SataTuuli-hankkeessa selvitetään Satakunnan maakuntakaavoissa ja merialuesuunnitelmassa osoitettujen tuulivoimatuotannon alueiden toteutumista ja toteuttamiskelpoisuutta. Satakunnan kunnille lähetetään kysely tuulivoimatuotannon tavoitteista.
Satakuntaliiton maankäytön suunnittelun lähivuosien tavoitteena on Satakunnan maakuntakaavan uudistaminen, mihin liittyen on käynnistetty maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla tarvittavien maakuntakaavan selvitysten valmistelutyöt. Selvitykset antavat samalla tärkeää tietoa maakuntakaavan toteutuneisuudesta. Päätös Satakunnan maakuntakaavan päivitystyön käynnistämisestä tehdään vuoden 2021 loppupuolella. Parhaillaan on käynnissä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus, jossa myös maakuntakaavan sisältöä ja sisältövaatimuksia ollaan uudistamassa.
Satakuntaliitto on käynnistänyt ympäristöministeriön osarahoituksella SataTuuli-hankkeen, jossa Satakunnan maakuntakaavassa ja Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitettujen maakunnallisesti merkittävien tuulivoimaloiden alueiden toteutuneisuus ja päivitystarve arvioidaan. Lisäksi Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan merialuesuunnitelmassa 2030 Satakunnan merialueelle osoitettujen merituulivoimalle potentiaalisten alueiden vaikutuksia arvioidaan. SataTuuli-hankkeen selvitys toimii Satakunnan kokonaismaakuntakaavan päivittämisen tausta-aineistona.
Viime vuosina tuulivoimateknologian kehitys on ollut nopeaa ja etenkin voimaloiden koko ja teho ovat kasvaneet huomattavasti. Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa, ovatko kaavoissa osoitetut tuulivoimatuotannon alueet edelleen toteuttamiskelpoisia ja mitkä olisivat aikaisemmin suunniteltuja voimaloita selkeästi suurempien voimaloiden aiheuttamat vaikutukset lähialueen ihmisiin ja ympäristöön.
Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetuista 17 alueesta on kevääseen 2021 mennessä rakentunut viisi aluetta. Edellä mainittujen alueiden lisäksi yleiskaava on laadittu tai prosessi on kesken kuudella alueella. Satakuntaliitto selvittää omana työnä tuulivoimatuotannon lähtökohtia ja tavoitteita sekä tarkastelee Satakunnan maakuntakaavoissa osoitettujen tuulivoimatuotannon alueiden toteutumista. Samalla tehdään uusi paikkatietoanalyysi, teknistaloudellinen tarkastelu ja soveltuvuustarkastelu. Satakunnan kunnille on lähetetty 31.5. 2021 kysely tuulivoimatuotannon tavoitteista. Vaikutusten arviointia ja etenkin maisemavaikutusten havainnollistamista tehdään konsulttityönä.
SATAKUNTALIITTO
Lisätietoja:
Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, puh. 044 711 4334 susanna.roslof@satakunta.fi
Maakuntainsinööri Anne Nummela, puh. 044 711 4317 anne.nummela@satakunta.fi
Ympäristöasiantuntija Anne Savola, puh. 050 596 1362 anne.savola@satakunta.fi
Satakuntaliitto on laatinut ampumaratalain mukaisen Satakunnan ampumarataselvityksen ja kehittämissuunnitelman laajassa yhteistyössä viranomaisten, sidosryhmien sekä metsästys- ja ampumaurheiluorganisaatioiden kanssa. Selvityksessä on esitetty Satakunnan ampumarataverkoston nykytilanne. Kehittämissuunnitelmassa on esitetty erilliseen kriteeristöön pohjautuen Satakunnan seudullisesti merkittävät ampumaradat, kehittämissuosituksia ja suunnitelman toteuttamiseen liittyvä vaikutusten arviointiosuus.
Satakunnassa on 37 ulkona sijaitsevaa ampumarataa, joista neljä on puolustusvoimien hallinnoimia. Muut 33 ampumarataa ovat metsästysseurojen, riistanhoitoyhdistysten, ampumaurheiluseurojen ja reserviläisyhdistysten hallinnoimia. Lisäksi Rauman kaupunki on mukana hallinnoimassa Kuivassuon ampumarataa.
Porin Katinkuru ja Rauman Kuivassuo Satakunnan merkittävimmät ampumaradat
Seudullisesti merkittäviä ampumaratoja tunnistettiin Satakunnasta 11. Seudullisesti merkittävien ratojen tunnistamisessa käytettiin neljää kriteeriä, jotka koskevat toiminnan laatua ja laajuutta sekä ampumaratojen ympäristövaikutuksia ja suhdetta muuhun maankäyttöön. Muut kuin seudullisesti merkittävät ampumaradat ovat paikallisia ampumaratoja, jotka täydentävät seudullisten ampumaratojen verkostoa. Niiden merkitys ammunnan harjoittelupaikkoina osana ampumaratojen verkostoa on tärkeä.
Porin Katinkuru ja Rauman Kuivassuo ovat Satakunnan maakunnan merkittävimmät ampumaradat. Molemmat radat ovat ampumaharrastuksen ja kilpailutoiminnan kannalta tärkeitä ampumarata-alueita, joiden ylläpito ja kehittäminen on koko maakunnan näkökulmasta tärkeää.
Sidosryhmille vuosittainen ampumaratafoorum
Kehittämissuunnitelmassa esitetään Satakuntaliitolle, kunnille ja ampumaratoja hallinnoiville tahoille suosituksia ampumarataverkoston ja ampumaratojen käytön kehittämiseksi. Tavoitteena on, että radat huomioidaan alueidenkäytön suunnittelussa osana toimivaa yhdyskuntarakennetta ja että ratoja hallinnoivat tahot huolehtivat ratojen ylläpidosta ja kehittämisestä. Riittävät harrastus- ja harjoittelumahdollisuudet ohjaavat osaltaan ammuntaa sille sopiville paikoille. Tavoitteena on, että jatkossa Satakuntaliitto pitää kehittämissuunnitelmaa ja ampumaratoja koskevia tietoja ajan tasalla ja järjestää vuosittain sidosryhmille suunnatun ampumaratafoorumin.
Kehittämissuunnitelman toteuttamista edistetään yhteistyössä kuntien, viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Satakuntaliiton maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan ampumarataselvityksen ja kehittämissuunnitelman 31.5.2021 kokouksessaan.
Satakunnan ampumarataselvitys ja kehittämissuunnitelma on ladattavissa osoitteesta: https://sata-kunta.fi/alueiden-kaytto/ampumarataverkosto/ .
SATAKUNTALIITTO
Lisätietoja:
Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, p. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi
Paikkatietoasiantuntija Veli-Matti Rintala, p. 044 711 4316, veli-matti.rintala@satakunta.fi
Ympäristöasiantuntija Anne Savola, Satakuntaliitto, p. 050 596 1362, anne.savola@satakunta.fi
Vuorenmaan toiminta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Samalla kun kylällä on paljon perinteistä toimintaa, keksitään uudenlaisia toimintoja koko ajan. Toiminnassa on ihailtavasti otettu huomioon kaiken ikäiset kyläläiset. Vuorenmaalla toimii kyläyhdistyksen lisäksi lukuisia muitakin yhdistyksiä, jotka kaikki puhaltavat yhteen hiileen, saumattomalla yhteistyöllä. Kylällä on vuosien mittaan hyödynnetty kattavasti hankerahoitusta ja erityisyytenä mainittakoon kylän erilaiset hyväntekeväisyystempaukset.
”Olemme Vuorenmaan kyläyhdistyksessä äärimmäisen onnellisia ja innoissamme saamastamme tunnustuksesta! Koemme, että yhdessä kaikkien kylän toimijoiden kanssa olemme tällä tavoin saaneet näkyväksi kylän hyväksi tehtyä pitkäjänteistä työtä. Vuorenmaalla on hyvä, ennakkoluuloton henki, minkä johdosta uusia ideoita kokeillaan ja toteutetaan pelottomasti. Tämän ytimessä on kylän väki, joka kokemuksesta tietää yhteistyön merkityksen ja mahdollisuudet”, kommentoi Vuorenmaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Yski voittoa.
Vuorenmaa on Satakunnan 27. Vuoden kylä. Vuoden kylän valinnalla on haluttu nostaa esiin kylien monipuolista asukastoimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Tavoitteena on myös kannustaa kyliä jatkamaan arvokasta omaehtoista kehittämistyötä.
Vuoden 2021 kilpailussa oli mukana seitsemän kylää: Hormisto-Pyssykangas-Matomäki Nakkilasta, Kankaanpää Säkylästä, Kellahti Porista, Korkeakoski Huittisista, Riuttala-Mustajoki Porista, Vasarainen Raumalta sekä Vuorenmaa Säkylästä. Kilpailu oli avoin kaikille Satakunnan kylille. Maakunnallisen kilpailun voittaja osallistuu myös Suomen Kylät ry:n järjestämään valtakunnalliseen Vuoden kylä -kilpailuun keväällä 2022.
Vuoden kylä -kilpailu huipentuu maakunnallisilla kyläpäivillä Kankaanpään Veneskoskella, jossa uusi Vuoden kylä perinteen mukaan palkitaan. Satakunnan Vuoden kylää oli valitsemassa Satakuntaliiton ja SataKylien sekä viime vuoden voittajakylän Veneskosken edustajista koottu tuomaristo. Tämän vuoden poikkeusolojen vuoksi tuomaristo ei pystynyt vierailemaan ehdokaskylissä, vaan jokaista kylää haastateltiin etänä. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden kylän 3 400 euron määrärahalla. Kilpailun käytännön järjestelyistä vastasi SataKylät ry.
Hormisto-Pyssykangas-Matomäki on yleisön suosikki
Jokaisesta ehdokaskylästä tehtiin SataKylien toimesta lyhyt esittelyvideo. Videot koottiin kylien lähettämistä kuvista sekä lyhyestä esittelytekstistä. Esittelyvideot olivat nähtävillä Facebookissa, Instagramissa, YouTubessa ja SataKylien nettisivuilla.
Yleisöäänestys järjestettiin SataKylien Facebookin ja kotisivujen avulla ja siihen saatiin kaiken kaikkiaan mahtavat 1521 ääntä. Hormisto-Pyssykangas-Matomäki sai näistä 370. Yleisön suosikki Hormisto-Pyssykangas-Matomäki huomioidaan Vuoden kylä -kilpailussa erikoismaininnalla.
Suomessa alueiden välillä on eroja siinä, millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat yritystoiminnalle. Valtioneuvosto voi nimetä heikommin kehittyneitä alueita tukialueiksi. Tukialueeksi on mahdollista nimetä myös vakavan rakennemuutoksen kohteena olevia alueita. Tukialueilla yritysten investointeihin myönnettävän avustuksen taso on korkeampi kuin muualla maassa.
Maakuntien valtiolle tekemä esitys koskee alueita, jotka ovat elinkeinorakenteeltaan haastavia ja kärsivät merkittävästi erityisesti energiaturpeen nopeasta alasajosta, tai ovat muilla tavoin äkillisen rakennemuutoksen kourissa. Tukialueen korottaminen edistäisi teollisuusyritysten investointeja ja sitä kautta alueiden uudistumista ja hyvinvointia sekä vientiin suuntautuvaa kasvua.
Satakunnasta II-tukialueiksi esitetään Pohjois-Satakunnan seutukuntaa sekä Merikarvian ja Pomarkun kuntia.
Valtioneuvosto ja työ- ja elinkeinoministeriö määrittävät
Työ- ja elinkeinoministeriö määrittelee kevään ja kesän 2021 aikana Suomen uuden aluetukikartan vuosille 2022–2027. Valtioneuvoston asetus tukialueista ja -tasoista on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa. EU:n valtiontukisäännöt luovat raamit jäsenvaltioiden kansalliselle aluetukipolitiikalle.
Tukialueita on kolme. Tukialueilla I ja II voidaan tukea pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä. Tukialueella III on mahdollista myöntää tukea vain pienille ja keskisuurille yrityksille. Tukialueet määritellään väestöntiheyden, BKT:n, työttömyysasteen, rakennemuutoksen ja maarajan perusteella.
Ohjelmakauden 2022-2027 osalta uutena ehdotuksena Euroopan komissio esittää, että oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) alueita voisi nimetä tukialueiksi. Asian kansallisesta etenemisestä ei ole vielä tietoa.
Kannanoton voit lukea tästä: Maakuntien yhteinen II-tukialue esitys
Tiedote 20.5.2021
Satakuntaliitto ja Vakka-Suomen Puhelin Oy ovat solmineet sopimuksen liiton ICT-palvelujen ulkoistamisesta VSP:lle, joka on tähänkin asti vastannut Satakuntaliiton verkkotukipalveluista. Kokonaisulkoistus kattaa ICT-lähitukipalvelut, helpdeskin, verkko- ja kapasiteettipalvelut, ICT-palvelupäällikköpalvelut sekä työasemien ja laitteiden hankinta- ja tukipalvelut. Palvelujen ulkoistaminen tapahtuu liikkeenluovutuksella ja sen myötä Satakuntaliiton oma IT-asiantuntija siirtyy VSP:n palvelukseen vanhana työntekijänä. VSP tuottaa Satakuntaliiton ICT-palvelut 1.6.2021 alkaen.
VSP:n IT-liiketoiminta työllistää yli 30 asiantuntijaa Porissa, Raumalla, Turussa ja Uudessakaupungissa. Yhtiöllä on 25 vuoden kokemus IT-palvelujen tuottamisesta ja sille on myönnetty useita pilvipalveluihin, tietoturvaan, ohjelmistoihin ja laitehallintaan liittyviä sertifiointeja.
VSP on viime vuosina laajentanut toimintaansa Satakunnan alueelle ja haluaa panostaa vahvasti paikalliseen palveluun. Yhtiö osti IT-liiketoimintaa harjoittaneen Rauman ATK-Antin vuonna 2017 ja samalla toimialalla toimineen SataComin vuonna 2019. Viime vuonna VSP osti Rauman alueen IT-lähitukitoiminnan Digia Finlandilta ja kuluvan toukokuun aikana VSP:lle siirtyy osuuskunta Eurajoen Puhelimen koko liiketoiminta henkilöstöineen.
Lisätiedot:
Satakuntaliitto, hallintojohtaja Jukka Mäkilä, puh. 044 092 8000, jukka.makila@satakunta.fi
Vakka-Suomen Puhelin Oy, liiketoimintajohtaja Julle Rintala, puh. 044 745 0550, julle.rintala@vsp.fi
Satakuntalaisille nuorille suunnattu Vaikuttajakoulu starttaa taas syyskuussa. Jos sinua kiinnostaa miten valtion hallinto toimii ja miten voit vaikuttaa asioihin, hae Vaikuttajakouluun! Koulutus on valituille ilmainen. Lue lisää täältä
Infotilaisuudessa esitetyt materiaalit
Linkki ELY-keskuksen materiaaleihin.
Linkki hallintotiimin materiaaleihin (sote-rakenneuudistus).
Linkki aluekehityksen materiaaleihin.
Linkki edunvalvonnan materiaaleihin.
Tilastotietoa Satakunnasta
Uusin tietopaketti Satakunnan luvuista. Paketti tuotettu huhtikuussa 2021. Linkki tietopakettiin
Maakuntaohjelma
Maakuntaohjelma sisältää alueen mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet ja kuvauksen keskeisistä toimenpiteistä niiden saavuttamiseksi. Linkki materiaaleihin
Voimassaolevat maakuntakaavat ja vaihemaakuntakaavat
Täältä löydät lyhyet kuvaukset Satakunnassa voimassa olevista maakuntakaavoista. Linkki maakuntakaavoihin
Merialuesuunnitelma
Merialuesuunnitelma on meriympäristön hyvää tilaa vaaliva, sinisen talouden toimintojen strateginen kehittämisasiakirja, jota havainnollistetaan kartalla. Linkki merialuesuunnitelmaan
Satakunnan Kasvun mahdollisuus raportti
Satakunnan tavoitteet ja toimenpiteet koronapandemiasta toipumiseen ja uuteen kasvuun. Linkki raporttiin
Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma
Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma edistää osaltaan maakuntakaavan ja maakuntasuunnitelman toteutumista. Suunnitelman tärkeänä lähtökohtana on maakunnan saavutettavuuden parantaminen siten, että Satakunnan kilpailukyky ja aluekehityksen edellytykset paranevat. Linkki suunnitelmaan
Satasote
Satasote valmistelee Satakunnassa toteutettavaa sote-uudistusta. Sote-uudistuksessa parannetaan ihmisten peruspalveluja. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen siirretään kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle.
Satakunnan viherrakenneselvityksen tavoitteena on määrittää olemassa olevan luontotiedon pohjalta Satakunnan tärkeimmät luonnon ydinalueet sekä esittää erilaisten paikkatietoaineistojen ja maastokäyntien pohjalta niiden välisiä ekologisia yhteyksiä. Satakunnan viherrakenne on osa laajempaa kokonaisuutta ja työssä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan myös ylimaakunnalliset yhteydet Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle.
Selvitystyöhön sisältyy luontoarvoihin liittyvien paikkatietoaineistojen tarkastelun ohella yleispiirteinen, luonnon ominaispiirteiden havainnointia käsittävä maastotyövaihe, joka ajoittuu toukokuun alusta elokuun loppuun vuoden 2021 aikana. Maastossa tarkistetaan tausta-aineistojen perusteella tuotettujen mahdollisten ekologisten yhteyksien ja luonnon ydinalueiden luonnetta ja laatua.
Satakunnan viherrakenneselvityksen tekijäksi valittiin avoimen tarjouskilpailun jälkeen Ahlman Group Oy. Selvitys valmistuu vuoden 2021 marraskuun loppuun mennessä.
Selvitys toimii Satakunnan maakuntakaavan päivityksen tausta-aineistona
Satakuntaliitto hyödyntää koko maakunnan kattavaa viherrakenneselvitystä Satakunnan maakuntakaavan päivitystyössä yhtenä suunnittelun tausta-aineistona. Maakuntakaava on strateginen, pitkän tähtäimen yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa sovitetaan yhteen maakunnan kannalta tärkeimmät toiminnot ja kansalliset runkoverkot maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.
Päätös maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvan Satakunnan maakuntakaavan päivitystyön käynnistämisestä tehdään tämän vuoden puolella. Suomessa on käynnissä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja tämä tulee todennäköisesti vaikuttamaan myös tulevan maakuntakaavan laadintaan ja sen sisältöön. Viherrakenne on ollut lakiluonnoksissa mukana yhtenä maakuntakaavan sisältöteemana.
Useat maakuntaliitot ovat toteuttaneet viime vuosina selvityksen oman maakuntansa viherverkostosta sekä ekologisista yhteystarpeista osana maakuntakaavatyötä.
Mitä viherrakenteella tarkoitetaan?
Selvityksessä viherrakenteella tarkoitetaan pääosin rakentamattomien ja kasvullisten alueiden sekä niiden välisten yhteyksien muodostamaa verkostoa, joka kattaa muun muassa suojelualueet ja luonnon monimuotoisuuden kannalta muuten merkittävät alueet sekä niiden väliset ekologiset yhteydet.
Ekologisilla yhteyksillä tarkoitetaan vaihtelevan levyisiä metsä- ja suovyöhykkeitä tai metsä-suo-pelto-ketjuja ja muita pääosin rakentamattomia maa- ja vesialueita, joiden kautta eliöt voivat siirtyä alueelta toiselle tai joiden kautta voidaan varmistaa suotuisien elinalueiden saavutettavuus epäsuotuisien alueiden poikki.
Luontoarvot voivat koskea käytännössä mitä tahansa eliöryhmiä, esimerkiksi liito-oravia, linnustoa, kasvillisuutta ja luontotyyppejä sekä erilaisia geologisia muodostumia. Erityistä merkitystä on useiden eliöryhmien kannalta tärkeillä kokonaisuuksilla ja niiden yhteyksillä.
SATAKUNTALIITTO
Lisätietoja:
Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, Satakuntaliitto, puh. 044 711 4334
susanna.roslof@satakunta.fi
Ympäristöasiantuntija Anne Savola, Satakuntaliitto, puh. 050 596 1362
anne.savola@satakunta.fi
Toimitusjohtaja Santtu Ahlman, Ahlman Group Oy, puh. 044 5096 814
santtu@ahlmangroup.fi
Rauma Marine Constructionsin telakka on saanut tasmanialaiselta varustamolta kahden matkustaja-autolautan rakentamisesta tilauksen. Tilauksen työllisyysvaikutus on varsin merkittävä – 3 500 henkilötyövuotta, ja rakentaminen aloitetaan ensi keväänä.
Nornickel Harjavalta on kasvattamassa nikkelin vuosituotantoaan lähes kaksinkertaiseksi seuraavan viiden vuoden aikana ja tekee historiallisen investoinnin Harjavallan tehtaan laajentamiseen. Nornickelin Harjavallan tehdas teki neljättä vuotta peräkkäin tuotantoennätyksen viime vuonna 2020.
Raumaster Oy sai suuren laitetilauksen Metsä Fibre Oy:n Kemin biotuotetehtaalta. Laitteistosuunnittelu ja valmistus työllistämisvaikutus on merkittävä sekä Raumalla että Porissa.
Olennaisen havaitsemisen tuska ja toissijaisen välttämisen pakko
Vuosi korona-aikaa on tuonut esille muun muassa sen, että ensin korona-ajan alkaessa asioita siirrettiin ja jäätiin odottamaan ”normaaliaikaa”. Kun aikaa kului ja korona-aika jatkui, käynnistettiin sekä odottamaan jätettyjen että koronasta johtuvien, ja uusien esille tulleiden asioiden valmistelu. Ja näin etäkokousten sekä suunnitelmaluonnosten ruuhka on valmis! Enää ei tarvitse muuta kuin liittyä palaverista toiseen ja puhista kiirettään. Mutta kuka pysähtyy miettimään, mikä on tarpeellista, mikä vaikuttavaa ja mikä vain sitä, että mennään, kun muutkin menevät?
Etätyö on luontevaa asiantuntijatyötä tekeville organisaatioille, kuten Satakuntaliitolle. Käytännössä kokonaan etätyössä olevalle organisaatiolle etätyö on kuitenkin myös hyvin vaikeaa johtamisen ja kokonaisuuksien hahmottamisen kannalta. Kaikki tekevät täysiä työpäiviä, mutta kokonaisnäkemys tilanteesta ja tavoitteista jää ohueksi, kun ihmiset eivät kohtaa työyhteisön arjessa. Oman kokemukseni kautta korostan, että sillä, ”mitä ilmaa hengitämme” eli mitä arjessa koemme tässä ja nyt, on iso merkitys siihen, miten jäsennämme työtämme ja työmme tavoitteita.
Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö
Selvityshenkilö Kalervo Väänänen tekee selvitystyötä vielä koko kevään ajan. Osaamisen kehittäminen niin ammatillisen koulutuksen kuin korkeakoulutuksenkin osalla on Satakunnalle elintärkeää. Uudistumiskykymme on pitkälti kiinni osaamistasosta. Hyvillä koulutustoimijoilla on myös selkeä yhteys alueella toteutettavaan tki-toimintaan. Samoin hyvä, monipuolinen ja työllistävä koulutus toimii alueelle sisään vetävänä ja alueella pitävänä voimana. Koulutuksen kautta voimme saada alueelle niin kotimaisia kuin ulkomaisia koulutettavia, jotka pystyvät maakuntaamme elämään jäädessään ja tänne työllistyessään parantamaan väestörakennettamme ja -määräämme. Uskoakseni Kalervo Väänäsen tekemä selvitystyö tulee valmistuttuaan olemaan Satakunnan päättäjien keskuudessa yksi luetummista ja eniten keskustelua herättävistä töistä.
Kuntavaalit 13.6.2021
Satakuntaliitto järjestää Satakunnassa kuntavaaliehdokkaille ”Satakunta -informaatiotilaisuuden” etäyhteyksillä tiistaina 11.5.2021 klo 17.30 – 19.00. Toivottavasti Satakunnan kuntiin saadaan puolueiden ja valitsijayhdistysten kautta laajasti hyviä, näkemyksellisiä ehdokkaita ja toivottavasti kuntavaaleissa kuntien asukkaat äänestävät aktiivisesti. Demokratialla on nyky-yhteiskunnassa useita ilmenemismuotoja, mutta yleisten ja yhtäläisten vaalien kautta toteutuva edustuksellinen demokratia (kuntavaalit, valtiolliset vaalit ja tulevaisuudessa myös aluevaalit) on kansanvallan keskeisin toteutumisen muoto.
Suomen kestävän kasvun ohjelman ensimmäinen luonnos
Teimme Satakunnassa päättyneen vuoden loppupuolella ison työn, kun maakunnan eri toimijat yhdessä valmistelivat ”Satakunnan kasvun mahdollisuus” –asiakirjan joka osaltaan toimii maakunnan sisällä kehittämistoimenpiteiden perustana ja kansallisella tasolla satakuntalaisten tavoitteiden esille tuojana. Satakunnan kasvun mahdollisuus työn toteutumisen kannalta on juuri tällä hetkellä tärkeää, että satakuntalaiset toimijat tutustuisivat kansallisesti laadittuun Suomen kestävän kasvun ohjelman ensimmäiseen luonnokseen, joka on saatettu EU:n komission arvioitavaksi ja joka on tarkoitus saada valmiiksi huhtikuun loppuun mennessä. On tärkeää käydä tuo Suomen kestävän kasvun ohjelman ensimmäinen luonnos läpi ja katsoa, löytyykö ohjelmaluonnoksesta nyt oikeita yhtymäkohtia Satakunnassa tunnistettuihin omiin kehittämistavoitteisiin. Vielä voidaan vaikuttaa siihen, että kansallisen tason ohjelmaa voidaan kehittää Satakunnan kannalta luonnostakin paremmaksi.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan uusi kausi: Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma
EU:n alue- ja rakennepolitiikan kansallinen ohjelmaehdotus, Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027, ja siihen liittyvä ympäristöselostus on lausuntokierroksella 16.4.2021 saakka. Ohjelmaehdotus sisältää Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) tuettavat toimet.
Ohjelma tulee sisältämään myös oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund, JTF) toimenpiteitä, joista järjestetään samanaikaisesti alkuvaiheen kuuleminen. Myös siihen voi antaa lausuntoja 16.4.2021 saakka.
Lausuntoja ohjelmaehdotuksesta ja ympäristöselostuksesta voi jättää 16.4.2021 klo 16.00 asti Lausuntopalvelu.fi:ssä.
Lausuntoja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston valmistelun ja siihen liittyvän ympäristöarvioinnin aloittamisesta voi jättää 16.4.2021 klo 16.00 asti Lausuntopalvelu.fi:ssä.