Satakunnalle kohdistuvia lisäyksiä tieliikenneinvestointeihin on 1,2 miljoonaa euroa, Pyhäjärvi-Instituutin hoitokalastukseen 100 000 euroa sekä Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkille 150 000 euroa.

Valtiovarainvaliokunnan sopimat tieliikenteen lisärahoituskohteet vuodelle 2021 Satakunnalle ovat seuraavat:

  • Mt 12827 Suontaustantien perusparannus, Huittinen, 800 000 euroa
  • Kt 43/vt 2 ramppi kiertoliittymä, Harjavalta, 400 000 euroa
  • Pyhäjärvi-Instituutti hoitokalastus, 100 000 euroa.

Maakuntien yhteistyössä tehtävä maantie 13311, Alkkiantie yhteysvälillä Parkano-Karvia päällystäminen on myös valtiovarainvaliokunnan listauksessa. Tähän on osoitettu 400 000 euroa. Lisäksi ylimaakunnallista rahoitusta saavat myös Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark -alue, johon on osoitettu 150 000 euroa.

Valtaosassa päätoimialoista liikevaihto oli loppukesästä jo korkeampi kuin ennen koronakriisiä. Satakunnan teollisuus oli alkuvuonna pääosin mainiossa iskussa. Talous on myös kasvanut hieman nopeammin kuin maassa keskimäärin, vaikka koronakriisi jätti viime vuonna pienemmät jäljet maakunnan aluetalouteen muutaman teollisuudenhaaran ja palvelualojen pa-remman vedon ansiosta. Satakunnan viennin veto oli alkuvuonna hyvin vahva, sillä teknologiateollisuuden vienti kasvoi Satakunnassa edelleen kohisten. Myös metsäteollisuuden viennin kehitys oli hy-vin myönteistä. Henkilöstömäärät ovat kääntyneet kasvuun keväällä lähes kaikilla päätoimialoilla ja palkkasumma on kohonnut vankasti. Talous elpyy edelleen, joskin mm. komponenttipula ja koronakriisin paheneminen saattavat hidastaa kehitystä.

Satakunnan menestyjiä olivat vuoden 2021 tammi-kesäkuussa edelleen metallien jalostus sekä pitkästä aikaa myös metsäteollisuus. Myös muut metallialat pääsivät nousu-uralle. Sen sijaan meriteollisuuden liikevaihto aleni, joskin todennäköisesti laskutusaikataulujen vuoksi. Automaatio- ja robotiikkaklusterin kehitys oli vaihtelevaa, mutta liikevaihto kasvoi jälleen selvästi. Kemianteollisuudessakin orastava nousu käynnistyi keväällä. Elintarviketeollisuuden kehitys näytti varsin myönteiseltä, sillä liikevaihto kohosi tuntuvasti keväällä.

Rakentaminen pääsi monen muun alan tavoin kasvu-uralle toisella vuosineljänneksellä. Satakunnan palvelualojen kehitys jatkui vuoden 2020 tammi-kesäkuussa hieman muuta elinkeinoelämää vaisummissa merkeissä, joskin kaikki palvelualat pääsivät kasvuun kiinni viimeistään keväällä. Alakohtainen vaihtelu on ollut yhä suurta. Kaupan liikevaihto kasvoi kohisten, sillä korona on siirtänyt kysyntää kodeissa tapahtuvaan toimintaan. Liike-elämän palveluiden kasvu käynnistyi keväällä muun talouden nousun myötä. Myös majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto kasvoi keväällä ripeästi pitkän tauon jälkeen rajoitustoimien lievennyttyä. Luovilla aloilla kevät sujui menestyksekkäästi.

Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kohosi vuoden 2021 tammi–kesäkuussa 8,8 % vuoden 2020 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa kasvua kirjattiin vastaavasti 6,1 %. Ero Satakunnan hyväksi selittyy pitkälti maakunnan teollisuuden vahvemmalla vedolla. Suurista toimialoista myös rakentaminen pärjäsi Satakunnassa paremmin.

48 % maakunnan yrityksistä saavutti tammi-maaliskuussa liikevaihdon kasvua. Kolmannes yrityksistä ylsi vähintään 15 %:n nousuun. Muutenkin suotuisalla toisella neljänneksellä osuudet kohosivat vastaavasti jo 64:ään ja 48 %:iin. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on ollut yhä suurta. Tammi-maaliskuussa eniten kasvoi yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, 6 %. Alle viiden hengen yritysten nousu jäi 2,8 %:iin. Sen sijaan 5–19 työntekijän yritysten liikevaihto laski 1,8 %. Huhti-kesäkuussa kaikkien kokoluokkien kasvu ylsi 10 %:n tuntumaan. Suurin muutosvaikutus on edelleen ollut yli 20 hengen yrityksillä, jotka toimivat lähinnä teollisuudessa. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kasvoi alkuvuonna keskimäärin vajaat 30 %, mutta yli viisi vuotta toimineiden kasvu kiihtyi tammi-maaliskuun 4 %:sta vajaaseen 13 %:iin keväällä.

Koko maassa keskimäärin teknologiateollisuuden (ainakin kone- ja laite- sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden valmistus) ja rakentamisen heikompi kehitys alkuvuonna 2021 heikensi liikevaihdon kasvun Satakuntaa selvästi vaisummaksi. Sen sijaan kemianteollisuus sekä liike-elämän palvelut menestyivät Satakuntaa paremmin. Kuitenkin keväästä 2021 lähtien ylitettiin vuoden 2019 vastaavan ajan taso liikevaihdossa.

Satakunnassa henkilöstömäärät kääntyivät osin nopeaan nousuun viimeistään keväällä ainakin lähestulkoon kaikilla päätoimialoilla. Kasvu jatkui ripeänä myös syyskesällä 2021. Henkilöstömäärät olivat yrityksissä keskimäärin palautuneet vuoden 2021 elokuuhun mennessä jo hyvin lähellä parin vuoden takaista vastaavaa aikaa. Vuoden 2021 alussa palkkasumma kääntyi selvään nousuun sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti päättäen siten koronakriisistä johtuneen pudotuksen. Vuoden 2021 syyskesällä kasvu kiihtyi ja oli poikkeuksellisen nopeaa molemmilla alueilla.

Toimialoittainen kehitys Satakunnassa tammi–kesäkuussa 2021 (vertailu vuoden 2020 vastaava aika)

  • Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto kohosi selvästi (11 %). Viennin arvo kasvoi vielä nopeammin (19,7 %). Henkilöstömääräkin kääntyi loivaan nousuun (0,2 %).
  • Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi ripeästi (11,5 %) samoin kuin viennin arvo (20,3 %). Henkilöstöä lisättiin hieman (0,6 %).
  • Metallien jalostuksen liikevaihto kasvoi roimasti (19,0 %).
  • Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kääntyi nousuun (5,7 %).
  • Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto alkoi jälleen kohota (2,7 %)
  • Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi selvästi (6,6 %).
  • Meriteollisuuden liikevaihdon nousu taittui (-11,4 %).
  • Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto kohosi selvästi metallien jalostuksen ansiosta (15,0 %).
  • Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto kääntyi pitkästä aikaa selvään nousuun (19,4 %).
  • Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto kasvoi (12,0 %). Henkilöstömääräkin kohosi selvästi (6,3 %).
  • Metsäteollisuuden liikevaihto (16,9 %) sekä vienti (19,1 %) kasvoivat voimakkaasti.
  • Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto alkoi kasvaa (2,2 %)
  • Elintarviketeollisuuden liikevaihto nousi hieman (2,6 %). Henkilöstömäärä laski vähän heikon alkuvuoden vuoksi (-0,5 %).
  • Rakentamisen liikevaihto kasvoi (3,2 %). Henkilöstömäärä kääntyi lievään nousuun (1,7 %).
  • Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kohosi tuntuvasti (8,8 %).
  • Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto alkoi kasvaa suuren pudotuksen jälkeen (1,6 %).
  • Liike-elämän palvelujen liikevaihto nousi hieman (0,7 %).
  • Palvelualojen (TOL GIJLMNQ) yhteenlaskettu henkilöstömäärä kasvoi jonkin verran (2,0 %).
  • Luovien alojen liikevaihto kasvoi ripeästi (5,6 %).

Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus on julkaistu kalvosarjana (PowerPoint).

Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa sivulta https://satakunta.fi/aluekehitys/alue-ennakointi-ja-aluetieto/ (sivun lopussa).

Satakuntaliitto pyytää nyt kunnilta ja muilta sidosryhmiltä lausuntoa suunnitelmaluonnoksesta. Lausunnot pyydetään toimittamaan 25.1.2022 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@satakunta.fi tai osoitteeseen Satakuntaliitto, PL 260, 28101 PORI.

Työ on edennyt lähtökohtien ja tavoitteiden määrittelystä toimenpideohjelmaluonnokseen

Liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältää kehittämistoimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia asukkaiden arjen liikkumisen, elinkeinoelämän kuljetuksien sekä alueen kilpailukyvyn kannalta. Suunnittelualueena on koko Satakunnan maakunta.

Suunnitelman päivitystyö käynnistettiin yhteistyössä Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja maakunnan kuntien kanssa tammikuussa 2021. Kevään 2021 aikana analysoitiin maakunnan ja liikenteen kehitystrendejä ja tulevaisuudennäkymiä. Sen perusteella asetettiin liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet ja tavoitteita tarkentavat kehittämislinjaukset. Keskeisille liikennejärjestelmän palvelutasotekijöille ja yhteiskunnallisille reunaehdoille määritettiin konkreettiset tavoitetasot, joiden avulla arvioitiin toimenpiteiden tarvetta ja kohdistumista.

Tavoitteiden ja palvelutasotarkastelujen ohjaamana on määritetty kehittämisteemat ja laadittu toimenpideohjelmaluonnos. Toimenpiteiden ajoituksissa ja priorisoinnissa on otettu huomioon niiden suunnitteluvalmius sekä valtakunnalliset suunnitelmat ja rahoitusnäkymät. Suunnitelmaan sisältyy myös toimenpiteiden perusteluja ja vaikutuksia kuvaava arviointi.

Suunnitelmaa on laadittu yhdessä sidosryhmien kanssa

Suunnitelmaa on laadittu vuorovaikutuksessa alueen kuntien, valtion liikenneviranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Työn ohjausryhmään kuuluu maakuntaliiton, kaupunkien, seutukuntien, valtion liikenneviranomaisten, satamien, kuljetusyrittäjien ja kauppakamarien edustajia.

Työn alkuvaiheessa liikennejärjestelmän kehittämistarpeita ja -näkymiä käsiteltiin seututilaisuuksissa ja laajassa sidosryhmäseminaarissa. Seudulliset liikennejärjestelmätyöryhmät ovat käsitelleet suunnitelmaa huhti- ja syyskuussa. Lausuntovaiheen alussa suunnitelmaluonnosta esitellään sidosryhmille esittelytilaisuudessa 14.12.2021.

Lausuntopyyntö on avoin kaikille. Suunnitelma-aineisto on nähtävänä Satakuntaliiton sivuilla täältä

Lisätietoja suunnitelmaluonnoksesta ja lausuntopyynnöstä antavat:

SATAKUNTALIITTO

Liikennesuunnittelija Esa Perttula puh. 044 711 4370, esa.perttula@satakunta.fi

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS

Kehittämispäällikkö Juha Mäki puh. 040 579 4222, juha.maki@ely-keskus.fi

Satakunnan viherrakenneselvityksessä on määritelty olemassa olevan luontotiedon pohjalta Satakunnan tärkeimmät luonnon ydinalueet sekä erilaisten paikkatietoaineistojen ja maastokäyntien pohjalta niiden välisiä ekologi­sia yhteyksiä eli viherkäytäviä. Satakunnan viherrakenne on osa laajempaa kokonaisuutta ja työssä on huomioitu myös ylimaakunnalliset yhteydet Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle. Maastotyövaihe oli luonteeltaan yleispiirteinen, jossa tarkistettiin tausta-aineistojen perusteella tuotettujen mahdollisten ekologisten yhteyksien ja luonnon ydinalueiden luonnetta ja laatua.

Olemassa olevat suojelualueet muodostavat luonnon ydinalueiden ytimen

Viherrakenneselvityksessä määriteltiin ekologisiin ominaispiirteisiin perustuen Satakunnan luonnon ydinalueiksi yhteensä 20 aluetta, jotka edustavat monipuolisesti maakunnan arvokkaimpia luontokohteita. Niiden välille hahmoteltiin ekologisiin arvoihin perustuen viherkäytäväverkosto, joka yhdistää luonnon ydinalueet toisiinsa. Vahvimmat käytävälinjat sijaitsevat Keski- ja Pohjois-Satakunnassa, jossa on ollut vähiten maankäyttöpainetta. Heikoimmat ekologiset käytävälinjat sijaitsevat Lounais- ja Etelä-Satakunnassa, jossa on ollut voimakasta maankäyttöä niin viljelysten kuin suuriin taajamiin liittyvän rakentamisen vuoksi. Jokireitit ovat suurelta osin arvokas osa sinirakenneverkostoa, mutta toisaalta suuret joet, kuten Kokemäenjoki, voi myös muodostaa maaeliöstölle estevaikutusta. Haasteita luovat myös uudet tuulivoimaloiden alueet sekä leveät tieväylät ohituskaistoineen ja riista-aitoineen. Viherrakenneselvityksessä on esitetty myös joukko vahvistamista vaativia viherkäytäviä, joiden yhteys on tällä hetkellä varsin heikko.

Selvityksen laadinnan etenemistä on esitelty Satakunnan luontoselvitysten (Sataluonto) ja aluesuunnittelun (Sata-alsu) yhteistyöryhmissä.

Satakunnan viherrakenneselvityksen tekijäksi valikoitui avoimen tarjouskilpailun jälkeen Ahlman Group Oy, joka on vastannut valmistuneen selvityksen laadinnasta. Selvitys on ladattavissa Satakuntaliiton verkkosivuilta.

Selvitys toimii Satakunnan maakuntakaavojen uudistamisen yhtenä tausta-aineistona

Satakuntaliitto hyödyntää koko maakunnan kattavaa viherrakenneselvitys­tä Satakunnan maakuntakaavojen uudistamistyössä yhtenä suunnittelun tausta-aineistona. Maakuntakaava on strateginen, pitkän tähtäi­men yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa sovitetaan yhteen maakunnan kannalta tärkeimmät toiminnot ja kansalliset runkoverkot maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Viherverkkoselvitystä on mahdollista hyödyntää myös vapaaehtoisuuteen perustuvien Metso-ohjelman ja Helmi-elinympäristöohjelman toteuttamisen edistämisessä.

Tavoitteena on käynnistää Satakunnan maakuntakaavojen uudistamisprosessi loppuvuoden 2021 aikana. Suomessa on käynnissä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus, mikä mahdollisesti vaikuttamaan myös tulevan maakuntakaavan laadintaan ja sen sisältöön. Viherrakenne on ollut lakiluonnoksissa mukana yhtenä maakuntakaavan sisältöteemana.

Useat maakuntaliitot ovat toteuttaneet viime vuosina selvityksen oman maakuntansa viherverkostosta sekä ekologisista yhteystarpeista osana maakuntakaavatyötä.

Mitä viherrakenteella tarkoitetaan?

Selvityksessä viherrakenteella tarkoitetaan pääosin rakentamattomien ja kasvullisten aluei­den sekä niiden välisten yhteyksien muodostamaa verkostoa, joka kattaa muun muassa suoje­lualueet ja luonnon monimuotoisuuden kannalta muuten merkittävät alueet sekä niiden väli­set ekologiset yhteydet.

Ekologisilla yhteyksillä tarkoitetaan vaihtelevan levyisiä metsä- ja suovyöhykkeitä tai met­sä-suo-pelto-ketjuja ja muita pääosin rakentamattomia maa- ja vesialueita, joiden kautta eliöt voivat siirtyä alueelta toiselle tai joiden kautta voidaan varmistaa suotuisien elinalueiden saa­vutettavuus epäsuotuisien alueiden poikki.

Luontoarvot voivat koskea käytännössä mitä tahansa eliöryhmiä, esimerkiksi liito-oravia, linnustoa, kasvillisuutta ja luontotyyppejä sekä erilaisia geologisia muodostumia. Erityistä merkitystä on useiden eliöryhmien kannalta tärkeillä kokonaisuuksilla ja niiden yhteyksillä.

Karttaote Satakunnan viherrakenneselvityksessä esitetyistä luonnon ydinalueista ja viherkäytävistä (Ahlman Group Oy 2021)

Karttaote Satakunnan viherrakenneselvityksessä esitetyistä luonnon ydinalueista ja viherkäytävistä (Ahlman Group Oy 2021)

Metsolan luonnonsuojelualuetta Eurassa. Kuva: Esa Hankonen.

Metsolan luonnonsuojelualuetta Eurassa. Kuva: Esa Hankonen.

Lisätietoja:

Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, Satakuntaliitto, puh. 044 711 4334
susanna.roslof@satakunta.fi

Ympäristöasiantuntija Anne Savola, Satakuntaliitto, puh. 050 596 1362
anne.savola@satakunta.fi

Toimitusjohtaja Santtu Ahlman, Ahlman Group Oy, puh. 044 509 6814
santtu@ahlmangroup.fi

Esa Hankonen, puh. 050 517 7147

Linkki tiekarttaan

Sähköistyminen lisää metallien tarvetta Ilmastonmuutos ja digitalisaatio johtavat yhteiskunnan kiihtyvään sähköistymiseen. Uudet liikenteen, energian tuotannon ja varastoinnin sekä elektroniikan sovellukset rakentuvat niin sanottujen akku- ja teknologiametallien varaan.

Moderneissa akuissa, elektroniikassa, johteissa ja sähkömoottoreissa tarvitaan muun muassa kuparia, nikkeliä, kobolttia, kultaa, hopeaa ja harvinaisia maametalleja.

Akku- ja teknologiametallien kysynnän arvioidaan moninkertaistuvan liikenteen ja muun yhteiskunnan toiminnan sähköistyessä.

Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus vastata metallien tarpeeseen.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Rainer Lehti kokoaa yhteen maakuntahallituksen toiminnan alkumetrit maanantain 22.11.2021 kokouksen perusteella:

”Uutena maakuntahallituksen puheenjohtajana olen oikein motivoitunut ja innostunut uudesta luottamustehtävästä, joka on minulle osoitettu. Hallitus on kokoontunut kaksi kertaa ja tunnelma ja innostus näkyy koko hallitusryhmän työskentelyssä. Tässä on vielä ns. sisäänajovaihe menossa, mutta on hienoa, että mukana on myös kokeneita ja monta vuotta toiminnassa olleita henkilöitä. Asioiden valmistelu tuntuu hyvältä ja kaikki info esityksistä on erittäin hyvää virkamiestyötä, joiden pohjalta on hyvä tehdä esityksiä valtuustolle ja päättää niistä asioista mitkä kuuluvat hallitukselle. Uskon vahvasti, että tästä tulee hyvä yhteen hitsautuva ryhmä, joka tekee työtä Satakunnan ja sen kuntien ja ihmisten parhaaksi.”

Maakuntahallitus esittää Satakunta-strategian hyväksymistä

Satakunta-strategian päätavoitteena on maakunnan kilpailukyvyn ja elinvoiman sekä satakuntalaisten hyvinvoinnin vahvistaminen. Satakunta-strategian toteuttamisella tavoitellaan strategian tulevaisuuskuvien mukaista tahtotilaa, jonka mukaan Satakunta on vuonna 2050 elinvoimainen, energinen ja uudistuva maakunta, hyvinvoiva ja vetovoimainen maakunta sekä vastuullinen ja osaava maakunta. Strategia muodostuu vuoteen 2050 tähtäävästä pitkän aikavälin maakuntasuunnitelmasta, joka kuvaa tulevaisuuden tahtotilaa, sekä lähivuosien kehitystarpeita määrittelevästä maakuntaohjelmasta 2022–2025. Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto hyväksyy Satakunta-strategian.

Vuoden 2022 talousarvio, taloussuunnitelma 2022-2023 sekä talouden neljännesvuosikatsaus 3/2021

Maakuntahallitus esitti, että maakuntavaltuusto hyväksyy Satakuntaliiton talousarvion vuodelle 2021 ja taloussuunnitelman vuosille 2022 – 2024, hyväksyy jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2022 pitäen ne vuoden 2021 tasolla sekä myöntää maakuntahallitukselle luvan tarvittaessa ylittää talousarvio ehdolla, etteivät kuntien maksuosuudet nouse.

Neljännesvuosikatsaus

Maakuntahallitus merkitsi Satakuntaliiton neljännesvuosikatsauksen tiedoksi ja saattoi asian maakuntavaltuustolle tiedoksi.

Yhteistyö Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa

Diak, Porin kaupunki ja Satakuntaliitto ovat käyneet keskusteluja Diakin toimintaan liittyvän pitkäjänteisen yhteistyön luomisesta Satakunnan alueella. Tavoitteena on luoda tapa, jolla varmistetaan, että Diakin toiminnan kehittäminen sekä Diakin alueelle tarjoama lisäarvo tulevat mahdollisimman hyvin huomioonotetuiksi koko maakunnan kehityksen kannalta.

Maakuntahallitus hyväksyi osaltaan Diakin, Porin kaupungin ja Satakuntaliiton välille valmistellun strategisen aiesopimusluonnoksen. Maakuntahallitus korosti sitä, että Satakuntaliiton osalta kyse on maakunnan edunvalvontaan ja yhteiskuntasuhteisiin liittyvästä yhteistyöstä.

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakennuslaiksi

Maakuntahallitus päätti antaa varsin kriittisen lausunnon lakiluonnoksesta. Lausunnon keskeinen sisältö on, että lain valmistelu nykymuodossaan on syytä keskeyttää.

Satakunnan vesien- ja merenhoidon toteuttamisen edistämistä koskeva sopimus 2021 – 2027

Maakuntahallitus päätti että, Satakuntaliitto hyväksyy Satakunnan vesien- ja merenhoidon toteuttamisen edistämistä koskevan sopimuksen 2021–2027 ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman.

Satavesi-ohjelman päätavoitteena on vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja siihen liittyvien toimenpideohjelmien sekä Satavesi-työssä laadittujen paikallisten kehittämisohjelmien toimeenpanon edistäminen, joiden konkreettisia toimienpiteitä maakuntahallitus päätti kuulla jossain lähiajan kokouksessaan.

Maakuntahallitus asetti toimielimiä

Maakuntahallitus päätti nimetä seuraavat edustajat vuosille 2021-2025 maakunnan yhteistyöryhmään. Linkki edustajiin.

Lisäksi maakuntahallitus asetti maakuntahallituksen kehittämistoimikunnan ja päätti asettaa Satakunnan suurpetotyöryhmän sekä Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnan.

Maakuntahallitus ohjasi valmisteltavia aluekehityskeskusteluja

Uusi, vuoden 2021 syyskuusta voimassa ollut aluekehityslaki vahvisti valtion ja alueiden välistä yhteistyötä luomalla yhteistyön foorumiksi ns. aluekehityskeskustelut. Aluekehityskeskusteluihin valmistautumista tehdään parhaillaan, varsinaisesti keskustelut toteutuvat helmikuussa 2022.

Lisätiedot:

Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/3HHD1nD

Viimeisten vuosien aikana matkailu toimialana on ottanut valtavan harppauksen eteenpäin Satakunnassa. Vaikka koronapandemia on kurittanut matkailualaa, se on edellyttänyt alan yrityksiltä uusiutumista.

Nyt perustettu Matkailun kehittämiskeskus tukee tätä positiivista kehitystä Satakunnassa. Keskeistä Satakunnan ammattikorkeakoulussa toimivan kehittämiskeskuksen toiminnassa on alan liiketoiminnan vahvistaminen ja matkailuyritysten rohkaiseminen toimintansa kehittämisessä. Kehittämiskeskus aktivoi matkailualan yhteistyötä käynnistämällä verkostoja ja yhdistämällä toimijoita. Toiminnan kautta satakuntalainen matkailutoimiala pysyy alan valtakunnallisen ja kansainvälisen kehityksen tahdissa.
– On tärkeää lisätä maakunnan elin- ja vetovoimaa huolehtimalla matkailusta elinkeinona. Koska pienet yritykset ovat alan kivijalka, niiden toiminnan kehittäminen on avain alan menestykseen, painottaa tutkimuspäällikkö Sanna-Mari Renfors.

Satakunnassa matkailu on erittäin potentiaalinen kasvuala. Matkailulla on maakunnassa merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Sen arvonlisäyksen osuus BKT:stä on maakunnassa yli kaksi kertaa suurempi kuin esimerkiksi puuteollisuuden tai sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuudet. Matkailutoimialojen työllisyys on Satakunnassa suurempi kuin esimerkiksi elintarviketeollisuuden tai kemianteollisuuden. Matkailu tuo siten kaivattuja tuloja ja työpaikkoja maakuntaan.

Satakunnan matkailun kasvuohjelman 2030 lähtökohtana on, että matkailuelinkeino Satakunnassa kasvaa, on kannattavaa ja menestyy sekä sen työllistävä vaikutus kasvaa.
– Kehittämiskeskus vastaa omalta osaltaan tähän tavoitteeseen, toteaa matkailun asiantuntija Soile Vahela.

Kehittämiskeskus yhdistää myös alan tutkimus- ja kehittämistoiminnan

Satakunnan ammattikorkeakoulu on toteuttanut maakunnassa matkailun tutkimus- ja kehittämistoimintaa satojen yrittäjien ja kumppaneiden yhteistyönä vuodesta 2013 lähtien. Viime vuosien aikana SAMK on koonnut erityisesti matkailun mikroyrittäjien yhteistyöryhmiä, joissa tähän mennessä 50 yritystä on kehittänyt omaa liiketoimintaansa yhdessä.

Kehittämiskeskuksen toiminnan keskeisiä teemoja ovat kestävä ja vastuullinen matkailu sekä matkailun digitaalinen kehitys. Matkailun kehittäminen maaseudulla ja vesistöissä sekä erityisesti luonto, ruoka ja kulttuuri ovat merkittävässä asemassa keskuksen toiminnassa.

Uusimpia toimenpiteitä ovat esimerkiksi kesällä 2021 toteutettu #GastroSatakunta -ruokamatkailukampanja maakunnan kohteille, jotka myyvät lähiruokaa raaka-aineina tai tuotteina tai tarjoavat lähiraaka-aineista valmistettua ruokaa tai juomaa. Satakuntalaiset matkailuyritykset kouluttautuvat yhdessä myös vastuullisen matkailun osaajiksi vuoden 2022 aikana, sillä kestävän matkailun merkitys on korostunut merkittävästi koronapandemian myötä.

Lisätiedot:
Tutkimuspäällikkö Sanna-Mari Renfors
Satakunnan ammattikorkeakoulu / Matkailun kehittämiskeskus
sanna-mari.renfors@samk.fi
044 7103821

www.matkailunkehittamiskeskus.fi

Uusi maakuntahallitus kokoontui puheenjohtaja Rainer Lehden johdolla ensimmäiseen kokoukseensa.

Maakuntahallitus hyväksyi Satakuntaliiton kansainvälisen toiminnan sisäisen toimintaohjeen.

Maakuntahallitus päätti pyytää Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) aiemminkin jäseniä asettaneilta tahoilta sekä maakunnan alueella toimivilta Leader -ryhmiltä esitykset ehdokkaista maakunnan yhteistyöryhmään.
Maakunnan yhteistyöryhmän asettamispäätöksen maakuntahallitus tekee myöhemmin.

Maakuntahallitus valitsi edustajansa seuraaviin yhteistyöryhmiin:

Satakunnan vanhusneuvoston uudelle kaudelle 2021-2023 valittiin varsinaiseksi  jäseneksi Sari Kalliokorpi ja hänen henkilökohtaiseksi varaedustajakseen Jari Pajukosken.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sisältö- ja rakenneuudistuksen Satakunnan ohjausryhmään 3 jäsentä; Rainer Lehti, Anne Holmlund ja Tapio Huhtanen ja heille henkilökohtaiset  varajäsenet Lassi Salomäki, Jari Laaksonen ja Jari Pajukoski.

Länsi-Suomen liittojen puheenjohtajien kokouksiin kaksi Satakuntaliiton edustajaa, jotka ovat maakuntahallituksen puheenjohtaja Rainer Lehti ja maakuntavaltuuston puheenjohtaja Matias Marttinen. Varajäseninä toimivat varapuheenjohtajat.

Pori-Parkano-Haapamäki -raideliikennekäytävän työryhmään valittiin edustajaksi Kari Kähkönen ja Tapio Huhtanen.

Helsinki – Forssa – Pori Valtatien 2 kehittämiseen keskittyvään neuvottelukuntaan vuosille 2021-2025 valittiin edustajaksi Mikko Kaunisto, Anne Holmlund ja Harri Kivenmaa.


Maakuntastrategia- ja maakuntakaavatoiminnan asettaminen
Maakuntahallitus päätti asettaa toimikaudekseen maakuntastrategia- ja maakuntakaavatoimikunnan, jonka tehtävänä on maakuntastrategian ja maakuntakaavan valmistelun ohjaus. Puheenjohtajaksi valittiin Harri Kivenmaa, hänelle varajäseneksi Katri Kujanpää. Varapuheenjohtajaksi valittiin Anne Holmlund, hänelle varajäseneksi Sampsa Kataja. Maakuntahallitus valitsi keskuudestaan varsinaisiksi jäseniksi seuraavat henkilöt: Sanna Grönmark, Jari Pajukoski, Satu Pietilä ja Jari Laaksonen,  ja heille varajäsenet: Timo Aro, Mikko Kannisto, Tapio Huhtanen ja Sari Kalliokorpi.

Maakuntahallitus hyväksyi Länsi-Suomen maakuntaliittojen yhteistyösopimuksen koskien EU:n uuden rakennerahastokauden toimintaa. Lisäksi maakuntahallitus päätti, että Satakuntaliitto osallistuu edelleen IQ-Net -verkoston toimintaan toimikaudella 2021-2024 siten, että ensi vuodesta alkaen Satakuntaliitto maksaa Länsi-Suomen koordinaatiosta vastaavana liittona isompaa 3 100 euron jäsenmaksua toimikauden loppuun asti. Q-Net on Euroopan laajuinen verkosto, jonka tarkoituksena on rakennerahasto[1]ohjelmien hallinnoinnin laadun parantaminen kokemuksia vaihtamalla. Olemalla verkoston jäsen ja toimimalla siellä aktiivisesti, saa runsaasti tietoa rakennerahastojen toiminnasta sekä hallinto- ja välittävien viranomaisten käytännöistä myös muissa jäsenmaissa.

Maakuntahallitus hyväksyi ympäristöministeriölle jätetyn ”Alueet kuntien ilmastotyön tukena” hankehakemuksen.
Hankkeen tavoite on edistää alueellista ilmastotyötä Satakunnassa siten, että huomioidaan paikalliset erityispiirteet ja kannustetaan etenkin uusia kuntia lähtemään mukaan ilmastotyöhön tarjoamalla ajankohtaista ilmastotietoa ja mahdollisuuksia verkostoitua. Tavoitteena on myös maakunnan kilpailukyvyn, elinvoiman, kasvun ja hyvinvoinnin vahvistaminen edistämällä vihreän siirtymän investointeja, osaamistason nostoa sekä teemaan liittyvää tutkimusta ja TKI-toimintaa. Hanke ajoittuu 1.1.2022 – 31.5.2023 väliselle ajalle.

Satakunnan korkeakoulutuksen selvitystyö saa jatkoa.
Satakuntaliitto toteutti Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön selvityshenkilönä lääketieteen ja kirurgian tohtori Kalervo Väänänen. Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön loppuraportista saatiin kaikkiaan 13 lausuntoa. Maakuntahallitus päätti, että maakuntajohtaja kokoaa muutaman hengen ryhmän, joka koostuu ainakin oppilaitoksia, kuntia ja elinkeinoelämää edustavista henkilöistä. Ryhmän tehtävänä on valmistella Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön loppuraportin ja siitä saatujen lausuntojen perusteella esitykset heti työn alle otettavista asioista, tarvittavasta kehittämistoimien strategiasta ja kehittämistyön resurssoinnista. Ryhmän työhön osallistuu myös Satakunnan korkeakoulutuksen selvityshenkilönä toiminut Kalervo Väänänen. Ryhmän edellytetään saavan esityksensä valmiiksi vuoden 2021 aikana.

Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/3lxHIHp

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 30.9.2021 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoituksen alueellisen jakoa. EU:n alue- ja rakennepolitiikan tavoitteena on tasoittaa alueiden kehityseroja Euroopassa ja lisätä unionin talouden kasvua ja kilpailukykyä.

Satakunta on saamassa Euroopan unionilta rahoitusta vuosina 2021-2027 yhteensä 57 626 901 euroa. Se on 38,0 euroa asukasta kohti.

EU-rahoitus jakautuu seuraavasti (ilman kansallista rahoitusosuutta):

  • Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) 22 730 210 euroa (15,0 euroa / asukas)
  • Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) 14 530 077 euroa (9,6 euroa /asukas)
  • Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) 20 366 614 euroa (13,4 euroa / asukas)
  • Yhteensä koko kaudella 57 626 901 euroa (38 euroa / asukas)

Kansallinen rahoitusosuus huomioiden Satakunta saisi ohjelmakaudella:

  • EAKR-rahoitusta 37,8 Meuroa (EU 22,7+kansallinen julkinen 15,1 Meuroa) eli 5,4 milj./vuosi
  • ESR-rahoitusta 24,1 Meuroa (EU 14,5+kansallinen julkinen 9,6 Meuroa) eli 3,5 milj./vuosi
  • JTF-rahoitusta 29,1 Meuroa (EU 20,4+kansallinen julkinen 8,7 Meuroa) eli 4,1 milj./vuosi
  • yhteensä koko kaudella 91 Meuroa (EU+kansallinen julkinen) eli 13 milj.euroa/vuosi

Ratkaisu tuo hieman lisää EAKR – ja ESR osuutta verrattuna EU-ohjelmakauteen 2014-2020. Lisäksi uutena rahastona JTF tuo merkittävän lisäpanostuksen alueen kehittämisrahoitukseen.

Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilän mukaan on hienoa, että päätös on tehty. Summat eivät EAKR:n ja ESR:n osalta vastaa alkuperäisiä tavoitteitamme, mutta pitkän ja vaikean neuvotteluprosessin tuloksena näihin tulee toki olla tyytyväisiä. Nyt pitää keskittyä tekemään töitä kehittämishankkeiden käyntiin saamiseksi.

Tavoitteena on, että Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma hyväksytään valtioneuvostossa lokakuun aikana ja toimitetaan Euroopan komission hyväksyttäväksi. Ohjelman on tarkoitus käynnistyä marraskuun 2021 aikana.

Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoman mukaan tavoitteena on, että uuden ohjelmakauden rahoitushaut saadaan Satakunnassa auki vuoden 2022 alussa ja rahoituspäätöksiä hankkeille voidaan tehdä saman kevään aikana.

Maakunnallinen nuorisovaltuusto SataNuva ja digitaalisuuden hyödyntäminen Satakunnan nuorisovaltuustoiminnassa (Satli SataNuva) -hanke lähti käyntiin elokuun puolessa välissä ja jatkuu 31.12.2022 asti. Hanke on osa Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -ohjelman hankkeita. Hankekoordinaattorina hankkeessa toimii Emmi Haapanen.

 

Satakunnassa on tunnistettu tarve pysyväisluontoiselle maakunnalliselle nuorisovaltuustolle. Taustalla on nuorten tarve ja oikeus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja julkisten palvelujen toiminnan suunnitteluun sekä toteutukseen. Nuorten vaikuttamistoimielin lisää myös Satakunnan maakuntavaltuustossa käsitellyn aloitteen mukaista osallisuuden lisäämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Keskeisenä tavoitteena on löytää keinoja edesauttaa ja vahvistaa nuorten maakunnallista vaikuttamistoimintaa Satakunnassa. Hankkeessa etsitään ja kokeillaan tapoja varmistaa SataNuva-toiminnan, eli maakunnallisen nuorisovaltuustotoiminnan alueellinen yhdenvertaisuus, jatkuvuus ja vaikuttavuus tulevan Sote-maakunnan nuorisovaltuustoon.

Hankkeessa lisätään nuorten osallisuutta maakunnan kehittämisessä ja tulevaisuuden rakentamisessa. Tavoitteena on digitaalisuuden ja digitaalisten työkalujen käytön sulautuminen luontevaksi osaksi nuorten vaikuttamista ja osallisuutta Satakunnassa. Nuorten päästessä vaikuttamaan itselleen tärkeissä ja vaikuttavissa asioissa lisääntyy samalla nuorten hyvinvointi sekä kokemus omasta kotimaakunnasta vahvistuu. Poikkeusolot ja SataNuvan siirtyminen Porin kaupungilta Satakuntaliitolle, sekä aivan uusi hanke on hieman hidastanut tämänhetkistä nuorten maakunnallista vaikuttamista. SataNuva-hankkeessa korostuu digitaalisuus, osallisuus, verkostoituminen sekä ryhmäytyminen.

 

Lisätietoa:

Hankekoordinaattori Emmi Haapanen p. 044 7114349 emmi.haapanen@satakunta.fi

Edunvalvonta- ja viestintäasiantuntija Sanna Oksa p. 044 7114390 sanna.oksa@satakunta.fi