkamista koskevan selvitystyön aloittamista valtioneuvostossa ei ole syytä lähteä jatkovalmistelemaan Satakuntaliitossa. Maakuntahallitus esittää valtuustolle, että se pitää edellä esitettyä vastausta riittävänä ko. valtuustoaloitteeseen ja että aloite on loppuun käsitelty.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Lisätiedot:
Kristiina Salonen
Maakuntajohtaja
+358 50 512 0010
etunimi.sukunimi@satakunta.fi

Olli Luoma
Hallintojohtaja
+358 44 432 5202
etunimi.sukunimi@satakunta.fi

Syksyllä 2025 julkaistava verkkopalvelu tuo näkyväksi taiteen ja kulttuurin tekijät useiden maakuntien alueella, myös Satakunnassa. Kulttuuripankki on verkkopalvelu, joka kokoaa yhden näkymän taakse taiteen ja kulttuurin tekijät ja heidän tilattavat palvelunsa. Tampereen kaupungin kulttuurin palveluryhmässä kehitetty Pirkanmaan Kulttuuripankki laajenee Satakuntaan ja kolmeentoista muuhun maakuntaan. Kulttuuripankkiin voivat rekisteröityä ammattimaiset taiteen- ja kulttuurintekijät. Heillä on mahdollisuus julkaista verkkopalvelussa profiilisivu ja liittää siihen tilattavia palveluita. Kulttuuripankista julkaistaan kieliversiot myös ruotsin ja englannin kielellä.

Tekijöille Kulttuuripankki lisää työmahdollisuuksia ja näkyvyyttä valtakunnallisesti sekä tuo yhdenvertaisesti samalle viivalle eri tekijät ja taiteenalat. Tilaajat – kuten kunnat ja muut julkiset toimijat, yritykset, tapahtumajärjestäjät ja myös yksityiset ihmiset – voivat etsiä ja tilata itselleen sopivia palveluita helposti Kulttuuripankin kautta.  Laajennuksen myötä alueiden välille syntyy valtakunnallinen verkosto, joka lisää kulttuuri- ja taidepalvelujen tietoisuutta, arvostusta ja merkitystä, kun palvelut tulevat näkyväksi. Palvelun käytöstä tullaan tiedottamaan syksyn aikana laajasti ja järjestämään info- ja koulutustilaisuuksia eri yhteyksissä.

Kulttuuripankki laajenee Satakunnan lisäksi seuraaviin maakuntiin: Ahvenanmaa, Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

Kunnat ja maakunnat vastaavat Kulttuuripankki-verkkopalvelun kustannuksista yhteisesti, taiteen- ja kulttuurintekijöille sekä tilaajille palvelu on maksuton. Satakunnassa Kulttuuripankin ylläpidosta ja rahoituksesta vastaavat yhteistyössä Satakuntaliitto, Porin kaupunki ja Rauman kaupunki. Verkkopalveluun odotetaan noin kuuttatuhatta tekijäprofiilia, neljäätuhatta tilattavaa palvelua ja tuhatta rekisteröitynyttä tilaajaa.

Kulttuuripankin laajennusprojektia koordinoi Tampereen kaupunki. Toukokuusta 2025 lähtien teknisestä toimituksesta vastaa Red & Blue Oy. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä rahoitus verkkopalvelun laajentamiseen tulee EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (Recovery and Resilience Facility, RRF), joka on yksi EU:n kertaluonteisen elpymisvälineen (Next Generation EU) ohjelmista.

Linkki: Kulttuuripankki-verkkopalvelun jatkokehittämis- ja laajennushanke

Lisätiedot:

Krista Tupala, aluekehitysasiantuntija, Satakuntaliitto, krista.tupala@satakunta.fi, 044 7114387
Jyri Träskelin, kulttuuriyksikön päällikkö, Porin kaupunki, jyri.träskelin@pori.fi, 044 701 1251
Risto Kupari, museo- ja kulttuurijohtaja, Rauman kaupunki, risto.kupari@rauma.fi, 044 793 3520
Karoliina Leisti, projektipäällikkö, Tampereen kaupunki, karoliina.leisti@tampere.fi, 040 723 5189

Huittisissa sijaitseva noin 130 asukkaan Rekikoski on valittu Satakunnan Vuoden Kyläksi 2025. Rekikosken kylän toiminta on pitkäjänteistä ja perinteistä, mutta myös tulevaisuuteen katsotaan ja uutta kehitellään koko ajan. Kylätalo toimii kylän sydämenä ja monipuolista toimintaa on runsaasti suhteessa kylän kokoon. Kyläyhdistys järjestää muun muassa myyjäisiä, rompetoreja, lettukekkereitä, Wanhat Konneet -tapahtumia, retkiä, tiistaikerhoja ja kyläpyöräilyjä. Talkoilla myös lämmitetään ja ylläpidetään kylätaloa.

”Ehtookahvit ovat hyvä esimerkki kylän toiminnasta, jossa eri-ikäiset kohtaavat luontevasti. Tilaisuuksiin osallistuu väkeä aivan vauvasta vaariin – ikäjakauma ulottuu käytännössä nollasta sataan vuoteen. Tämä kertoo vahvasta me-hengestä, joka on yksi kylämme keskeisistä voimavaroista.” Näin kylän toiminnasta ja yhteishengestä kerrottiin kylän hakemuksessa.

Tuomaristo ihastuikin erityisesti kylän lämpimään yhteisöllisyyteen, iloiseen vireeseen sekä konstailemattomana ja juurevana näyttäytyvään toimintaan.

”Täällä naapuri on enemmän kuin nimi postilaatikossa”, totesi kyläyhdistyksen puheenjohtaja Juho Kariniemi.

Kylän henki ja tekemisen meininki on selvästi huomattu, sillä kylälle on lähiaikoina muuttanut useampia uusia asukkaita. Kylällä on myös oma brändi ja kylän omia tuotteita ja viestintää tehdään aktiivisesti ja laadukkaasti mm. sosiaalisessa mediassa.

Vuoden Kylä -kilpailu huipentuu maakunnallisilla kyläpäivillä Riuttala-Mustajoen kylätalolla sunnuntaina 10.8. klo 14.00, jolloin uusi Vuoden Kylä perinteen mukaan palkitaan. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden Kylän 3 400 euron palkintosummalla.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Satakuntaliiton vuoden 2024 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

Valtuusto hyväksyi tilintarkastuskertomuksen mukaisesti tilinpäätöksen vuodelta 2024. Tilikauden tulos oli 38 942 euroa ylijäämäinen. Valtuusto päätti myöntää kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.

Valtuusto hyväksyi myös toimintakertomuksen vuodelta 2024. Toimintakertomuksessa kerrattiin vuoden aikana tehtyä työtä, kuten maakunnan liiton ensimmäinen toimintaa ohjaava strategia, organisaatiomuutokset kolmelle toimialalle siirtyessä sekä johtamisen kehittäminen. Toimintakertomuksessa käytiin läpi myös toimialakohtaisesti tapahtumia.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Lisätietoja antaa:

Kristiina Salonen

Maakuntajohtaja

+358 50 512 0010

etunimi.sukunimi@satakunta.fi

Olli Luoma

Hallintojohtaja

+358 44 432 5202

etunimi.sukunimi@satakunta.fi

 

JTF-rahoitushaku yleishyödyllisille kehittämis- ja investointihankkeille (SATLII-013)

Satakuntaliitossa on haettavana JTF-rahoitusta Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan toimintalinjan 7 (Oikeudenmukaisensiirtymän Suomi) erityistavoitteesta 7.1. (Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä) yleishyödyllisille kehittämis- ja investointihankkeille.

  • Rahoitushaku on avoinna 1.6.–12.9.2025.
  • Hankehakua varten varatun tuen kokonaismäärä on 700 000 euroa
  • Maksimitukitaso on kehittämishankkeissa 80 % ja investoinneissa 70 % hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

➡️ Tutustu tarkemmin rahoitushakuun: EURA 2021: Satakuntaliiton JTF-haku yleishyödyllisille kehittämis- ja investointihankkeille

JTF-rahoitushaku kuntien perusrakenteen investoinneille (SATLII-014)

Satakuntaliitossa on haettavana JTF-rahoitusta Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan toimintalinjan 7 (Oikeudenmukaisensiirtymän Suomi) erityistavoitteesta 7.1. (Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä) kuntien perusrakenteen investointihankkeille.

Kuntien perusrakenteen investointituella voidaan rahoittaa yritysten toimintaympäristöä parantavaa infrastruktuuria. Tuen on oltava perusteltua aluekehityksen ja yritystoiminnan toimintaedellytysten kannalta. Tuettavan toiminnan tulee olla voittoa tavoittelematonta ja tuen kohteena olevien investointien tulee hyödyttää yrityksiä laajasti ja hankkeiden tulosten tulee olla yleisesti hyödynnettävissä. Investointien tulee tuoda aluetalouden uudistamiseen ja monipuolistamiseen huomattavaa lisäarvoa.

  • Rahoitushaku on avoinna 1.6.–12.9.2025.
  • Hankehakua varten varatun tuen kokonaismäärä on 300 000 euroa.
  • Tukitaso on enintään 70 % hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

➡️ Tutustu tarkemmin rahoitushakuun: EURA 2021: Satakuntaliiton JTF-rahoitushaku kuntien perusrakenteen investoinneille

Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti lähettää jäsenkuntiin kutsun edustajainkokoukseen, joka pidetään 5.9.2025. Kuntien tulee nimetä edustajainkokoukseen edustajansa. Edustajien määrä kunnassa määräytyy asukasluvun mukaan. Kuntia pyydetään nimeämään yhteensä 52 edustajaa, joiden tulee olla kunnanvaltuuston jäseniä. Edustajainkokouksen tehtävänä on valita 52 jäseninen maakuntavaltuusto, jonka jäsenten niin ikään tulee olla kunnanvaltuuston jäseniä.

Uusi maakuntavaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 3.10.2025, jossa päätetään maakuntahallituksen (13 jäsentä) sekä tarkastuslautakunnan (5 jäsentä) kokoonpanot.

Merialuesuunnittelu edistää merialueen kehitystä ja kasvua

Maakuntahallitus kuuli merialuesuunnittelun ajankohtaisen tilannekatsauksen ja päätti esittää maakuntavaltuustolle, että Satakuntaliiton maakuntavaltuusto merkitsee merialuesuunnittelun tilannekatsauksen tiedoksi.

Merialuesuunnittelun päivitystyö vuosille 2024–2027 on käynnissä, ja Satakuntaliitto on tiiviisti mukana kehittämässä ratkaisuja alueen merialueiden kestävään käyttöön. Työssä korostuvat rannikkoseudun erityistarpeet ja paikallisten toimijoiden näkemykset. Tarkasteltavia merellisiä sektoreita on 11 ja läpileikkaavia teemoja neljä: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, ilmastoviisas merialuesuunnittelu, merellinen monikäyttö sekä huoltovarmuus ja turvallisuus.

Vuoden 2025 aikana päivitetään merenkäytön visio yhteistyössä rannikon maakuntien kanssa.

”Satakunnassa tehdään visiotyötä aktiivisessa vuoropuhelussa sidosryhmien, asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Paikallistason osallistuminen tuo suunnitteluun konkretiaa, jota sidosryhmät toivovat erityisesti energian, meriympäristön ja kalastuksen teemoissa,” kertoo Satakunnan maakuntainsinööri Anne Nummela.

Suomen merialuesuunnitelman päivitystyön yhteydessä toteutetaan myös suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA). Prosessi alkaa kesällä 2025 ja se tehdään yhdessä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Varsinainen vaikutusten arviointi tehdään asiantuntijoiden avulla loppuvuoden 2025 ja alkuvuoden 2026 aikana. Ympäristöselostuksen laatii konsultti, ja SOVA-kuuleminen ajoittuu vuodelle 2027.

Merialuesuunnittelussa tehdään kansainvälistä yhteistyötä useissa EU-hankkeissa. Hankkeet tukevat tiedonvaihtoa asiantuntijoiden välillä ja hyvien yhteisten käytäntöjen muodostumista. Satakuntaliitto on osallistunut useisiin hankkeisiin, kuten eMSP NBSR- ja MSP-GREEN-hankkeisiin, ja on mukana myös käynnissä olevassa Oceanids-hankkeessa. Lisäksi Satakuntaliitto on varautunut aloittamaan kaksi uutta kansainvälistä hanketta, MariPark ja SEABas.

Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista.